Gallträskin kasviplanktonselvitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträskin kasviplanktonselvitys kesällä 2012 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001

Raportti 1 (10) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus... 2 3 Näytteenotto ja menetelmät... 3 4 Tulokset... 3 4.1 Lajisto - biomassa... 3 4.2 Klorofylli-A... 5 4.3 TPI-indeksi... 6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (10) Gallträskin kasviplankton- selvitys kesällä 2012 1 Tiivistelmä Järvien ekologista tilaa voidaan arvioida erilaisin muuttujin sen perusteella, mihin pintavesityyppiin järvi kuuluu. Suomen ympäristökeskuksen (2012) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi (Mh). Tässä raportissa esitettyjä tuloksia on verrattu ympäristöhallinnon ohjeessa esitettyihin vertailuarvoihin ja luokkarajoihin, mikä perusteella on luokitettu järven ekologista tilaa. Virallisesti ekologisen tilan luokittelun tekee kuitenkin aina ympäristöhallinto. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2012 välttävä. Suuri biomassa selittynee kuitenkin lajistossa suurelta osin esiintyneissä Dinobryon-lajeilla (suuria kultaleviä). Klorofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträskin tila oli erinomainen. Järven kasviplanktonlajistossa oli edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä yli 80 %. Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä v. 2012 oli merkityksetön (alle prosentin). Kasviplanktonaineistolle laskettu trofiaindeksit (TPI) olivat hyvin pieniä. Verrattaessa indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonlajisto ei osoittanut rehevyyden merkkejä, sinileviä oli vähän, viherlevälajien lukumäärä ei ollut suuri ja piileviäkin oli melko vähän. Kasviplankton tutkimuksen perusteella järven ekologinen tila oli samankaltainen kuin aikaisempina vuosina (2010-2011), mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella 115 000 m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. FCG on tarkkaillut Gallträsk-järven veden laatua, kasviplanktonkoostumusta sekä vesikasvillisuutta vuosina 2006-2013 järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.1.2009 antaman lupapäätöksen Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) määräyksen nro 15 mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava imuruoppauksen yhteydessä järven ja purkuojan veden laatua. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen Nro 175/2010/4 (Dnro ESAVI/346/04.09/2010) mukaan imuruoppauksen jälkeisestä vedenlaadun tarkkailusta on sovittava erikseen Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja

Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (10) luonnonvarat vastuualueen kanssa. Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa on sovittu (H. Åkerla), että vedenlaadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Päätöksessä todetaan myös, että järven planktonlajisto sekä biomassa olisi hyvä määrittää vuosittain. 3 Näytteenotto ja menetelmät Kasviplanktonnäytteet otettiin 2.7.2012 kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan, luusuan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte 0.0-0.5 metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Veden kokonaissyvyys oli järven keskiosaa noin 2 metriä ja koillisosassa noin metrin. Vedenlämpötila oli näytepisteillä 19,4 ja 20,5 astetta. 4 Tulokset 4.1 Lajisto - biomassa Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Kasviplanktonin koostumuksen ja määrän perusteella voidaan luonnehtia järven ekologista tilaa, sillä rehevyydeltään, veden väriltään ja altaan ominaisuuksiltaan erilaisilla järvillä on niille tyypillinen kasviplanktonyhteisö (Lepistö ym. 2003). Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan muuttujina käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta sekä haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2009) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Edellisten selvitysten (vuonna 2008-2011) perusteella Gallträskin kasviplanktonin biomassat ja klorofylli-a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet jokin verran. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Tässä raportissa esitettäviä tuloksia verrataan ympäristöhallinnon julkaisuun 7/2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen (Aroviita ym. 2012). Virallisen tilaluokittelun tekee aina ympäristöhallinto. Gallträskin kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 2012 otetuissa näytteissä 5,5 µg/l ja 5,3 µg/l (Kuva 1). Määrä on selvästi vuosina 2010-2011 määritettyjä näytteitä suurempi, jolloin planktonbiomassa olivat 0,9-1,5 µg/l. Suuri biomassa muodostui suurelta osin Dinobyon-lajeista (suuria kultaleviä). Taksoneja eli lajiryhmiä oli järven keskiosan näytteessä 59 kappaletta ja koillisosassa 38 kappaletta.

