AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614

2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213)

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE... 5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 5 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT... 8 4. KUORMITUS... 11 4.1. Taajamien jätevesikuormitus... 11 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma... 11 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 14 5.1. joki... 14 5.1.1. Vedenlaatu talvella... 14 5.1.2. Vedenlaatu keväällä... 16 5.1.3. Vedenlaatu kesällä... 16 5.1.4. Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58)... 2 5.1.5. Vedenlaatu vuonna 213 alajuoksulla... 2 5.2. Vähäjoki... 22 6. TIIVISTELMÄ... 23 Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AURA) Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (AU54, AURA_LOS) Liite 3. joen ainevirtaamalaskelma

4 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) Jakelu n kunta/tekninen lautakunta n kunta/kunnanhallitus n kunta/kunnanhallitus Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/turun Vesiliikelaitos Liedon kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto/rauni-eliisa Wasell n kunta/ympäristönsuojelulautakunta joki Oy/Kulmala n kansanterveystyön kuntayhtymä/terveyslautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Sähköpostitse jokisäätiö/sinikka.paulin@aurajoki.net Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta/tarja.kiviranta@kaarina.fi Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Liedon kunta/mairit.ahti@lieto.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/leena.rannikko@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 236 TURKU puh. 2-274 2, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 5 (24) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTE Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (vuodesta 2 alkaen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) on tarkkaillut vuodesta 1976 lähtien n asemanseudun ja vuodesta 1981 n Riihikosken taajaman jätevesien vaikutuksia joen veden laatuun. n taajaman jätevesien vaikutuksia on seurattu vuodesta 1987 lähtien. Tarkkailututkimukset on tehty mainittujen kuntien toimeksiannosta alueellisen ympäristöviranomaisen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) edellyttämällä tavalla. Vuoden 1989 alusta yhteistarkkailua laajennettiin joen alajuoksulle ja Vähäjokeen Turun kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksella seurataan myös joki Oy:n jätevesien vaikutuksia ssa. n kunnan Asemanseudun jätevedenpuhdistamolle 11.6.28 myönnetyn ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Dnro LSY-27-Y-39) mukaan jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Analyysivalikoima on n osalta päivitetty luvassa ehdotetulla tavalla vuoden 21 aikana. n kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamolle 19.12.26 myönnetyssä ympäristöluvassa (Lounais-Suomen ympäristökeskus, Dnro LOS-25-Y-176-121) määrätään, että jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana joen yhteistarkkailua. n Riihikosken osalta joen tarkkailuohjelma on päivitetty vuonna 27 uuden ympäristöluvan myötä. n kunnan jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun on seurattu Turun vesi- ja ympäristöpiirin 19.1.1994 antamalla päätöksellä (nro 292A494/121). Kyseisessä päätöksessä on tehty aikaisemmin hyväksyttyyn (Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymiskirje 22.1.1986) tarkkailuohjelmaan muutoksia. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on 2.4.212 antamallaan päätöksellä (Dnro ESA- VI/635/4.8/21) myöntänyt n jätevedenpuhdistamolle uuden ympäristöluvan. Päätöksen mukaan vesistötarkkailussa voidaan toistaiseksi noudattaa aiemmin hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT joen yläjuoksulla ssä veden laatua seurattiin velvoitetarkkailuna kahdessa havaintopaikassa (14 ja 15, kuva 1) kahdesti (4.2. ja 23.7.213). llä ja ssa velvoitetarkkailututkimusta tehtiin yhteensä neljässä havaintopaikassa (25, 26, 34 ja 42) kolmena tutkimuskertana (4.2., 3.4. ja 23.7.213). Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1. Joen alajuoksulla veden laatua seurattiin Halistenaltaan yläosassa (54) ja Halistenkosken alapuolella (58) yhteensä viisi kertaa (4.2., 3.4., 23.7., 8.1. ja 25.11.213; liite 1). Lisäksi tarkkailuun sisältyi 4.2., 3.4. ja 23.7.213 tehty Vähäjoen eli Paattistenjoen alajuoksun vedenlaadun seuranta yhdessä havaintopaikassa (V34). Näiden havaintopaikkojen tutkimukset eivät kuulu varsinaiseen velvoitetarkkailuun.

6 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) selvitti yhdeksällä lisänäytteenottokerralla joen ainevirtaamia havaintopaikassa 54. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti vuonna 213 vesinäytteitä 38 kertaa havaintopaikasta 54. Näiden tutkimusten tuloksia on hyödynnetty tässä raportissa (liite 2). joen ainevirtaama (liite 3) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Virtaama-arvoina on käytetty joen koko valuma-alueelle (F = 874 km 2 ) Halistenkosken (F = 73 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Vuoteen 27 saakka ainevirtaamat laskettiin käyttämällä suoraan Halistenkosken virtaama-arvoja. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Veden laadun arvostelussa on käytetty neljäportaista asteikkoa: puhdas, lievästi likaantunut, likaantunut ja voimakkaasti likaantunut (taulukko 1). Lisäksi veden hygieenistä laatua on luokiteltu ympäristöhallinnon yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus 25), jolloin veden hygieeninen tila voi olla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Hygieeninen tila Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4 -N µg/l Enterokokit tai fekaaliset kolimuotoiset bakteerit kpl/1 ml Puhdas 8-1 -2 < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut 7-8 2-5 1-5 Hyvä 1-49 Likaantunut 4-7 5-1 5-1 Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä 1-999 Huono >1

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 7 (24)

