Sisältö. Pääkirjoitus 4 Tiivistelmä 6 Innovaatiotoiminta on tuottava sijoitus tulevaisuuteen 11

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2011

2

Sisältö Pääkirjoitus 4 Tiivistelmä 6 Innovaatiotoiminta on tuottava sijoitus tulevaisuuteen 11 1. VAIKUTUKSET JA TUOTOKSET 17 1.1 Talous ja uudistuminen 18 1.2 Ympäristö 44 1.3 Ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointi 52 1.4 Tieto, kulttuuri ja sivistys 61 2. TOIMINTA JA PANOKSET 65 2.1 Talous ja uudistuminen 68 2.2 Ympäristö 82 2.3 Ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointi 84 Lähdeluettelo 88 3

Pääkirjoitus Innovaatiotoiminnalla vastataan kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin Hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämiseksi tarvitsemme talouskasvua. Sen ylläpitäminen nykyisessä tilanteessa on entistä haastavampaa, sillä maailma on muuttunut monella tavalla. Suomi on entistä kovemmassa kilpailutilanteessa, kun olemme saavuttaneet maailman kärkimaat muun muassa tuottavuudella mitattuna ja kiinnikuromisvaraa ei enää ole. Samalla ikääntyvä väestömme, elinkeinoelämän klusterien hajoaminen globaaleiksi arvoverkoiksi, ympäristöhaasteiden korostuminen ja teknologian nopea kehittyminen haastavat sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin mittavaan uudistumiseen. Innovaatiotoiminnan vaikutuksista on paljon näyttöä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitys uudistumisessa, tuottavuuden nostamisessa ja toiminnan arvon lisäyksessä nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tämän toiminnan tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus on pienelle maalle erityinen haaste. Joudumme löytämään menestymisemme eväät kilpailussa, jossa kaikilla mailla on samat tavoitteet ja jossa omat panoksemme ovat suuruusluokaltaan vain puoli prosenttia maailman tutkimus- ja kehityspanoksista. Innovaatiotoiminta on uudistumisen edellytys. Sen vaikutuksista olevaa tietoa ei ole kovin laajasti omaksuttu, minkä vuoksi Tekes on kerännyt keskeistä vertailu- ja tutkimustietoa tähän julkaisuun. Samalla tuodaan esiin niiden lukuisten tutkimusten keskeiset tulokset, jotka kertovat julkisen lähinnä Tekesin - tutkimus- ja kehitysrahoituksen tuloksista ja vaikutuksista. Suomi on yksi Euroopan ja OECD:n innovaatiojohtajista Vertailu- ja tutkimustuloksista vedettävä keskeinen johtopäätös on, että tähän asti Suomen innovaatioympäristö on toiminut verraten hyvin saman totesi innovaatiojärjestelmämme kansainvälinen arviointi. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi tuottavuuden, teollisuuden tuotannon, viennin ja bruttokansantuotteen kasvussa, joissa kaikissa olemme menestyneet selvästi paremmin kuin OECD-maat keskimäärin. Innovaatiotoiminnan välittömiä tuotoksia vertaillaan yleensä kansainvälisten indikaattoritietojen avulla. Niissä, esimerkiksi EU:n ja OECD:n vertailuissa, Suomi sijoittuu innovaatiotoiminnan panos- ja tuotosvertailuissa kärkisijoille. Saavutusta ei kannata vähätellä, kun ottaa huomioon yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panosten vähäisyyden verrattuna muihin OECD-maihin. 4

osoittavat, että yhteiskunnan saamat hyödyt yritysten tutkimusja kehityspanoksista ovat selkeästi suuremmat kuin yrityksen itse saamat hyödyt. Siksi valtion kannattaa rahoittaa yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Vaikutukset on tutkimuksilla todennettu mm. siten, että Tekesin rahoitus lisää yrityksen tutkimus- ja kehityspanoksia kaksinkertaisen määrän rahoitukseen verrattuna. Lisäksi on pystytty osoittamaan monia yritysten toimintaan, verkottumiseen, kasvuun ja tuloksellisuuteen liittyviä laadullisia vaikutuksia. Markkinapuute puolestaan näkyy aloittavien, kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten rahoituksessa: yksityinen pääoma ei ota riittävää riskiä alkuvaiheessa. WEF:n laaja tutkimus osoittaakin, että sellaiset kasvuyritykset, jotka ovat saaneet sekä julkista että yksityistä rahoitusta, menestyvät paremmin kuin pelkästään yksityistä rahoitusta saaneet. Rahoituksella on luotu toimiva yhteistyö yritysten ja tutkimusmaailman välille Kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, esimerkiksi WEF:n ja IMD:n vertailuissa, Suomi on menettänyt viime vuosina asemaansa. Syynä ovat olleet muut kuin innovaatiotoimintaan liittyvät indikaattorit. Tekesin tuloksista ja vaikutuksista on olemassa lukuisia tutkimustuloksia Tekesin tuloksista ja vaikutuksista on olemassa kymmeniä tutkimuksia, toisin kuin muiden organisaatioiden vaikutuksista. Tähän raporttiin on kerätty tuoreimpien vertailujen ja tutkimusten keskeiset tulokset. Julkisessa keskustelussa nousee esiin paljon mielipiteitä, joilla ei ole kovaan faktaan liittyvää perustaa. Esimerkiksi keskustelu yritystuista on kääntynyt pitkälti keskusteluksi Tekesin tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta yrityksille. Sille on olemassa sekä ulkoisvaikutuksiin perustuvat että markkinapuutteisiin perustuvat syyt. Tutkimustulokset Myös julkisuudessa esiintyvät käsitykset Tekesin rahoituksen suuntautumisesta näyttävät perustuvan vanhaan historiatietoon. Nykyään Tekesin rahoitus kohdistuu vahvasti palveluiden kehittämiseen, myös ei-teknisiin sisältöihin, pk-yrityksiin ja aloittaviin yrityksiin. Suurten, yli 500 työntekijän yritysten osuus Tekesin yrityksille suunnatusta rahoituksesta on vain noin 30 prosenttia. Tämä rahoitus kanavoituu rahoituskriteerien vuoksi suurista yrityksistä edelleen yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja pk-yrityksille. Tällä rahoituksella on luotu Suomeen maailman parhaiten toimiva yhteistyö yritysten ja tutkimusmaailman välille. Tähän raporttiin koottujen keskeisten arviointi- ja tutkimustulosten lisäksi Tekesin verkkosivuilta löytyy laajempi aineisto toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Toimintaympäristön muutokset haastavat uudistumaan Hyvästä menestyksestä huolimatta olemme isojen haasteiden edessä, koska globaali toimintaympäristö ja kilpailutilanne ovat muuttuneet. Siksi myös innovaatiopolitiikkaamme pitää säätää uuteen tilanteeseen sopivaksi. Hyvät eväät löytyvät Tutkimus- ja innovaationeuvoston tuoreesta linjauksesta. Tekesin uudistumisen linjaukset ja painotukset esitetään 8.3.2011 uudessa Tekesin strategiassa. Veli-Pekka Saarnivaara pääjohtaja 5

