KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 787 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yhteinen Erasmus: EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma

YHTEINEN ERASMUS EU:N KOULUTUS-, NUORISO- JA URHEILUOHJELMA 1. UUDET HAASTEET UUSI OHJELMA Tällä tiedonannolla täydennetään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla perustetaan Yhteinen Erasmus -ohjelma koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva yhtenäinen ohjelma vuosiksi 2014 2020. Ohjelmassa näkyvät Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden painopisteet. Se edustaa ratkaisevan tärkeää investointia ihmisiin, ja tällaisesta investoinnista hyötyvät sekä yksilöt että yhteiskunta kokonaisuudessaan, sillä sen avulla edistetään kasvua ja vaurautta. Koulutus on etenkin nyt nykyisen talous- ja rahoituskriisin aikana innovoinnin, tuottavuuden ja kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, eikä kuitenkaan Euroopan inhimillisen pääoman mahdollisuuksia ole täysin hyödynnetty. Tarvitaankin lisätoimia, jotta yleissivistävällä ja ammattikoulutuksella annetaan globalisoituvilla työmarkkinoilla kysyttyjä tietoja ja taitoja ja autetaan siten nuorisoa ja edistetään samalla kaikkien elinikäistä oppimista. Yleissivistävällä ja ammattikoulutuksella samoin kuin harjoittelumahdollisuuksilla on erityisen tärkeä rooli nuorten työllistymisessä. Heihin kriisi osuu kipeimmin. Lisäksi koulutuksessa esiintyy edelleen sukupuolten välistä epätasa-arvoa, sillä siitäkin huolimatta, että korkeakouluissa opiskelee ja suorittaa tutkintoja jo enemmän naisia kuin miehiä, opintoalat ovat edelleen hyvin eriytyneitä ja naiset aliedustettuina luonnontieteissä ja teknisillä aloilla. Toisaalta poikien lukutaidossa on toivomisen varaa, ja he keskeyttävät koulunkäyntinsä todennäköisemmin kuin tytöt. EU on asettanut vuodelle 2020 tavoitteeksi, että perustaidoiltaan heikkojen osuus pienenee 15 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen yhteisvoimin merkitsisi EU:lle monenlaisia pitkän aikavälin taloudellisia etuja. 1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvattaminen 40 prosenttiin lisäisi EU:n BKT:tä henkeä kohti neljä prosenttia. 2 Sen varmistaminen, että yleissivistävän ja ammattikoulutuksen järjestelmillä tuotetaan työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteen (75 %) saavuttamista. Ohjelman Euroopan tason lisäarvo syntyy siitä, että sen tarkoituksena on auttaa kansalaisia saamaan enemmän ja parempia taitoja, parantaa opetuksen laatua oppilaitoksissa EU:ssa ja myös sen ulkopuolella, tukea jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia kumppanimaita nykyaikaistamaan yleissivistävän ja ammattikoulutuksensa järjestelmät ja tekemään niistä innovaatioihin kannustavampia sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja eurooppalaisen ruohonjuuritason urheilutoiminnan rakentamiseen. Samaan aikaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden budjettirajoitteet edellyttävät, että huomiota kiinnitetään tuloksiin ja kustannustehokkuuteen, toiminnan keskittämiseen systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi sekä hallinto- ja toimintakulujen pienentämiseen. 1 2 European Expert Network on Economics of Education (EENEE), poliittinen katsaus, syyskuu 2011. Puheenjohtajavaltio Puolan selvitys kasvua tuovista tekijöistä EU:ssa, Towards a European consensus on growth, lokakuu 2011. FI 2 FI

Tällaista lisäarvoa saadaan parhaiten aikaan vahvistamalla yhteyksiä ja synergioita ohjelman ja EU:n tärkeimpien poliittisten painopisteiden ja prosessien välillä. Tämä koskee etenkin Eurooppa 2020 -strategian, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteitten (ET 2020) ja nuorisostrategian täytäntöönpanoa ja EU:n ulkoisten toimien painopisteitä. Menojen painopisteiden on perustuttava yhteisiin painopisteisiin ja politiikan muotoiluihin. Hiljattain annetussa korkeakoulujärjestelmien uudenaikaistamista koskevassa tiedonannossa 3 korostetaankin keskeisiä poliittisia tavoitteita, joita on tarpeen tukea, jotta parannetaan koulutustasoa, korkeakoulutuksen laatua, houkuttavuutta ja kansainvälistymistä sekä korkeakoulujen merkitystä innovaatioiden kannalta. 2. RAKENNETAAN AIEMPIEN SAAVUTUSTEN JA SAADUN KOKEMUKSEN PERUSTALLE Arvioinneista käy ilmi, että EU:n ohjelmilla vuosiksi 2007 2013 on jo nyt saatu aikaan huomattavia systeemisiä vaikutuksia, jotka ulottuvat paljon yksittäisille osallistujille koituvia etuja pitemmälle. Korkeakoulutuksen kansainvälinen yhteistyö on osoittanut, että EU:sta on korkeakoulu-uudistusten alalla tullut maailmanluokan esimerkki ja inspiraation lähde, ja lisäksi sen korkeakouluissa edistetään innovatiivista lähestymistä esimerkiksi opintoohjelmien kehittämiseen ja avoimuuteen. Epävirallisessa oppimisessa EU:n tuki on vaikuttanut selvästi yksittäisten ihmisten koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja synnyttänyt ja muovannut sellaisia poliittisia aloitteita kuin Eurooppalainen vapaaehtoistyö. Useiden ohjelmien ja toimien yhdistelmä on kuitenkin monimutkainen, ja siitä on siirryttävä yksinkertaisempaan, virtaviivaistettuun järjestelmään, jossa on helpompi saavuttaa yhdenmukaisuuden ja joustavuuden tasapaino. Esimerkiksi Elinikäisen oppimisen ohjelmassa on kuusi alakohtaista ohjelmaa, 4 runsaat 50 tavoitetta ja yli 60 toimea. Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa keskitytään nuorten liikkuvuuteen ja (epäviralliseen) oppimiseen, vaikka noin 80 prosenttia elinikäisen oppimisen ohjelman rahoituksesta hyödyttää myös nuoria. Joillakin toimilla ei ole tarpeeksi kriittistä massaa, että niillä voitaisiin saavuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia, tai niiden hallintokustannukset ovat liian suuret. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on hajautunut sellaisiin EU-välineisiin, joilla toteutetaan samankaltaisia tavoitteita ja toimia. Komissio rahoittaa nykyisellään maailman eri osien kanssa toteutettavia viittä korkeakoulujen yhteistyöohjelmaa: Erasmus Mundus keskittyy lähinnä liikkuvuuteen, ja siitä myönnetään apurahoja, joilla osallistutaan korkealaatuisiin yhteisiin maisteri- ja tohtoriohjelmiin ja tuetaan yhteenliittymiä eri puolilla maailmaa toimivien korkeakoulujen kanssa. Tempus on korkeakoulutuksen nykyaikaistamisvalmiuksia kehittävä ohjelma, joka toimii EU:n korkeakoulujen sekä Länsi-Balkanin ja EU:n naapurimaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden kautta. Alfa- ja Edulink-ohjelmilla on vastaavat tavoitteet Latinalaisen Amerikan maissa ja AKT-maissa. 3 4 KOM(2011) 567, 20.9.2011. Erasmus, Comenius, Leonardo, Grundtvig, poikittaisohjelma, Jean Monnet. FI 3 FI