8 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Talvi 212/213 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan varhain, sillä joulukuun alussa vuonna 212 oli hyvin kylmää. Lämpötila oli pakkasen puolella kuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Tammikuun alkupäivinä sää kylmeni uudelleen, mutta kuukauden aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti, ja Turussa keskilämpötila oli hieman alempi kuin normaalijaksolla (vuodet 1981 21, taulukko 2). Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen. Helmikuussa lämpötila vaihteli nollan tuntumassa, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi useana päivänä, ja kuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja kuukausi oli loppupuolelle saakka keskimääräistä kylmempi, sillä etenkin yöt olivat kylmiä. Aurinkoisina tuulisina päivinä lumipeite hupeni mutta säilyi lumisateiden johdosta. Talvinen sää jatkui Turun seudulla pitkään, sillä myös huhtikuu oli keskimääräistä kylmempi, ja kuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän. Yöpakkasten väistyttyä lumi alkoi hävitä erittäin nopeasti. Toukokuun alkupuoli oli viileä, mutta loppukuu oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen. Sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Kesäkuun alussa ilma viileni, mutta lämpötila oli ajankohdalle tavanomainen. Loppukuu oli lämmin, ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen monta. Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta kuun keskivaiheesta lähtien oli useita hellepäiviä. Elokuussa sää oli kesäisen lämmin koko kuukauden. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Turussa etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussa lämpötila oli varsin keskimääräinen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Turussa etenkin kesä- ja heinäkuussa sateita saatiin selvästi keskimääräistä vähemmän. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha. Syyskuun puolivälin tietämille päivälämpötila oli noin 2 ºC, mutta kuun lopulla sää viileni. Lokakuun puolivälissä oli pakkasöitä, mutta ennen kuun loppua sää lämpeni. Marraskuussa oli etenkin loppupuolella yöpakkasta mutta päivälämpötilat olivat yli ºC, joten talvi sai odottaa. Sademäärä oli syyskuussa Turun seudulla selvästi keskimääräistä pienempi. Lokakuussa sademäärä vaihteli paikallisesti, ja Turussa satoi hieman keskimääräistä vähemmän kun taas Kaarinassa Yltöisissä selvästi keskimääräistä enemmän. Marraskuu puolestaan oli sateinen sekä Turun että Kaarinan tietojen perusteella. Joulukuun alussa lämpötila painui pakkasen puolelle muutamaksi päiväksi, jolloin Turun seudulla satoi hieman lunta ja vesistöihin muodostui riite. Loppukuu oli kuitenkin lauha ja sateinen; ohut lumi- ja jääkerros suli nopeasti pois, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Kovat tuulet ja etenkin Seija-myrsky kuun puolivälissä aiheutti laajalti tuhoa ja sähkökatkoksia.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 9 (24) Vuonna 213 joen keskivirtaama Hypöistenkoskella oli 2,8 m 3 /s ja Halistenkoskella 7,3 m 3 /s (taulukko 3, kuva 2). Hypöistenkoskella koko vuoden keskivirtaama oli hieman pitkänajan keskivirtaamia alhaisempi. Tammikuun alussa virtaamat olivat suuria joulukuun lumien sulaessa. Helmi- ja maaliskuussa virtaamat olivat vähäisiä. Kevään virtaamahuippu ajoittui huhtikuun puoliväliin. Touko syyskuussa virtaamat olivat jälleen pieniä. Vasta lokakuun lopulla virtaamat kääntyivät nousuun syyssateiden seurauksena. Marras- ja joulukuussa virtaamat olivat kohtalaisen suuria. Helmi- ja heinäkuun velvoitetarkkailukerroilla joen virtaama oli vähäinen. Huhtikuun tarkkailukerta ajoittui kevään virtaamahuipun jälkeen, jolloin virtaama oli vielä koholla. Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta jokeen lisävettä 6.6. 26.1.213 välisinä aikoina keskimäärin,4 m 3 /s. TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 213 ja normaalijaksolta 1981 21. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 213-5, -2, -5,7 2,7 13,4 17,2 17,7 17,3 12, 7, 4,3 2,3 (ºC) 1981 21-4,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 Sademäärä 213 39 22 22 54 14 48 35 72 3 75 81 77 569* (mm) 1981 21 61 42 43 32 39 59 79 8 64 78 76 7 723* * Sademäärien summa. TAULUKKO 3. joen keskivirtaamat (m 3 /s) sekä näytteenottopäivien virtaamat Hypöistenkoskessa (Lähde: Hydrologiset vuosikirjat, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII koko vuosi 1961 9 2,1 2, 2,5 11,9 4,4,88 1,2 1,3 1,9 4,1 6, 3,1 3,4 1991 5 3,6 2,5 4,2 9,4 2,5 1,1 1,2 1,2 1,4 2,9 4,6 3,9 3,2 25 1,4 1,7,18 2,8,81,38,23 2,5,65 1,2 5,4 1,7 2,3 26 1,5,16,12 12,5 2,4,76,15,16,28 5, 9,5 9,1 3,5 27 6,3,24 5,5 2,,69,73,26,47,37,75 4,3 9,4 2,6 28 8, 5,7 4,1 4,5,45,58,43 2, 2,2 6,9 9,2 6,8 4,2 29,6,25,28 6,,85,65,15,1,11,66 2,8,91 1,1 21,15,15,28 14,8 1,6,7,11,1,81,53 3,,19 1,9 211,17,2,2 15,7,91,83,66,62 2,1 2,7 2,6 12, 3,2 212 3,1,34 8,5 4,1 1,5,81,38,36 1,4 8,2 3,9,58 2,8 213 3,6,57,44 13,6 1,4,69,15,33,15 1,2 5, 6,2 2,8 näytteen-,67 4,7,1,2 3,4 ottopäivä

1 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) VIRTAAMA m 3 /s 14 AURAJOKI 12 1 8 6 4 2 I III V VIII X XII 213 KUVA 2. joen virtaamat vuonna 213. Velvoitetarkkailun näytteenottoajankohdat on merkitty valkoisilla neliöillä ja joen alajuoksun näytteenottoajankohdat valkoisilla kolmioilla. (sininen viiva = Halisten virtaama, punainen viiva = Hypöistenkosken virtaama).

