Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia

HUITTISTEN KAUPUNKI Huittistenkaupungin päihde-jamielenterveysstrategia 2012 2017 Huittisten perusturvakeskus 27.4.2012 1

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä... 4 2.1Päihde-jamielenterveystyötäohjaavialakejajasuosituksia... 4 2.2Päihdepalvelujenlaatusuositukset... 6 2.3Mielenterveyspalveluidenlaatusuositukset... 7 3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia... 7 3.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa... 7 3.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta... 9 3.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla... 10 3.4Päihdejamielenterveysstrategiantavoitteet... 12 3.5Strategiassakäytetytkäsitteet... 13 3.5.1 Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö... 13 3.5.2 Varhainen puuttuminen... 14 3.5.3 Mini-interventio... 14 3.5.4 Riskirajat... 15 4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa... 16 4.1. Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin... 16 4.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö... 17 4.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä... 19 4.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä... 20 4.5 Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä... 22 4.6 Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ... 23 5. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen... 25 5.1 Toimintamallin sisältö... 26 6.Korjaavapäihde-jamielenterveystyö... 29 6.1Satakunnansairaanhoitopiiri,Huittinen/Harjavallansairaala/Pori... 29 6.2Pirkanmaansairaanhoitopiiri,Vammalanaluesairaala... 29 6.3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala... 30 6.4Avohuollonostopalvelut... 30 6.5Laitospalvelut... 31 6.6Julkisiapalvelujatäydentävätpalvelut... 32 7. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet... 33 8.Seurantajaarviointi... 34 Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät... 11 Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin... 11 Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita... 12 2

1. Johdanto Huittistenkaupunginpäihde-jamielenterveysstrategiaonlaadittuLänsi2012-päihde-jamielenterveystyön kehittämishankeen aikana moniammatillisissa työryhmissä. Huittisten eri hallintokunnat ovat osaltaan osallistuneet strategian tekemiseen kommentoimalla ja täydentämällä asiakirjaa sekä osallistumallakehittämisiltapäivään.päihde-jamielenterveysstrategiatyönohjausryhmäänovatkuuluneet hoitotyönjohtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, va. ylilääkäri Linnea Kenni-Jussila, perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sairaanhoitaja Marja Leino-Järvinen, sosiaalityönjohtaja Sinikka PiranenjahanketyöntekijäMarjoVirtanen.Laajennettuunalatyöryhmäänovatheidänlisäkseenkuuluneet terveyskeskuksen psykologi Kaisu Aronoja, päiväkeskuksen ohjaaja Jaakko Halminen, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Eija Hyyti, sairaankuljetusyrittäjä Sari Kiuru, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitaja Hanneli Nieminen terveyskeskus Lääkäri Elina Pesonen, Sastamalan päihdeklinikan sairaanhoitajamaritasaarijaavoterveydenhuollonosastonhoitajamarjavuorinen. Päihde- ja mielenterveystyö liitetään entistä tiiviimmin yhteen, koska yhä useammalla asiakkaalla on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Tämän vuoksi myös valtakunnallinen suuntaus on, että kunnissa tehdään yhteinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Näin hoidon vaikuttavuuden on ajateltu paranevan. TämäasiakirjaonHuittistenjaVampulankuntaliitoksenamuodostuneenuudenHuittis- tenensimmäinenpäihde-jamielenterveysstrategia.strategiaonosalänsi2012-päihde-jamielenter- veystyönkehittämishankeenhuittistenpilottia.hankepainottikansallisensosiaali-terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteista ja toimenpiteistä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista päihde- ja mielenterveystyössä. Hankerahoituksella palkattiin perusturvakeskuksesta sosiaaliohjaaja Marjo Virtanen hanketyöntekijäksi ajalle 21.8.2011 19.2.2012. Hänen työhönsä kuului koulutuksen järjestäminen, päihde- ja mielenterveys- strategiankokoaminenjapäivitys.peruspalveluissapäihdetietouttajatyömenetelmienosaamistake- hitettiinkoulutuksellalänsi2012-hankkeentuellavuoden2010 2012aikana. Päihde-jamielenterveysstrategiassaluodaankatsausnykyiseenpalvelujärjestelmäänjaennaltaehkäisevään työhön. Työryhmät ovat keskittyneet ajankohtaisten tarpeiden vuoksi ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen jatoimintamallienyhdenmukaistamiseen.pääpainohuittistenpäihde-jamielenterveystyössäonpy- rittysuuntaamaansosiaali-jaterveydenhuollonperuspalveluihinkehittämällähuittisiinomavarhais- vaiheenmielenterveys-japäihdetyöntoimintamallisekätiivistämällätoimijoidenvälistäyhteistyötä. 3

Päihde-jamielenterveysstrategialinjaaHuittistenpäihde-jamielenterveystyötävuosille2012 2017. Strategiallaluodaanlinjauksettoimivallepäihde-jamielenterveystyöllejanäidenpalvelujenkehittämiselle yhteistyössä kaupungin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien kumppaneiden kesken. Huittisten päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Erityishuomiokiinnitetäänehkäisevääntyöhön,varhaiseenpuuttumiseenjapäihdehaittojenvähentämiseen. Peruspalveluissapäihde-jamielenterveystyönähdäänosanaperustehtävää.Riittävien,monipuolisten, joustavien ja laadukkaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen Huittisissa edellyttää 2. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä 2.1Päihde-jamielenterveystyötäohjaavialakejajasuosituksia Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluina. Päihdetyön järjestämisvastuuta määrittävät useat lait. Perustuslain (731/1999) mukaan kunnan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalain (365/1995) :n mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Päihdehuoltolaki (41/ 1986) velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Raittiustyölain (828 1982) ja -asetuksen mukaan kunnissa tulee olla toimielin vastaamassa raittiustyöntoimeenpanosta, raittiuden edistämisestä ja alkoholiolojen seurannasta. Huittisissatämä toimielin on valtuuston nimeämä päihdetyön työryhmä. Päihdetyön työryhmä tekee yhteistyötä erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Päihdetyön työryhmän tehtävänä on päivittää määräajoin Huittisten päihdestrategia ja asettaa yksityiskohtaiset kehittämistavoitteet Huittisissa tehtävällepäihdetyölle. hyvää yhteistyötä eri tasoilla toteutettavien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erityispalvelujen kesken. Laadukkaalla päihde- ja mielenterveystyöllä vähennetään muiden palvelujen tarvettajasaadaanaikaanmyöstaloudellisiasäästöjä. Päihdetyötäohjaavatosaltaanmyösalkoholilaki(1143/1994),sosiaalihuoltolaki(710/1982),terveydenhuoltolaki (1326/2010), kansanterveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä lastensuojelulaki(417/2007).lakienlisäksionolemassaalkoholi-jahuumeongelmaisenkäypähoito- suosituksia,joidentavoitteenaonparantaajaselkeyttääpäihdeongelmanhoitoa,lisätätietoajavaikuttaa asenteisiin, parantaa moniammatillista yhteistyötä ja edistää verkostoitumista. Käypä hoito - suosituksiaonlaadittumyösdepressiosta(2004/2009),tupakoinnista,nikotiiniriippuvuudestajavie- 4