Lisäksi komissio on perustanut teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön keskittyvän ohjelman, josta rahoitetaan yhteis- ja kaksoistutkintoon tähtääviä hankkeita, yhteisiä liikkuvuutta koskevia hankkeita sekä poliittisia toimia. Kaikilla näillä korkea-asteen ohjelmilla on samankaltaiset tavoitteet: niistä rahoitetaan keskenään vertailukelpoisia vaikkakin hieman erityyppisiä toimia, joilla on eri toteutusaikataulu ja toisistaan poikkeavat toteutussäännöt ja -menettelyt. Liiallinen hajanaisuus saattaa aiheuttaa päällekkäisyyttä, vaikeuttaa mahdollisten tuensaajien pääsyä ohjelman piiriin ja rajoittaa tehokkuusetuja, kriittistä massaa ja kustannustehokkuutta. Kun nyt keskitytään prioriteetteihin, jotka lisäävät EU:n tason lisäarvoa ja systeemisiä vaikutuksia, tuettavilla toimilla edistetään pyrkimyksiä saada aikaan lisää työpaikkoja ja kasvua Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Luvassa voi olla huomattavia mittakaavaetuja, jos samankaltaisiin toimiin sovelletaan samanlaisia toteuttamissääntöjä ja -menetelmiä, mikä tekisi sekä edunsaajien että hallintoelinten työstä yksinkertaisempaa. Yhteinen Erasmus -ohjelma rakentuu vuosien 2007 2013 ohjelmien 5 huomattavalle menestykselle, ja siinä paikataan niiden arvioinneissa havaittuja heikkouksia ja tehostetaan synergiaa muiden EU-rahoituslähteiden kanssa. Uudessa ohjelmassa keskitytään erinäisiin kansainvälisluonteisiin toimiin, ja samalla rakennerahastoista tuetaan kansallisia ja alueellisia pyrkimyksiä, joilla halutaan mm. nykyaikaistaa koulutuslaitosinfrastruktuuria, tukea taitojen ja koulutuksen kohentamista ja ihmisten liikkuvuutta työmarkkinoilla sekä parantaa aliedustettujen ryhmien pääsyä koulutukseen. Horisontti 2020 -ohjelman Marie Curie -toimilla 6 tuetaan tutkijoiden liikkuvuutta. Jotta synergiaa Horisontti 2020 -ohjelman kanssa voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, yhteisiä tohtoritason tutkintoja edistetään yksinomaan Marie Curie -toimilla. Yhteinen Erasmus -ohjelmalla lisätään yhtenäisyyttä ja vahvistetaan elinikäisen oppimisen lähestymistapaa luomalla virallisen ja epävirallisen oppimisen tukemisen välille yhteys koko koulutusalalla laajennetaan mahdollisuuksia solmia jäsenneltyjä kumppanuuksia sekä koulutuksen eri alojen kesken että yhdessä yritysten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa tarjotaan joustavuutta ja kannustimia, jotta määrärahojen jako toimien, edunsaajien ja maiden kesken kuvastaa paremmin suorituksia ja vaikutuksia. Kansalaiset tuntevat Erasmus-nimen laajalti niin EU:ssa kuin ohjelmaan osallistuvissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Nimeä pidetään synonyymina EU:n opiskelijaliikkuvuudelle ja myös sellaisille eurooppalaisille arvoille kuin monikulttuurisuus ja -kielisyys. Sen sijaan että säilytettäisiin nykyinen yhä monimutkaisempi lukuisten brändinimien yhdistelmä, ohjelman nimeksi tulee Yhteinen Erasmus. Brändinimeä voivat käyttää ohjelman piiriin kuuluvilla keskeisillä koulutussektoreilla toimivat julkiset ja yksityiset elimet. 5 6 Elinikäisen oppimisen ohjelma (johon kuuluvat Erasmus, Comenius, Leonardo ja Grundtvig), Erasmus Mundus, Tempus, teollisuusmaiden kanssa toteutettavat kahdenväliset yhteistyöohjelmat, Edulink, Alfa ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma samoin kuin vuosina 2009 2011 toteutetut urheiluohjelman valmistelutoimet. Ohjelma on omistettu merkittäviä havaintoja tehneelle Nobel-palkitulle Marie Sklodowska Curielle. FI 4 FI

Viestintää varten brändinimi liitetään pääkoulutussektoreihin seuraavasti: Erasmus korkeakoulut kaikentyyppisen korkea-asteen koulutuksen yhteydessä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla, Erasmus-ammattikoulutus ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhteydessä, Erasmus-koulut kouluopetuksen yhteydessä ja Erasmusnuorisotoiminta nuorten epävirallisen oppimisen yhteydessä. 3. OHJELMAN RAKENNE JA AVAINTOIMET 3.1. Virtaviivaistettu rakenne Elinikäisen oppimisen ohjelmalla, kansainvälisen korkeakoulutuksen ohjelmilla ja nuorisotoimintaohjelmalla on samat yleiset tavoitteet, ja niistä tuetaan toimia, jotka voidaan jaotella kolmeen laajaan ryhmään: oppimiseen liittyvä liikkuvuus, oppilaitosten tai nuorisojärjestöjen yhteistyö sekä politiikkaan liittyvä yhteistyö EU:ssa tai kansainvälisesti. Ohjelmilla on samankaltaiset hallintorakenteet (esim. kansainvälistä yhteistyötä koskevat ehdotuspyynnöt) ja toteutusmenetelmät (komission suora hallinnointi tai välillinen hallinnointi toimeenpanovirastojen ja kansallisten toimistojen kautta). Niinpä jotta voidaan huolehtia paremmasta yhdenmukaisuudesta, synergiasta ja yksinkertaistamisesta ja käyttää innovatiivisia rahoitusmekanismeja, ehdotetun ohjelman rakenne on sellainen, että siitä tuetaan kolmenlaisia avaintoimia, jotka täydentävät ja vahvistavat toisiaan: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus: Liikkuvuuden osuus entistä suuremmasta kokonaisbudjetista on merkittävä. Kun määrärahoja kasvatetaan ja samalla painotetaan liikkuvuuden laatua ja keskitetään prioriteetteja ja toimia, pitäisi onnistua saamaan aikaan enemmän kriittistä massaa ja ulottamaan vaikutukset myös laajemmalle kuin osallistuviin henkilöihin ja laitoksiin. Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö: Ohjelmassa keskitytään entistä voimakkaammin oppilaitosten ja yritysten innovatiivisten kumppanuuksien lujittamiseen. Korkea-asteen koulutuksen tapauksessa paino on valmiuksien kehittämisessä, jolloin keskitytään naapurimaihin sekä strategisiin kumppanuuksiin kehittyneiden ja nousevien talouksien kanssa. Tuki politiikan uudistamiselle: Politiikan uudistamisessa kohteena on koulutus- ja nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän välineiden ja vaikutusten tehostaminen, Eurooppa 2020 -strategian toteuttaminen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun edistäminen. FI 5 FI