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 11 (24) 4. KUORMITUS 4.1. Taajamien jätevesikuormitus joen yläjuoksulle johdetaan Jauhijoen kautta n kirkonkylän jätevesiä, jotka on vuodesta 1985 lähtien puhdistettu biologis-kemiallisesti. Puhdistamoa on saneerattu heinäkuussa 1999. Vuonna 213 n puhdistamolta jokeen tuleva BHK- ja typpikuormitus olivat suurempia kuin edellisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Fosforikuormitus ei oleellisesti poikennut tavanomaisesta (taulukko 4, kuva 4). n Riihikosken taajaman biologis-kemiallisesti puhdistettujen jätevesien BHK- ja fosforikuormitus olivat vuonna 213 suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin (kuva 3). Typpikuormitus oli tavanomaisella tasolla. Puhdistamo toimi puhdistamon neljällä tarkkailukerralla hyvin, melko hyvin, kohtalaisesti ja melko huonosti (Ilmanen 214). n asemanseudun biologis-kemiallisesti puhdistetuista jätevesistä jokeen kohdistuva typpikuormitus oli vuonna 213 selvästi suurempi kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 3). Myös fosforikuormitus oli tavanomaista suurempi, kun taas BKH-kuormitus ei oleellisesti poikennut aikaisemmasta. Puhdistamo toimi hyvin yhdellä tarkkailukerralla, melko hyvin kahdeksalla tarkkailukerralla, kohtalaisesti kahdella tarkkailukerralla ja huonosti yhdellä tarkkailukerralla (Ilmanen & Lehtimäki 214). 4.2. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma joen mereen kuljettaman fosforivirtaaman suuruus on vaihdellut vuosina 198 213 välillä 15 125 tonnia vuodessa (kuva 4). Vuotuinen typpivirtaama on vastaavasti ollut 24 1 7 tonnia. Etenkin 2-luvulla ravinnevirtaamissa on ollut suuria vuosien välisiä vaihteluja. Pääosa vuotuisista ravinnevirtaamista on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta, ja jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus joen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Vastaavasti luonnonhuuhtouma muodostaa fosforikuormituksesta 11 % ja typpikuormituksesta 22 %. Vuonna 213 joen koko valuma-alueen fosforivirtaama oli yhteensä 63 tonnia ja typpivirtaama 78 tonnia (liite 3). Fosfori- ja typpivirtaamat olivat melko tavanomaisella tasolla. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma eivät jakaudu tasaisesti koko vuodelle, vaan ainevirtaamien huiput ajoittuvat tavallisesti kevään ja syksyn runsasvirtaamaisiin kausiin. Kesäisin jätevesikuormitus muodostaa usein pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Vuonna 213 pääosa joen kautta tulevasta kiintoaineesta sekä kokonais- ja nitraattitypestä päätyi mereen huhtikuun ja syksyn aikana. Ammoniumtypen osuus oli suurimmillaan huhtikuussa. Fosforivirtaamasta samansuuruinen osuus päätyi mereen sekä huhtikuun että syksyn aikana. Talvella ja kesällä kuormitus oli vähäisempää.

12 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) TAULUKKO 4. Jätevedenpuhdistamoilta vuonna 213 jokeen johdettu kuormitus. BHK 7ATU Fosfori Kokonaistyppi Ammoniumtyppi kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d 2,2,19 6,3 4,2, Riihikoski 5,,49 12,62 8,7,54 23 7,7 Yhteensä 15,9 1,2 41,3 12,5 BHK 7 kg/d 1 8 6 4 2 ORIPÄÄ 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 ORIPÄÄ 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 TYPPI kg/d 8 6 4 2 BHK 7 kg/d 5 4 3 2 1 65 PÖYTYÄ 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 FOSFORI kg/d 3 2,5 2 1,5 1,5 PÖYTYÄ 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 TYPPI kg/d 2 15 1 5 BHK 7 kg/d 5 4 3 2 1 AURA 16 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 FOSFORI kg/d 1,8,6,4,2 AURA 76 79 82 85 88 91 94 97 3 6 9 12 TYPPI kg/d 25 2 15 1 5 KUVA 3. n, n ja n keskustaajamien jätevesissä jokeen joutunut kuormitus. Oikeanpuoleisissa kuvissa fosforikuormitus on merkitty pylväillä ja typpikuormitus viivakaaviona.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 13 (24) Fosfori keskivirtaama 14 16 12 14 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 Fosforvirtaama (t/v) 2 22 24 26 28 Keskivirtaama (m 3 /s) 21 212 Typpi keskivirtaama 12 16 Typpivirtaama (t/v) 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 Keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. joen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Halistenkoskella vuosina 198 213.

