1 (12) METSÄLUONNONHOITOHANKE KÄRKILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA
2 (12) Sisällysluettelo: Taustaa 3 Hankealue 3 Suunnitelma 4 Kohteet 5 Kohde 1. Kunnostettava laskeutusallas 5 Kohde 2. Laskeutusallas virtaamansäätöpadolla 5 Kohde 3. Pohjapato ja laskeutusallas virtaamansäätöpadolla 6 Kohde 4. Pohjapatosarja ja laskeutusallas 6 Kohde 5. Laskeutusallas 7 Kohde 6. Kaksi pohjapatoa ja laskeutusallas 7 Kohde 7. Laskeutusallas virtaamansäätöpadolla ja pientareen kiveys 7 Kohde 8. Kaksi pohjapatoa ja laskeutusallas 8 Kohde 9. Kaksi patoseinämää, laskeutusaltaan kunnostus ja virtaaman jako kahdelle reitille 8 Kohde 10. Kunnostettava laskeutusallas 9 Kohde 11. Laskeutusallas virtaamansäätöpadolla ja pohjapato 9 Kohde 12. Padottava laskeutusallas ja pientareen kiveys 9 Kohde 13. Pohjapatosarja, ojan kiveys, rummun päiden kiveys 10 Kohde 14. Pohjapatosarja 10 Kohde 15. Padottava laskeutusallas 10 Kohde 16. Lähteikön kunnostus 11 Kohde 17. Pohjapadon kunnostus, nousuesteen poisto ja pientareen kiveys 11 Kohde 18. Nousuesteen poisto ja ojan kiveys 11
3 (12) Taustaa Tämän hankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 2016 osana Suomen EU historian suurinta LIFE hanketta, Freshabit LIFE IP. Hankkeessa on mukana yhteensä kahdeksan vesistöaluetta ympäri Suomea, ja 30 kumppania eri sektoreilta toimimassa vesistöjemme kunnostamiseksi. Pohjanmaan maakunnissa on kohdealueiksi valittu Lapväärtinjoen Isojoen ja Ähtävänjoen vesistöalueet. Suomen metsäkeskuksen yhtenä osatavoitteena on laatia Freshabit LIFE IP:n yhteydessä luonnonhoitohanke viidelle ns. kolmannen jakovaiheen valuma alueelle Isojoen vesistöalueen yläosaan Isojoen kunnan ja Kauhajoen kaupungin alueille. Hankealue Tämän suunnitelman hankealueena on Lapväärtinjoen vesistöalueeseen (37) kuuluva Kärkiluoman valumaalue nro 37.054. Hankealueen kokonaispinta ala on noin 4050 hehtaaria, josta Kärkiluoma käsittää 3550 ha. Erotus 500 ha koostuu hankkeeseen mukaan otetusta Heikkilänjoen alaosan (37.051) valuma alueeseen kuuluvasta Porrasnevan ja Järvikeitaiden maastosta. Runsas puolet alueesta on yksityismetsää. Lauhanvuoren kansallispuistoon kuuluu noin 1470 hehtaaria. Peltoalueiden pinta ala on noin 440 hehtaaria. Kärkiluoman valuma alueen korkein kohta sijaitsee Lauhanvuoren pohjoisrinteellä, jonka pohjavesivaikutteiselta alueelta luoma saa myös alkunsa. Lauhanvuoren pohjoispuolella sijaitsevat Kärkikeidas ja Majaletto toimivat Kärkiluoman vesivarastoina. Puro virtaa hiekkaisten ja osittain suoperäisten metsäalueiden kautta länteen kohti Isojoen Leppikylää, jossa se tekee voimakkaan mutkan pohjoiseen ja laskee Komulanperällä Heikkilänjokeen. Kärkiluomaan yhtyy Leppikylässä sen huomattavin sivupuro Lettoluoma, jonka valumaalue on noin 655 hehtaaria. Se alkaa Lauhanvuoren länsipuolella sijaitsevalta Lettokeitaalta. Hankealueen reunoilla sijaitsee kaksi tärkeää pohjavesialuetta. Niistä on Lauhanvuorella noin 35 ha ja lännessä Kangasjärven pohjoispuolella noin 105 ha hankealueen rajojen sisäpuolella. Paattikankaan vedenhankintaan soveltuva 220 ha:n laajuinen pohjavesialue sijaitsee kokonaan hankealueen sisällä. Tämä pohjavesialue rajautuu suoraan Kärkiluomaan Leppikylä ja Komulanperän välisellä osuudella. Kansallispuistoalue ja Kärkiluoman uoma kuuluvat Naturaohjelmaan. Alueella ei ole yhtään järveä. Valuma alueella on asutusta, maataloutta ym. elinkeinotoimintaa keskittyneenä Leppikylään ja puron alajuoksulle Komulanperälle. Aluetta tarkasteltiin paikkatietoaineiston ja vanhojen metsäojitusalueiden kaltevuus ym. tietoaineiston avulla. Tietoa saatiin mm. maaperäkartoista, toteutetuista ojituksista ja metsien puuvaroista. Eroosioherkkyyttä arvioitiin uoma analyysiä käyttäen sekä kaltevuuden että virtausnopeuden perusteella. Tarkastelutulosten perusteella valittiin kuormitushavaintopisteet, jotka käytiin tarkastamassa maastossa. Löytyneille kuormittaville kohteille tehtiin tarkempi selvitys, joka johti tähän luonnonhoidon alueelliseen yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa on määritelty rakennettavat vesiensuojelurakenteet, ja niihin on pyydetty suostumukset maanomistajilta.
