NUUSKAN terveysriskit
Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut: Susanna Vuorio-Mäkinen, hammaslääkäri Mia Irmola, suuhygienisti Taitto: Terttu Vanonen Paino: Kehitys Oy, 2010
Nuuskan terveysriskit kuva T. Vanonen MITÄ NUUSKA SISÄLTÄÄ? MITEN NUUSKA VAIKUTTAA SUUN TERVEYTEEN JA YLEISTERVEYTEEN? PARANTAAKO NUUSKA URHEILIJAN SUORITUSTA? 3
NUUSKAN KÄYTTÖ Nuuskan myynti on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1995 alkaen. Uusin tupakkalaki 01.10.2010 kieltää nuuskan maahantuonnin ja myynnin myös internetin kautta. Siitä huolimatta nuuskan käyttö on lisääntynyt, erityisesti urheilevien nuorten miesten keskuudessa. Käytössä on suuria alueellisia eroja, yleisintä se on Lapissa ja ruotsinkielisellä rannikkoalueella. Opiskelijoilla tehdyn terveystutkimuksen mukaan nuuskan käyttö kaksinkertaistui vuosien 2004-2008 välisenä aikana. Nuuskaa käyttää ainakin satunnaisesti 11-12% ja säännöllisesti 4,3% miesopiskelijoista. Naisopiskelijoiden nuuskan käyttö on toistaiseksi vähäistä. Paikkakunta- ja tiedekuntakohtaiset erot ovat suuria. MITÄ NUUSKA ON? Nuuska on tupakkajauheesta tehty kostea massa (suunuuska) irtonuuskana tai annospusseihin pakattuna tai nenään vedettävä kuiva tupakkajauhe. Suomessa käytetään yleisimmin ylähuulen poimuun asetettavaa irtonuuskaa. Kerralla käytetty nuuska-annos on tavallisesti 1-3 gramman nokare. Keskimääräinen vuorokausiannos on 15 g ja se sisältää nikotiinia saman määrän kuin 20 poltettua savuketta. 4 Tupakan, nikotiinin ja veden lisäksi nuuska sisältää jopa 2500 eri kemiallista yhdisteitä. Näistä 28 on syöpävaarallisia aineita eli karsinogeeneja (esim. nitrosamiinit, aldehydit). Lisäksi nuuska sisältää raskasmetalleja, kuten lyijyä ja kadmiumia,
arsenikkia, nikkeliä, myrkyllisiä kasvinsuojeluaineita ja radioaktiivisia aineita (polonium, uraani). Nuuskan koostumuksessa on suuria eroja valmistustavasta riippuen. Valmistajat eivät anna tarkkoja tietoja kemiallisesta koostumuksesta. Nikotiini imeytyy nuuskasta hieman hitaammin kuin tupakoidessa, mutta sen pitoisuus veressä säilyy kauemmin koholla kuin tupakoidessa. Nuuskan käyttö aiheuttaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden nopeasti, jopa muutaman käyttökerran jälkeen ja käytön lopettaminen on vaikeampaa kuin savukkeiden polton lopettaminen. Riippuvuus syntyy nuuskaa käyttävän keskushermostossa ja aivoissa, jonne nikotiini päätyy verenkierron avulla. NUUSKAN VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN Pahanhajuinen hengitys Nuuska aiheuttaa käyttöalueelle limakalvon paksuuntumisen ja epätasaisen pinnan, joka on hyvä kasvualusta suun bakteereille ja näin lisää pahanhajuista hengitystä. Jatkuvaan pahaan hajuun voi oma nenä tottua, mutta epämiellyttävän hajun aistivat muut henkilöt. Hampaiden värjääntyminen ja kuluminen Nuuska värjää hampaita ja limakalvoa ruskeaksi ja aiheuttaa ikenien vetäytymistä alueella, jossa nuuskaa pidetään. Hampaan paljastunut juuren pinta on altis reikiintymään ja voi vihloa 5
kylmästä. Nuuskan karkeat lisäaineet voivat kuluttaa hampaan pintaa. Nämä muutokset ovat yleensä pysyviä. 31-vuotiaan nuuskankäyttäjän karioituneet ja värjäytyneet hampaat sekä limakalvonmuutos (kuva: Irja Ventä). Suun limakalvosta norsun nahkaa Jo muutaman kuukauden nuuskan käyttö aiheuttaa paikallisen limakalvomuutoksen, joka näkyy paksuuntuneena, vaaleana ja ryppyisenä alueena, muistuttaen norsun nahkaa. Vuosien käytön jälkeen nämä limakalvoalueet ovat entisestään paksuuntuneet ja kovettuneet ja jopa haavaiset. Tällöin niistä on syytä ottaa koepala ja varmistaa PAD - tutkimuksella muutoksen laatu. Vaaleat muutokset häviävät noin 2 3 viikossa nuuskan käytön lopettamisesta, jolloin limakalvo muuttuu ulkonäöltään normaaliksi. 6 Noin 10 v. nuuskaa käyttäneen miesopiskelijan limakalvomuutos ylähuulen alla (kuva: Leena Karkiala).