14 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. joki 5.1.1. Vedenlaatu talvella joen virtaamat olivat tammikuun alussa hyvin suuria sateisen ja leudon alkuvuoden johdosta. Sään kylmetessä virtaamat kääntyivät laskuun, ja olivat helmikuun alussa melko pieniä. Tutkimuspäivänä virtaama oli Hypöistenkoskella,67 m 3 /s ja Halisissa 2,3 m 3 /s; arvot olivat ajankohdan keskimääräistä alhaisempia. Havaintopaikoissa 25, 42 ja 54 joessa oli 22 31 cm paksuinen jääpeite, muissa paikoissa näytteet otettiin sulasta. Halisten havaintopaikan (58) näytteet otettiin kalaportaasta. Helmikuussa (4.2.213) joen veden ravinnepitoisuudet sekä bakteerimäärä kasvoivat havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä mahdollisesti n puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Ammoniumtypen osalta vesi muuttui lievästi likaantuneesta likaantuneeksi. Hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. BOD 7 -arvo oli molemmissa paikoissa lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisellä tasolla. Happitilanne oli hyvä. n Riihikosken jätevesien vaikutukset näkyivät mahdollisesti veden kokonaisravinne- ja fosfaattifosforipitoisuuksien sekä bakteerimäärän kasvuna havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä. Ammoniumtypen pitoisuudessa ei kuitenkaan ollut eroa paikkojen välillä. Havaintopaikkojen vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta lievästi likaantunutta hygieenisen tilan ollessa välttävä. Riihikosken tasalla vesi oli yläjuoksua sameampaa. joen bakteerimäärät ja BOD 7 -arvot kasvoivat n tasalla havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä, mutta ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa viitteitä n jätevesien vaikutuksista. Ammoniumtypen pitoisuudet ja BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Hygieeninen tila oli välttävällä tasolla. Veden sinkkipitoisuus kasvoi hieman havaintopaikkojen välillä; pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä, joten joki Oy:n jätevesien mahdolliset vaikutukset olivat vähäisiä. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat ylä- ja keskijuoksun havaintopaikkoihin verrattuna pienempiä. Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät olivat pienempiä kuin esim. n tasalla. Väri- ja BOD 7 -arvot olivat havaintopaikassa 54 paikkaa 58 suurempia, mutta muilta osin alajuoksun havaintopaikkojen vesi oli keskenään melko samanlaatuista. Alajuoksulla vesi oli lievästi likaantunutta hygieenisen tilan ollessa välttävä. Helmikuun tutkimuskerralla kaikissa joen havaintopaikoissa BOD 7 -arvot ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat suurempia kuin edellistalvina keskimäärin. Havaintopaikoissa 34, 42, 54 ja 58 vedessä oli tavanomaista runsaammin myös kiintoainetta. Sen sijaan paikkojen 26, 34 ja 42 kokonaistyppipitoisuudet jäivät keskimääräistä alhaisemmiksi.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 15 (24) AURAJOKI 4.2.213 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml 8 7 6 5 4 3 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 KUVA 5. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle helmikuussa 213 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

16 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 5.1.2. Vedenlaatu keväällä joen kevään virtaamahuippu ajoittui muutama päivä huhtikuun puolivälin jälkeen; 17.4. Halisten virtaama oli 135 m 3 /s. Virtaamahuipun jälkeen virtaamat laskivat nopeasti, ja näytteenottopäivänä virtaama Hypöistenkoskella oli 4,7 m 3 /s ja Halisissa 12,3 m 3 /s. Huhtikuun tutkimuskerralla (3.4.213) vedessä havaittujen lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrä kasvoi jonkin verran havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä; hygieeninen tila muuttui tyydyttävästä välttäväksi (kuva 6). Kokonaisravinnepitoisuudet eivät kuitenkaan muuttuneet paikkojen välillä, ja ammoniumtypen pitoisuus pieneni, joten bakteerimäärän kasvu ei välttämättä johtunut n Riihikosken puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä. Havaintopaikkojen vesi oli lähinnä lievästi likaantunutta. joen bakteerimäärät ja typpipitoisuudet olivat hieman suurempia paikassa 42 paikkaan 34 verrattuna. Ammoniumtypen osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi hygieenisen tilan heiketessä tyydyttävästä välttäväksi. BOD 7 -arvot ilmensivät lähinnä lievää likaantuneisuutta. Havaitut muutokset veden laadussa saattoivat johtua n jätevesistä, mutta mahdolliset vaikutukset olivat lieviä. Sinkkipitoisuus kasvoi hieman paikkojen välillä, mutta joki Oy:n mahdolliset vaikutukset olivat vähäisiä. joen alajuoksun havaintopaikoissa 54 ja 58 vedenlaadussa ei ollut suuria eroja. Ylemmässä paikassa 54 vedessä oli hieman runsaammin enterokokkien kaltaisia bakteereita, ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Halisten havaintopaikassa 58 vesi oli hygieenisesti hyvälaatuista. Kummassakin paikassa vesi oli ammoniumtypen osalta puhdasta, kun taas BOD 7 -arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Kevään tutkimuskerralla joen vesi oli tutkituissa havaintopaikoissa melko tasalaatuista. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat monin paikoin ajankohdan keskimääräistä suurempia. Halisissa bakteerimäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. 5.1.3. Vedenlaatu kesällä Heinäkuussa joen virtaamat jäivät selvästi ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi vähäisten sateiden johdosta. Tutkimuspäivänä joen virtaama Hypöistenkoskella oli,1 m 3 /s ja Halisissa,5 m 3 /s. Heinäkuun tutkimuskerralla (23.7.213) joen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet kasvoivat selvästi havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä luultavasti n jätevedenpuhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 7). Myös BOD 7 -arvo kasvoi ja happitilanne heikkeni paikkojen välillä. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta veden laatu heikkeni puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin kuitenkin purkupaikan yläpuolella alapuolta runsaammin; hygieeninen tila oli kummassakin paikassa välttävä.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 17 (24) Jokiveden kokonaistyppipitoisuus kasvoi havaintopaikkojen 25 ja 26 välillä mahdollisesti n Riihikosken jätevesistä johtuen. Lisäksi ammoniumtypen ja fosforin pitoisuudet sekä bakteerimäärä olivat purkupaikan alapuolella jonkin verran yläpuolta suurempia. Hygieeninen tila muuttui hyvästä tyydyttäväksi. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen perusteella vesi oli molemmissa paikoissa puhtaille jokivesille tyypillistä. Vedessä oli lievää hapenvajausta. Levämäärää kuvaavat a- klorofyllipitoisuudet olivat lievästi reheville järville tyypillisellä tasolla. joen kokonaistypen pitoisuus oli n jätevesien purkupaikan alapuolella (42) yläpuolista paikkaa (34) huomattavasti suurempi mahdollisesti jokeen johdetuista jätevesistä johtuen. Myös fosforipitoisuudet kasvoivat selvästi paikkojen välillä. BOD 7 -arvojen osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi ammoniumtypen pitoisuuksien ollessa puhtaille jokivesille tyypillisiä. Bakteerimäärät olivat pieniä, ja jokivesi oli hygieenisesti hyvälaatuista. A-klorofyllipitoisuus kasvoi jonkin verran paikkojen välillä, ja ilmensi lievää rehevyyttä rehevyyttä. Sinkkipitoisuudet kasvoivat hieman mutta olivat kummassakin paikassa pieniä; joki Oy:n vaikutuksista ei ollut havaittavissa selviä viitteitä. joen alajuoksun ylemmässä havaintopaikassa 54 vesi oli BOD 7 -arvon ja ammoniumtypen osalta puhdasta, ja hygieeninen tila oli hyvä. Alempana Halisten havaintopaikassa 58 kokonaistypen pitoisuus, BOD 7 -arvo ja bakteerimäärä olivat paikkaa 54 suurempia; BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta hygieenisen tilan ollessa tyydyttävä. Havaintopaikasta 54 tutkittu a-klorofyllipitoisuus vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia. joen sameus- ja väriarvot sekä kiintoainepitoisuudet olivat heinäkuussa kaikissa paikoissa ajankohdan keskimääräistä pienempiä vähäisten valumien johdosta. Myös ravinnepitoisuudet olivat pääosin tavanomaista pienempiä n ja n purkupaikkojen alapuolisia paikkoja lukuun ottamatta.