Yhteinen Erasmus Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Avaintoimi 2 Yhteistyö Avaintoimi 3 Politiikan uudistaminen Kansainvälinen ulottuvuus Käynnissä on tällä hetkellä viisi kolmansien maiden kanssa toteutettavaa korkea-asteen koulutukseen liittyvää yhteistyöohjelmaa. Nämä virtaviivaistetaan sisällyttämällä ne ohjelman kolmeen avaintoimeen tässäkin tapauksessa painottaen voimakkaasti liikkuvuutta: Korkealaatuisiin yhteistutkintoihin sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle eri puolilla maailmaa myönnettäviin apurahoihin osoitettavaa tukea laajennetaan niin, että mukaan tulee muitakin kuin ne verrattain pienilukuiset korkeakoulut, jotka voivat tätä nykyä osallistua. Kansainvälisen liikkuvuuden hallinnointi perustuu nykyiseen Erasmus-järjestelmään, jonka mukaan apurahat myönnetään laitostenvälisten sopimusten perusteella. Rahoitus jaetaan EU:n ulkoisten toimien temaattisten ja maantieteellisten prioriteettien mukaisesti. Myös korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseen liittyvien valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia virtaviivaistetaan. Naapurimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan yhdistämällä valmiuksien kehittämiseen ja liikkuvuuteen liittyviä toimia systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Alfa-, Edulink- ja aiemmista Asialink-ohjelmista nykyään rahoitetut toimet toteutetaan valmiuksien luomiseen, kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen osoitettavalla tuella käyttämällä EU:n ja toisaalta Latinalaisen Amerikan, Aasian ja Afrikan yliopistojen yhteishankkeita. Erityiset toimet Jean Monnet -toimeen kuuluu erityisiä toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n yhdentymiseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen laadukkuutta, ja sen vuoksi toimea jatketaan ohjelmaan sisältyvänä erillisenä toimena, jossa käytetään ohjelman toteutusmekanismeja. Myös urheiluun liittyvää EU:n tason yhteistyötä pidetään ohjelmaan sisältyvänä erillisenä toimintana, jotta voidaan hyödyntää monivuotisen rahoituskehyksen antamia mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja virtaviivaistamiseen. FI 6 FI

3.2. Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus Kansainvälinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus opiskelu kumppanilaitoksessa, opettaminen, työkokemuksen hankkiminen, kouluttautuminen taikka osallistuminen vapaaehtoistoimintatai vaihtohankkeeseen ulkomailla tuo selvää lisäarvoa, ja sitä voidaan edistää tehokkaasti vain Euroopan tasolla. Oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella on mahdollista parantaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeiden avaintaitojen tasoa, lisätä nuorten osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaelämään ja tehostaa oppilaitosten nykyaikaistamista ja kansainvälistymistä, mistä hyötyvät sekä EU että kolmannet maat. Sen vuoksi liikkuvuustoimia vahvistetaan ja ne pidetään keskeisenä tekijänä koko ohjelmassa. Erityisesti painotetaan korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuutta. Komission ehdottamilla määrärahoilla ohjelma voisi seitsenvuotisen kestonsa aikana tarjota liikkuvuusmahdollisuuksia noin viidelle miljoonalle oppijalle. Tätä nykyä tuetaan vuosittain noin 400 000:ta liikkuvuustapahtumaa EU:ssa. Luku voitaisiin nostaa 700 000:n keskitasolle, ja viimeisenä toteutusvuotena se voisi olla jo 900 000, kun mukaan luetaan sekä oppijat että henkilökunta. Kansainvälistä liikkuvuutta kolmansiin maihin ja kolmansista maista voisi seitsenvuotiskauden aikana hyödyntää arviolta 135 000 ihmistä. Liikkuvuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Ohjelmasta saadaan entistä enemmän EU:n tason lisäarvoa, kun sillä tiukennetaan liikkuvuuteen liittyviä tulos- ja ehdollisuusvaatimuksia ja edellytetään, että liikkuvuus otetaan osaksi johdonmukaista institutionaalista kehittämisstrategiaa. Rahoituksen myöntämisen pääkriteerinä on laatu, joka osoitetaan koulutussisällöllä ja opetusja oppimismenetelmillä, oppimistulosten tunnustamisella, kielellisellä ja kansainvälisyyteen valmistavalla valmennuksella ja paremmilla järjestelyillä vastaanottavissa organisaatioissa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä liikkuvuustuki keskitetään neljään avaintoimeen: henkilöstön liikkuvuus, joka on suunnattu etenkin opettajille, kouluttajille, koulunjohtajille ja nuorisotyöntekijöille korkea-asteen opiskelijoiden (myös yhteis- ja kaksoistutkinnot) ja ammattikouluopiskelijoiden liikkuvuus Erasmus Master korkea-asteen opiskelijoiden maisterintutkintoihin liittyvä liikkuvuus, joka toteutetaan uuden lainojen takausjärjestelmän kautta nuorten liikkuvuus vapaaehtoistyö ja nuorisovaihdot mukaan luettuina. FI 7 FI

Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Henkilöstön liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus Maisterintutkintoon liittyvä liikkuvuus (Erasmus Master) Nuorison liikkuvuus Henkilöstön liikkuvuus: Tutkimukset ovat yksimielisiä opettajien ja koulunjohtajien keskeisestä roolista oppijoiden ja koulutusjärjestelmien suoritustason nostamisessa. Huippuopetuksen edistämiseksi, innovatiivisten ja toimivien opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseksi ja laadun edistämiseksi laitoksissa henkilöstön liikkuvuutta vahvistetaan merkittävästi kaikilla koulutussektoreilla. Tähän kuuluvat myös koulujen henkilöstön pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot. Tarjolle on tulossa myös lisää mahdollisuuksia nuorisotyöntekijöiden jotka ovat kerrannaisvaikuttajia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen samoin kuin hyvien käytänteiden vaihdon lisäämiseen nuorisojärjestöjen keskuudessa. Henkilöstön liikkuvuus ohjelmakaudella 1 000 000 edunsaajaa Korkea-asteen opiskelijat: Korkeakoulusektorin lisääntyvän kansainvälistymisen ottamiseksi huomioon Erasmuksen oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimia vahvistetaan huomattavasti ja laajennetaan kansainvälisesti mm. naapurimaihin. Näin pyritään edesauttamaan sen tavoitearvon saavuttamista, että 20 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista olisi osallistunut liikkuvuustoimeen. Tämän ansiosta eurooppalaiset opiskelijat voivat harjoittaa kansainvälistä liikkuvuutta ja Euroopan ulkopuoliset opiskelijat suorittaa opintoja EU:ssa. Näin rohkaistaan osaajia liikkumaan ja lisätään eurooppalaisen korkeaasteen koulutuksen vetovoimaa, mistä hyötyvät sekä EU:n että sen ulkopuolisten maiden korkeakoululaitokset ja -järjestelmät. Yhteistutkinnot: Teollisuusmaiden kanssa toteutetun Erasmus Mundus -ohjelman saavutusten pohjalta ohjelmassa vahvistetaan tukea tutkintoon liittyvälle liikkuvuudelle osana laadukkaita yhteisiä opinto-ohjelmia, jotka EU:n ja sen ulkopuolisten maiden korkeakoulut toteuttavat. Kiinnostuneet kumppanimaat voivat myöntää toimeen lisärahoitusta. Yhteistutkintoihin liittyvä liikkuvuus 34 000 edunsaajaa Erasmus Master: Maisterintutkinnot ovat olennaisia, kun pyritään nostamaan korkea-asteen koulutuksen tutkintotasoja ja auttamaan opiskelijoita hankkimaan osaamisintensiivisissä työtehtävissä tarvittavat erityistaidot. Vaikka Bolognan uudistukset ovatkin luoneet lisää mahdollisuuksia, tutkintoon liittyvä liikkuvuus on EU:ssa aivan liian vähäistä. Tämä johtuu FI 8 FI