4 (12) Suunnitelma Maastossa on tutkittu mahdollisten eroosioherkkien kohtien ja vanhojen vesiensuojelurakenteiden kunnostustarpeet sekä mahdollisten uusien vesiensuojelurakenteiden kohteet. Alueelle on suunniteltu 18 toimenpidekohdetta parantamaan metsäisen valuma alueen vesiensuojelua. Suunnitelmassa on keskitytty erityisesti pohjapadolla tai virtaamansäätöpadolla padottaviin laskeutusaltaisiin. Suunnitemaan sisältyy eliympäristötyönä kahden lähteen kunnostus. Suunnitelmakarttaan on vihreällä rajattu hankealue, jonka sisällä näkyvät em. kohteet numeroituina 1 18. Kartoista näkyvät kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 3 kpl kunnostettavia laskeutusaltaita 10 kpl uusia laskeutusaltaita 26 kpl pohjapatoja, joista kuusi laskeutusaltaan yhteyteen. Muihin patoihin paitsi kohteet 17 ja 18, kohdeselitysten mukaan pienempi 20 40 m3:n allas 2 kpl patoseinämiä, joista toisen taakse laskeutusaltaan kunnostus 4 kpl virtaamansäätöpatoja, kaikki laskeutusaltaan yhteyteen 5 kpl ojarumpuja Lähteikön kunnostus 1 kpl (2 lähdettä) Rumpujen vahvistuksia, piennarvahvistuksia, kaivukatkoja yms. kohdeselitysten ja karttojen mukaan Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen suostumus. Toimenpiteille on haettu lausunto myös Etelä Pohjanmaan Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksesta. Myöhemmässä hankevaiheessa maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Muutamassa kohteessa on ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Jotkut maanomistajat hakkaavat tai raivaavat kohteet itse, mutta useimmilla heistä ei ole resursseja omatoimiseen hakkuutyöhön. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee tällöin neuvotella maanomistajien kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty paikan päällä, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava myös naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Kohteissa ei ole tehty pituusleikkausvaaituksia korkeustasojen määrittämiseksi. Valokuvia osasta kohteita saa käyttöön pyydettäessä. Toteutukseen vaikuttavia yksityiskohtia on kerrottu tuonnempana kohdekohtaisissa selityksissä. Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä, syksyllä ja talvella. Muutamia kohteita rajoittavat viljelytyöt, jolloin niiden toteutusaika on viljelykauden ulkopuolella. Hankealueella on 20 kv:n jännitteisiä sekä useita kiinteistöille johdettuja matalajännitteisempiä sähkölinjoja. 20 kv: linjoja on aivan äskettäin myös kaapeloitu. Alueella voi olla myös muita maakaapeleita (esim.