18 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOKI 3.4.213 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 2 15 1 5 AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek. kolim. bakteerit) kpl/1 ml 14 12 1 8 6 4 2 4 35 3 25 2 15 1 5 KUVA 6. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle huhtikuussa 213 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 19 (24) AURAJOKI 23.7.213 HAPPIKYLL. % KIINTOAINE mg/l 12 1 8 6 4 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 25 2 15 1 5 4 35 3 25 2 15 1 5 AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT (tai fek.kolim.bakteerit) kpl/1 ml 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KUVA 7. joen veden laatu yläjuoksulta alajuoksulle heinäkuussa 213 (havaintopaikkojen sijainti on kuvattu vaaka-akselilla mustilla vinoneliöillä, jätevedenpuhdistamot on merkitty valkoisilla neliöillä). n ja n lupapäätösten mukaan havaintopaikoista 25 ja 26 sekä 34 ja 42 tehtiin enterokokkien sijaan fekaaliset kolimuotoiset bakteerit.

2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 5.1.4. Vedenlaatu syksyllä joen alajuoksulla (54 ja 58) Alkusyksy oli hyvin vähäsateinen ja joen virtaamat olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä aina lokakuun loppupuolella asti. Lokakuun lopulla virtaamat kääntyivät nousuun runsaiden sateiden seurauksena, ja olivat melko suuria koko marraskuun ajan. Halistenkosken virtaama oli lokakuun näytteenottopäivänä vain,2 m 3 /s ja marraskuun näytteenottopäivänä 8,8 m 3 /s. Marraskuun näytteenottopäivää edeltävinä päivänä virtaama oli tosin suurimmillaan yli 3 m 3 /s. Lokakuun alussa (8.1.213) joen havaintopaikkojen 54 ja 58 fosforipitoisuudet ja sameusarvot olivat ajankohdan keskimääräiseen verrattuna pieniä. Myös kiintoainepitoisuus oli tavanomaista alhaisempi. Veden happitilanne oli hyvä. Paikkojen vedenlaatu oli keskenään samankaltaista. Marraskuun lopulla (25.11.213) alajuoksun havaintopaikkojen fosforipitoisuudet ja sameusarvot olivat huomattavasti lokakuun tutkimuskertaa suurempia runsaiden sateiden ja huuhtoutumien takia. Vedessä oli runsaasti happea. 5.1.5. Vedenlaatu vuonna 213 alajuoksulla Vuonna 213 joen alajuoksun havaintopaikasta 54 otettiin näytteitä yhteensä 52 kertaa (kuva 8). Huhtikuun virtaamahuipun aikaan kiintoaine- ja fosforipitoisuudet sekä ammoniumtyppipitoisuus olivat suuria. Kiintoainetta ja fosforia havaittiin runsaasti myös loppuvuonna, jolloin satoi runsaasti ja virtaamat olivat suuria. Kokonais- ja nitraattityppipitoisuudet eivät olleet keväällä kovin suuria, mutta syksyn sateisena ajanjaksona pitoisuudet olivat vuoden aikana huipussaan.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 21 (24) AURAJOKI (havaintopaikka 54) Kiintoaine mg/l 3 25 2 15 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 213 Kok.typpi µg/l 8 6 4 2 tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 213 Kok.fosfori µg/l 6 5 4 3 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 213 NO X -typpi µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 tammi tammi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 213 Liuk.kok.P µg/l 12 1 8 6 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 213 NH 4 -typpi µg/l 6 5 4 3 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 213 KUVA 8. joen havaintopaikan 54 veden laatu vuonna 213 (kaaviot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineistoihin). Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore,4 -suodatinta.