osittain siitä, että jos käytössä on kansallisia opintotukijärjestelmiä, ne ovat yleensä rajattuja eikä niistä tarjottavaa tukea voi siirtää toiseen jäsenvaltioon. Sitä paitsi opiskelijoilla ei yleensä ole riittäviä vakuuksia lainan saamiseen, jolloin riskipreemio on liian suuri etenkin kun haetaan lainaa opiskeluun ulkomailla. Ongelma koskee erityisen paljon niitä opiskelijoita, jotka haluaisivat suorittaa kokonaisen maisteriohjelman toisessa jäsenvaltiossa, jossa lukukausimaksut ovat todennäköisesti suuret. Avuksi tähän Yhteinen Erasmus -ohjelmassa perustetaan opintolainojen takausjärjestelmä, jonka ansiosta kokonaista maisteriohjelmaa toisessa EU- tai ETA-maassa suorittavat opiskelijat voivat saada lainaa edullisilla ehdoilla. Erasmus Master -opiskelijat, jotka hyödyntävät lainatakausjärjestelmää 330 000 edunsaajaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat: Kun nuoret ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se auttaa heitä parantamaan työllistettävyyttään globaalissa taloudessa. Työssäoppiminen on työllistettävyyden kannalta erittäin tärkeää kaikilla koulutustasoilla etenkin nyt, kun nuorisotyöttömyys on äärimmäisen korkealla tasolla ja ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa on lisättävä monissa Euroopan maissa. Näistä syistä kyseisten opiskelijoiden liikkuvuuden rahoitusta lisätään merkittävästi. Kansainvälinen harjoittelu yrityksissä voi olla erittäin hyvä keino parantaa työllistettävyyttä, ja sitä tuetaankin merkittävällä tavalla sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien että korkeakouluopiskelijoiden osalta. Tarkoituksena on vahvistaa koulutuksen ja yritysmaailman yhteyksiä, edistää yrittäjyyttä ja helpottaa siirtymistä koulutuksen piiristä työelämään. Mahdollisuuksien mukaan toimia kohdistetaan alueille, joilla maassa tai toimialalla on puutetta osaamisesta. Korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuus EU:ssa ja sen ulkopuolella 2 165 000 edunsaajaa Ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden liikkuvuus 735 000 edunsaajaa YHTEENSÄ 2 900 000 edunsaajaa josta harjoittelujaksoja 700 000 edunsaajaa Epävirallinen oppiminen Epävirallinen oppiminen täydentää virallista oppimista. Tässä suhteessa liikkuvuus vaikuttaa voimakkaasti nuorten henkilökohtaiseen kehitykseen, sosiaaliseen osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työllistettävyyteen. Vaikutus on erityisen tärkeä niille nuorille, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Sen vuoksi nuorten liikkuvuutta nuorisovaihtojen ja vapaaehtoistoiminnan kautta lisätään. Nuorten liikkuvuus 540 000 edunsaajaa FI 9 FI

3.3. Avaintoimi 2: Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö Kansainväliset yhteistyöhankkeet ovat olennaisia pyrittäessä edistämään läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja huippuosaamista ja helpottamaan laitosten välistä hyvien käytänteiden vaihtoa. Ohjelmalla halutaan edesauttaa Eurooppa 2020 -strategian ja avoimen koordinointimenetelmän toimien hallinnointia ja toteuttamista, ja sitä varten siitä tarjotaan voimakkaampaa tukea yhteistyöhankkeille, joilla pyritään kehittämään, siirtämään ja toteuttamaan innovatiivisia koulutuksen ja nuorisoon liittyviä käytänteitä. Lisäksi ohjelmalla edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä yhteistyöhön suunnattu tuki keskitetään neljään avaintoimeen: koulutuslaitosten tai nuorisojärjestöjen ja/tai muiden toimijoiden strategiset kumppanuudet laajamittaiset koulutuslaitosten ja yritysten kumppanuudet, jotka toteutetaan korkeaasteen alan osaamisyhteenliittyminä ja toisaalta alakohtaisina taitoyhteenliittyminä tietotekniset tukijärjestelmät, e-ystävyyskoulutoiminta (e-twinning) mukaan luettuna valmiuksien kehittäminen kolmansissa maissa voimakkaasti naapurimaita painottaen. Avaintoimi 2 Yhteistyö Strategiset kumppanuudet Osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät Tietotekniset tukijärjestelmät Valmiuksien kehittäminen Strategiset kumppanuudet: Koulutuksessa tarvitaan yhä enemmän innovatiivisempia toimintamalleja, ja siksi strategisiin kumppanuuksiin kuuluu erilaisia rahoituksensa määrältä poikkeavia yhteistyöjärjestelyjä, joilla pyritään vahvistamaan koulutuslaitosten ja nuorisojärjestöjen ja/tai muiden toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa luodaan yhteys liikkuvuus- ja yhteistyötoimien välille ja tehostetaan systeemisiä vaikutuksia (esim. koulujen yhteistyöhankkeet voisivat sisältää sekä opetussuunnitelmien kehittämistä että henkilöstövaihtoja). Vastaavasti voidaan rohkaista kansallisten vapaaehtoistyöjärjestelmien eurooppalaistamista tukemalla niiden avaamista kansainväliselle liikkuvuudelle. Vuosien 2007 2013 ohjelmista (Comenius Regio, Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma) saatujen kokemusten pohjalta rohkaistaan alue- ja paikallisviranomaisten kumppanuuksia, joissa FI 10 FI