Tiivistelmä Innovaatiotoiminnalla vastataan kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin Suomen elinkeinopolitiikka on ollut tuloksekasta tähän asti. Suomessa on ollut vahva kansallinen sitoutuminen osaamispohjaisen kansantuotteen kasvun ja hyvinvoinnin luomiseen. Tulokset näkyvät kansainvälisissä vertailuissa. Suomi on kyennyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvattamaan työn tuottavuutta yksityisellä sektorilla nopeammin kuin muut kehittyneet maat. Olemme saavuttaneet Yhdysvaltojen tason. Tuottavuuden kasvu on mahdollistanut suuremman teollisuuden volyymin kasvun ja viennin kasvun kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämä on johtanut myös bruttokansantuotteen kasvuun hieman OECD-maiden keskiarvoa nopeammin. Hyvästä menestyksestä huolimatta Suomen haasteet ovat aiempia vuosia suuremmat. Globaali työnjaon muuttuminen, ympäristöhaasteet, teknologian kehittymisen nopeus ja siirtymisen helppous, suomalaisten ikärakenteen muita nopeampi muutos ja julkisen talouden kestävyysvaje haastavat Suomen aivan uudella tavalla. Suomi on entistä kovemmassa kilpailutilanteessa, kun olemme saavuttaneet maailman kärkimaat muun muassa tuottavuudella mitattuna ja kiinnikuromisvaraa ei enää ole. Talouskasvuksemme on ennustettu tulevina kahtena vuotena 3 4 prosenttia, mutta sen jälkeen talouskasvun ennustetaan hiipuvan. Juuri tällä hetkellä Suomen pitäisi lisätä investointeja, joilla luodaan tulevaisuuden talouskasvua työllisyyden turvaamiseksi ja kestävyysvajeen helpottamiseksi. Ikärakenteemme muutoksen vuoksi joudumme rakentamaan talouskasvumme entistä vahvemmin kokonaistuottavuuden kasvun varaan. Sen tärkein synnyttäjä ovat aineettomat investoinnit ja niiden mahdollistamat innovaatiot. Tuottavuuskasvulla on kohtalonyhteys myös kiinteisiin investointeihin. Tuottavuuskasvulla luodaan edellytykset kannattaville investoinneille ja niiden sijoittumiselle Suomeen. Suomen erityinen haaste on edelleen jatkaa sitä rakennemuutosta, joka on jo usean vuosikymmenen aikana tapahtunut. Elinkeinojen uudistuminen niin sanotun luovan tuhon muodossa on jatkossakin tärkeää. Avainasemassa ovat tällöin uudet kansainvälistymisestä kasvua tavoittelevat yritykset. Työn tuottavuus teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa Euroa työtuntia kohti 150 125 100 75 50 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 1995 = 100 190 170 150 130 110 90 25 0 70 75 80 85 90 95 00 05 70 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Suomi Yhdysvallat EU 15 Japani Suomi Yhdysvallat EU 12 Lähteet: EUKLEMS ja ETLAn laskelmat Suomen teollisuustuotanto on kasvanut muita kehittyneitä maita nopeammin, mutta globaali kriisi on vaikuttanut Suomen teollisuuteen muita voimakkaammin. Lähde: Eurostat 6

Tavaravienti maittain 1990 = 100 Bruttokansantuote asukasta kohden 1 000 euroa, ostovoimakorjattu vuoden 2004 hinnoin 450 30 400 350 300 25 20 250 15 200 150 100 10 5 50 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Suomi Saksa Yhdysvallat Japani Suomi OECD Arvoindeksi, kansalliset valuutat, kausitasoitettu, 3 kk liukuva summa. Lähde: OECD Main Economic Indicators 2010. Suomen bruttokansantuote on kasvanut OECD-maiden keskiarvoa nopeammin sekä ennen lamaa että laman jälkeen. Vuoden 2009 BKT osittain arvioitu. Lähteet: Eurostat ja ETLAn laskelmat Nopeasti kasvavat yritykset ja gasellit Prosenttia yrityksistä, joissa yli 10 henkilöä 6 5 4 3 2 1 0 Yhdysvallat Ruotsi Tanska Nopeasti kasvavat yritykset Gasellit ovat nuoria yrityksiä, jotka yli kolmen vuoden aikana ovat kasvaneet vähintään 20 prosenttia vuosittain. Näissä yrityksissä on vähintään 10 työntekijää ja ne eivät ole viittä vuotta vanhempia kasvuperiodin alussa. Lähde: Nordic Entrepreneurship Monitor 2010 Suomessa nopeasti kasvavia nuoria yrityksiä (gaselleja) on jopa enemmän kuin Yhdysvalloissa yrityskantaan suhteutettuna. Kaiken kaikkiaan kasvuyritysten määrä on kuitenkin selkeästi vähäisempi, mikä tarkoittaa sitä, että kasvuyritysten kasvu hii- Islanti Gasellit Alankomaat Suomi Norja puu niiden varttuessa. Tähän haasteeseen emme kykene vastaamaan, jos emme ota käyttöön nykyistä vahvempia kannusteita yksityisen pääoman riskinotolle (esimerkiksi myöhennetty verotus) ja muuta korkeakoulujen tulosohjausta siten, että se allokoi resursseja palkitsemalla paitsi laadusta, myös kansainvälistymisestä ja tutkimustulosten hyödyntämisestä. Suomi on yksi Euroopan ja OECD:n innovaatiojohtajista Innovaatiojärjestelmämme kansainvälinen arviointi totesi, että innovaatiojärjestelmämme on toiminut kohtuullisen hyvin esimerkiksi tuottavuuden kasvulla mitattuna ja että sitä ei tarvitse suunnitella uudelleen, koska se ei ole rikki. Toisaalta arviointi antoi lukuisia suosituksia, joilla voidaan edelleen parantaa toiminnan tehokkuutta ja erityisesti vastata haasteisiin nyt, kun olemme saavuttaneet edelläkävijät ja kiinnikuromisvaraa ei enää ole. Innovaatiotoiminnan välittömiä tuotoksia vertaillaan yleensä kansainvälisten indikaattoritietojen avulla. Esimerkiksi EU:n ja OECD:n vertailuissa Suomi on innovaatiotoiminnan panos- ja tuotosvertailujen mukaan yksi parhaista. EU:n vertailussa neljä parhaiten menestyvää maata erottuvat muista. Tässä ryhmässä Suomi ja Saksa ovat edelleen parantaneet suoriutumistaan viime vuosina. Saavutusta ei kannata vähätellä, kun ottaa huomioon yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panosten vähäisyyden Suomessa verrattuna muihin OECD-maihin. 7