22 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 5.2. Vähäjoki Helmikuussa (4.2.213) Vähäjoen havaintopaikassa (V34) vedessä oli poikkeuksellisen runsaasti ammoniumtyppeä ja enterokokkien kaltaisia bakteereita. Ammoniumtypen pitoisuus oli voimakkaasti likaantuneille jokivesille ominainen ja hygieeninen tila oli huono. Lisäksi BOD 7 -arvo oli suuri ja likaantuneille vesille tyypillinen, ja vedessä oli hapenvajausta. Kiintoaine- ja fosforipitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat kuitenkin ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun näytteenottokerralla (3.4.213) Vähäjoen vesi oli sameampaa ja sisälsi runsaammin fosforia ja kiintoainetta jokeen ja vuoden muihin tutkimuskertoihin verrattuna. Myös ammoniumtyppipitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat hieman jokea suurempia ja lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien perusteella välttävä. Veden fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä bakteerimäärä olivat suurempia kuin edelliskeväinä keskimäärin. Heinäkuun tutkimuskerralla (23.7.213) Vähäjoen veden typpipitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä joen alajuoksuun verrattuna. BOD 7 -arvo ja bakteerimäärä olivat kuitenkin suurempia kuin joen alajuoksulla; hapenkulutus oli likaantuneille jokivesille tyypillinen hygieenisen tilan ollessa välttävä. Vedessä oli voimakas hapen ylikyllästystila luultavasti kasviplanktonin tuotannosta johtuen. joen tavoin myös Vähäjoen ravinnepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. BOD 7 -arvo oli sen sijaan tavanomaista suurempi.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 23 (24) 6. TIIVISTELMÄ Velvoitetutkimuksen tarkoituksena oli seurata joen varren taajamien jätevesien vaikutuksia joen vedenlaatuun. Lisäksi seurattiin joen alajuoksun ja Vähäjoen vedenlaatua. Vuoden 213 sademäärä Turussa oli selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Myös joen keskivirtaama Hypöistenkoskella jäi jonkin verran pitkän ajan keskiarvoja pienemmäksi. Vuonna 213 n puhdistamolta jokeen johdettu BHK- ja typpikuormitus olivat suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin, kun taas fosforikuormitus oli tavanomaisella tasolla. n Riihikosken BHK- ja fosforikuormitus olivat keskimääräistä suurempia, kun taas typpikuormitus oli tavanomaisella tasolla. n asemanseudun jätevesien fosfori- ja etenkin typpikuormitus olivat keskimääräistä suurempia, mutta BKH-kuormitus ei oleellisesti poikennut aikaisemmasta. joen mereen kuljettama fosforivirtaama oli vuoden aikana yhteensä 63 tonnia ja typpivirtaama 78 tonnia; ravinnevirtaamat olivat tavanomaisella tasolla. n jätevedet kasvattivat luultavasti joen yläjuoksun typpipitoisuuksia sekä talvella että kesällä. Talvella jätevesien vaikutus saattoi näkyä myös bakteerimäärien ja fosforipitoisuuden kasvuna. Talvella vesi muuttui ammoniumtypen osalta lievästi likaantuneesta likaantuneeksi, ja hygieeninen tila heikkeni välttävästä huonoksi. Kesällä jokivesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi, ja hygieeninen tila oli välttävä. n Riihikosken jätevesien vaikutus näkyi mahdollisesti joen kokonaisravinnepitoisuuksien ja bakteerimäärien kasvuna. Ammoniumtyppipitoisuuksissa ei ollut suuria paikkojen välisiä eroja. Talvella ja keväällä vesi oli Riihikosken tasalla lievästi likaantunutta, ja hygieeninen tila oli lähinnä välttävä. Kesällä ammoniumtypen pitoisuudet ja BOD-arvot olivat puhtaille vesille tyypillisiä ja purkupaikan alapuolella hygieeninen tila oli tyydyttävä. n jätevedet saattoivat nostaa jokiveden bakteerimääriä talvella ja keväällä, mutta ravinnepitoisuuksien osalta jätevesien vaikutuksista ei ollut tällöin osoitettavissa selviä viitteitä. Talvella ja keväällä vesi oli lievästi likaantunutta hygieenisen tilan ollessa välttävä. Kesällä kokonaisravinnepitoisuudet sen sijaan kasvoivat selvästi luultavasti jätevesistä johtuen. Kesällä vesi oli luokiteltavissa lähinnä puhtaaksi ja hygieenisesti hyvälaatuiseksi; jätevesien vaikutus ei ollut havaittavissa bakteerimäärissä. joki Oy:n jätevesien mahdolliset vaikutukset olivat vähäisiä. Vähäjoen vedessä havaittiin talvella erittäin runsaasti ammoniumtyppeä ja bakteereita; vesi oli voimakkaasti likaantunutta ja hygieenisesti huonolaatuista. Keväällä ja kesällä ammoniumtypen pitoisuudet ja bakteerimäärät olivat selvästi talvea pienempiä, ja hygieeninen tila oli välttävä. BOD-arvo oli sekä talvella että kesällä suuri ja ilmensi likaantuneisuutta. Turussa 18. marraskuuta 214 Sari Koivunen biologi

24 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) Lähteet: Ilmanen, H. 214. n kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 213., raportti nro 251-14-7425. Ilmanen, H. & Lehtimäki, L. 214. n kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus. Vuosiraportti 213., raportti nro 24-14-6861. Salmi, P. & Kipinä-Salokannel, S. (toim.) 21. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 5/21..