roitushoidoista (2006), skitsofreniasta (2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisestamielialahäiriöstä(2008). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille 2008 2011 yhdeksi toimenpidealueeksi on valittu ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Haasteina mainitaan mm. syrjäytyminen,lastensuojeluntarpeenkasvu,väkivaltaperheissä,päihteidenkäytönyleistyminensekä mielenterveysongelmat. (STM 2008.) Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. vahvistamalla henkilöstönammatillistaosaamista.myöspalvelujenuudelleenorganisointiontärkeääjaesimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvässä työssä pitää huomioida ennalta ehkäisy sekä painottaa varhaista puuttumista kaikissa palveluympäristöissä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia työmenetelmiäjahyviätyökäytäntöjä. Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM selvityksiä 2009:3) linjataan mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopistealueet vuoteen 2015. Suunnitelmassa painotetaan muun muassa perheiden kanssa työskentelyä mielenterveys- ja päihdeongelmien sukupolvelta toiselle siirtymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Palveluiden kehittämisen osalta suunnitelmassa painotetaan peruspalvelujen roolin vahvistamista ja osaamisen lisäämistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lasten ja nuorten palveluja tulisi tarjota mahdollisimman lähellälapsenomaakasvuympäristöä. Lastensuojelulaissa(417/2007)jaterveydenhuoltolaissa(1326/2010)todetaan,ettälapsenhoidonja tuentarveonselvitettäväjalapselleonturvattavariittävähoitojatuki,kunlapsenvanhempi,huoltaja taimuulapsenhoidostajakasvatuksestavastaavahenkilösaapäihde-taimielenterveyspalveluja.mielenterveyslain(1990/1116)mukaankunnantuleehuolehtiaalueellaantässälaissatarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltoa. Mielenterveyspalveluiden tulisi vastata sekä sisällöltään että laajuudeltaan alueella esiintyvään tarpeeseen. Lain mukaan avopalvelut ovat ensisijaisia, ja kaikkineen palvelujärjestelmän tulisi tukea oma-aloitteista hoitoonhakeutumistajaitsenäistäsuoriutumista. Lasten- ja nuorten palveluita kehitettäessä kehittämistyötä linjaavat asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (380/2009), laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010), perusopetuslain muutos (642/2010), laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010)jamaahanmuuttajienosaltalakikotoutumisenedistämisestä(1386/2010).Keskeisiäkehittämiskohteitapäihteettömyydenjamielenterveydenedistämisessäovatlapsenjanuorenkasvunja kehityksen tukeminen ja terveyden ylläpitäminen, osallisuuden, harrastustoiminnan ja päihteettö- 5

myydentukeminen,varhaiskasvatus,perusopetusjaohjaaminenopiskelussaeteenpäin,perheenverkostoitumisensekälastenjavanhempienvuorovaikutuksentukeminen. Päihtyneen henkilön akuuttihoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet (STM 2006:65). Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä säädetään STM:n asetuksella(33/2008):mukaanopioidiriippuvaisenhoidontarvetuleearvioidajahoitototeuttaasellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä,jossaonhoidonantamiseenperehtynythoidostavastaavalääkärijatoiminnanedellyttämä muuhenkilökuntasekämuutedellytyksethoidonantamiseen.huumausainepoliittisessatoimenpideohjelmassa(2002)annetaanohjeitahuumeongelmanehkäisemiseksijahoitamiseksi. 2.2Päihdepalvelujenlaatusuositukset Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkaisivat päihdepalveluiden laatusuositukset vuonna 2002.Laatusuositustentavoitteenaontukeapäihdepalvelujensuunnittelua,päätöksentekoa,järjestämistä, tuottamista ja kehittämistä. Laatusuositukset koskevat kuntien, yksityisten ja järjestöjen tuottamiapalveluja.laatusuosituksissamainitaanmuunmuassa: Kuntalaisillaonasuinpaikastariippumattaoikeustarpeenmukaiseenjatasokkaaseensekäoikeaanaikaantoteutettuunpäihdehoitoonjapäihdekuntoutukseen. Päihteidenkäyttöönjaniihinliittyviinongelmiintuleevastatakaikillapalvelujentasoillamahdollisimmanvarhainjatarjotaaktiivisestitietoa,tukeajaapua.Menettelytapaatuleesoveltaa erityisestisosiaali-jaterveydenhuollonyleisissäpalveluissa,kutensosiaalityössä,työterveyshuollossa, opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa, muussa perusterveydenhuollossa sekä äitiysneuvoloissa. Palveluitajärjestettäessätuleehuomioidaasiakkaanperus-jaihmisoikeuksiensekäoikeusturvantoteutuminen. Lähtökohtanapäihdehoidossajapäihdepalveluissaonasiakkaanjahänenläheistensäavun,tuenjahoidontarve. Periaatteina ovat asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja omatoimisuuden tukeminensekäluottamuksellisuus. Asiakkaanosallistuminenomaahoitoaankoskevaansuunnitteluun,päätöksentekoonjahoidon sisältööntuleeturvata. Päihdekuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinentilannejamuutuentarve. Päihdepalveluyksiköiden tulee tehdä päihdepalvelujen kehittämistyötä yhteistyössä asiakkaidenjaheitäedustavienjärjestöjenjavertaistukiryhmienkanssa.(stmjakuntaliitto2002,15.) Päihdepalvelujenlaatuaohjaavatsuosituksetjaperiaatteetpyrkiväthuomioimaanasiakkaatjaheidän läheistensä tarpeet. Ne koskevat palvelujen tuottamisen yleisiä periaatteita ja pitkäjännitteisen työn 6