luodaan yhteyksiä eri sektorien toimijoihin, edistämään innovatiivisia ja integroidumpia elinikäisen oppimisen malleja, tehostamaan resurssienkäyttöä ja parantamaan liikkuvuusjärjestelyjen laatua. Strategiset kumppanuudet ja osallistuvat laitokset 23 000 kumppanuutta ja 115 000 laitosta Innovoinnin ja oppijoiden työllistettävyyden edistämiseksi ohjelmalla tehostetaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä laajamittaisten kansainvälisten hankkeiden kautta. Osaamisyhteenliittymät: Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeessa Innovaatiounioni tähdennettiin, kuinka tärkeää on auttaa korkeakouluja nykyaikaistumaan ja parantamaan laatua ja innovointia erityisten osaamisyhteenliittymien avulla. Yhteenliittymät ovat korkeaasteen koulutuslaitosten ja yritysten jäsenneltyjä kumppanuuksia, jotka kehittävät innovatiivisia keinoja tuottaa ja jakaa osaamista, edistävät luovuutta, yrittäjyyttä ja suunnittelua ja kehittävät ja toteuttavat uusia opetussuunnitelmia ja tutkintoja. Ohjelmalla vastataan siihen erittäin suureen kiinnostukseen, jota yritykset ja koulutussektorit tuntevat innovointia ja kasvua Euroopassa luovaa tämäntyyppistä yhteistyötä kohtaan. 7 Alakohtaiset taitoyhteenliittymät: Yritysten ja koulutuksen järjestäjien alakohtaiset hankkeet, joilla luodaan uusia alakohtaisia opetusohjelmia, kehitetään innovatiivisia tapoja ammatilliseen opetukseen ja sovelletaan EU:n laajuisia tutkintojen tunnustusvälineitä käytäntöön. Osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät sekä osallistuvat laitokset ja yritykset 400 yhteenliittymää ja 4 000 laitosta Tietotekniset tukijärjestelmät ja virtuaaliliikkuvuus: Jotta voitaisiin vastata vaihtoehtoisten liikkuvuusmuotojen tarpeeseen, ohjelmassa annetaan entistä suurempi rooli tietoteknisille tukijärjestelmille. Tällaiset järjestelmät voivat erittäin vähäisin lisäkustannuksin tarjota vertaisoppimista ja hyvien käytänteiden vaihtoa huomattavasti entistä suuremmalle mahdollisten edunsaajien ryhmälle. Myös avoin oppimateriaali, kuten verkkokurssit ja virtuaalioppiminen, on yhä tärkeämpää koulutuslaitosten kansainvälisen vetovoimaisuuden kannalta. Koulujen yhteistyössä käytettävää e-twinning-ystävyyskoulutoimintaa vahvistetaan merkittävästi, ja se tarjoaa pohjaa vastaaville aloitteille ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja nuorisoalalla. Toimintaan voivat jatkossa osallistua myös naapurimaat. Tietotekniset tukijärjestelmät 3 tukijärjestelmää 7 Horisontti 2020 -ohjelmalla ja -järjestelyillä, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT ja Kaikkien Erasmus -ohjelman osaamisyhteenliittymät mukaan luettuina, on yhteisenä yleistavoitteena lisätä Euroopan innovointikapasiteettia. Niillä kuitenkin puututaan Euroopan innovointipuutteisiin toisiaan täydentävillä tavoilla: Horisontti 2020 -ohjelmalla edistetään vahvempia yhteyksiä tutkimuksen ja innovoinnin välillä (ei kuitenkaan koulutukseen liittyviä toimia), EIT taas pyrkii integroimaan täysimääräisesti niin sanotun osaamiskolmion (tutkimus, innovointi ja koulutus), ja osaamisyhteenliittymillä tehostetaan koulutuksen ja innovoinnin yhteistyötä. FI 11 FI

Kansainvälinen yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen: Kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö otetaan täysimääräisesti osaksi ohjelman avaintoimia EU:n ulkopolitiikan painopisteiden mukaisesti. Pohjana käytetään kokemuksia vuosien 2007 2013 ohjelmista, joista mainittakoon erityisesti Tempus ja Erasmus Mundus. Tarkoituksena on parantaa korkea-asteen koulutuksen laatua, merkityksellisyyttä ja hallintoa kansainvälisten yhteenliittymien toteuttamilla alhaalta ylöspäin suuntautuvilla hankkeilla. Koska olemassa on voimakasta poliittista tahtoa vahvistaa tukea EU:n naapurimaille, ohjelmasta tuetaan laitosten valmiuksien kehittämistä ja korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamista yhteistyöllä ja rakenteellisilla toimenpiteillä. Nämä toimet kytketään tiiviisti opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuuteen. Ohjelmasta osallistutaan myös järjestelmien nykyaikaistamiseen ja paikallisten valmiuksien kehittämiseen Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja AKT-maissa ja tuetaan epäviralliseen oppimiseen liittyviä yhteistyöhankkeita. Korkeakoulutuksen valmiuksien kehittämiseen tähtäävät yhteistyöhankkeet 1 000 hanketta 3.4. Avaintoimi 3: Tuki politiikan uudistamiselle Näyttöön perustuva päätöksenteko, perusteelliset maakohtaiset analyysit ja monenvälinen valvonta ovat kaikki olennaisia tekijöitä Euroopan strategisten prioriteettien toteuttamisessa. Keskinäinen oppiminen EU:n ja kansainvälisellä tasolla on osoittautunut toimivaksi keinoksi parantaa koulutusinvestointien vaikuttavuutta ja auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan uutta politiikkaa ja uudistuksia. Elinikäisen oppimisen ohjelman yhteydessä kehitetyillä erilaisilla avoimuutta edistävillä EU:n välineillä on ollut valtavan suuri vaikutus. Nyt jo yli 10 miljoonaa ihmistä käyttää työnhaussa sähköistä Europass-ansioluetteloa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä tuki politiikan uudistamiselle keskitetään neljään avaintoimeen: tuki avoimille koordinointimenetelmille (ET 2020, EU:n nuorisostrategia) ja talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle (Eurooppa 2020 -strategia) EU:n välineet: hyödyntäminen ja toteuttaminen poliittinen vuoropuhelu (sidosryhmät, kolmannet maat, kansainväliset järjestöt). FI 12 FI

Avaintoimi 3 Politiikan uudistaminen Avoin koordinointimenetelmä ja eurooppalainen ohjausjakso EU:n välineet Poliittinen vuoropuhelu Ohjelmasta myönnettävää tukea toimille, jotka auttavat EU:n koulutus- ja nuorisostrategian ohjaamisessa, vahvistetaan etenkin avointen koordinointimenetelmien kautta. Tällaisia toimia ovat indikaattorien, tilastojen ja tavoitearvojen kehittäminen ja suuntausten ja politiikan kehittymisen seuranta, vertaisoppiminen ja -arviot, politiikkaanalyysit ja vertailevat tutkimukset. Ohjelmalla lisätään tukea avoimuutta edistävien EU:n välineiden (esim. EQF, ECTS, ECVET) 8 ja EU:n laajuisten verkkojen toteuttamiseen kansallisella tasolla. Ohjelmasta tuetaan U-Multirank-välinettä, joka on uusi tuloksiin perustuva luokittelu- ja tiedotusväline korkea-asteen oppilaitosten arviointia varten. Välineellä pyritään parantamaan radikaalisti korkea-asteen koulutussektorin avoimuutta. Ensimmäisten tulosten odotetaan olevan saatavilla vuonna 2013. Ohjelmasta tuetaan myös erityisiä temaattisiin prioriteetteihin liittyviä poliittisia strategioita, kuten korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamissuunnitelmaa, Bolognan prosessia (korkeaasteen koulutus) ja Kööpenhaminan prosessia (ammatillinen koulutus), 2000-luvun koulua koskevaa ohjelmaa, eurooppalaista aikuiskoulutusohjelmaa ja nuorten kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua, mukaan luettuna toimintatuki Euroopan nuorisofoorumille ja edustavien nuorisojärjestöjen kanssa solmituille kumppanuuksille. Lisäksi tuetaan ja tehostetaan vuonna 2008 annetussa eurooppalaisessa viitekehyksessä 9 esitettyjen kahdeksan elinikäisen oppimisen avaintaidon täytäntöönpanoa. Politiikan uudistamisen tuella pyritään saavuttamaan ET 2020 -strategian erityistavoitteet ja koulutukseen ja inhimilliseen pääomaan liittyvät Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Avoimen koordinointimenettelyn kautta ohjelmassa keskitytään tärkeimpiin strategisiin teemoihin, jotka edesauttavat näiden EU:n avaintavoitteiden toteutumista: edistetään tieto- ja 8 9 EQF: eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ECTS: eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; ECVET: ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18.12.2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista. FI 13 FI