Tutkimustulokset nuuskan ja suusyövän välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia johtuen toistaiseksi vielä melko lyhyen aikaa kestäneistä seurantatutkimuksista. Erään tutkimuksen mukaan riski sairastua suu- tai kurkkusyöpään on 1,5-3 kertainen ja vaihtelee nuuskan valmistetyypin mukaan. Nuuskassa on kuitenkin enemmän syöpävaarallisia aineita kuin missään muussa suuhun laitettavassa tuotteessa. Suusyöpä (kuva:j. Hirsch) NUUSKAN VAIKUTUS YLEISTERVEYTEEN Nuuskan haitalliset terveysvaikutukset ovat samankaltaisia kuin tupakalla keuhkovaikutusta lukuunottamatta. Nuuskan tärkeimmät yleisterveydelliset haittavaikutukset johtuvat nikotiinin vaikutuksista sympaattiseen hermostoon. Nikotiini lisää sydämen lyöntitiheyttä ja supistaa verisuonia, jolloin verenpaine kohoaa ja näin altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Haavojen paraneminen hidastuu. Nikotiini voi aiheuttaa osteoporoosia ja selkävaivoja sekä nikamien välilevyjen vanhenemista. 7
Ruoansulatuskanavan alueella oireita voivat olla vatsahaava ja -katarri sekä happamat röyhtäisyt. Äidin raskaudenaikaisella nuuskan käytöllä voi olla vaikutusta ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen alhaiseen syntymäpainoon. Nikotiini voi myös aiheuttaa impotenssia. Hermoston toiminta ja hormonitasapaino häiriintyvät, kunto heikkenee asteittain ja nuuskaajalla ilmenee unettomuutta, päänsärkyä ja hikoilua. Nuuskan käyttö lisää riskiä sairastua pään ja kaulanalueen syöpään sekä haimasyöpään. URHEILIJA JA NUUSKA Urheilijat käyttävät nuuskaa yleisemmin kuin muu väestö. Heillä on virheellinen käsitys, että nuuska on vaaraton ja auttaa heitä keskittymään ja parantaa siksi suoritusta. Tosiasia kuitenkin on, että nuuskaaminen ei lisää suorituskykyä. Päinvastoin fyysinen suorituskyky heikkenee, koska nuuskan nikotiini vähentää sydämen lyöntikapasiteettia ja siten huonontaa hapen pääsyä kudoksiin ja soluihin. Lihaskestävyys ja lihasvoimat vähenevät ja lihasmassa pienenee. 8
Nuuskan käyttö kaksinkertaistaa vammautumisriskin fyysisissä harjoituksissa. Vammojen paraneminen hidastuu. Nuuska ei rentouta eikä paranna keskittymiskykyä, kuviteltu rentouttava vaikutus on nikotiiniriippuvuudesta aiheutuvien vieroitusoireiden hoitoa. kuva T. Vanonen APUA JA TUKEA NUUSKAN KÄYTÖN LOPETTAMI- SEEN Nuuskan käytön lopettaminen on vaikeaa. Se aiheuttaa voimakkaitakin vieroitusoireita kuten päänsärkyä, väsymystä, rauhattomuutta ja keskittymisongelmia. Vieroitusoireet ovat pahimmillaan ensimmäisen viikon aikana. Nuuskan käytön lopettamiseen pätevät samankaltaiset ohjeet kuin tupakoinnin lopettamiseen. Koska nuuskan käyttöä ei ole yhtä helppo huomata kuin tupakointia, nuuskan käyttäjä ei välttämättä koe ympäristön paineita käytön lopettamiseksi. Nuuskan käyttäjää tulisi motivoida ajattelemaan terveempää elämää ilman riippuvuutta. 9
Lopettamisen onnistumiseksi on tärkeää tiedostaa ne tilanteet, joihin nuuskan käyttö liittyy. Näin tilanteita voi oppia välttämään ja hallitsemaan. Vierotusoireiden lieventämiseksi voidaan käyttää nikotiinipurukumia tai laastaria. Tee itsellesi järjestelmällinen lopettamissuunnitelma. Pyydä tukea perheeltäsi ja ystäviltäsi. Myös opiskeluterveydenhuollosta on saatavilla apua ja tukea. Vertaistukea löytyy esimerkiksi verkosta. 10
Lisätieto nuuskasta osoitteessa: www.yths.fi/terveystietoa A-Ö/tupakointi www.hammasll.fi/suun terveys/terveyden edistäminen/tupakka vai terveys www.kaypahoito.fi/tupakointi/potilaalle/tupakoinnin vieroitus www.cancer.fi/syovanehkaisy/tupakka www.pokalehuulessa.fi/fakta.htm www.suomenash.fi Vertaistukea verkossa: www.stumppi.fi 11
OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ www.yths.fi