5 (12) valokuitu) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava erityisesti teiden tai rakennusten läheisyydessä kaivettaessa. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena puolentoista metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Kohdeselityksiin ja maanomistajasuostumuksiin on kirjattu tavoiteltavat vesitilavuudet. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Kaivumaat maisemoidaan altaan ympärille luonnonmukaisesti. Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjasta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on vähintään 30 mm. Vesiaukko (loiva, tasapohjainen V aukko) muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys ylijuoksukohdassa on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3 0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d 0 400 mm. Kangas ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi (vanhasta ojan pohjasta verrattuna) on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Lisätietoja: Jouko Hautamäki luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue 050 314 0480 jouko.hautamaki@metsakeskus.fi Kohteet Kohde 1. Kunnostettava laskeutusallas, suostumus 1 Tila: Kangas 151 402 16:91 Tyhjätään ja muotoillaan tilalla Kangas 16:91 sijaitseva vanha laskeutusallas vesitilavuudeltaan noin 100 m3:n suuruiseksi. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu toimii jatkossakin luontaisena patokynnyksenä. Kaivumaata läjitetään maanomistajan kanssa sopien tien tuntumaan siten, että maanomistaja voi kuormata sitä myöhemmin omaan käyttöönsä. Altaan yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 43 ha. Puusto on nuorta kasvatusmetsää. Kohde 2. Laskeutusallas virtaamansäätöpadolla, suostumus 2 Tilat: Saarikoski 151 401 6:54, Leppineva 151 401 6:65 (tiloilla sama omistaja) Rakennetaan Leppinevan suunnalta vettä johtavan valtaojan suulle lähelle pellon reunaa kaksoisputkirakenteinen virtaamansäätöpato ja kaivetaan sen yläpuolelle pitkänomainen vesitilavuudeltaan noin 40 m3:n suuruinen laskeutusallas. Rakenne sijoittuu tilojen Saarikoski 6:54 ja Leppineva 6:65 rajalle. Pato rakenne
6 (12) taan niin paksulla maapeitteellä, että sitä voidaan myöhemmin käyttää metsäajoissa siltana. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 16 ha. Padon alapuolista ojaa perataan tilan Saarikoski poikki tilan Lauhanneva 6:59 rajalle saakka. Puusto on mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohde 3. Pohjapato ja laskeutusallas virtaamansäätöpadolla, suostumus 3 Tilat: Leppineva 151 401 6:65 ja Alanko 151 401 6:25 (tiloilla sama omistaja) Rakennetaan tilojen Leppineva 6:65 ja Alanko 6:25 rajalle, Perkiönkorven suunnalta vettä keräävään valtaojaan, peltokuvioiden väliseen metsäkaistaleeseen kaksoisputkirakenteinen virtaamansäätöpato ja kaivetaan sen yläpuolelle pitkänomainen vesitilavuudeltaan noin 150 m3:n suuruinen laskeutusallas. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sitä voidaan käyttää myöhemmin siltana. Rakennetaan virtaussuunnassa alemmaksi, peltotierummun yläpuolelle lankku/louherakenteinen pohjapato hidastamaan virtausta ja estämään eroosiota. Padon alapuolinen kiveys ulotetaan rumpuun saakka. Padon yläpuolelle muotoillaan noin 20 m3:n laskeutusallas. Virtaamansäätöpadon alaputken korkeutta suunniteltaessa on huomioitava peltojen kuivatustaso ja salaojien purkuaukot. Pohjapadon kynnys asetetaan hiukan alemmaksi (enintään 5 cm) kuin virtaamansäätöpadon alaputki. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 90 ha. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Pohjapadon puusto on varttunutta kasvatusmetsää, virtaamansäätöpadon puusto on energiapuuta. Kohde 4. Pohjapatosarja ja laskeutusallas, suostumukset 4, 5, 6, 7 Tilat: Saarikoski 151 401 6:54, Lauhanneva151 401 6:59, Kaukoranta 151 401 6:42, Lauhanneva 151 401 4:43 Rakennetaan Lettoluoman voimakkaasti erosioituviin kohtiin kuusi lankku/louherakenteisia pohjapatoa, joista kaksi alinta patoa sijoittuu tilojen Lauhanneva 4:43 ja Kaukoranta 6:42 väliselle rajalle, kolmas pato tilalle Kaukoranta 6:42, neljäs ja viides pato tilalle Lauhanneva 6:59. Pellon kuivatustaso ja mahdolliset salaojien päät huomioidaan patojen sijoittamista ja padotuskorkeuksia tarkemmin suunniteltaessa, ja Lisäksi Kaukorannan tilalla uusitaan alimpien patojen rakentamisen helpottamiseksi kolmannen padon alapuolella sijaitseva rumpu d 800, l 6000 muoviputkeksi. Rummun päät kivetään. Patojen yläpuolille kaivetaan pitkämuotoiset n. 20 m3:n suuruiset laskeutusaltaat. Kuudes pato rakennetaan tilalle Saarikoski 6:54. Tämän padon yläpuolelle kaivetaan pitkämuotoinen n. 400 m3:n suuruinen laskeutusallas. Pato ja allas sijoittuvat metsikön puolelle, mutta alapuolen kiveys ulotetaan riittävän pitkälle, että syöpymä ojien risteyksessä estyisi. Metsän kuivatustaso huomioidaan padon sijoittamista ja padotuskorkeutta tarkemmin suunniteltaessa.