viestintätekniikan käyttöä kouluissa 10 ja kaikilla virallisen koulutuksen tasoilla, parannetaan nuorten ja aikuisten eurooppalaisten lukutaitoa, vähennetään koulupudokkaitten määrää, edistetään huippuosaamista ja vahvempia koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä ja tehostetaan kieltenopiskelua sellaisten laaja-alaisten valmiuksien kuin oppimaan oppimisen ja yrittäjyyden ohella. Tehostetaan poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden ja naapurimaiden mutta myös nousevien ja kehittyneiden maiden strategisten kumppanien kanssa EU:n ulkopolitiikan painopisteiden mukaisesti. 3.5. Jean Monnet -toimi Vuonna 1989 käynnistetty ohjelma toimii tätä nykyä 62 maassa eri puolilla maailmaa, ja noin 740 yliopistoa tarjoaa Jean Monnet -kursseja osana opinto-ohjelmaansa. Vuosien 1990 ja 2009 välisenä aikana Jean Monnet -toimen avulla perustettiin noin 3 500 Euroopan yhdentymiseen liittyvää tutkimushanketta, mukaan luettuna 141 eurooppalaista Jean Monnet -keskusta, 775 Jean Monnet -oppituolia sekä 2 007 pysyvää kurssia ja Eurooppa-moduulia. Toimesta saatujen kokemusten ja hyvien toimintamallien pohjalta ohjelmalla edistetään Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta ja tutkimusta EU:n jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa (etenkin ehdokas- ja naapurimaissa). Järjestäjiä kannustetaan monipuolistamaan opintoja, ja lisäksi pyritään tasapainoisempaan maantieteelliseen jakaumaan ja saamaan uusi opettajasukupolvi mukaan toimintaan. Bryggessä ja Natolinissa toimivan College of Europe -oppilaitoksen ja yliopistollisen Eurooppa-instituutin akateeminen huippuosaaminen useilla Euroopan yhdentymistä koskevilla tieteenaloilla tunnustetaan kansainvälisesti. Ohjelmasta jatketaankin tuen myöntämistä College of Europelle, jotta se voisi laajentaa toimintaansa naapurimaihin, ja Eurooppa-instituutille, jotta se voisi kehittää valmiuksiaan edistää EU:n politiikan hyvää hallinnointia. Molempia laitoksia kehotetaan tehostamaan keskinäistä yhteistyötään. Muut Euroopan yhdentymisen alalla toimivat akateemiset laitokset voivat osallistua ohjelmaan sen mukaan, minkälaista lisäarvoa niiden toiminta tuottaa. Komissio perustaa erityisen Jean Monnet -laatuleiman, jonka avulla laitokset voivat huolehtia siitä, että niiden Euroopan yhdentymiseen liittyvien tutkimusohjelmien laatu tunnustetaan. Jean Monnet -professorien verkosto toimii myös pohdintaryhmänä, joka tukee EU:n hallintotapaa ja poliittista päätöksentekoa. Tiedemaailman ja poliittisten päättäjien keskustelua tullaan näin ollen vahvistamaan. 3.6. Urheiluun liittyvä toiminta Tarkoituksena edistää urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistä ohjelmasta tuetaan seuraavia toimia: kansainväliset yhteistyöhankkeet ei-kaupalliset eurooppalaiset urheilutapahtumat, joilla on erityistä merkitystä 10 Tukea annetaan täysin digitaalistrategian toimen 68 mukaisesti. Toimessa kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan verkko-opiskelu osaksi opetuksen ja koulutuksen uudenaikaistamista koskevaa kansallista politiikkaa. FI 14 FI

näytön kokoaminen urheiluun liittyvän politiikan kehittämisen perustaksi urheiluun liittyvien valmiuksien kehittäminen vuoropuhelu asiaankuuluvien eurooppalaisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmassa keskitytään seuraaviin: vahvistetaan urheiluun EU:ssa liittyvää hyvää hallintotapaa ja tietämysperustaa, edistetään terveyttä edistävää liikuntaa, hyödynnetään liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia edistää sosiaalista osallisuutta, edistetään urheilijoiden kahta uraa (urheilu ja ammatti) koulutuksen kautta ja torjutaan urheilun alalla esiintyviä rajatylittäviä uhkia, kuten dopingia, väkivaltaa, rasismia ja suvaitsemattomuutta. Ohjelman edunsaajat ovat julkisia elimiä tai kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka toimivat ruohonjuuritason urheilun parissa. Tuettavien hankkeiden ja verkostojen päätehtävänä on panna täytäntöön ja seurata niitä ohjeita ja suosituksia, joita jäsenvaltiot tai urheilujärjestöt ovat antaneet esimerkiksi hyvästä hallintotavasta, urheilijan kahdesta urasta sekä urheilun ja liikunnan harrastamisen lisäämisestä. 4. TALOUSARVIO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyisistä ohjelmista tehdyissä arvioinneissa korostetaan, että tehokkain ja vaikuttavin tapa saada tuloksia on EU:n ja kansallisten toimistojen järjestelmän käyttö. Toimistoissa toimitetut tilintarkastukset ja tilintarkastustuomioistuimen arvio osoittavat, että virhesuhde hallinnointikäytännössä on ollut erittäin pieni (alle 2 %). Sen vuoksi ohjelmassa käytetään perustana nykyistä perusjärjestelmää ja samalla vahvistetaan toteutusmekanismeja, jotta voidaan vähentää hallintokustannuksia. 4.1. Talousarvio Taulukossa 1 ja kaaviossa 1 esitetään rahoituksen ehdotettu jakautuminen avaintoimien kesken. Kokemusten sekä liikkuvuudelle annetun lisäpainon perusteella noin kaksi kolmasosaa määrärahoista osoitetaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Yhteistyö ja politiikan uudistaminen ovat poliittisilta vaikutuksiltaan ratkaisevan tärkeitä, mutta niihin liittyvä toiminta on luonteeltaan sellaista, että talousarviovaikutukset jäävät luonnostaan pienemmiksi. Kansainväliseltä osuudeltaan ohjelma noudattelee EU:n ulkopolitiikan painopisteitä. Vuotuisesta määrärahojen jakamisesta tehdään joustavaa, jotta voidaan reagoida kansainvälisissä yhteyksissä esiintyviin tapahtumiin. TAULUKKO 1: SUUNTAA-ANTAVAT MÄÄRÄRAHAT TOIMITYYPEITTÄIN KOULUTUS JA NUORISO (paitsi Jean Monnet, urheilu ja hallintomenot) Avaintoimet ja toiminta Arvioitu osuus kokonaismäärästä prosentteina Toiminnan painopiste Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus 66 % Henkilöstö, korkea-asteen ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, yhteiset maisterintutkinnot, Erasmus Master (opintolainojen takausjärjestelmä), nuoriso Avaintoimi 2: Innovointia ja 26 % Strategiset kumppanuudet, FI 15 FI

hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö Avaintoimi 3: Tuki politiikan uudistamiselle Kansallisten toimistojen toimintaavustukset osaamisyhteenliittymät, alakohtaiset taitoyhteenliittymät ja tietotekniset tukijärjestelmät 5 % Tuki Eurooppa 2020 -strategian hallintotavalle ja avoimelle koordinointimenettelylle 3 % KAAVIO 1: OHJELMAN MÄÄRÄRAHAT TOIMITYYPEITTÄIN Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus (63 %) Avaintoimi 2: Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö ( 25%) Avaintoimi 3:Tuki politiikan uudistamiselle (4 %) 4 % 3 % 2 % 2 %1 % Kansallisten toimistojen toimintaavustukset (3 %) 25 % Hallintomenot (2 %) 63 % Jean Monnet -toimi (2 %) Urheiluun liittyvä toiminta (1 %) Vaikka ohjelman rakenne järjestetään kolmen avaintoiminnon ympärille, siihen voivat osallistua ne pääalat, joilla nyt hyödynnetään elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa. Taulukossa 2 ja kaaviossa 2 esitetään simulaatio rahoituksen mahdollisesta jakautumisesta aloittain verrattuna vuosien 2007 2013 tilanteeseen. Se perustuu edellä esitettyihin painopisteisiin ja toimiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että lukuja olisi pidettävä alustavina arvioina. Ohjelman toteutuksen aikana voidaan tehdä selvitys ja raportti määrärahojen käytöstä koulutuksen ja nuorisoalan pääaloilla. 11 Simulaatiosta käy ilmi, että ohjelmalle ehdotetun talousarvion ansiosta koulutuksen eri sektoreilla ja nuorison epävirallisen oppimisen alalla on mahdollista lisätä rahoitusta. 11 Nykyinen ja tuleva talousarviotilanne eivät ole täysin ja suoraan vertailukelpoisia. Arviot perustuvat vuosien 2007 2013 ja 2014 2020 ohjelmista tuettujen toimien päätyyppeihin. Osa tällä hetkellä alan talousarvioon luettavista menoista on jätetty pois, koska niistä tulee aloille yhteisiä (esim. kansallisten toimistojen toiminta-avustukset ja politiikan tukemiseen liittyvät toimet). Suoritusperusteista jakoa ei voida arvioida tarkasti ennakolta. FI 16 FI

TAULUKKO 2: RAHOITUKSEN MAHDOLLINEN TASO ALOITTAIN 2014 2020 VERRATTUNA VUOSIEN 2007 2013 OHJELMIIN (milj. euroa, EU-27) Yhteinen Erasmus Vuosien 2007 2013 ohjelmat* Keskimäärin vuosittain 2014 2020 Lisäystä % Painotus Erasmus-korkeakoulut (myös korkea-asteen ammatillinen koulutus) Erasmus-korkeakoulut kansainvälinen ulottuvuus (otsakkeen 4 rahoitus) 585 1 100 1 150 85 95 % 220** 259 17% Opiskelijat, henkilöstö, yhteisohjelmat, maisterit, strategiset kumppanuudet, osaamisyhteenliittymät Opiskelijat, henkilöstö, valmiuksien kehittäminen etenkin naapurimaissa Erasmusammattikoulutus (ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus) 330, josta 60 aikuiskoulutuksee n 500 540, josta noin110 aikuiskoulutukseen 50 60 % yhteensä, noin 80 % aikuiskoulutuksen osalta Opiskelijat, henkilöstö, strategiset kumppanuudet, alakohtaiset taitoyhteenliittymät, tietotekniset tukijärjestelmät Erasmus-koulut 180 250 275 40 55 % Henkilöstö, strategiset kumppanuudet, tietotekniset tukijärjestelmät Erasmusnuorisotoiminta Toiminta-avustukset (kansalliset toimistot) 150 190 210 25 40 % 55 63 15 % Nuoret, henkilöstö, strategiset kumppanuudet, tietotekniset tukijärjestelmät Politiikan tuki 75 92 20 % Jean Monnet 30 45 50 % Urheilu 34 * Koottu yhteen vuonna 2010 rahoitetut toimet, EU27, indeksi 2017. ** Suuntaa antava arvio rahoituksesta, jota osoitetaan korkea-asteen koulutuksen alalla tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. FI 17 FI

KAAVIO 2: RAHOITUKSEN MAHDOLLINEN KEHITYS 2014 2020 VERRATTUNA VUOSIIN 2007 2013 1200 1000 800 600 400 200 2007-2013 2014-2020 0 Erasmuskorkeakoulut Erasmuskorkea- koulut - kv. ulottuvuus Erasmusammattikoulutus Erasmuskoulut Erasmusnuorisotoiminta Toimintaavustukset tuki Politiikan kans. toimistoille Jean Monnet -toimi Urheilu Eräät erilliset poliittiset painopisteet ja toimet valtavirtaistetaan kolmeen avaintoimityyppiin. Monikielisyyttä tuetaan oppijoiden ja kieltenopettajien liikkuvuudella, yhteistyöllä, joka tähtää innovatiivisten välineiden ja menetelmien kehittämiseen kieltenopetusta varten, ja tuella politiikalle, joka koskee kieltenopetuksen uudistamista ja kielellistä monimuotoisuutta koulutusjärjestelmissä. Eräistä toimista tehdään virtaviivaistettuja, paremmin kohdennettuja prioriteetteja, ja uusilla toimilla vastataan uusiin haasteisiin (esim. henkilöstön liikkuvuuden merkittävä lisääntyminen laadun tukemiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa). Kouluja rohkaistaan muodostamaan kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyösopimuksia muiden EU-maiden vastaavien koulujen kanssa. Näin tehostettaisiin EU:n tuen vaikutusta ja edistettäisiin synergiaetujen aikaansaamista eri yhteistyömuotojen kesken näitä olisivat esimerkiksi virtuaaliliikkuvuus, oppilaiden ja henkilöstön liikkuvuus ja pedagogiset hankkeet. Joitakin toimia sitä vastoin supistetaan tai lopetetaan, koska niiden systeemiset vaikutukset ovat vähäisempiä tai kustannukset liiallisia tai koska vastaavaan toimintaan on saatavissa EU:n rahoitusta muista lähteistä. Näihin toimiin lukeutuvat opintovierailut, valmistelevat vierailut, aikuiskoulutuksen workshopit, Erasmus-intensiiviohjelmat (sisällytetään laajempiin toimiin, joilla pyritään korkea-asteen laitosten intensiiviseen yhteistyöhön), ja aikuisten täydennyskoulutus työmarkkinoilla (EU-rahoitus muista lähteistä, etenkin Euroopan sosiaalirahastosta). Määrärahojen vähimmäismäärä sektoreittain: Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että kullekin laajalle pääsektorille myönnetään riittävät määrärahat, jottei keskeisille sidosryhmille ja edunsaajaryhmille kohdennettu rahoitus laske alle sen, mitä ohjelmissa on FI 18 FI

taattu vuosiksi 2007 2013. Nämä vähimmäismäärät prosenttiosuutena kokonaisbudjetista (otsake 1) olisivat seuraavat: 25 % korkea-asteen koulutukseen, 17 % ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen (josta 2 % aikuiskoulutukseen), 7 % kouluihin ja 7 % nuorisoalaan. Määrärahat perustuvat nykytilanteeseen, jotta pääkoulutussektorikohtaiset vähimmäismäärät säilyvät. Vähimmäismäärät jättävät huomattavasti liikkumavaraa, josta kaikki sektorit todennäköisesti hyötyvät. Esimerkiksi elinikäisessä ohjelmassa kaikki koulutussektorit käyttävät rahoitusta taattua vähimmäismäärää enemmän. 4.2. Toteuttaminen Ohjelmassa ja erityisesti sen hallinnointia koskevissa säännöksissä korostetaan virtaviivaistamista, yksinkertaistamista ja varojen tulosperusteista kohdentamista. Samalla toteuttamisessa otetaan huomioon se, että virtaviivaistamistoimien vastapainoksi tarvitaan joustavuutta ja eriyttämistä. Yksinkertaistamisen ja virtaviivaistamisen toteuttamiseksi ohjelmassa supistetaan vuosien 2007 2013 ohjelmista tuettavien toimien määrää 75:stä 11:een 12 (4 liikkuvuustoimea, 4 yhteistyötoimea, 3 politiikan tukemistoimea). Tehokkuuden lisäämiseksi siinä käytetään aiempaa enemmän kiinteämääräisiä avustuksia. Toimiviksi havaittuja tapoja esimerkiksi kiinteämääräisiä Erasmus-apurahoja opiskelijoiden liikkuvuuteen käytetään laajasti liikkuvuustoimissa. Hallinnollinen työmäärä kevenee, kun kansalliset toimistot eivät enää huolehdi yksittäisten liikkuvuushakemusten hallinnoinnista. Kun toimia vähennetään 85 prosentilla nykytilanteesta, järjestelmässä voidaan saavuttaa arviolta 30 prosentin tehokkuuslisäys. Tämä saadaan aikaan virtaviivaistamalla ohjelman rakennetta ja keskittymällä systeemisiin vaikutuksiin. Tehokkuuslisäyksen taustalla on se, että ohjelman luontaista monimutkaisuutta vähennetään. Jatkossa tavoitteita on paljon vähemmän, keskitytään avaintoimiin, valtavirtaistetaan laaja-alaisia toimia ja lopetetaan päällekkäisiä, vähemmän tehokkaita tai liian pieniä toimia. Lisäksi voidaan odottaa 10 prosentin tuottavuuslisäystä, joka saadaan, kun ohjelmien yhdistämisen myötä otetaan käyttöön yhteisiä välineitä ja perustetaan kuhunkin maahan yksi ainoa koordinoinnista huolehtiva kansallinen toimisto. Lisäyksen taustalla olisi yleiskulujen yhtäläisyys ja siihen liittyvät mittakaavaedut: kansallisille toimistoille uskottujen varojen hallinnointi yhdellä ja samalla atk-järjestelmällä, yhdet ja samat säännöt, rahoitustoimien väheneminen jne. Toimistojen hallintomenot ovat jo tätä nykyä pienemmät laajan elinikäisen oppimisen ohjelman kohdalla (4,5 %) kuin pienemmän nuorisotoimintaohjelman kohdalla (8 %). Tavoitteena on siis päästä yksinkertaistamisen yhteisvaikutuksien ansiosta jopa 40 prosentin tuottavuuslisäykseen. Yhteisvaikutuksena olisi, että yhden työntekijän (kokopäiväiseksi muutettuna) hallinnoima summa nousisi 6:sta 10:een miljoonaan euroon. Valvonta perustuu yhden tarkastuksen periaatteeseen: kukin jäsenvaltio seuraa ja valvoo kansallisella tasolla ohjelmaan liittyviä toimia nimeämänsä kansallisen viranomaisen kautta, kansallinen toimisto vastaa ohjelman edunsaajien valvonnasta ja päällekkäisyyksien välttämiseksi komissio valvoo ja koordinoi valvontajärjestelmää ja asettaa 12 Paitsi Jean Monnet -toimi ja urheilu. FI 19 FI

vähimmäisvaatimukset. Tarkastukset ovat pääosin riskeihin perustuvia. Näitä toimenpiteitä ollaan panemassa täytäntöön jo nykyisissä ohjelmissa. Tuloksena saatava yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu rakenne olisi helposti laajennettavissa vähäisin rajakustannuksin, ja noin 70 prosenttia suuremmista määrärahoista (kuten monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa komission tiedonannossa ehdotetaan) voitaisiin huolehtia nykyresurssein. Erasmus Master (maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintolainan takausjärjestelmä) toteutetaan toimitsijan välityksellä, jolla on valtuudet ottaa se käyttöön luottamusasemaan perustuvien sopimusten perusteella, joissa vahvistetaan rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja vaatimukset sekä kunkin osapuolen velvoitteet. Täytäntöönpanosäännöksillä edistetään määrärahojen jakamista suoritusten perusteella ja EU:n tason lisäarvon tuottamista laadullisten ja mahdollisuuksien mukaan määrällisten kriteerien perusteella. Avaintoimen 1 (liikkuvuus) kohdalla kansallisille toimistoille osoitetuista varoista 25 prosenttia jaetaan sellaisten määrällisesti ilmaistavissa olevien periaatteiden perusteella kuin talousarvion toteuttaminen, liikkuvien henkilöiden määrä ja kansallisten toimistojen työohjelmien toteuttaminen. Osuus on sama kuin jo nyt Erasmuksessa sovellettava tulosperusteinen osuus. Ehdotuksen perustana käytetään siitä saatua kokemusta. Loppuosa määrärahoista osoitetaan kansallisille toimistoille pääosin väestömäärän perusteella. Etenkin avaintoimiin 2 (yhteistyö) ja 3 (politiikan uudistaminen) sovelletaan EU:n tason lisäarvon lisäämiseksi laadullisia kriteereitä, kuten kumppanuuksiin osallistuvien sidosryhmien institutionaalista ja resurssipanosta taikka avoimeen koordinointimenetelmään liittyvien toimien yhteyttä Eurooppa 2020 -strategian hallintomallissa yksilöityihin haasteisiin. Ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen osoitettavien määrärahojen jaossa huolehditaan siitä, että rahoitus pysyy tasoltaan vakaana sen sijaan että se olisi epäjatkuvaa, ja samalla noudetaan EU:n ulkoiselle toiminnalle asetettuja maantieteellisiä, kehitykseen liittyviä ja poliittisia painotuksia. Käyttöön otettavilla suunnittelu- ja raportointijärjestelmillä huolehditaan siitä, että liikkuvuutta tapahtuu EU:sta sen ulkopuolisille alueille ja niiltä EU:hun ja että liikkuvuusvirrat voidaan selvittää. Tätä tiedonantoa ja uutta ohjelmaa valmistellessaan komissio on kuullut sidosryhmiä laajasti: oppilaitosten johtajia, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita, yritysmaailman ja työmarkkinaosapuolten edustajia, maiden hallituksia, kansainvälisiä organisaatioita sekä nuorisoalalla toimivia sidosryhmiä. 5. YHTEINEN ERASMUS: INVESTOIDAAN TULEVAISUUTEEN EU:lla on edessään ajat, jotka kuuluvat haasteellisimpiin sitten sen perustamisen. Kriisiin ei saada kestävää ratkaisua ilman että selvästi sitoudutaan tavoittelemaan sekä huippuosaamista että tasa-arvoa koulutuksen kautta, edistetään liikkuvuutta ja luodaan sellainen eurooppalainen identiteetti, joka perustuu eurooppalaiselle yhteiskuntamallille ominaiseen monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen. Ainoa tapa edetä on investoida Euroopan ihmisiin. Uudella Yhteinen Erasmus -ohjelmalla halutaan antaa miljoonille ihmisille eri puolilla Eurooppaa ja muuallakin maailmassa FI 20 FI