tarpeita sekä myös konkreettisimpia laadukkaan päihdepalvelujen toteutumisen edellytyksiä. Osa näistäsuosituksistapohjautuupäihdetyönsisällölliseen,sosiaalioikeudelliseenjaeettiseenperustaan. 2.3Mielenterveyspalveluidenlaatusuositukset Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) edellytetään seuraavien periaatteiden toteutumista: Kunnassatuetaanasukkaidenhyvinvointiajamielenterveyttä. Kuntalaista autetaan peruspalveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius, riittävä herkkyys, riittävä taitotieto ja riittävät vuorovaikutustaidot tunnistaa ja kohdata psykososiaalista/henkistätukeajakriisiapuaedellyttävättilanteet.lisäksivarmennetaan,ettämielenterveysongelmientunnistamiseenjaniissätukemiseentähtäävätyöotetoteutuukaikkiakuntalaisia, lapsia,nuoria,työikäisiäjaiäkkäitäkoskevissapalveluissa. Jokainenpääseeelämäntilanteensajaongelmiensakannaltatarkoituksenmukaiseentutkimukseenjahoitoon.Hoidontarvearvioidaanjahoitokäynnistetäänensisijaisestiperuspalveluissa, etenkinperusterveydenhuollossa. Hoitototeutuusovitunsuunnitelmanmukaan. Ensisijaistaonavohoito.Kaikessahoidossaonkuntouttavaote. Potilaspääseepsykiatriseensairaalahoitoontarvittaessa. Palvelujärjestelmänsisäinenyhteistyö,vastuutjatyönjakoonselvitettyjasovittu. Mielenterveyspalveluissakunnioitetaanihmisarvoajaihmisoikeuksia. Henkilöstönmääräjarakennemääritelläänosanamielenterveystyönkokonaissuunnitelmaa. Henkilöstönosaamisestajajaksamisestapidetäänhuolta. Palveluitajatoimintaaseurataanjahavaintojahyödynnetäänsuunnittelussa. Mielenterveystyötävartentehdäänkokonaissuunnitelma. 3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia 3.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa Päihde-jamielenterveysongelmienkansanterveydellinenmerkitysonsuuri.Mielenterveyshäiriöiden yleisyyseiolemuuttunut,muttaniihinliittyvätyökyvyttömyysonlisääntynytvoimakkaasti.suomessa sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt. Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää päihde- ja mielenterveysongelmistajohtuvaatyökyvyttömyyttäjasiitäaiheutuviaseurauksiasekäyksilö-ettäyhteiskunnan tasolla.päihde-jamielenterveysongelmatovattaakka,joihinonsaatavaapuamahdollisimmanhelpos- 7

tikuntalaistenarjessa.päihde-jamielenterveystyönkehittäminenparantaakokoyhteiskunnanhyvinvointia. Mielenterveysrakentuuelämänarkiympäristöissä.Terveydenhuollonorganisaatiotjapalveluttarjoavat apua erilaisiin ongelmatilanteisiin, mutta mielenterveyden edistämistyötä tulee Huittisissa tehdä niissä ympäristöissä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset elävät ja viettävät aikaansa. Nuoren päihteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät, muun muassa kulttuuri ja ympäristö, jossa nuori elää, ystävät ja yhteiset tavat viettää vapaa-aikaa heidän kanssaan, muiden perheen jäsenten päihteiden käyttö ja asenteetpäihteitäkohtaansekänuorenitsetuntojauskoitseensä(niemelä2008).poikittaistutkimustenmukaanpäihteitäkäyttävillänuorillaonmuitaenemmänmielenterveydenhäiriöitäjaesimerkiksi tupakoivat ja runsaasti alkoholia käyttävät nuoret ovat itsetuhoisempia kuin ne nuoret, jotka eivät tupakoijakäyttävätalkoholiakohtuullisestitaieivätollenkaan(laukkanen2010).lisäksirunsasalkoholinkäyttöjapäivittäinentupakointionyhteydessärunsaaseenpsykosomaattiseenoireiluun.seurantatutkimuksetovatosoittaneet,ettävarhainaloitetullapäihteidenkäytölläonyhteysmuunmuassa nuorenmyöhempäänpäihteidenkäyttöön,hyvinvointiinjamielenterveyteen(pitkänen2005). Mielenterveys-japäihdeongelmillaonyhteisiäsuojaaviatekijöitäjariskitekijöitä.Nämäliittyvätmuun muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kasvuolosuhteisiin sekä biologiseen ja psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työssä ja ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiotkin usein vaikuttavia. Avainhaasteena Huittisissa on tällä hetkellä peruspalvelujen kehittäminen, johon päihde- ja mielenterveysstrategian päivittäminen antaa hyvän välineen. Nykyisten valtakunnallisten suositusten mukaisesti Huittisissa pääpaino päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä on asetettu varhaiseen puuttumiseen, peruspalveluihin sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmään kuuluvat kaikki kuntalaiset,erityishuomioonkiinnitettylapsiinjanuoriin. EnnaltaehkäisevääpäihdetyötätehdäänjonytHuittistenperuspalveluissalaajasti.Ennaltaehkäisevää työtätehdäänmuunmuassasosiaali-jaterveyskeskuksessapäihdetiedotuksella,vanhemmuudentukemisellajavarhaisellapuuttumisella,työterveyshuollossajapolikliinisessatyössätiedotuksenjamini-intervention keinoin, koulutoimessa koulujen oppilashuoltosuunnitelman kautta, päihdekasvatuksellajavarhaisellapuuttumisellasekänuoriso-ja liikuntapalveluissanuortenkasvun ja osallisuuden tukemisella,päihteettömillänuorisotiloillajaerilaisintilaisuuksinsekävarhaisellapuuttumisella. Huittisten päihdetyön kokonaisuus rakentuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevä päihdetyöonosalaajempaahyvinvoinninjaterveydenedistämistä,jotatehdäänkokoyhteiskunnassa. Korjaavatyösisältääpäihdehuollonomathoito-jakuntoutuspalvelut.Korjaavaapäihdetyötätehdään 8

useimmiten yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa, koska monilla päihdeongelmaisilla on myös mielenterveysongelmia. Korjaavaa työtä tehdään myös Huittisten peruspalveluissa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossajalastensuojelussa.ehkäiseväjakorjaavapäihdetyöeivätolekeskenäänselkeästi erottuvia ja tarkkarajaisia, vaan ehkäisevä päihdetyö voi olla myös korjaavaa työtä ja korjaava työ joiltain osiltaan ehkäisevää työtä, varsinkin jos asiaa tarkastellaan tehtävän työn seurannaisvaikutuksienkautta. 3.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta litraajakokemäen7,7litraa.tilastonmukaanhuittisissamyytiinvuonna2010väkeviäviinoja99000 litraa,viinejä110000litraa,siideriä104000litraa,longdrink-juomia129000litraajaolutta(iiija IV)yhteensä963000litraa. Lastensuojeluun tuli vuonna 2011 lapsen päihteidenkäyttöön liittyviä lastensuojeluilmoituksia 11 tulleita rattijuopumustapauksia Huittisissa oli vuonna 2011 yhteensä 32, kun vastaava luku vuonna 2010oli52.Vuonna2011juopumuksenvuoksisäilöönotettiinHuittisissa51henkilöäjavuonna2010 Terveydenja(THL)julkaisemanvirallisentilaston(Päihdetilastollinenvuosikirja2011)mukaanalkoholinkulutusvuonna2010Huittisissaoli100%:ksialkoholiksimuutettuna9,8 litraa asukasta kohden.kokosatakunnankeskiarvonollessa8,3litraajalähikuntien,harjavallan9,6litraa,säkylän10,7 lapsesta.samastalapsestasaattoitullauseitailmoituksia.suoranaisestivanhempienalkoholinkäytöstäjohtuneidensyidenperusteellalastensuojeluilmoituksiatulineljästäeriperheestä.poliisintietoon säilöönotettiin50henkilöä.erityispiirteenähuittisissaonkaupunginkokoonnähdenmelkohuomattavahuumeidenkäyttäjiensekäkorvaushoidossakäyvienmäärä.ongelmanäyttäisiolevankasvussa. Kouluterveyskysely2011raportissahuolenaiheeksiverrattunaedelliseen(2009)kyselyvuoteenHuit- tislaisten8.ja9.luokkienoppilaillanousikoulunfyysistenolojenkokeminenpuutteellisemmiksi,kou- lun työilmapiiri heikkeneminen, koulukiusatuksi joutumisen lisääntyminen, lintsaamisen lisääntymi- nen,kouluterveydenhoitajanvastaanotollepääsynkokeminenvaikeammaksijakoulunkäynninvaike- uksiin avun saamisen vähentyminen. Vastaavasti huolen aiheiden muutokset lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla olivat vanhempien työttömyyden lisääntyminen, vanhemmat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan, koulun työilmapiiri heikkeni, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät, päivittäinen tupakointi lisääntyi ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. 9

3.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla Kuntalaistenhyvinvoinninkehityksenseuraamiseksielämänkulunerivaiheessatarvitaantilastotietoa. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. SOTKAnet (www.sotkanet.fi tilasto-jaindikaattoripankkituottaavaltakunnallistajakuntakohtaistatietoamuunmuassapäihde-ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Avainpäihde- ja mielenterveysindikaattorit antavat tietoa päihteidenkäytöstäjasiitäaiheutuvistahaitoistasekäsuuntaviivatkustannustehokkaalletoimillepäihteidenkäytönjasiitäaiheutuvienhaittojenvähentämiseksi. Huittistenpäihde-jamielenterveysstrategiaatehtäessätarkasteluunvalittiinyleisimmätkuntienstrategioissakäytettävätindikaattorit.Valitutindikaattoritovat:1.Päihdehaittojaennakoivattekijät(taulukko 1): alkoholin myynti/kulutus, koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 -vuotiaat, työllisyys/työttömyys,toimeentulotukeasaaneet henkilötvuodenaikana,nuortenpäivittäinentupakointi, nuorten humalajuominen ja nuorten huumekokeilut. 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin (taulukko 2):päihdehuollonavopalvelukäynnit,laitoshuoltopäivät,väkivaltarikoksetjahuostaanotetutlapset.3. Mielenterveysindikaattorit (taulukko 3.): psykiatrian avohoitokäynnit, mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat, nuorten kokema keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, koulu-uupumusjaläheisenalkoholinkäytöstäaiheutuneetongelmat.huittistenpäihde-jamielenterveysindikaattorien tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja valitajatkossatoiminnanpainopistealueettulostenmukaisesti. Seuraavissa taulukossa (taulukot 1.-3.) SOTKAnet-verkkopalvelusta poimitut Huittista koskevat indikaattoritiedot ovat vuodelta 2010. Nuorten osalta indikaattoritiedot taulukkoon on poimittu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toimittamasta kouluterveyskysely 2011 Huittisten kuntaraportista.kouluterveyskysely2011toteutettiinhuittisissamaalis-huhtikuussaluokkakyselynä 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Taulukoihin on lisätty vertailutiedon saamiseksi Satakunnan ja koko maan päihde- ja mielenterveysindikaattoreiden tunnuslukuja. 10

11 Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Päihdehaittoja ennakoivattekijät Mittari Määrä Huittinen(2010) Vertailu 2010 2009 2008 Myynti/Kulutus Alkoholinmyyntiasukasta kohti100alkoholina. Kulutus9,8(litraa/ asukas) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 9,8 8,3 8,1 9,8 8,5 8,3 10,0 8,7 8,5 Koulutus; Koulutuksenulkopuolelle jääneitä 17 24vuotiaita,vastaavan ikäisestäväestöstä 2009:13,1 (132henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Ei tietoja 13,1 11,0 11,4 13,5 11,5 11,8 Työllisyys/työttömyys: Työttömättyövoimasta (vuodenka.) 8,1% 397henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 8,1 10,9 10,2 8,4 11,0 10,3 6,7 Toimeentulotuki Toimeentulotukeasaaneet henkilötvuodenaikana, asukkaista 6,1% (435 taloutta /653 henkilöä) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 6,1 5,8 7,0 5,0 6,0 7,1 4,3 Päivittäinentupakointi Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:21 41oppilasta) 16 12opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta Kokomaa: 2011 21,0 16,0 15,0 16,0 10,0 9,0 2009 23,0 2007 7,0 Humalajuominen Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Tosihumalassavähintään kerrankuukaudessa Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:17% 33oppilasta) 16 (12opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 17,0 18,0 15,0 16,0 25,0 23,0 18,0 32,0 Kokeillutlaittomia huumeitaainakin kerran Peruskoulun8.ja9.luokkien oppilaista(n=196) Lukion1.ja2.vuodenopiskelijat(n=78) 2011:7 (14oppilasta) (2opiskelijaa) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 7,0 6,0 7,0 2,0 10,0 7,0 7,0 4,0 Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Päihteidenvaikutus hyvinvointiin Mittari Määrä Huittinen2010 Vertailu 2010 2009 2008 Avokäynnit Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000asukasta 6,9 (74asiakasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 6,9 10,3 9,3 7,5 12,5 9,8 8,9 12,9 Laitoshuoltopäivät Päihteidenvuoksi sairaaloidenja terveyskeskusten vuodeosastollahoidettuja potilaita Päihdehuollonlaitoksissa hoidossa/1000asukasta 4,4 (47asiakasta) 2,4 (26asiakasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 4,4 4,9 3,5 2,4 2,4 3,2 5,0 4,6 3,9 1,7 3,3 3,2 5,2 4,9 4,0 1,9 3,6 3,2 Väkivaltarikokset Poliisintietoontulleet henkeentaiterveyteen kohdistuneetrikokset/ 1000asukasta 6,6 (70kpl) Huittinen Satakunta: Kokomaa: 6,6 6,8 6,6 5,0 6,6 6,7 3,6 6,8 7,1 Huostaanotetutlapset Kodinulkopuolellesijoitetut 0-17-vuotiaat samanikäisestäväestöstä 0,6 12lasta) Huittinen: Satakunta: Kokomaa: 0,6 1,4 1,3 0,7 1,3 1,3 0,8 1,3 1,3

Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita Mielenterveys indikaattoreita Psykiatrianavohoito: Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaasaaneet Koettuterveys:Keskivaikeataivaikeamasentuneisuus Koulu-uupumus Läheisenalkoholinkäyttö onaiheuttanutongelmia Mittari Avohoitokäynnit /1000asukasta 25 64 vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=196) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=196) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Peruskoulun8.ja9. luokkienoppilaista (n=195) Lukion1.ja2.vuoden opiskelijat (n=78) Määrä Huittinen 2010 657 27,5 13 (25oppilasta) 13 10oppilasta) 12 24oppilasta) 14 11oppilasta) 13% (25oppilasta) oppilasta) 3.4Päihdejamielenterveysstrategiantavoitteet Vertailu Huittinen: 657 Satakunta: 471 Kokomaa: 301 Huittinen: 27,5 Satakunta: 28,5 Kokomaa: 32,9 2011 Huittinen: 13,0 Satakunta: 14,0 Kokomaa: 13,0 Huittinen: 13,0 Satakunta: 10,0 Kokomaa: 10,0 Huittinen: 12,0 Satakunta: 12,0 Kokomaa: 12,0 Huittinen: 14,0 Satakunta: 9,0 Kokomaa: 10,0 Huittinen: 13,0 Satakunta: 13,0 Kokomaa: 12,0 Huittinen: 9,0 Satakunta: 13,0 Kokomaa: 13,0 2010 2009 2008 603 425 276 14,7 17,5 19,9 2009 641 427 287 15,5 19,2 21,6 2007 12,0 9,0 12,0 11,0 14,0 Huittistenpäihde-jamielenterveystyönpainopisteonsosiaali-jaterveydenhuollonperuspalveluissa. Erityishuomio kiinnitetään varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden edistämi- seenjapäihdehaittojenoleelliseenvähentämiseen.peruspalveluissapäihde-jamielenterveystyönäh- dään osaksi perustehtävää. Nuorten mielenterveyden edistäminen tapahtuu kaikissa niissä arkisissa yhteisöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria kuunnellaan, ollaan heidän asioistaan kiinnostuneita sekä rohkaistaan ja kannustetaan heitä kasvamaan omaksi itsekseen. Keskeisinäpäihde-jamielenterveysstrategiantavoitteinaHuittisissaon: 1. Panostaa päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyynsekävarhaiseenpuuttumiseenperuspalveluissa 2. Tehostaa varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa perusturvakeskuksessa avohoitopainotteisesti 3. Huolehtiariittävien,korkealaatuistenjajoustavienperuspalveluidensaatavuudesta 12

4. Vahvistaatoimivaayhteistyötäperus-jaerityispalveluiden,eripalveluntuottajienjaammattiryhmienvälillähuomioidenhoidonoikeaporrastus,työnjakojahoidonjatkuvuus 5. Parantaa osaamista perusturvakeskuksen toimijoilla, painopiste vuorovaikutuksen toimivuudessa Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota tehdään koko yhteiskunnassa. Päihteillä tarkoitetaan kaikkia huumaavassa tai päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita, niin alkoholia, huumeita, lääkkeitä kuin muitakin kemiallisiaaineitakutenpuhdistusaineitajaliimoja.nykyäänmyöstoiminnallisetriippuvuudet,kuten peliriippuvuus,kuuluvatehkäisevänpäihdetyönkenttään. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Erityisesti pyritään vaikuttamaanasukkaidenpäihteitäkoskevaantietouteen,asenteisiinsekäpäihteidenkäyttötapoihin, vähentämään päihteiden kysyntää, tarjontaa ja saatavuutta, edistämään päihteettömiä elintapoja, kiinnittämään huomiota päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin sekä ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiötä. Alkoholihaittojen ehkäisemisessä pyritään yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toimintasekä alkoholia myyvien markkinoidentoimintatavat. Päihde-jamielenterveystyönkeskeisinäarvoinaHuittisissaovatasiakaslähtöisyys,osallisuus,ihmisarvonkunnioitus,moniammatillisuus,luottamuksellisuussekäyhteisvastuullisuus. 3.5Strategiassakäytetytkäsitteet 3.5.1 Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Ehkäisevällämielenterveystyöllätarkoitetaantoimintaa,jonkatavoitteenaonehkäistämielenterveyshäiriöidenilmaantuvuutta.Painopisteonmielenterveysongelmienjahäiriöidenvarhaisessatunnistamisessa.Nuoristaarvioltajokaviideskärsiijostainmielenterveydenhäiriöstä 1 Hoitoavaillejäänyt häiriötaimuukehityksenestevoiheijastuapitkälletulevaisuuteen.häiriöidenvarhainentunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä. Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö tarkoittaa yksilötasolla elämänhallinnan vahvistamista, yhteisötasolla hyvinvoinnin lisäämistä ja yhteiskunnan tasolla yleisiin arvoihin vaikuttamista. 1 Nuorilletyypillisiämielenterveysongelmiaovatmasennus,ahdistuneisuus,käytöshäiriöt,syömishäiriötsekä päihteidenkäyttö(huttunen2010). 13

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuudenedistäminen. 3.5.2 Varhainen puuttuminen Varhainenpuuttuminentarkoittaatoimimistamahdollisimmanvarhain,mahdollisimmanavoimestija mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhaisen puuttumisen periaatteena on, että ongelmaan tarttuu heti se työntekijä, joka havaitsee, ettei kaikki ole kunnossa. Keskeisiä asioita varhaisessapuuttumisessaonrohkeaasianpuheeksiottaminenjamoniammatillinenyhteistyö.varhaista puuttumistapalveleemuunmuassalastensuojelulakiinperustuvakäytäntö,jolloinnuorenpäihteiden ongelmakäytöntullessaesilleterveydenhuollossaasiastatehdäänilmoituslastensuojeluun. Päihdehoidon kannalta tehokkainta on puuttua alkoholinkäyttöön jo riskikäytön vaiheessa. Koska riskikäyttäjällä ei ole todettavissa varsinaisia haittoja tai alkoholiriippuvuutta, hän ei useinkaan itse pidä alkoholinkäyttöään ongelmakäyttönä. Alkoholin käytön lyhyt neuvonta eli mini-interventio on tutkitustitehokasjatoimivatapahavahduttaariskikäyttäjävähentämäänalkoholinkäyttöäänajoissa ja ehkäisemään alkoholiriippuvuuden syntymistä. Mini-interventio voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksessataisosiaalitoimistossamuunasioimiskäynninyhteydessä. 3.5.3 Mini-interventio Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin riskikäytön tunnistamista ja käyttöön suhteutettua lyhytneuvontaa. Mini-intervention perusajatuksena on saada asiakas itse tunnistamaan ja tiedostamaan omaalkoholinriskikäyttönsäsekämahdollisensuurkulutuksen.tunnistamallajatiedostamallaoman alkoholinkäyttönsä asiakasta motivoidaanpohtimaan omaa alkoholinkäyttöään, tekemään päätöksen alkoholinkäytön vähentämiseksi ja mahdollisesti lopettamaan juomisen kokonaan. Mini-intervention yhteydessä asiakkaalle annetaan tietoa alkoholihaitoista ja itsehallintatietoa alkoholinkäytön vähentämiseksi. Kohderyhmän tunnistuksen apuna paljon käytetty menetelmä on Maailman terveysjärjestönwho:nkehittämäaudit-testi 2 (AlcoholUseDisordersIdentificationTest)ja/taihenkilökohtainen haastattelu. Mini-interventiolla ei hoideta päihderiippuvuutta, vaan sillä nimenomaan tunnistetaan vielä varhaisvaiheessa olevia ongelmia. Päämääränä on alkoholin käytön vähentäminen. Päihteiden käytön pu- 2KymmenenkysymyksenAuditontodettutoimivaksialkoholinsuurkulutuksentunnistajaksi.LisätietojajaAudit-testisähköisessämuodossalöytyyosoitteestahttp://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit 14

heeksiottaminenkuuluusosiaali-jaterveydenhuollontyöntekijänperusosaamiseen.vastuupuheeksi ottamisestaontyöntekijällä,vaikkaasiakasitseonkinvastuussapäihteidenkäytöstäänjamuutoksestaan.suomalaistenjakansainvälistentutkimusten(www.phepa.net)mukaankertaluonteisellakinkeskustelullaonalkoholinkulutukseenselvävähentävävaikutus. 3.5.4 Riskirajat Alkoholinkäytön riskirajat ovat Suomessa haitallisen käytön rajoja. Siksi ne ovat korkeammat kuin monissa muissa maassa, joissa rajat on tarkoitettu kohtuukäytön rajoiksi. Viikkotasolla riskirajoiksi määritelläänkeskikokoisellamiehelläyleensä24annostaviikossajanaisella16annostaviikossaniin, ettäjuodaanenintäänmuutamaannoskerrallajakäyttöjaetaankolmeentaiuseampaanpäivään.kertakäytönmaksimi(mitäyhtenäiltanajuo)onnaisillaviisiannostajamiehilläseitsemänannostaalkoholia. Riskiraja yli 65-vuotiaiden kohdalla määritellään niin, että terve henkilö ei saisi juoda kerralla kahtaannostaenempääeikäviikoittainenkäyttösaaylittääseitsemääannosta. Nämä riskirajat ovat keskimääräisiä arvioita, joiden määrittäminen on ongelmallista, koska monien sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman kynnysarvoa. Nuorilla, ikääntyneilläjasairaillahaittojavoiilmaantuajoalemmallakulutustasolla.raskaudenaikanapienetkinalkoholimäärätlisäävätsikiönhaittariskiä. Yksiannosonesimerkiksi:pullo(33cl)keskioluttataipullo(33cl)siideriätai12clmietoaviiniätai clväkevääviiniätaiclväkevää(40%)alkoholijuomaa. 15

4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa Parastapäihde-jamielenterveysongelmienehkäisyäonmahdollisimmanhyvänjaturvallisenlapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön luominen. Huittisten kaupunginvaltuuston hyväksymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2011 2015 (www.huittinen.fi) painopiste onkin perheen hyvinvoinnin kehittämisessä. Vuosille 2011 2015 keskeisimpiä kehittämistoimia ovat moniammatillisesti tehtävätperusterveydenhuollonlaajatterveystarkastuksetäitiysneuvolassa,lastenneuvolassajakouluterveydenhuollossa,nuortensyrjäytymisenehkäiseminensekävanhemmuudentukeminenerityistä tukeatarvitsevissaperheissä. 4.1. Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa.neuvolatkohtaavatläheskaikkilapsiperheet.ehkäiseväpäihdetyöaloitetaanjoäitiysneuvolassa ja sitä jatketaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tärkeä keino ennaltaehkäisyssä onvanhemmuudentukeminenjalapsenkehityksenseuranta.äitiys-jalastenneuvolavalmentaavanhemmuuteenjaseuraalapsenkehitystä.äitiysneuvolanohjaustilanteisiinjaperheentukitoimiinkuuluuvanhempienvoimavarojentukeminen,päihde-jamielenterveysongelmienkartoitus,keskusteluja tarvittaessaohjaaminenhoitoon.terveydenhoitajatarvioivatneuvolakäynneillämyösvarhaisenvuorovaikutuksenlaatua.perheenohjaaminenjatukijatkuulastenneuvolatyössä.psykologitukeeterveydenhoitajientyötäjaselvittäälapsenkehitystätutkimuksin,mikälierityistähuoltaon. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskientuntemiseen jatunnistamiseen sekä havainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavassa aikuisessa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen taioppimiseenliittyen,yhteistyötäperheenkanssatiivistetään.varhainenpuuttuminenjanopeareagointiehkäisevätongelmienkasaantumistajamahdollisestimyöhemmintapahtuvaasyrjäytymistä. Perheneuvolassapsykologijasosiaalityöntekijätekevätyhteistyötäasiakkaidenkanssa,kunasiakas haluaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Työnkuvaan sisältyy myös lapsen myönteistä kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Mielenterveysongelmiin on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat terveyskeskuksen psykologi ja neuvolan terveydenhoitajat. Moniammatillisessa tiimissä voidaan hoitaa sekä yksilöä että perhettä 16

kokonaisuutena.tavoitteenaonkartoittaaperheentilannettalaajastihuomioidensekäsosiaalisiaettä psyykkisiäongelmiajaauttaayksilöäjaperhettäennentilanteenvaikeutumista. Ennaltaehkäisevä päihdetyö lapsen ollessa päivähoidossa ei niinkään ole suoranaista ehkäisevää päihdevalistustavaanpäivähoidossatuetaanlapsenkokonaisvaltaistakasvuajakehitystä.tarkoituksena on, että lapsen itsetunto vahvistuu ja hän oppii tekemään omia, muiden päätöksistä riippumattomia päätöksiä. Päivähoidossa pyritään luomaan turvallinen erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri, jossa voi puhua kaikista asioista. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa näyttää tunteensa. Aikuisten ollessapaikallaopetellaanmyöstunteidenpurkamiskeinoja. Päivähoidossavanhemmillaonmatalakynnysottaapuheeksilapsenkasvatukseenliittyviäkysymyksiäjavanhempanajaksamisenpulmia.Päivähoitotoimiitarvittaessayhteistyössäsosiaalitoimenkanssa.Päivähoitoonmukanaperhetyöntyöryhmässä,jossakäsitelläänperheenluvallaperheidenasioita mm.päihde-jamielenterveysongelmia.päivähoidontyöntekijättekevätyhteistyötäpäihde-jamielenterveysasioissalastensuojelunsosiaalityöntekijöidenjaperhetyöntekijöidenkanssa.lisäksiyhteistyötätehdäänperheneuvolankanssalapsenavuntarpeenarvioinnissajasilloinkuntarvitaanmahdollisia tukitoimia. Perheneuvolassa on mahdollisuus tutkia tarkemmin lapsen kehityksen pulmakohtia ja perheenvuorovaikutusta.tarvittaessaperheneuvolatukeejatarjoaaterapiapalvelujaperheille. 4.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Koulun merkitys ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä on suuri. Koulun terveyskasvatuksen tehtävänäontukeaoppilaantervettäkasvuajakehitystäsekäterveyttäedistävääkäyttäytymistä.tavoitteenaon,ettänuorioppiisekäomanettäympäristönsäterveydenylläpitämiseenjaedistämiseen liittyvätperustiedot ja taidot. Koulussa oppilaille annetaantietoa päihteiden vaaroista. Lisäksi muun muassaehkäisevänpäihdetyönviikollapidetäänoppitunteja,järjestetäänteemapäiviäsekäkäytetään ulkopuolisialuennoitsijoita. Huittisissa toteutetaan opetushallituksen koordinoimaa Kelpo-kehittämistoimintaa 3 jossa kehittämistyö ja käytännön toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti sekä eri hallintokuntien, viranomaistahojen, organisaatioiden ja palveluntuottajien yhteistyönä. Kelpo-kehittämistoiminnan tavoit- teenaonmyösyhteisöllisyydenjamielenterveydellisenhyvinvoinninlisääminen.huittinenonmuka- 3 Kelpo-kehittämistoiminnan avulla luodaan esi-, perusopetukseen rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä, joillayleistä,tehostettuataierityistätukeatarvitsevilleoppilailletarjotaanopiskelussaanriittävättukitoimet. 17

na KiVa Koulu 4 toiminnassa. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisenoppilaanvastuutayhteisestähyvinvoinnista.kiusaamistasivustaseuraavilleoppilailletarjotaankeinojatukeakiusattuajaosoittaa,ettäheeiväthyväksykiusaamista. Huittisten kaupungin sivistystoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, 4H-yhdistys,seurakuntajapoliisitoteuttavatyhteistyönäKANTTIKESTÄÄ 5 toimintaakuudesluokkalaisille.lisäksiseitsemäsluokkalaisilleonsuunnattujatkokokonaisuusseiska-kantti.tavoitteenaon antaanuorilleasiallistatietoajavalmiuksiakohdatapäihteisiinliittyviävalintatilanteita,siirtääpäihdekokeilujen aloitusikää sekä lisätä nuorten ja vanhempien välistä keskustelua päihteistä. Jatkossa tullaan pohtimaan tukioppilaiden mukanaoloa päihdekasvatusteeman toteutuksessa. Tukioppilaiden toimenkuvaankuuluukoulunviihtyvyydenjaoppilaidenhyvinvoinninedistäminen. Lukiossasekäammatti-jayrittäjäopistossapäihdeasiattulevatesilleopiskelijaterveydenhuollossa ja liikunta- ja terveystiedon tunneilla. Muissa toisen asteen oppilaitoksissa käytetään ulkopuolisia luennoitsijoitapäihdetietoisuudenjakamiseksi.erilaisetpaikallisestitoteutettavatprojektit,hankkeet ja vierailut tuovat tarpeellisen lisän ja virikkeitä ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa on pyritty siihen, että ehkäisevä päihdetyö näkyy koulussa erityisesti ehkäisevän päihdetyön viikolla. Päihdetyön toimintamallia opistoon ollaan luomassa vuoden 2012 aikana. Toimintamalli luodaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävän Ankkuriprojektintuella. Oppilashuollon 6 tavoitteenaonluodaterveellinenjaturvallinenoppimis-jakouluympäristö,suojata mielenterveyttäjaehkäistäsyrjäytymistäsekäedistääkouluyhteisönhyvinvointia.huittistenkaupunginoppilashuoltototeutetaanterveys-jasosiaalitoimenkanssayhteistyönä.koulunsosiaalityöntekijä, psykologi ja terveydenhoitaja kuuluvat koulun oppilashuoltotyöryhmään. Tarvittaessa koulun oppi- lashuoltotyöryhmäntyöskentelyynosallistuulastensuojelunedustaja.huittisissaeiolekoulupsykolo- gia, vaan oppilashuollon psykologina toimii yläkoulussa terveyskeskuksen psykologi ja alakoulussa perheneuvolan psykologi. Psykologin rooli oppilashuollossa on edustaa lapsen kehityksen, tunne- 4KiVaKoulu-ohjelmaonOpetusministeriönrahoittamahankekoulukiusaamisenvähentämiseksijaennaltaehkäisemiseksi.KiVaKoulu-ohjelmaonainakokokoulunohjelmajasenyleisettoimenpiteetkohdistuvatkaikkiin oppilaisiinjaovatpääasiassakiusaamistaehkäiseviä. 5Kanttikestääonalakouluillesuunnattuennaltaehkäiseväpäihdekasvatusviikko,johonkuuluuvanhempainilta. Ennaltaehkäisynkeinoinasiinäovatpäihdetietoudenlisääminen,terveyskasvatus,päihteillevaihtoehtoisten toimintamallientarjoaminenjapäihteettömyyttäsuosivanympäristöntukeminen. 6Oppilashuoltotyöhönontehtyammattilaistentoimintaohjeeksijakäytäntöjenyhtenäistämisenvälineeksioppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelman rinnalle on laadittu oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja ja nivelvaiheyhteistyön kuvaukset. Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy osoitteesta: http://www.huittinen.fi/default.aspx?id=33. 18

elämänjaoppimiskyvynasiantuntemusta.psykologiantaakonsultaatioapuaoppilashuoltotyöryhmällejaopettajillenäissäkysymyksissä. Koulunsosiaalityöntekijäntekemätyöonennaltaehkäiseväätyötä(luokat1-9).Koulunsosiaalityöntekijätoimiioppilashuollontyöntekijänäjasosiaalityönasiantuntijana.Tavoitteenaonvaikuttaaoppilaansosiaaliseenjapsyykkiseenhyvinvointiinsekätukeavanhempiajaopettajialastenkasvatustyössä.Koulunsosiaalityöntekijäonoppilashuoltotyöryhmänjäsen.Koulunsosiaalityöntekijänluooppilas voitullayksin,vanhempientaiopettajankanssa. 4.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Nuoriso- ja liikuntapalvelut toimii aktiivisen, laaja-alaisen, monipuolisen ja kaikki ikäryhmät huomioivan päihteettömän nuoriso- ja liikuntatoiminnan edistämiseksi. Ennaltaehkäisevien peruspalveluidentavoitteenaonluodaperheilleturvallinenjavirikkeellinenkasvuympäristö.toiminnantavoitteenaonelämänhallinnanjasosiaalistentaitojenvahvistaminensekäsyrjäytymisenjasiihenliittyvien lieveilmiöiden ehkäiseminen. Nuorisoklubilla ja Vampulan Nuokkarilla järjestetään nuorille avointen ovientoimintaa.lisäksikäytettävänäonmonipuolisetsisä-jaulkoliikuntapaikatsekäkuntoreitistötja leikkikentät.uimahallitäydentäätätäkokonaisuuttaavautuessaanperusparannuksenjälkeenvuoden 2013alkupuolella.Kaikkinuoriso-jaliikuntapalvelujenjärjestämätoimintaonpäihteetöntä.Nuorisotiloillaonalkometri,jollatarvittaessavoidaantarkistaatilanne.Nuoriso-jaliikuntapalveluillaonkäytössämyös häkämittari,jollavoidaantarvittaessatarkistaatupakoimattomuusjakannustaanuoria tupakoinninlopettamiseen. Nuorten työpaja tukee omalta osaltaan päihteettömyyttä. Ensisijaisesti Huittisten nuorten työpaja tarjoaa työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan 17 29- vuotiaille nuorille. Paja tekee töitä asiakkaiden kodeissa pääasiassa siivoten ja pihoja hoitaen. Pajajaksolle jokaiselle nuorelle tehdäänomattavoitteet,joidenavullahänenmahdollisuuksiaanpäästäkoulutukseentaityöhönpyritään edistämään.nuortentyöpajallehakeudutaanpääasiassatyö-jaelinkeinotoimistonkautta.myösoppilaitoksetjasosiaalikeskusvoivattarvittaessaohjatanuoriapajalle,muttanuoriitsekinvoiottaasuoraanyhteyttä. NuortentyöpajanyhteydessätoimiietsivänuorisotyöntekijäEtsivänuorisotyöonhenkilökohtaista ohjausta,tukeajaneuvontaanuorenerielämäntilanteissa.kohderyhmänäovat15 29vuotiaathuittislaiset nuoret, jotka ovat vaarassa pudota tai ovat jo pudonneet peruspalveluiden piiristä. Tavoitteenaonetsiäjalöytääsellainenpalveluyhdessänuorenkanssa,johonhänonitsevalmissitoutumaan,esimerkiksikoulutus,työpaikka.Etsiväännuorisotyöntekijäänvoiottaayhteyttänuoretitse, henkilöt joilla jostakin syystä on huoli nuoresta, sukulaiset sekä eri viranomaiset. Etsivällä nuoriso- 19

työntekijälläonmahdollisuusauttaanopeastijahänontavoitettavissaesimerkiksinuortentyöpajalla, sosiaalisessamediassa(facebook)januorisotiloilla.etsivänuorisotyöntekijätoimiimyöstarvittaessa työparinaeriviranomaistenkanssa. KatupartioHuiskuonnuoriso-jasosiaalityötä,jotatehdääntarpeenmukaansiellä,missänuoretovat. Toteuttajatahojentyöntekijätsekävapaaehtoisetaikuisetovatkadullanuortenapunajaturvana,nuortenehdoilla.Heliikkuvatpareittainnuortensuosimissapaikoissa.KeväälläjasyksylläHuiskupäivystääyleensäperjantai-iltaisinklo20alkaenniinpitkäänkuinnäyttäätarpeelliselta.Huiskuntukikohtana on Nuorisoklubi. Nuorille suunnattujen tapahtumien yhteydessä liikkeelle lähdetään aina, sääolosuhteista riippumatta. Mukana toiminnassa ovat nuoriso- ja urheilukeskus, kouluterveyshuolto, Huittisten4H-yhdistysjasosiaalitoimi.Toiminnanorganisoinnistavastaanuoriso-jaliikuntapalvelut. Nuoret itse ovat mukana ehkäisevässä päihdetyössä muun muassa tukioppilastoiminnan ja nuorisovaltuustonkautta. 4.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä Sosiaalikeskuksessapalveluidenjärjestämisessäpainopisteonsosiaalisenhyvinvoinninedistämisessä, ennaltaehkäisyssä,varhaisessapuuttumisessasekäavohoidossaja-huollossa.riittävälläperusturvalla jaoikeinkohdennetuillasosiaalipalveluillaparannetaanpienituloisten,syrjäytyneidenjaköyhyydessä elävien henkilöiden ja lapsiperheiden asemaa. Sosiaalikeskuksessa tehtävä päihde- ja mielenterveystyö on ohjausta, neuvontaa, kuntouttavaa sosiaalityötä, informaation antamista päihdepalveluista ja asiakkaanohjaustahakeutumaantarkoituksenmukaisiinhoitomuotoihin.päihteidenkäyttötaimielenterveysasiat voidaan ottaa esille sosiaalityössä monissa erilaisissa tilanteissa, vaikka se ei olisikaan varsinaisenasiakastapaamisenensisijainentarkoitus.kunasiakkaalletehdäänaudit-testi,aikuissosiaalityöntoimintaohjeissaolevaprosessikaavioohjaatyöskentelyäasiakkaankanssa.lastensuojelussa on lasten päihteiden käyttöön liittyen oma toimintamalli. Nuorten päihteidenkäytön kartoituksessa käytetäänapunanuortenpäihdemittaria 7 SosiaalikeskustekeetiivistäyhteistyötäHuittistenkaupunginylläpitämänpäiväkeskuksenkanssajaohjaasinneasiakkaitamyösennaltaehkäisevässämielessä. Laitoskuntoutusjakso sosiaalihuollon laitoksessa edellyttää sosiaalikeskuksesta myönnettävää maksusitoumusta. Lastensuojelunperhetyötätehdäänperheissä,joillaonlastensuojelunasiakkuus.Perhetyöontavoitteellista, suunnitelmallista ja ohjattua työskentelyä lapsiperheessä. Palvelujen kokonaisuus on jokai- 7Nuortenpäihdemittarijavarhaisenpuuttumisenmallinuortenpäihteettömyydenedistämiseksitoimintaohjeita-2011löytyvätosoitteestahttp://preventiimi.fi/node/49.Opassisältäävarhaisenpuuttumisenmallinmukaisia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Varhaisen puuttumisenmallikoostuunuortenpäihdemittarista(adolescents SubstanceUseMeasurement,ADSUME)sekä varhaisenpuuttumisentoimintamallistatoimintakaavioineenjainterventiosuosituksineen. 20