7 (12) Alimman padon yläpuolisen valuma alueen laajuus on sivuojien vaikutuksesta noin 280 ha. Ylimmän padon valuma alueen laajuus on noin 162 ha. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Viiden alimman padon puusto on lähinnä pajukkoa. Ylimmän padon ja altaan puusto on lehtipuuvaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Kohde 5. Laskeutusallas, suostumukset 8 ja 9 Tilat: Vanha Viitakoski 151 402 16:62, Viitakoski 151 402 16:28 Kaivetaan Lettoluomaan tilojen Viitakoski 16:28 ja Vanha Viitakoski 16:62 rajalla sijaitsevan tierummun yläpuolelle vesitilavuudeltaan noin 250 m3:n suuruinen laskeutusallas. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu toimii jatkossakin luontaisena patokynnyksenä. Molempia rummun päitä vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Altaan yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 95 ha. Puusto on varttunutta taimikkoa. Kohde 6. Kaksi pohjapatoa ja laskeutusallas, suostumukset 10 ja 11 Tilat: Leppimäki 151 401 8:74, Rintakoski 151 401 4:35 Rakennetaan Leppimäki Lautamäki Kelloneva alueelta vettä keräävään valtaojaan kiintoaineen pidättämiseksi ja eroosion estämiseksi kaksi lankku/louherakenteista pohjapatoa. Alempi pato sijoittuu tilojen Leppimäki 8:74 ja Rintakoski 4:35 rajalle, noin 15 metrin etäisyydelle Lettoluomasta. Sen yläpuolelle kaivetaan pitkämuotoinen noin 20 m3:n suuruinen laskeutusallas. Ylempi pato rakennetaan tilan Leppimäki kulmassa sijaitsevaan pieneen metsäkuvioon, johon kaivetaan padon yläpuolelle noin 200 m3:n suuruinen laskeutusallas. Veden altaaseen ohjaamiseksi rakennetaan nykyisiin ojiin kaksi ns. ojatukosta. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 137 ha. Pellon kuivatustaso ja mahdolliset salaojien päät huomioidaan patojen sijoittamista ja padotuskorkeuksia tarkemmin suunniteltaessa. Toteutukset viljelykauden ulkopuolella. Altaasta saatavaa kaivumaata voidaan maanomistajan kanssa sopien ajaa pellon alaviin kohtiin. Allaskohteen puusto on varttunutta lehtipuuvaltaista metsää, alemman padon kohta on puutonta. Kohde 7. Laskeutusallas virtaamansäätöpadolla ja pientareen kiveys, suostumukset 12 ja 13 Tilat: Heikkilä 151 401 2:169, Harjunpää 151 401 2:149 Rakennetaan tilalle Heikkilä 2:169 lännestä Kärkiluomaan laskevaan hiekkaa kuljettavaan valtaojaan lähelle sen suuta padottava laskeutusallas. Padotus toteutetaan kaksoisputkirakenteisella virtaamansäätöpadolla. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sitä voi käyttää myöhemmin siltana. Altaan vesitilavuuden tulee olla noin 100 m3, ja se tulee kaivaa pohjavesiesiintymän rajauksen takia ojan eteläpuolelle painottuen. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 17 ha. Puusto on koivuvaltaista varttunutta metsää. Kohteelle voidaan kulkea tilan Harjunpää 2:149 kautta. Harjunpään voimakkaasti lohkeillutta pellon piennarta vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä neljässä eri kohdassa yhteensä noin 80 metrin matkalla.