mg/l Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (10) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Kasviplankton biomassa 0 2008 2010 2011 2012 Keskiosa Koillisosa Kuva 1. Kasviplanktonin biomassa. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien klorofylli-a:n korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. Mikäli Gallträskin ekologista tilaa vuonna 2012 tarkastellaan kasviplanktonbiomassan perusteella ja verrataan biomassaa ympäristöhallinnon ohjeen raja-arvoihin vastasi ekologinen tila molemmilla näytepisteillä luokkaa välttävä. Heinosen rehevyysluokituksen (1980) mukaan vuoden 2012 biomassat viittaavat eutrofiaan, eli runsasravinteisuuteen. Lajistoa tarkasteltaessa tulkinta on kuitenkin toinen. Järven kasviplanktonlajistossa oli suhteellisilta osuuksilta edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä yli 80 % (Kuva 2.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Dinobryon sp. lajeja sekä Dinobryon sosiale lajia, jotka ovat olirotrofiaa eli vähäravinteisuutta ilmentäviä lajeja. Toiseksi runsain ryhmä oli viherlevät (Chlorophyta) ja panssarilevät (Dinophyta). Viherlevistä runsain laji oli järven keskiosassa Pediastrum tetras ja koillisosassa Monoraphidium dybowskii. Panssarilevistä yleisin laji oli järven keskiosassa Synedra spp. ja koillisosassa Peridinium umbonatum.

Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (10) Kasviplanktonlajiston biomassa % -osuudet v. 2012 100 % 90 % 5 6 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 84 83 Monads, flagellates Coano, zooflagellata Clorophyta Chrysophyta Dinophyta Cryptophyta 20 % Cyanophyta 10 % 0 % 5 7 Gallträsk keskiosa 4 Gallträsk koillisosa 3 Kuva 2. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä 2012. 4.2 Klorofylli-A Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä v. 2012 oli merkityksetön (alle prosentin). Myös vuonna 2011 sinilevien osuus oli hyvin pieni - järven keskiosassa sinileviä oli alle 0,5 % ja koillisosassa ~ 1,5 %. Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä 2. Vuoden 2010 selvityksessä sinilevien osuus oli vain alle prosentin kokonaisbiomassasta, eikä esimerkiksi haitalliseksi luokiteltuja Anabaena sinileväsuvun lajeja tavattu lainkaan. Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2012 vain kerran, heinäkuussa. Järven keskiosassa klorofylli a:n pitoisuus oli 6,6 µg/l ja koillisosassa 7 µg/l (Kuva 3.). Näiden klorofylli a:n pitoisuuksien perusteella järven ekologinen tila sijoittui luokkaan erinomainen. Vuonna 2013 klorofylli a:n pitoisuudet olivat vastaavasti 12 ja 11 µg/l, mikä vastaa ekologista luokkaa erinomainen hyvä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty tuloksia hyvin suppeasta määrästä, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

µg/l Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (10) 60 50 40 30 20 10 0 Klorofylli-a:n pitoisuus 2008-2013 Keskiosa Koillisosa Kuva 3. Klorofylli-a:n pitoisuus. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien klorofylli-a:n korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. 4.3 TPI-indeksi Kasviplanktonin TPI-indeksi eli trofiaindeksi on koostumusmuuttuja, jolla voidaan myös luokitella järvien ekologista tilaa perustuen kasviplanktonin koostumukseen. Gallträskin vuoden 2012 kasviplanktonaineistolle laskettu trofiaindeksit olivat - 1,5 sekä -2,7, mitkä olivat hyvin pieniä, mutta johdonmukaisia lajistoon nähden. Verrattaessa indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonlajisto ei osoittanut rehevyyden merkkejä, sinileviä oli vähän, viherlevälajien lukumäärä ei ollut suuri ja piileviäkin oli melko vähän. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM

Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (10) VIITTEET Ansa Pilke toim. 2012. Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi. Suomen ympäristökeskus Aroviita, L. ym. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/2012. Suomen Ympäristökeskus Lepistö ym. 2003. Kasviplankton järven ekologisen tilan kuvaajana. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 600. LIITTEET 1. Näytepistekartta 2. Tulokset vuonna 2012

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näytepistekartta Liite 1 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v. 2012 Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (pg/l) Gallträsk keskiosa 4 2.7.2012 Nostocophyceae Aphanocapsa spp. 13330 0.21 0.0038 0.0479 Aphanothece minutissima 79980 2.54 0.0458 0.5647 Snowella septentrionalis 4998 1.59 0.0287 0.3067 Anabaena spp. "straight" 2499 2.62 0.0473 0.4419 Cryptophyceae Cryptomonas spp. 346580 237.06 4.2734 34.1252 Dinophyceae Gymnodinium spp. 106640 26.01 0.4688 3.9817 Gymnodinium uberrimum 1666 16.48 0.297 2.0308 Peridinium spp. 133300 214.88 3.8735 29.5806 Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp. 1572940 22.15 0.3994 4.0637 Chrysophyceae Chrysophyceae 13330 0.44 0.0079 0.0768 Chrysococcus cordiformis 26660 5.47 0.0985 0.8531 Chrysococcus spp. 879780 405.47 7.3092 59.9991 Chrysolykos planctonicus 26660 2.80 0.0505 0.4551 Dinobryon acuminatum 13330 1.56 0.0282 0.2519 Dinobryon bavaricum 66650 15.06 0.2715 2.3374 Dinobryon divergens 14994 2.29 0.0414 0.3647 Dinobryon sociale 6065150 952.23 17.1653 151.0829 Dinobryon spp. 9730900 1916.99 34.5565 300.0036 Spiniferomonas spp. 26660 4.80 0.0865 0.755 Uroglena spp. 173290 18.20 0.328 2.9581 Pseudopedinella spp. 986420 228.09 4.1117 34.4525 Synurophyceae Mallomonas spp. 13330 6.84 0.1233 1.0095 Synura spp. 79980 40.71 0.7339 6.0121 Diatomophyceae Urosolenia longiseta 3332 5.86 0.1056 0.411 Nitzschia spp. 13330 3.00 0.0541 0.3103 Synedra acus v. acus 532 0.37 0.0066 0.0308 Synedra spp. 799800 223.94 4.0369 22.2344 Tabellaria flocculosa 931 1.16 0.021 0.087 Tribophyceae Ophiocytium capitatum 13330 30.77 0.5546 4.1435 Tetraëdriella jovetii 13330 3.32 0.0598 0.512 Raphidophyceae Gonyostomum semen 81634 778.63 14.0359 96.1689 Euglenophyceae Euglena acus 266 1.50 0.0271 0.1917 Euglena allorgei 833 4.68 0.0843 0.5965 Euglena spp. 133 0.39 0.007 0.0519 Phacus pleuronectes 266 1.63 0.0293 0.2011 Trachelomonas volvocinopsis 13330 23.59 0.4253 3.2259 Prasinophyceae Monomastix spp. 146630 4.55 0.0819 0.7962 Charophyceae Koliella longiseta f. tenuis 546530 12.99 0.2341 2.3118 Chlorophyceae Botryococcus spp. 833 2.54 0.0458 0.4188 Crucigeniella truncata 93310 19.50 0.3515 3.3088 Desmodesmus armatus v. armatus 93310 34.43 0.6207 5.5232 Desmodesmus brasiliensis 13330 7.14 0.1288 1.1446 Didymocystis spp. 199950 5.00 0.0901 0.9258 Kirchneriella lunaris 159960 21.27 0.3835 3.4103 Monoraphidium