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 4.2.213 AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,5 m; Näk.syv. >,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,3,5 12,7 88 19 8,4 18 7,5 8 7,4 3,1 21 36 86 9 4.2.213 AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,3,1 12,8 88 25 12 19 7,5 8 8,8 3,3 24 7 11 17 4.2.213 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää 25 cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1,,2 11,7 8 47 18 16 7,2 16 3,2 2 29 11 75 62 4.2.213 AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Lumi cm; Jää cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,5 -,1 12,5 85 46 14 17 7,3 14 3,5 24 29 14 1 93 4.2.213 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:3; Näytt.ottaja JS, VS; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,4,1 12, 82 47 2 17 7,2 17 3,2 2 31 12 76 6 1 5,3 4.2.213 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,2 m; Lumi 2 cm; Jää 22 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1,,1 13, 89 48 19 17 7,3 16 3,8 2 26 11 74 98 9,9 9,4 4.2.213 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,2 m; Jää 31 cm; Klo 15:35; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1,,1 13,1 9 49 2 17 7,4 2 18 3,7 18 15 1 34 17 4.2.213 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,8 m; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;.5,2 13,5 93 49 24 2 7,5 16 16 2,9 18 15 1 32 14 4.2.213 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 16:1; Näytt.ottaja JS, VS; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S;,15,2 1,1 69 37 18 56 7,3 8 9, 6,2 31 17 95 16 ~1 LIITE 1, sivu 1/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 3.4.213 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,1 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 5, 11,4 89 92 52 11 7,1 2 2,1 23 12 16 78 7 3.4.213 AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,1 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W;,7 5,6 11,4 9 84 48 11 7,1 2 2,2 23 95 16 82 37 3.4.213 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,1 m; Klo 12:; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W;,5 5,5 11,1 88 69 31 1 7,1 24 2, 21 75 14 65 9 6,6 6,9 3.4.213 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv.,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; 1, 5,6 11,4 91 76 27 1 7,2 23 2,1 22 12 13 66 17 7,4 11 3.4.213 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,1 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1, 5,6 11,8 94 84 37 11 7,2 2 2 2,1 2 7 15 27 8 3.4.213 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,1 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW;.5 5,8 11,6 93 82 34 11 7,2 2 19 2, 2 71 15 26 3 3.4.213 AURA / V34 Maarian kk mts Näk.syv.,1 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja JH; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW;,1 4, 11,8 9 17 64 13 7,2 2 15 2,5 21 17 23 43 3 23.7.213 AURA / 14 Jauhij. liitt yp 14 Kok.syv.,2 m; Näk.syv.,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE;,1 13,9 9,8 95 7,7 4,5 15 7,7 4 5,3 1,6 66 36 82 78 23.7.213 AURA / 15 n raja 15 (L15) Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,3 m; Klo 12:; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE;,15 13,8 8,1 78 1 7,2 19 7,5 45 5,6 3,6 21 47 82 37 LIITE 1, sivu 2/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 23.7.213 AURA / 25 Arkkilan silta 25 (L 25) Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 16,6 6,8 69 4,9 2,8 23 7,5 11 1,4 68 4 1 67 3 -,3 4,9 23.7.213 AURA / 26 Riihikoski mts 26 (L 26) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE;,4 16,3 6,9 7 7,5 5, 25 7,5 12 1,5 11 67 13 9 84 -,3 2,7 23.7.213 AURA / 34 Kuuskosken silta 34(L34) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,6 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE;,4 17,8 7,3 77 5,5 3,3 22 7,6 18 1,7 1 51 12 79 1 13 1, -,3 7,6 23.7.213 AURA / 42 Nahkateht ap 42 (L 42) Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv.,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 17, 6,4 66 15 16 25 7,5 18 2,2 35 65 22 14 2 16 6,6 -,3 12 23.7.213 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,5 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1, 17,9 7,9 83 21 1 18 7,7 8 13 1,7 12 44 85 18 1 -,3 13 23.7.213 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,3 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE;,3 19,1 9,2 99 13 13 22 8,1 8 12 3,6 14 24 75 16 9 23.7.213 AURA / V34 Maarian kk mts Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,3 m; Klo 15:1; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE;,2 18,2 14,1 15 11 17 45 8,1 3 1 7,1 93 <3 99 16 4 8.1.213 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 15:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 8,9 1,6 91 17 4,9 21 7,8 83 LIITE 1, sivu 3/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joki (AURA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l PO4-P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Cl Zn Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l 8.1.213 AURA / 58 Halisten uusi s Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 15:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;,3 1,1 11, 97 19 23 7,9 89 25.11.213 AURA / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; 1 2,7 12,8 94 17 31 14 7,2 34 25.11.213 AURA / 58 Halisten uusi s Näk.syv.,1 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW;.5 2,8 13,1 96 19 14 7,3 36 LIITE 1, sivu 4/4

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Koli 36 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 16.4.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:35; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW;,4,8 16 13 28 17 22 36 22 11 19.4.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv. <,1 m; Klo 7:5; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;,5 1, 42 36 3 16 15 57 28 32 23.4.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; 1 3,2 12 63 27 16 88 18 77 25 24.1.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Näytt.ottaja rm; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 4,8 46 36 16 78 13 12 5 2 29.1.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,1 m; Klo 1:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; 1 8, 25 97 56 44 71 38 13 51 13.11.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,5 m; Klo 11:; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 5,4 28 53 52 38 38 45 16 48 19.11.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 5 C; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 3,7 13 19 44 33 44 26 11 34 16.12.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Lumi cm; Jää cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW;,5,5 77 18 28 19 87 16 81 33 3.12.213 AU54 / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:4; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 3,6 28 61 34 21 22 47 14 45 7.1.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 8:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 13,7 94 8, 72, 12, 7,3 24 2, 28 19 55 16, 71, 28, 34, 54 29 84 58 LIITE 2, sivu 1/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Koli 36 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 15.1.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1, 49, 42, 13, 7,3 21, 2 13 67 11, 59, 35, 6 17 35 17 28.1.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:25; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1, 43, 29, 15, 7,3 19, 19 12 79 99, 53, 26, 36, 17 4 18 68 12.2.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 13,4 92 48, 37, 18, 7,5 18 16, 17 11 15 99, 72, 26, 31, 19 12 39 13 12.2.213 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 9:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,2,1 3, 2, 18, 7,5 11 24 13 59 11, 87, 32, 12.2.213 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 8:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,5,2 45, 34, 15, 7,4 18 19 11 3 1, 73, 28, 19.2.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:25; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 13,3 11 48, 34, 17, 7,3 16, 16 1 16 1, 66, 23, 3, 4.3.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 16:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,1 13,4 92 51, 34, 17, 7,5 18 18, 17 98 18 11, 81, 29, 36, 9 9 2 58 11.3.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 1:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1, 49, 34, 18, 7,4 17, 18 11 29 13, 99, 37, 54, 26.3.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 4, 29, 17, 7,5 2 2 13 19 14, 86, 33, 49, 2.4.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:2; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 38, 28, 19, 7,3 18, 2 13 19 14, 89, 35, 5, LIITE 2, sivu 2/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Koli 36 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 8.4.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 1:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 12,8 88 57, 39, 21, 7,5 16 15, 26 15 48 18, 12, 45, 56, 24 16 25 24 16.4.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,2 14,1 97 16, 15, 8,3 7,3 16 11, 27 17 21 35, 19, 85, 97, 18.4.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1,3 21, 19, 6,3 6,9 24 16 12 32, 43, 36 33 43 12 22.4.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,9 12,8 95 14, 12, 8,9 7,2 24 19, 28 18 87 2, 81, 18, 3, 18 29 43 41 2.5.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 6,7 8, 69, 11, 7,3 2 2 11 89 14, 6, 13, 28, 13.5.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:1; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,1 9,1 88 68, 54, 13, 7,4 18 18, 16 89 82 12, 65, 21, 26, 1 18 31 49 15.5.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14, 63, 54, 14, 7,4 18, 15 9 78 12, 58, 15, 29, 22.5.213 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 1:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,2 15,6 59, 46, 19, 7,4 14 21 12 18 19, 12, 39, 22.5.213 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 8:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,5 16,9 47, 4, 13, 7,3 26 17 8 94 12, 67, 21, 27.5.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 17,8 44, 37, 16, 7,4 17, 15 82 58 12, 49, 2, 27, LIITE 2, sivu 3/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Koli 36 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 1.6.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,4 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,7 17, 21, 18, 7,7 19, 12 39 11 98, 33, 6,3 17, 1 1.6.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,8 8,6 95 14, 19, 18, 7,8 14 18, 11 38 18 48, 31, 6,4 17, 24.6.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,7 1,8 121 2, 24, 19, 8,2 14 17, 22 13 9 12, 35, 8,1 26, 25.6.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 1:45; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,2 16, 14, 2, 7,7 16, 17 97 29 73, 38, 1, 24, 2 15.7.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv. 1 m; Klo 11:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2, 8,5 12, 22, 7,8 14, 19 1 12 62, 12, 5, 18, 45 15.7.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 1:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 24, 9,4 111 14, 17, 2, 8,1 8 15, 18 9 17 72, 17, 4,1 15, 5.8.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 12:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 2,3 13, 15, 19, 7,5 13, 83 1 15 68, 17, 5,6 2, 16 13.8.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 19,9 7,7 85 16, 18, 17, 7,7 8 14, 83 7 23 77, 22, 13, 38, 19.8.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 18,6 19, 18, 19, 7,7 13, 99 24 31 84, 37, 12, 21, 1 2.9.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,5 7,6 77 3, 33, 19, 7,5 13 15, 15 71 18 11, 42, 18, 27, LIITE 2, sivu 4/6

Vesinäytteiden tutkimustuloksia joen ravinnevirt. (AU54) VARELY:n seurantatutkimus (joki) (AURA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk KokP.l Enterokok. Fek.k.44 C E.coliCL Koli 36 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 2.9.213 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 8:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12,3 18, 17, 19, 7,4 8 18 13 35 11, 79, 36, 2.9.213 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 12:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16,4 7,8 7,6 24, 7,7 13 92 25 47 39, 29, 22, 17.9.213 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 1:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 16, 16, 19, 7,5 5 14 98 3 96, 74, 3, 17.9.213 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 12:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 14,7 9,4 1, 23, 7,7 1 85 21 28 73, 36, 16, 23.9.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 14:15; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,1 8,4 8 25, 27, 19, 7,7 13 13, 13 61 13 11, 54, 2, 3, 24.9.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Näk.syv.,5 m; Klo 14:; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 13,3 25, 27, 21, 7,7 12, 13 59 23 11, 53, 16, 25, 18 9.1.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 11:3; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 9, 1,7 92 18, 18, 21, 7,9 8 12, 93 37 12 79, 41, 16, 23, 4 5 21 75 9.1.213 AURA_LOS / KOSK Koskelankoski Klo 1:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,2 8,4 12, 11, 2, 7,6 4 16 11 11 11, 7, 37, 9.1.213 AURA_LOS / NAUT Nautelankoski Klo 1:5; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus;,2 9, 7,7 8,9 23, 7,9 8 11 44 24 77, 39, 27, 21.1.213 AURA_LOS / 54 Ohikulkut s 54 Klo 13:4; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 4,5 11,8 91 16, 15, 22, 7,9 7 1, 8 2 8 72, 31, 9,2 18, LIITE 2, sivu 5/6