Tiivistelmä Julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa Suomessa on eniten tutkittu julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikutuksia yritysten toimintaan ja menestykseen. Yrityksiin kohdistuva suora julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus kanavoidaan pääosin Tekesin kautta. Tältä vuosikymmeneltä rahoituksen vaikutuksia koskevia tutkimuksia on useita kymmeniä. Ne osoittavat selkeästi rahoituksen positiiviset vaikutukset. Yritysten tutkimus- ja kehitystyön julkisella rahoituksella on osoitettu olevan yritysten panostuksia lisäävä vaikutus. Vaikutukset on tutkimuksilla todennettu muun muassa siten, että Tekesin rahoitus lisää yrityksen tutkimus- ja kehityspanoksia kaksinkertaisen määrän rahoitukseen verrattuna. Jos taas kysytään, miksi on niin tärkeää saada yritykset lisäämään tutkimus- ja kehityspanoksiaan eivätkö ne itse tiedä mikä on oikea panostustaso pitää tiedostaa yritysten tutkimus- ja kehityspanosten vaikutusmekanismit: yritysten saama hyöty omista tutkimus- ja kehityspanoksistaan on alle puolet syntyneistä kokonaishyödyistä. Yli puolet hyödyistä tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina, kun syntyvä Innovaatiotoiminnan kokonaisuuden vertailu maittain SII pisteet (Summary Innovation Index) Ruotsi Tanska Suomi Saksa Iso-Britannia Belgia Itävalta Alankomaat Irlanti Ranska EU Islanti Slovenia Viro Norja Portugali Italia Tsekki Espanja Kreikka Unkari Kroatia IUS:n mukaan Ruotsi, Tanska, Suomi ja Saksa ovat innovaatiojohtajia. Suomi ja Saksa ovat innovaatiosuoriutumiskasvussa johtavat maat. Lähde: Innovation Union Scoreboard (IUS) 2010 osaaminen siirtyy eri tavoilla muiden hyödyksi. Hyödyt siirtyvät esimerkiksi korvien välissä, tutkimus- ja kehitystyön yhteistyörakenteissa ja yritysten kumppanuus- ja arvoverkostoissa. Yhteiskunnan kannalta yritykset siis eivät panosta tarpeeksi, vaikka yrityksen omasta näkökulmasta panokset ovat oikealla tasolla. Tässä on kyse elinkeinotuilta edellytetyistä ulkoisvaikutuksista eli rahoitetun hankkeen yhteiskunnalliset tuotot ovat liiketaloudellisia tuottoja suuremmat. Rahoituksessa on olemassa myös selkeä markkinapuute aloittavien kasvuyritysten kohdalla. Ne eivät saa markkinaehtoista rahoitusta eivätkä yksityisiä pääomasijoituksia siemen- ja aloitusvaiheessa riskit ovat liian korkeat ja tuotto-odotukset liian kaukana. WEF:n laaja kansainvälinen tutkimus (28 800 yritystä 126 maasta) osoittaa, että yrityksistä menestyivät parhaiten ne, jotka olivat saaneet kohtuullisesti julkista rahoitusta sekä yksityistä rahoitusta. Sen jälkeen tulivat yritykset, jotka olivat saaneet pelkästään yksityistä rahoitusta. Kyse on ennen kaikkea riskinottotasosta. Lisäksi on pystytty osoittamaan julkisella rahoituksella olevan monia yritysten toimintaan, verkottumiseen, kasvuun ja tuloksellisuuteen liittyviä laadullisia vaikutuksia. Tutkimuksilla on osoitettu Tekesin rahoituksella olevan tutkimus- ja kehitysinvestointien ja -työpaikkojen lisääntymisen lisäksi vaikutuksia innovaatiotoiminnan laajentumiseen sekä riskin ja haasteellisuuden kasvuun yhteistyön ja verkostojen muodostumiseen sekä niiden laajuuteen ja syvyyteen uusien tutkimusalueiden syntymiseen sekä uuden tiedon ja osaamisen lisääntymiseen ja leviämiseen uusien tuote-, prosessi- ja toimintatapainnovaatioiden syntyyn patentointiin liiketoiminta- ja tuotantoprosessien tehostumiseen arvoketjujen toiminnan tehostumiseen uusien liikeideoiden ja liiketoiminta-alueiden syntyyn kansainvälistymiseen toimijayhteisöjen syntyyn kansallisen osaamispohjan ja vahvistumiseen työnjaon syvenemiseen uusien teknologioiden käyttöönottoajan lyhenemiseen ja innovaatioiden kaupallistamisen nopeutumiseen yritysten maksuvalmiuteen, vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen ja yritysten menestymiseen ja kasvuun. 8

Tekesin rahoittamien yritysten tuottavuuden kasvua on vertailtu yritysten yleiseen tuottavuuden kasvuun eri maissa. Se osoittaa myös innovaatiotoiminnan luonteen: vaikutukset tulevat usean vuoden viipeellä. Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on luotu toimiva yhteistyö yritysten ja tutkimusmaailman välille Julkisuudessa esiintyvät käsitykset Tekesin rahoituksen suuntautumisesta näyttävät perustuvan vanhaan historiatietoon. Nykyisin Tekesin rahoitus kohdistuu vahvasti palveluiden kehittämiseen, myös ei-teknisiin sisältöihin, pk-yrityksiin ja aloittaviin yrityksiin. Tekesin yrityksille suunnatusta rahoituksesta 70 prosenttia kohdistuu alle 500 hengen yrityksille ja tästä 35 prosenttia nuorille yrityksille. Suurten, yli 500 työntekijän yritysten rahoitus kanavoituu rahoituskriteerien vuoksi suurista yrityksistä edelleen yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja pk-yrityksille. Tällä rahoituksella on luotu Suomeen maailman parhaiten toimiva yhteistyö yritysten ja tutkimusmaailman välille. Julkiset kannusteet yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalle ovat Suomessa vaatimattomat OECD-maihin verrattuna Suomi kilpailee globaalisti maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat monta kymmentä kertaa suuremmat kuin Suomessa. Siksi on välttämätöntä saada muualla luotu osaaminen käyttöön. Tämä ei ole mahdollista ilman omia merkittäviä panoksia. Suomessa panostukset perustutkimukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat vahvat olemme viiden eniten panostavan maan joukossa maailmassa. Vahvat panokset perustutkimukseen ovat jatkossakin tärkeitä. Sen sijaan julkiset kannusteet yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat vaatimattomat. OECD:n vertailun (OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010) mukaan Suomessa yritysten saama julkinen tuki tutkimus- ja kehitystoimintaan on alle 4 prosenttia yritysten omista tutkimus- ja kehityspanoksista (OECD:n keskiarvo noin 7 prosenttia). Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suora ja epäsuora valtion tutkimus- ja kehitystuki yrityksille on Suomessa esimerkiksi kolmasosa Yhdysvaltojen tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta ja 2/3 Ruotsin tasosta. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen rahoituksen merkitys on sekä pk-yrityksille että suurille yrityksille tärkeä. Suomelle maana se on vielä tärkeämpää kuin suomalaisille suurille yrityksille. Suuret yritykset voivat rakentaa ydinosaamisensa kes- Tekesin asiakkaiden tuottavuuden kasvu 170 160 150 140 130 120 110 100 00 01 02 03 04 05 06 Tekesin asiakkaat (teollisuusyritykset) Suomen teollisuusyritykset Yhdysvaltojen teollisuusyritykset Euromaiden teollisuusyritykset Tuottavuus on kasvanut Tekesin asiakkaiden (teollisuusyritykset) joukossa enemmän kuin euromaissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa keskimäärin vuosina 2000 2006. Tekesin asiakkaiksi on valittu yritykset, jotka ovat saaneet rahoitusta Tekesiltä vuosina 2000 2003. Lähde: Tilastokeskus, Tempo Economics Oy 2010. Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomi Slovenia Ruotsi Norja Unkari Tanska Tsekki Belgia Alankomaat Iso-Britannia Itävalta Ranska Irlanti Viro EU 27 Portugali Saksa Puola Islanti Espanja Osuus innovoivista yrityksistä 2002 2004 0 5 10 15 20 25 30 35 % Yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan kärjessä, kun mitataan yritysten ja tutkimuksen yhteistyökykyä innovaatiotoiminnassa. Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey (CIS4), 2007 9

Tiivistelmä kittymät mihin maahan tahansa. Jos Suomi ei tarjoa samanlaisia kannusteita kuin muut maat ja jos yhteistyökulttuuri ei toimi, menetämme ainoan vetovoimatekijämme. Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat ennen pitkää perässä. Toimintaympäristön muutokset haastavat Suomen innovaatiopolitiikan ja Tekesin muuttumaan Toimintaympäristön muutosten tuomat globaalit haasteet, julkisen taloutemme kestävyys ja Suomen siirtyminen edelläkävijöiden joukkoon haastavat muutokseen. Tekesin uudistumisen linjaukset ja painotukset julkistettiin 8.3.2011 uudessa Tekesin strategiassa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannuste tukisi Tekesin uutta strategiaa. Julkisen vallan suora rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalle ja tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannuste ovat toisiaan täydentäviä järjestelmiä. OECD:n tuoreen Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteet yrityksille ovat Suomessa vähäiset verrattuna kilpailijamaihin Yhdysvallat Ranska Korea Tsekki Espanja (2007) Ruotsi (2007) Itävalta (2007) Norja Saksa Islanti Belgia Iso-Britannia Suomi Tanska Irlanti (2007) Unkari Italia Japani (2007) Slovakia Portugali Alankomaat (2007) Kanada % BKT:sta selvityksen mukaan verohelpotus kannustaa lyhytjänteiseen kehitystoimintaan ja suora rahoitus pitkäjänteiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannusteen käyttöönotto tukisi Tekesin tavoitetta kohdistaa rahoituksensa edelläkävijöihin eli yrityksiin, jotka etsivät radikaalia uudistumista ja kasvua osaamisista ja liiketoimintakonsepteista. Vaikka tiedämme, että julkinen suora rahoitus on tehokkaampi keino vaikuttaa yritysten tutkimus- ja kehityspanosten kasvuun ja tutkimus- ja kehitystoiminnan sisältöön kuin verohelpotus, on perusteltua hoitaa suureen joukkoon kohdistuvat toimenpiteet verokannusteen avulla. Yritykset tietysti pitävät verohelpotusta mielenkiintoisena, koska ne saavat tuen kaikkeen tutkimus- ja kehitystoimintaansa, kun suoran rahoituksen voi saada vain muutamaan prosenttiin eli kaikkein haasteellisimpaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Jos verohelpotus toteutetaan suunnitellulla tavalla eli se kohdistuisi kaikkien yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan palkkakustannuksiin ja kattona olisi esimerkiksi 100 000 euroa yritystä kohti, Tekes voisi vähentää noin 20 prosenttia rahoituspäätösten lukumäärästä eli luopua suuresta määrästä pieniä rahoituspäätöksiä vuosittain. Tämä säästäisi merkittävästi hallinnon kustannuksia sekä asiakkailla että Tekesissä. Euromääräisesti se merkitsisi vajaan 20 miljoonan euron siirtymistä Tekesin rahoituksesta katettavaksi verohelpotuksilla. Toisaalta verohelpotus olisi laajaan joukkoon kohdistuva kannuste ja se toisi tutkimusja kehitystoiminnan piiriin yrityksiä, jotka eivät vielä harjoita tutkimus- ja kehitystoimintaa. Mahdollisesti käyttöön otettava verokannuste ei ratkaise Suomen haasteita, mutta se tuo innovaatiotoiminnan piiriin uusia yrityksiä ja kannustaa laajasti uudistumaan. Suomen menestyminen tulevina vuosina perustuu edelleen vahvaan osaamispohjaan, mutta entistä tärkeämmiksi nousevat yrityksille suotuisa toimintaympäristö sekä yritysten halu ja kyky uudistaa liiketoimintojaan. Tässä julkiset kannusteet ovat toimineet hyvin ja jatkossa niiden merkitys edelleen kasvaa. Siksi on valitettavaa, että Suomessa käytävässä yritystukikeskustelussa menevät sekaisin olemassa olevia rakenteita ja toimintoja ylläpitävät tuet ja elinkeinoja uudistavat innovaatiotuet. 0 0.05 0.10 0.15 0.20 0.25 0.30 0.35 Julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja innovaatioitoimintaan Yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan verohelpotukset Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010 10 10

Innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta on tutkittu runsaasti. Viimeisen 10 vuoden ajalta Tekesin ja Suomen innovaatiotoiminnan vaikuttavuudesta on kymmeniä tutkimuksia, joista uusimpiin viitataan tässä raportissa. Innovaatiotoiminta on tuottava sijoitus tulevaisuuteen Innovaatiotoiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ilmenevät parhaimmillaan elinkeinoelämän uudistumisena, kansantalouden kasvuna sekä suotuisana ympäristön, terveyden, sivistyksen, kulttuurin ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksenä. Talouskasvun keskeisimmät veturit ovat aineettomat investoinnit sekä niiden tuloksena syntyvä osaaminen, verkottuminen ja uudet innovatiiviset ratkaisut. Innovaatiotoiminnan välittömät vaikutukset näkyvät uusina yrityksinä, liiketoiminta-alueina ja palveluina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä sekä tuottavuuden kasvuna. 11

Tekesin päämäärät Vaikutukset Talous ja uudistuminen Ympäristö Hyvinvointi Tieto, sivistys ja kulttuuri Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Tuotokset Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Uudet yritykset, liiketoiminta-alueet ja palvelut TOIMINTA Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Koulutus Uudet toimintatavat ja verkottuminen Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Uuden tiedon ja osaamisen leviäminen ja hyödyntäminen Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Panokset Investoinnit aineettomaan jaaineelliseen pääomaan Olemassa oleva tieto ja osaaminen Tekesin vaikuttavuusmalli kuvaa, miten vaikutuksia pyritään mittaamaan laajaalaisesti. Taloudellisen kasvun ja uudistumisen rinnalla huomioidaan myös ympäristöön ja hyvinvointiin sekä kyvykkyyksien kasvattamiseen liittyvät päämäärät. Innovaatiotoiminnan vaikutusten arviointi kehittyy Innovaatiotoiminnan vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Julkisen rahoituksen vaikutusten arviointi on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia ja ennakoivaa arviointia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan suunnittelu- ja kehitystyössä. Vaikuttavuusmalli ja Tekesin päämäärät Tekesin vaikuttavuusarviointi perustuu malliin, jossa vaikutuksia arvioidaan neljällä tasolla; yhteiskunnalliset vaikutukset, tuotokset, toiminta sekä panokset. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vaikutuksia tarkastellaan neljällä alueella, jotka ovat talous ja uudistuminen, ympäristö, hyvinvointi sekä kulttuuri ja sivistys. Tämä tarkastelukehikko on tehty Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyönä. Mallissa on huomioitu Tekesin päämäärät: Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien lisääntyminen Elinkeinoelämän tuottavuuden kasvu ja uudistuminen Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Innovaatiotoiminnan laaja-alainen vaikuttavuus Innovaatiotoiminnan vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan ovat laaja-alaisia. Ne näkyvät elinkeinoelämän uudistumisena, vaurauden lisääntymisenä ja työllisyyden paranemisena. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Jotta kasvun veturit tuottaisivat tehokkaasti kansantaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä, yhteiskunnan rakenteiden on tuettava niiden hyödyntämistä. 12

Yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkiselle rahoitukselle on selkeät perusteet ja sen vaikutukset on kyetty mittaamaan. Yritysten itsensä saama hyöty niiden omista t&k-panostuksista on alle puolet yhteiskunnan saamista hyödyistä ulkoisvaikutusten kautta. Suomessa julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan lisää yrityksen tekemää t&k-toimintaa kaksinkertaisen määrän rahoitukseen verrattuna. Markkinoiden avoimuus lisää tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman liikkuvuutta, tervettä kilpailua ja uusien ideoiden virtaa. Rakenteiden ja säännösten on oltava tarpeeksi joustavia, jotta ne kannustavat innovaatiotoimintaan. Kannusteilla voidaan lisätä innovaatiotoimintaa, yksityisen pääoman riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Innovaatiotoiminnan yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset vaikutukset ovat pitkäjänteisen työn tulosta. Työhön osallistuvat sekä julkiset että yksityiset tahot että kansainväliset kumppanit. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina, kuten osaamisen kasvuna ja uusina teknologioina sekä innovaatioina laajemmin koko yhteiskuntaan. Muut yritykset ja julkisyhteisöt hyötyvät näistä ulkoisvaikutuksista. Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vaikutuksista tuotoksiin ja liiketaloudellisiin tuloksiin on useita tutki- mustuloksia: Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksella on merkittävä myönteinen vaikutus innovaatiopanoksiin ja -tuotoksiin sekä yhteistyön laajuuteen ja syvyyteen rahoitusta saaneissa yrityksissä. Lisäksi julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia. Mitä suurempaa Tekesin rahoitus on ollut, sitä suuremmat ovat organisaatiotason vaikutukset. Tekesin rahoituksen vaikutuksia tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uusiutumisen selvitettiin Tempo Economics Oy:n tuottamassa vaikuttavuuskatsauksessa. Selvityksen mukaan Tekesin rahoituksen ja yritysten kasvun välillä on osoitettavissa selkeä yhteys. Kuviosta ilmenee vaikuttavuuden arvioinnin kompleksisuus. Ilmiöiden välisiin syy-seuraussuhteisiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Vaikutukset innovaatioprosesseissa, yritysten liiketoiminnassa sekä laajasti kansallisessa innovaatioympäristössä syntyvät usein ketjuuntuneiden ja osin päällekkäisten kausaalisuhteiden kautta. 13

Tekesin rahoitutuksen vaikutusten monitahoinen yhteys Tempo Economics Oy:n vaikuttavuuskatsaus tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uusiutumiseen toi esille Tekesin rahoituksen ja yritysten kasvun välillä esiintyvän monitahoisen yhteyden. Vaikutuksia on osoitettu tilastollisesti, seurantatietojen avulla ja yleisesti osoitettujen yhteyksien avulla. Tekesin toimilla on kansallisiin tilastoihin perustuva tilastollisesti osoitettu yhteys Tekesin toimilla on hankeseurantaan tai yrityskyselyihin perustuva osoitettu yhteys Innovaatiotoiminnalla on tutkimuksen kautta yleisesti osoitettu yhteys Vaikutukset innovaatiotoimintaan Rahoituksen suorat vaikutukset yritysten innovaatiotoimintaan T & K & I -toiminnan määrä T & K -investointien lisääntyminen T & K -resurssien (työpaikat) lisääntyminen T & K& I toiminnan luonne Riskin ja haasteellisuuden lisääntyminen Hankkeiden/innovaatiotoiminnan laajeneminen Innovaatiotoiminnan toimintatavat Uudet /tiiviimmät yhteistyömuodot ja verkostot Innovaatioyhteistyön laajuus ja syvyys Innovaatiotoiminnan tulokset yrityksissä Lisääntyneen innovaatiotoiminnan seuraukset/ tulokset yrityksissä Aineellinen Uudet tuoteinnovaatiot Uudet prosessi-innovaatiot Patentit yms. Aineeton Uudet toimintatapa-innovaatiot Osaamisen ja kompetenssien paraneminen Innovaatioaktiivisuuden lisääntyminen Uuden tiedon ja osaamisen leviäminen Ulkoisvaikutukset Absorptiokyvyn lisääntyminen Suorat taloudelliset vaikutukset yritysten maksuvalmiuteen, vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen Tiedon tehokkaampi soveltaminen 14

Innovaatiotoiminnan vaikutukset yrityksissä Vaikutukset tuottavuuteen ja uusiutumiseen Lisääntyneen innovaatiotoiminnan tuottavuutta ja uusiutumista edistävät vaikutukset yrityksissä Uudet tuotteet ja palvelut Tuotantoprosessien tehostuminen Tuotannon tehokkuus Liiketoimintaprosessien tehostuminen Innovaatioiden kaupallistamisen nopeutuminen Työvoiman parantunut tuottavuus Teknologian parantunut tehokkuus Tuottavuus Arvoketjun/-verkon toiminnan tehostuminen Uudet liikeideat ja liiketoiminta-alueet Kansainvälistyminen Toimijayhteisöjen syntyminen Kansallisen/toimialan osaamispohjan vahvistuminen Yritysten vaihtuvuus ja yrityskannan uudistuminen Yritysten menestyminen ja kasvu Uusien yritysten synty Yritysrakenteiden turbulenssi ja toimialojen rakennemuutos Elinkeinoelämän uusiutuminen Työnjaon syveneminen ja tehostuminen Uusien tutkimusalueiden syntyminen Uusien teknologioiden käyttöönottoajan lyhentyminen 15

16

1. Vaikutukset ja tuotokset Innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät laajasti kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Ne näkyvät kansantalouden kasvuna ja elinkeinoelämän uusiutumisena. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Sivistyksellä, kulttuurilla ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on kasvava merkitys nyky-yhteiskunnassa. Kun julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vaikuttaa myönteisesti yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien määrään ja laatuun, myös yritysten tuotokset ja liiketaloudelliset tulokset kasvavat. Vaikutus näkyy siten viime kädessä yritysten menestymisenä ja tuottavuuden kasvuna. Yhtä suuri vaikutus syntyy ulkoisvaikutuksina muissa yrityksissä ja yhteiskunnassa. Vaikuttavuusarvioinnin avulla on mahdollista mitata myös tuotoksia, joita yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat saavuttaneet julkisen rahoituksen avulla. Tuotokset voivat olla rahoitetun projektin välituloksia kuten julkaisuja, patentteja, prototyyppejä tai liiketoimintasuunnitelmia erotuksena välittömistä vaikutuksista eli liiketaloudellisista tuloksista, jotka syntyvät uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen seurauksena. Tekesin päämäärät Vaikutukset Talous ja uudistuminen Ympäristö Hyvinvointi Tieto, sivistys ja kulttuuri Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Tuotokset Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Uudet yritykset, liiketoiminta-alueet ja palvelut Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Uuden tiedon ja osaamisen leviäminen ja hyödyntäminen Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnilla ja mittaamisella voidaan osoittaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja kansantaloudelle. Julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan kehitystyössä. 17

Suomi on kyennyt kasvattamaan elinkeinojen tuottavuutta, teollisuustuotannon volyymia, vientiä ja bruttokansantuotetta nopeammin kuin OECD-maat keskimäärin. Tuottavuuden kasvu on ollut edellytys talouskasvulle. Tuottavuuskasvun tärkein selittäjä ovat aineettomat investoinnit ja niiden merkittävänä osana innovaatiotoiminta. 1.1 Talous ja uudistuminen Pitkäjänteinen panostus tulevaisuuden menestystekijöihin näkyy innovaatiotoiminnan laajaalaisina vaikutuksina Suomi on siirtynyt innovaatiotoiminnan edelläkävijäksi, joka vaatii uudentyyppistä panostusta kilpailukykyämme edistävään uudistumiseen Jatkuva uudistuminen turvaa yritysten menestymisen ja kansantalouden kasvun Kansallisen innovaatiostrategian mukaan Suomen on menestyäkseen oltava valitsemillaan innovaatiotoiminnan osa-alueilla edelläkävijä maailmassa. Tavoitetilassa Suomi vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin kokonaisvaltaisella, johdonmukaisella ja hallintorajat ylittävällä innovaatiopolitiikalla, joka ottaa laaja-alaisesti huomioon teknologiset ja ei-teknologiset innovaatiotoimin- nan osa-alueet. Luovuuteen kannustava asenneilmapiiri tukee innovatiivisuuden laaja-alaista kehitystä. Globalisaation myötä markkinoiden avoimuus lisää tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman liikkuvuutta, kilpailua sekä uusien ideoiden vaihdantaa. Rakenteiden ja säännösten on oltava tarpeeksi joustavia mutta samalla kannustavia, jotta innovaatiotoiminnan keskittymiä ja arvoverkon osia syntyy jatkossakin Suomeen. Kannusteilla voidaan lisätä myös yksityisen pääoman riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Innovaatiotoiminta luo talouskasvua Talouskasvua mitataan sillä, kuinka paljon bruttokansantuote on kasvanut asukasta kohden. Pitkän aikavälin kasvu kuvaa elintasomme kasvua, kilpailukykymme paranemista ja kansantalouden suorituskyvyn muutosta. Talouskasvu itsessään ei luo hyvinvointia, vaan se osoittaa että talous on tuottavalla uralla. Talouskasvu on siis väline, jolla ylläpidetään hyvinvointia. Sillä pidetään yllä sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutusjärjestelmää, sekä rakennetaan julkisin varoin tarvittavaa infrastruktuuria. Talouskasvulla pidetään huolta myös ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä. Kansantuotteella mitattuna Suomi on selviytynyt varsin hyvin kansantalouden suorituskyvyn vertailussa. Suomi on siirtynyt uuteen kasvumalliin, jossa kasvun perustana ovat osaaminen, tieto ja innovaatiot. Suomen kansantalous on pystynyt jatkuvasti uudistumaan muun muassa innovaatiotoiminnan avulla. Suomi on sopeutunut hyvin uuteen globalisoituneeseen talousjärjestelmään ja 18

Työn tuottavuus teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa Euroa työtuntia kohti 150 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 1995 = 100 190 125 170 100 150 75 130 50 110 25 90 0 70 75 80 85 90 95 00 05 70 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Suomi Yhdysvallat EU 12 Suomi Yhdysvallat EU 15 Japani Lähteet: EUKLEMS ja ETLAn laskelmat Suomen teollisuustuotanto on kasvanut muita kehittyneitä maita nopeammin, mutta globaali kriisi on vaikuttanut Suomen teollisuuteen muita voimakkaammin. Lähde: Eurostat Tavaravienti maittain 1990 = 100 450 400 350 300 250 200 150 100 Bruttokansantuote asukasta kohden 1 000 euroa, ostovoimakorjattu vuoden 2004 hinnoin 30 25 20 15 10 5 50 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 Suomi Saksa Yhdysvallat Japani Suomi OECD Arvoindeksi, kansalliset valuutat, kausitasoitettu, 3 kk liukuva summa. Lähde: OECD Main Economic Indicators 2010. Suomen bruttokansantuote on kasvanut OECD-maiden keskiarvoa nopeammin sekä ennen lamaa että laman jälkeen Vuoden 2009 BKT osittain arvioitu.. Lähteet: Eurostat ja ETLAn laskelmat 19

Uusi kasvumalli talouskasvun lähteet Työvoima Luovat yksilöt ja yhteisöt Tekniset ja ei-tekniset innovaatiot Markkinalähtöisyys Koulutus Tutkimus Teknologia Pääoma Osaaminen Tieto Innovaatiot Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys Edelläkävijämarkkinat Avoimet innovaatiot Tuottavuuden kasvu Talouden kasvu Viennin kasvu Työllisyyden parantaminen Alueiden kehitys Hyvinvoinnin kasvu Uuden kasvumallin mukaan talouskasvun lähteet ovat koulutuksessa, tutkimuksessa ja teknologiassa teollisuuden rakenne on monipuolistunut. Lisäksi suomalaisyritysten innovatiivisuus ja patenttien määrä on kasvanut runsaasti. Globaalistumisen ja vuoden 2009 taloustaantuman myötä suomalainen hyvinvointimalli on uudenlaisen tilanteen edessä: 2010-luvulle tultaessa elinkeinorakenne uudistuu entistä nopeammin. Innovaatioiden syntyminen tapahtuu entistä enemmän niin yritysten sisällä kuin avointen innovaatioiden kautta. Lisäksi markkinalähtöisyys korostuu entisestään, ja yritykset hakeutuvat lähelle loppuasiakasta. Asiakkaat ja käyttäjät ovat entistä herkemmin mukana innovaatiotoiminnassa. Lisäksi on havaittu, että menestyneimmät yritykset käyttävät joustavasti rinnakkain sekä teknisiä että ei-teknisiä innovaatioita. Tämä korostuu etenkin palvelualoilla. Talouskasvun kannalta on tärkeää, että Suomi on kansainvälisten mittareiden mukaan kärkijoukossa. Tällä hetkellä kansainvälisten vertailujen mukaan Suomen asema on innovaatiotoiminnassa edelleen erittäin vahva, mutta kilpailukykyvertailuissa se on heikentynyt. Sitä selittävät muut kuin innovaatiotoimintaan liittyvät indikaattorit. Osaaminen tuo kilpailuetua innovaatiotoimintaan Kaikki maat kilpailevat innovaatiotoiminnan sijoittumisesta. Suomi ei voi kilpailla toimintojen sijoittumisessa kasvavien markkinoiden tai alhaisten kustannusten vetovoimalla. Keskeisiä kilpailukeinoja ovat osaamispohja, teknologinen edistyneisyys ja innovaatiotoiminnan tehokkuus. 20

Indeksi Teollisuuden työn tuottavuus Suomi 1995 = 100 250 200 150 100 50 Luovan tuhon vaikutus Olemassa olevien yritysten tuottavuuden kehityksen vaikutus Työn tuottavuuden kasvu voidaan jakaa kahteen komponenttiin: olemassa olevien yritysten tuottavuuden kasvuun ja ns. luovaan tuhoon ja kehittymiseen. Olemassa olevien yritysten tuottavuuden kehitys tulee liiketoimintojen uudistumisesta, jalostusarvon nostamisesta ja toiminnan tehokkuuden parantamisesta. Luova tuho ja kehittyminen tarkoittavat kansakunnan resurssien uudelleen suuntaamista huonosti tuottavista yrityksistä paremmin tuottaviin yrityksiin 0 70 75 80 85 90 95 00 05 Suomi Ruotsi USA Japani Suomi ilman luovaa tuhoa Lähteet: Groningen University, EU KLEMS, Maliranta (2009) Suomessa luovan tuhon osuus tuottavuuden kasvusta on suuri. Uusia yrityksiä syntyy kohtuullisen hyvin, mutta liian harvat kasvavat riittävästi. 21

CASE Laktoosittomien maitojuomien kehitys tutkimuksesta tuotteeksi vei 25 vuotta Laktoosittomien maitojuomien kehitys on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteistä työtä tutkimustulosten muokkaaminen kaupallisiksi tuotteiksi vaatii. Tässä tapauksessa työn tuloksena syntyi merkittävä liikevaihto. Kehitys juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin Valio kehitti yhteistyössä Suomen Sokerin kanssa menetelmän laktoosin erottamiseksi herasta. Sivupolkuna laktoosin erotusmenetelmän todettiin toimivan myös maidossa. 1975 Valio sai kauppa- ja teollisuusministeriöltä rahoitusta laktoosin hydrolyysin tutkimiseen. Tutkimus johti HYLA -tuotteisiin, joissa laktoosi on pilkottu. 1980-luvulla oivalsimme, että olisi mahdollista kehittää laktoositon maitojuoma. Suurin haaste oli tuotteen maku, Valion teknologiajohtaja Matti Harju kertoo. Valiolla työn jatkamiseen vaikutti ratkaisevasti, että Tekes rahoitti hanketta. T&K-osastoamme lukuun ottamatta yrityksessämme ei juuri uskottu laktoosittomien tuotteiden menestymismahdollisuuteen, Matti Harju muistaa. Kehitimme projektissa teknologian, jolla voidaan valmistaa maultaan tavallista maitoa muistuttava tuote. Lisäksi kehitimme analysointiteknologian, jolla laktoosipitoisuus voidaan mitata, hän sanoo. Konsernin sisällä Tekesin rahoituksella oli tuntuva vaikutus. Hankkeet oli huomattavasti helpompi perustella johdolle. Tekesin rahoitus varmisti myös hankkeen läpimenon esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa. Tuotteen valmistuttua markkinointi epäröi. Myös käyttäjätutkimus osoitti, etteivät käyttäjät olleet kiinnostuneita laktoosittomasta juomasta, jonka maku oli maidon kaltainen, mutta hinta kaksinkertainen. Valion T&K-osastolla uskoimme asiaan sitkeästi, ja muutaman vuoden pallottelun jälkeen tuotteemme pääsi lopulta markkinoille. Teknologiatyöntö vei aikansa, mutta kannatti. Vuonna 2009 laktoosittomien maitojuomien liikevaihto oli yli 100 miljoonaaa euroa, Matti Harju kertoo. Suomi kansainvälisissä vertailuissa Suomen asema kilpailukykyvertailuissa on hyvä, mutta vertailuissa on myös viitteitä kilpailukyvyn heikkenemisestä. IMD:n vuoden 2010 kilpailukykyvertailussa Suomi putosi selvästi edellisvuodesta sijalle 19. Suomen sijoituksen laskun syiksi IMD listasi bruttokansantuotteen laskun, julkisen talouden heikkenemisen, teollisuuden yksikkötyökustannusten kasvun ja työvoiman supistumisen. Economist Intelligence Unitin vuoden 2010 tietoyhteiskuntavertailun mukaan Suomi sijoittuu neljänneksi. Suomen edellä ovat Ruotsi, Tanska ja USA. Vertailussa tarkastellaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitystä ja sen soveltamista talous-, sosiaali- ja kulttuuritarpeisiin. Suomen vahvuutena ovat kuluttajien ja yritysten sovellukset sekä sosiaalija kulttuuriympäristö IT:n näkökulmasta ja heikkoutena julkisen talouden politiikka ja visiot sekä liitettävyys. Toukokuussa 2009 Economist Intelligence Unitin kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu ensimmäiseksi ennen Singaporea. Vertailun mukaan Suomella on paras yritysympäristö seuraavan viiden vuoden aikana ja siten parhaat mahdollisuudet selvitä nykyisestä talouskriisistä. WEF:n vuoden 2010 vertailun mukaan Suomi sijoittui seitsemännelle sijalle globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna. Kärkeen sijoittuivat Sveitsi, Ruotsi ja Singapore. Innovoinnissa Suomi sijoittui edelleen kolmanneksi. EU:n julkaiseman eurooppalaisen innovoinnin tulostaulun mukaan vuonna 2009 Suomi on onnistunut edelleen hyvin osaamiseen perustuvan talouden kehittämisessä ja Suomi lukeutuu kärkimaihin innovaatiokyvykkyydessä. Eurooppalaisessa vertailussa Sveitsi on edelleen selvä kärkimaa, Ruotsi toinen ja Suomi kolmas. 22

Innovaatiotoiminnan kokonaisuuden vertailu maittain SII pisteet (Summary Innovation Index) Ruotsi Tanska Suomi Saksa Iso-Britannia Belgia Itävalta Alankomaat Irlanti Ranska EU Islanti Slovenia Viro Norja Portugali Italia Tsekki Espanja Kreikka Unkari Kroatia IUS:n mukaan Ruotsi, Tanska, Suomi ja Saksa ovat innovaatiojohtajia. Suomi ja Saksa ovat innovaatiosuoriutumiskasvussa johtavat maat. Lähde: Innovation Union Scoreboard (IUS) 2010 Innovaatioindeksi Pistemäärä WEF:n mukaan Yhdysvallat Sveitsi Suomi Japani Ruotsi Israel Taiwan Saksa Singapore Tanska Kanada Korea Itävalta Alankomaat Iso-Britannia 0 1 2 3 4 5 6 Suomi sijoittuu kärkijoukkoon innovaatioindeksissä. Se kuvastaa tutkimusorganisaatioiden tutkimuksen laatua, yritysten tutkimus- ja kehitysmenoja, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, tutkijoiden ja insinöörien saatavuutta, patenttien käyttöä ja immateriaalioikeuksien suojaamista. Lähde: World Economic Forum (WEF), The Global Competitiveness Report 2010 2011 Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili Suomi on monessa suhteessa innovaatiotoiminnan edelläkävijä. T&k-intensiteetti Tiede- ja teknologia-ammateissa (GERD/BKT) työskentelevät/kaikki Yrityssektorin t&k (BERD/GDP) Luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnot/kaikki tutkinnot Tutkijat (tutkija/kaikki työlliset) Ulkomainen t&k rahoitus Kansainvälinen keksintöyhteistyö (patentit) Innovaatioyhteistyö (innovaatioyhteistyötä tehneet yritykset Riskipääoma (investoinnit/bkt) Patentoinnit (Eurooppa, Yhdysvallat, Japani) Tieteelliset artikkelit (artikkelit/asukas) Uudet tuoteinnovaatiot (innovaatiot/kaikki yritykset) Palvelusektorin t&k-toiminta Suomi OECD-maiden keskiarvo Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010. 23

Innovaatiotoiminnan globaalistuminen on monimuotoista ja erikoistunutta Kansainvälistyneiden yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminta painottuu Suomessa vaativiin tehtäviin. Sen sijaan rutiiniluonteista tutkimus- ja kehitystyötä siirtyy halvemman kustannustason maihin. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tuoreesta raportista. Suomalaisyritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on hajaantunut globaalisti. Kaiken kaikkiaan suomalaisilla yrityksillä on ulkomailla tutkimus- ja kehitystehtävissä noin 17 000 18 000 henkilöä, kun kotimaassa vastaavissa tehtävissä on noin 41 000 henkilöä. Tähän mennessä yritysten ulkomaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu on johtunut enemmän ulkomaisten yksiköiden perustamisista tai laajentamisista kuin tutkimustoiminnan siirroista. Suomalaisyrityksillä on nykyisin Kiinassa 3 600 3 800 henkilöä tutkimus- ja kehitystehtävissä. Suuri määrä johtuu pääosin kahdesta yrityksestä, joiden yhteenlaskettu osuus on lähes 80 prosenttia. ETLAn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kansainvälistyneiden suomalaisyritysten tutkimus- ja kehitystoiminta Suomessa on eri lailla painottunut kuin näiden yritysten ulkomailla tekemä tutkimus- ja kehitystyö. Suomen tutkimus- ja kehitysyksiköt painottuvat enemmän pitkäjänteiseen teknologiankehitykseen, kuten teknologiaalustojen ja ydinteknologioiden kehitykseen. Sen sijaan etenkin kehittyvissä maissa tehty tutkimus- ja kehitystyö painottuu paikallisten tuotesovellusten ja paikallisen tuotannon tukemiseen. Lisäksi osa yrityksistä tekee kehittyvissä maissa myös globaalia tuotteistusta. Suomen tulee investoida vahvan osaamispohjan säilyttämiseen ja kehittämiseen, jotta edellä kuvattu tilanne säilyy. Lähde: Ali-Yrkkö et al (2009) Suorien ulkomaisten investointien varanto % bruttokansantuotteesta 70 60 50 40 30 20 10 0 80 85 90 95 00 05 10 Ruotsi EU 25 Suomi Kaikki maat Yhdysvallat Ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat olleet alhaisia, mutta kehittyneet suotuisammin kuin EU:ssa keskimäärin. Lähde: Unctad Kansainvälisen innovaatiojärjestelmän arvioinnin mukaan Suomi on menestynyt hyvin innovaatiotoiminnassa ja saavuttanut eturintaman erityisesti tuottavuudella mitattuna. Suomen sijoitus OECDmaihin verrattuna on erityisen hyvä innovaatioyhteistyössä ja innovaatiotoiminnan kokonaisuuden vertailussa ((Innovation Union Scoreboard) sijoitumme EU-vertailussa toiseksi innovaatiotoiminnan suorituskyvyssä. Innovaatiotoiminnan kokonaisuuden vertailussa kärkimaista eniten suoritustaan parantaneita olivat Saksa ja Suomi. 24

Nokian puhelimen jalostusarvon jakautuminen Hinta kuluttajalle 547 euroa + alv vuonna 2007 Prosessorit 34 euroa Muistit 15 euroa Muut integroidut piirit 32 euroa Näyttö 22 euroa Kamera (5 Mp) 16 euroa Muut osat 59 euroa Lisenssimaksut 21 euroa Nokia (ilman valmistusta) 257 euroa Valmistus (Nokia) 11 euroa Tukkukauppa 19 euroa Vähittäiskauppa 60 euroa Komponenttitoimittajat 174 euroa Teknologian kehittäjät 24 euroa Brändin omistaja (Nokia) 270 euroa Jakelukanava 79 euroa Missä arvo syntyy? Nokian kännykän N95 jalostusarvosta 39 % jäi Suomeen (vihreä). Tämä näkyy palveluvientinä Suomen vientitilastoissa. Pohjois- Amerikka 14 17 28 Suomi 41 39 39 Muu EU-27 27 16 12 Muu maailma 5 11 5 Lähde: ETLA, Ali-Yrkkö 2010 Aasia 13 18 16 Osuudet globaalista arvonlisäyksestä tapauksessa (%) Salosta Saksaan Salo/Peking, blob Pekingistä Yhdysvaltoihin ETLA on selvittänyt arvonlisäyksen maantiedettä. Jos Nokia valmistaa kännykän Kiinassa ja myy sen Yhdysvaltoihin, noin 40 prosenttia arvonlisäyksestä jää Suomeen brändin arvon kautta. Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Mihin hyödyt jakaantuvat globaaleissa arvoverkostoissa? Maailmantaloudessa on viimeisten parin vuosikymmenen aikana ollut meneillään merkittävä tuotannon uudelleensijoittuminen. Monikansalliset yritykset ovat pilkkoneet tuotanto- ja arvoketjujaan yhä pienempiin osiin, jotka sijoittuvat kukin oman suhteellisen etunsa mukaisesti. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa tuotteiden kokoonpano on siirtynyt suurelta osin Aasiaan, erityisesti Kiinaan. Näin maailmankauppaa koskevat tilastotiedot osoittavat, että Kiina on yksi merkittävimpiä korkean teknologian vientimaita. Tilastojen antama kuva on kuitenkin hyvin puutteellinen, sillä se perustuu tuotteiden bruttoarvoa koskeviin tietoihin. Tutkimushankkeessa Suomi globaalissa kilpailussa on osoitettu case -tutkimusten avulla, että tilastojen antama kuva maailmankaupasta muuttuu huomattavasti, jos kauppavirtoja kuvataan jalostusarvon perusteella. Esimerkiksi Kiinassa valmistettujen ja Nokian älypuhelimen tai Applen musiikkisoittimen arvosta vain muutama prosentti jää Kiinaan. Älypuhelimen tapauksessa lähes puolet tuotteen arvosta jää Suomeen korvauksena tuotemerkistä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, tuotannon suunnittelusta ja sekä muista korkean jalostusarvon tehtävistä siinäkin tapauksessa, että tuote tai mikään sen osa ei koskaan kulje Suomen kautta, eikä siten rekisteröidy Suomen ulkomaankauppatilastoon. Suomessa on myös muilla aloilla ollut meneillään muutos, jossa täällä oleva tuotanto erikoistuu globaalien arvoketjujen osaamisvetoisiin ja samalla korkean jalostusarvon osiin. Kehittyvät maat ovat kuitenkin myös voimakkaasti pyrkimässä samoille alueille, mikä näkyy niiden nopeasti kasvavina tutkimuspanostuksina. Lähde: Pajarinen et al (2010) 25

Suomen tulotason jälkeenjääneisyys Yhdysvalloista selittyy sekä pienemmällä työmäärällä että julkisten palvelujen suurella osuudella. Kansantalouden tuottavuus kasvuun Suomen bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina muita perinteisiä teollisuusmaita nopeammin. Suomen ostovoimalla korjattu bruttokansantuote asukasta kohden on noin neljänneksen alhaisempi kuin Yhdysvalloissa. Syitä ovat olleet korkeampi tuottavuus Yhdysvalloissa sekä työvoiman parempi hyödyntäminen. EU:n innovaatiotoiminnan mittareilla (EIS) mitattuna panokset ovat kuitenkin linjassa tuloksien kanssa koko yhteiskunnassa. Suomi menestyy hyvin innovaatiopolitiikan panostusten ja hyötyjen vertailussa, kun hyötyjä tarkastellaan pelkkää bruttokansantuotevertailua laaja-alaisemmin. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa innovaatiotoiminnan hallinto ja osaamisen luominen. Tutkimustulosten mukaan Suomen teollisuuden tuottavuus on kohonnut kansainväliseen kärkeen. Suomi on saavuttanut tuottavuuden eturintaman ja siten menettänyt perässätulijan edun. Eturintaman yritykset näyttävät suuntaa muille uusilla ratkaisuilla. Tuottavuutta kasvattaa myös niin sanottu luova tuho, jossa syntyy uusia paremmin tuottavia yrityksiä huonompien karsiutuessa markkinoilta. Tämä lisää kilpailua ja uudistaa rakenteita. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että innovaatiotoiminnan kautta luodulla aineettomalla pääomalla sekä teknisten että eiteknisten innovaatioiden yhdistämisellä on suuri merkitys tuottavuuden kasvattamisessa. Tutkimus- ja kehitystoiminta näkyy suomalaisten yritysten tuottavuudessa 3 5 vuoden viipeellä. Bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2008 Norja Yhdysvallat Irlanti Svetsi Alankomaa Ruotsi Tanska Iso-Britannia Suomi Saksa OECD EU 15 Ranska 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Euroa, ostovoimakorjattu vuoden 2004 hinnoin Ostovoimalla korjattu Suomen bruttokansantuote asukasta kohden jää lähes neljänneksen alhaisemmaksi kuin Yhdysvaltain bruttokansantuote asukasta kohden. Lähde: Eurostat ja ETLA:n laskelmat 26