dybowskii 199950 16.74 0.3018 2.7613 Monoraphidium minutum 293260 26.98 0.4864 4.4224 Nephrochlamys spp. 13330 0.69 0.0125 0.1281 Oocystis spp. 226610 10.17 0.1834 1.7426 Pediastrum duplex 1932 13.40 0.2416 1.6632 Pediastrum privum 13330 2.68 0.0483 0.4186 Pediastrum tetras 53320 63.98 1.1534 8.9679 Scenedesmus acuminatus 26660 41.30 0.7444 6.2014 Scenedesmus quadricauda 266 0.31 0.0057 0.048 Selenastrum gracile 13328 1.00 0.018 0.1659 Tetraedron minimum 53320 13.65 0.2461 2.1024 Tetraëdron caudatum 13330 1.85 0.0334 0.2962 Monads and flagellates Flagellate biflagella 13330 3.08 0.0555 0.4772 Monad 133300 1.87 0.0336 0.3426 Katablepharis ovalis 306590 38.94 0.7019 6.2575 Yhteensä 23935823 5547.40 100.00 817.75 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v. 2012 Liite 2 Gallträsk koillisosa 3 2.7.2012 Nostocophyceae Aphanocapsa spp. 139965 2.24 0.0422 0.5025 Aphanothece minutissima 3750 0.64 0.012 0.141 Cryptophyceae Cryptomonas spp. 179955 86.58 1.6312 12.768 Rhodomonas lacustris 39990 3.28 0.0618 0.5415 Dinophyceae Gymnodinium spp. 102475 53.19 1.0021 7.2538 Peridinium spp. 39990 43.55 0.8205 6.1401 Peridinium umbonatum 219945 263.27 4.9604 36.9068 Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp. 1619595 18.58 0.35 3.4481 Chrysophyceae Chrysococcus spp. 179955 20.33 0.3831 3.2914 Dinobryon acuminatum 19995 2.34 0.0442 0.3779 Dinobryon bavaricum 39990 9.04 0.1703 1.4024 Dinobryon divergens 10000 1.53 0.0288 0.2432 Dinobryon sociale 9449250 1483.53 27.9514 235.3808 Dinobryon spp. 12996750 2560.36 48.24 400.6898 Pseudopedinella spp. 1299675 231.68 4.3651 35.4381 Diatomophyceae Synedra spp. 790126 106.89 2.014 12.1876 Prasinophyceae Monomastix spp. 19995 0.62 0.0117 0.1086 Charophyceae Koliella longiseta f. longiseta 419895 52.91 0.9968 8.5071 Koliella longiseta f. tenuis 1179705 28.03 0.5281 4.9902 Staurodesmus megacanthus 1250 17.91 0.3374 2.1578 Chlorophyceae Chlorococcales 139965 1.96 0.0369 0.3597 Ankistrodesmus spp. 1250 0.15 0.0028 0.0238 Crucigeniella rectangularis 5000 0.92 0.0172 0.1566 Crucigeniella truncata 30000 6.27 0.1181 1.0638 Didymocystis spp. 199950 5.00 0.0942 0.9258 Monoraphidium dybowskii 1019745 85.38 1.6087 14.0827 Monoraphidium minutum 19995 0.64 0.0121 0.1118 Pediastrum tetras 2500 3.00 0.0565 0.4205 Scenedesmus acuminatus v. tetradesmoides 37500 8.14 0.1533 1.3778 Scenedesmus brasiliensis v. norvegicus 2500 1.17 0.0221 0.1894 Scenedesmus ellipticus 50000 61.90 1.1663 9.4235 Scenedesmus quadricauda 33745 28.07 0.5289 4.2853 Scenedesmus spp. 59985 2.00 0.0377 0.3703 Tetraedron minimum 139965 35.83 0.6751 5.5188 Tetrastrum komarekii 19995 2.00 0.0377 0.3549 Choanoflagellidea Choanoflagellidea 259935 3.64 0.0686 0.668 Monads and flagellates Monad 39990 3.88 0.0731 0.6176 Katablepharis ovalis 559860 71.10 1.3396 11.4267 Yhteensä 31374131 5307.54 100.00 823.85 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton