Suhdannevaihtelut Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

BKT henkeä kohti neljässä maassa Suhdannevaihtelut Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki BKT henkeä kohti (tuhatta 2011$) 32 16 8 4 2 1 sisällissota nälkävuodet USA Britannia Ruotsi Suomi 2. maailmansota viimeisin finanssikriisi 1930- luvun lama 1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000 1990- luvun lama Lähde: Maddison Historical Statistics BKT:n vuosittainen kasvu Suomessa Talouskasvu ja suhdannevaihtelut.2.1 0 -.1 Talouden suuri kuva taloudellinen hyvinvointi kasvanut valtavasti (luennot 1 ja 17) tietyllä hetkellä eläville ihmisille talouskasvu näyttäytyy kuitenkin usein suhdannevaihteluiden vuoristoratana Tänään talouskasvun mittaaminen: tarkempi katsaus BKT:hen Suomen 1990-luvun alun lama ja viimeisin finanssikriisi suhdannevaihtelut, kulutus ja investoinnit -.2 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Maddison Historical Statistics 1

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular-flow model) Kansantalouden toimintaa kuvaava tilastointijärjestelmä kuvaa systemaattisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla kansantalouden rakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia - Tilastokeskus vastaa Suomen kansantalouden tilinpidosta bruttokansantuote (BKT) tunnetuin ja tärkein tilinpidon käsite BKT = kotimaisen tuotannon arvo maassa toimivien tuotantoyksiköiden vuoden aikana tuottamien tavaroiden ja palvelujen (lopputuotteiden) markkina-arvo - ml. arvio harmaan talouden ja rikollisen toiminnan markkina-arvosta ei sisällä kotityön arvoa eikä ympäristöhaittoja Kolme tapaa laskea BKT arvonlisäys - yritysten tuotannon arvo vähennettynä välituotteiden arvolla kokonaistulot - yhteenlaskettut tuotannontekijätulot Yritykset loppukäyttö - mihin tarkoitukseen lopputuotteieita käytetään (investoinnit, kulutus, vienti ) Kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö Kulutusmenot Lopputuotteet Kotitaloudet Työvoima Palkka- ja omaisuustulot BKT:n komponentit BKT:n komponentit eri maissa Kotimainen tuotanto (BKT) Y BKT:n komponentit Kotimainen tuotanto (BKT) Y Tuonti M Kulutus C + G Kulutus C + G C = yksityinen kulutus G = julkinen kulutus Investoinnit I Investoinnit I Vienti X Vienti X nettovienti Tuonti M yksityinen kulutus yleensä suurin erä - Kiinassa investoinnit poikkeuksellisen suuria vienti ja tuonti pienissä avotalouksissa suurempi kuin suurissa maissa julkinen kulutus Suomessa 24% BKT:sta, USA:ssa 14% Luvut ovat prosentteja ja koskevat vuotta 2016 Lähde: OECD: National Accounts 2

Okunin relaatio (Okun s law) Negatiivinen korrelaatio BKT:n kasvun ja työttömyyden välillä talouden kasvaessa työttömyys tyypillisesti laskee ja tuotannon laskiessa työttömyys yleensä nousee Onko se laki korrelaation voimakkuus vaihtelee maiden välillä joskus työttömyys muuttuu huomattavasti tavanomaista enemmän/vähemmän Okunin relaatio Suomessa Työttömyysasteen muutos 6% 1992 5% 1993 4% 1991 3% 2% 2009 1% 1994 0% -1% -2% 1997-3% -10% -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% Reaalisen BKT:n muutos Suomessa työttömyysasteen muutos keskimäärin nolla kun BKT kasvaa 2% 3%-yksikön nousu kasvuvauhdissa alentanut työttömyyttä n. 1%- yksiköllä 1990-luvun laman aikaan työttömyys kasvoi huomattavasti enemmän ja finanssikriisin aikaan (2009) vähemmän kuin Okunin relaatio ennustaa BKT:n kasvu suomessa 1976-2017 BKT:lla mitatattuna 1990-luvun lama oli syvempi mutta lyhyempi kuin 2008 finanssikriisi 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% Vuoden 1975 jälkeen BKT kasvanut keskimäärin 2,3% vuosivauhtia ja suhdannevaihtelut olleet voimakkaita BKT supistui 6% vuonna 1991 ja 8% vuonna 2009-10% 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 Reaalinen BKT, % lähtövuoden tasosta 120% 115% 110% 105% 100% 95% 90% 2008 finanssikriisi 1990-luvun lama 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 3