8 (12) Tilan omistaja Harri Ylikoski on luvannut auttaa kivimateriaalin hankinnassa, joten häneen voi ottaa yhteyttä jo hankehakuvaiheessa. Toteutukset viljelykauden ulkopuolella. Kohde 8. Kaksi pohjapatoa ja laskeutusallas, suostumukset 14, 15 ja 16 Tilat: Koivikko 151 401 8:48, Viitapelto 151 401 8:54, Leppiniemi 151 401 8:73 Rakennetaan Huhtaojan alaosaan kiintoaineen pidättämiseksi ja eroosion estämiseksi tavallinen lankku/louherakenteinen pohjapato ja padottava laskeutusallas. Alempi pato rakennetaan tilojen Koivikko 8:48 ja Viitapelto 8:54 rajalle. Padon yläpuolelle kaivetaan pitkämuotoinen n. 20 m3:n suuruinen laskeutusallas. Ylempi lankku/louherakenteinen pato rakennetaan tilojen Viitapelto 8:54 ja Leppiniemi 8:73 rajalle ja sen yläpuolelle Leppiniemen alueelle kaivetaan noin 150 m3:n laskeutusallas. Pellon ja metsän kuivatustasot huomioidaan padotuskorkeuksia tarkemmin suunniteltaessa. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 65 ha. Toimijan tulee poistaa puusto ylemmältä altaalta. Puut katkotaan maanomistajan (Jouni Rantakallio) kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla. Pölkyt kasataan kohteen sivuun ja rakennetaan sellainen kulkuyhteys, että ne saa haettua traktorikalustolla pois. Puusto on varttunutta sekametsää. Alemman padon puusto on lähinnä pajukkoa. Toteutukset viljelykauden ulkopuolella. Kohde 9. Kaksi patoseinää, laskeutusaltaan kunnostus ja virtauksen jako kahdelle reitille, suostumukset 17 ja 18 Tilat: Paattikorpi 151 401 8:15, Taunola 151 401 8:66 Paattikorven seudulla idästä Kärkiluomaan laskevassa valtaojassa pääasiassa tilan Paattikorpi 8:15 puolella sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja rakennetaan altaan alapäähän vaneri/kangas/kivi rakenteinen patoseinämä. Pato tiivistetään sisäpuolelta hyvin, ulkopuolta kangastetaan ja kivetään, mutta nykyistä pintavalunnan tasoa ei saa määräänsä enempää rikkoa. Alemmaksi ojan erosioituvaan kohtaan rakennetaan käsityönä tai pientä kaivuria käyttäen levystä tai maastosta saatavasta puutavarasta toinen patoseinämä. Virtausta loivennetaan puittamalla. Osa vedestä ohjataan padon yläpuolelta rummun avulla oikealle pohjoisempana sijaitsevaan vanhaan uomaan, jossa virtaus jatkuu pintavaluntana. Rummun lähtötaso voi olla noin 3 cm patoa ylempänä. Altaan vesitilavuuden tulee olla noin 150 m3. Kohteelle kuljetaan Taunolan tilan metsätyötukikohdan kautta ajouraa pitkin. Altaan tyhjäys tulee ulottaa ajourarummun alapäähän kertyneeseen hiekkaan saakka. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 52 ha. Kaivumaata voidaan ajaa Taunolan puolelle isännän (Tauno Köykkä) osoittamaan kohtaan. Hän lupautui tarvittaessa tulla itsekin ajamaan. Puusto on nuorta kasvatusmetsää.
9 (12) Kohde 10. Kunnostettava laskeutusallas, suostumukset 19 ja 20 Tilat: Tuominiemi 151 401 6:60, Pentinmaa 151 401 6:43 Lännestä Lylyharjun seudulta Kärkiluomaan laskevassa valtaojassa tilojen Pentinmaa 6:43 ja Tuominiemi 6:60 rajalla sijaitseva laskeutusallas tyhjätään ja muotoillaan vesitilavuudeltaan noin 100 m3:n suuruiseksi. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 24 ha. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Puusto on energiapuuta. Kohde 11. Laskeutusallas virtaamansäätöpadolla ja pohjapato, suostumukset 19 ja 20 Tilat: Tuominiemi 151 401 6:60, Kinnasneva 151 401 6:35 Rakennetaan Kinnasnevan alueelta peltojen pohjoispuolella Kärkiluomaan laskevaan valtaojaan padottava laskeutusallas tilalle Tuominiemi 6:60 ja pohjapato noin 50 metriä yläjuoksulle päin lähelle tilan Kinnasneva 6:28 kulmaa. Altaan padotus toteutetaan yli ajettavalla kaksoisputkirakenteisella virtaamansäätöpadolla ja ylempi pohjapato perinteisenä lankku/louherakenteisena ns. ylisyöksypatoina. Alemman laskeutusaltaan vesitilavuuden tulee olla 100 m3, ja ylemmän padon taakse kaivetaan pienempi, pitkän mallinen n. 20 m3:n allas. Metsän ja pellon kuivatustasot huomioidaan padotuskorkeuksia tarkemmin suunniteltaessa. Rajapyykki ylemmän padon luona tulee säilyttää. Rakenteiden yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 41 ha. Kohteille saa kulkea Kinnasneva 6:35 ja Kinnasneva 6:28 tilojen kautta. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Puusto on nuorta havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Kohde 12. Padottava laskeutusallas ja pientareen kiveys, suostumukset 21 ja 22 Tilat: Rantakallio 151 403 4:102, Viita 151 403 4:105 Rakennetaan Porrasnevan peltoalueen pohjoiskulman tuntumaan Lylyharjun suunnalta vettä keräävään erosioituvaan piiriojaan kiintoaineen pidättämiseksi ja eroosion estämiseksi lankku/louherakenteinen pohjapato. Pato sijoittuu tilojen Rantakallio 4:102 ja Viita 4:105 rajalle. Sen yläpuolelle kaivetaan pitkän muotoinen noin 50 m3:n suuruinen laskeutusallas. Patokiveyksen lisäksi pellon piennarta kangastetaan ja kivetään ojamutkasta alaspäin noin 10 merin matkalta ja altaan yläpuolelta yhteensä noin 20 metrin matkalta. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 24 ha. Pellon kuivatustaso ja mahdolliset salaojien päät huomioidaan patojen sijoittamista ja padotuskorkeutta tarkemmin suunniteltaessa. Kohteelle kuljetaan etelästä Rantakallion peltoa pitkin. Toteutukset viljelykauden ulkopuolella. Tilalla Viita kasvaa vanhaa pientä männikköä. Puiden käsittelystä on sovittava maanomistajan puolison (Pentti Uusitalo) kanssa. Tilalla Rantakallio ei tarvinne kaataa puita.
10 (12) Kohde 13. Pohjapatosarja, ojan kiveys, rummun päiden kiveys, suostumukset 23 ja 24 Tilat: Tuominiemi 151 401 6:60, Suvanto 151 401 6:10 Rakennetaan Porrasnevan seudulta Heikkilänjokeen laskevaan erosioituvaan valtaojaan tilojen Tuominiemi 6:60 ja Suvanto 6:10 rajan tuntumaan 6 7 pohjapatoa perinteisinä lankku/louherakenteisena ns. ylisyöksypatoina. Alin pato sijoittuu noin 15 20 metrin etäisyydelle Heikkilänjoesta ja ylin pato noin 15 metriä Riitanevan tien yläpuolelle. Ylimmän padon ja tierummun väli kivetään, ja rummun päät vahvistetaan samoin kuin rummun alapuolen syöpymä korjataan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Kanjonimaiselle osuudelle tien ja Heikkilänjoen välillä muotoillaan patojen yläpuolille mahdollisimman vähällä kaivutyöllä vesitilavuudeltaan noin 40 m3:n suuruiset laskeutusaltaat. Tien yläpuolisen padon taakse riittää noin 20 m3:n allas. Alimman padon yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 180 ha. Metsän ja pellon kuivatustasot huomioidaan padotuskorkeuksia tarkemmin suunniteltaessa. Rajapyykit tulee säilyttää, jos ne ovat löydettävissä. Toteutuksessa voi käyttää työmaaliikenteeseen molempien tilojen peltoja maanomistajien kanssa tarkemmin sopien. Tilan Tuominiemi päärakennuksen viemärin ylivuotoputken toiminta pitää turvata. Päärakennuksen ja kohteen väliseen peltoon on kaivettu myös maalämpöverkosto. Padot toteutetaan viljelykauden ulkopuolella. Puusto on energiapuuta, osittain hyvin järeää. Kohde 14. Pohjapatosarja, suostumus 24 Tila: Suvanto 151 401 6:10 Rakennetaan Heikkilänjokeen laskevaan, Matoharjun länsipuolelta lähtien vettä keräävään erosioituvaan valtaojaan tilalle Suvanto 6:10 2 3 pohjapatoa perinteisinä lankku/louherakenteisena ns. ylisyöksypatoina. Alin pato sijoittuu noin 15 20 metrin etäisyydelle Heikkilänjoesta ja ylin pato noin 50 metriä Suvannon tilustien alapuolelle. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 150 ha. Patojen yläpuolille muotoillaan mahdollisimman vähällä kaivutyöllä vesitilavuudeltaan noin 40 m3:n suuruiset laskeutusaltaat. Ylimmän padon padotuskorkeus tulee olla noin 5 cm alempi kuin tilustien rumpu. Kohteelle kuljetaan Suvannon tilustien kautta. Puusto on energiapuuta. Kohde 15. Padottava laskeutusallas, suostumus 25 Tila: Möykky I 151 401 4:46 Kaivetaan idästä Kinnasnevan eteläpuolella Kärkiluomaan laskevaan valtaojaan tilalle Möykky I 4:46 vesitilavuudeltaan noin 50 m3:n suuruinen padottava laskeutusallas. Padotus toteutetaan lankku/louherakenteisella pohjapadolla. Metsän kuivatustaso huomioidaan padotuskorkeutta tarkemmin suunniteltaessa. Altaan yläpuolelle rakennetaan jo työmaatien tasauksen yhteydessä toteutustyön helpottamiseksi rumpu, d 300. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 13 ha.
11 (12) Kohteelle tasataan kulkureitti lähimmästä pellon kulmasta tilalta 8:78. Pellon piiriojaan asennetaan rumpu, d 200 helpottamaan kulkemista. Metallinen rajapyykki on säilytettävä. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulkureitti ja rummut jäävät palvelemaan myöhempää puunkorjuuta. Puusto on kulkureitillä nuorta taimikkoa ja lähempänä luomaa monimuotoista sekametsää. Kohde 16. Lähteikön kunnostus, suostumus 26 Tila: Kotomäki 151 4012 8:13 Kunnostetaan käsityönä edellisen kohteen yläpuolella sijaitsevat kaksi lähdettä. Lähteet puhdistetaan ja patoamalla rajoitetaan niiden purkautumista kaivettuihin ojiin. Lähdekasvillisuutta säästetään työn yhteydessä. Kohde 17. Pohjapadon kunnostus, nousuesteen poisto ja pientareen kiveys, suostumus 27 Tilat: Salo 151 401 8:18, Salomaa 151 401 8 22 Kunnostetaan tilojen Salo 8:18 ja Salomaa 8:22 rajalla Kärkiluomassa sijaitseva vanha pohjapato. Patokiveystä ei koroteta, mutta alapuolta loivennetaan lisäkivillä kalojen nousumahdollisuuden parantamiseksi. Tässä käytetään mielellään luonnon kiviä. Patoaltaaseen ei kosketa. Tilalla Salo vahvistetaan eroosion torjumiseksi puron ulkomutkassa pellon piennarta suodatinkankaalla ja kivillä (myös louhe kelpaa) noin 15 metrin matkalla ennen kuin puro jatkuu metsään. Sisämutkaan kerääntynyt hiekkakasautuma poistetaan. Pellolla on lähteisyyttä ja sen myötä huono kantavuus, joten työ on ehdottomasti talvityökohde. Kohteelle pääsee Salomaan puolelta puron yli rautarunkoista siltaa, mutta sen kantavuus on tutkittava ennen toteutusta. Kohteessa ei kasva poistettavaa puustoa. Kohde 18. Nousuesteen poisto ja ojan kiveys, suostumus 28 Tila: Luomanranta 151 402 8:71 Kunnostetaan vanhaa kiinteistön omiin tarkoituksiin rakennettua pohjapatoa Kärkiluomassa tilojen Luomanranta 8:71 ja Leppiniemi 8:73 rajalla. Patokiveystä ei koroteta, mutta alapuolta loivennetaan lisäkivillä kalojen nousumahdollisuuden parantamiseksi. Tässä käytetään mielellään luonnon kiviä. Työ saadaan tehtyä kokonaan Luomanrannan puolelta. Tässä ei tarvitse poistaa puustoa. Edelliseen kohtaan kulkemisen helpottamiseksi asennetaan Luomanrannan pellolta Kärkiluomaan laskevaan vetiseen ojaan rumpu d 200, ja kivetään eroosioherkkä ojaosuus pellonreunametsikössä rummun ja Kärkiluoman välillä. Puusto on energiapuuta. Talvityökohde.