mutta 1990-luvulla työttömyys ja konkurssien määrä kasvoi paljon enemmän 1990-luvun laman vs. 2008 finanssikriisi 18 Työttömyysaste (vasen asteikko) 16 Konkurssien määrä (oikea asteikko) 14 12 10 8 6 4 2 0 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 pankkikriisi ja korkeat korot -> luotonannon supistuminen -> terveitäkin firmoja nurin markan arvo aleni -> suomalaiset tuotteet halpenivat -> vienti alkoi vetää Rahoitusmarkkinat Valuuttakurssi ei kotimaista pankkikriisiä, korot nollassa -> halpaa lainaa paljon tarjolla Saksan vahvuus piti euron korkealla -> vienti ei saanut piristysruisketta Finanssipolitiikka kovia budjettileikkauksia suhteellisen neutraalia Tässä paljon asioita, joita emme ehdi käsittelemään kunnolla, joten näitä ei tarvitse tankata tenttiin. Asiasta enemmän kiinnostuneille lukusuosituksena Jukka Pekkarisen tuore analyysi (Talous & Yhteiskunta, 3/2018) BKT:n komponentit: kulutus investoinnit ja vienti 20.0 15.0 20.0 15.0 vienti 10.0 5.0 yksityinen kulutus 10.0 5.0 0.0-5.0-10.0-15.0-20.0 julkinen kulutus Yksityinen ja etenkin julkinen kulutus laskivat huomattavasti voimakkaammin 1990-luvun laman kuin 2008 finanssikriisin aikana -25.0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 0.0-5.0-10.0-15.0-20.0 investoinnit Vienti alkoi nopeasti vetämään 1990-luvun puolivälissä (markan devalvoinnin jälkeen), mutta investoinnit laskivat huomattavasti rajummin kuin 2018 finanssikriisin tapauksessa -25.0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Huomaa, että kuvasta on jätetty pois tuonti (jotta kuva ei menisi liian sekavaksi) 4

Mistä suhdannevaihtelut johtuvat? Kotitalouskohtaiset shokit Shokit kotitalouskohtaiset shokit koko taloutta koskevat shokit Odotukset vaikuttavat investointipäätöksiin ja kulutukseen voivat olla itseään toteuttavia Kotitalouksien kohtaamat yllättävät tapahtumat negatiivisa shokkeja esim. työttömyys ja sairastuminen voivat olla myös positiivisia, esim. ylennys Kotitaloudet pyrkivät minimoimaan shokkien vaikutukset laskeva rajahyöty kulutuksesta tietyllä hetkellä -> kotitaloudet pyrkivät tasaamaan kulutusta ajanjaksojen välillä (luento 11) Kaksi tapaa selviytyä kotitalouskohtaisista shokeista 1. säästäminen ja lainaaminen (self-insurance) 2. sosiaalisen verkoston tai valtion tuki (co-insurance) Koko taloutta koskevat shokit Toisiin tukeutuminen vaikeampaa, kun shokki iskee kaikkiin esim. äärimmäiset sääilmiöt ja sodat välimuotona moniin mutta eivät kaikkiin osuvat shokit - esim. raaka-aineiden hinnan muutokset tai vientikysynnän romahtaminen Toisaalta tällöin tyypillisesti erityisen tärkeää jakaa riskit esim. luonnonkatastrofin jälkeen koko yhteisön selviytyminen voi riippua siitä että vähemmän kärsineet huolehtivat muista esimerkki Suomen historiasta: Karjalan evakkojen asuttaminen Tulot, kulutus Kulutuksen tasaaminen kulutus Lainaa tulot Lainan takaisinmaksu ja eläkepäiville säästäminen Palataan luennon 11 esimerkkihenkilöömme Juliaan, joka valmistuttuaan saa hyvän palkan. Jos Julia ei ole lainkaan kärsimätön, hän maksimoi elämänsä yhteenlasketun hyödyn kuluttamalla yhtä paljon joka periodilla. Säästöjen käyttö Täysiikäisyys Työura Eläke Aika 5

09/10/18 Luottorajoitteet Tulot, kulutus tulot Tiina on muuten identtinen Julian kanssa, mutta hän ei pysty ottamaan lainaa. Lainan takaisinmaksu ja eläkepäiville säästäminen kulutus Säästöjen käyttö Tiina ei pysty tasoittamaan kulutustaan aluksi, mutta voi säätää myöhemmin. Tämän takia Tiina kuluttaa aluksi vähemmän ja enemmän kuin olisi hänen kannaltaa optimaalista. Täysiikäisyys Työura Eläke Aika Epävakaat investoinnit Investoinnit riippuvat odotetusta kysynnästä yrityksillä ei ole tarvetta tasata investointeja yli ajan jos yritys odottaa tuotteidensa kysynnän kasvavan, sen kannattaa investoida jo etukäteen Positiivinen investointikierre kysynnän odotetaan kasvavan -> yritykset investoivat ja palkkaavat lisää työntekijöitä -> kysyntä kasvaa -> Epävakaat investoinnit Investointipäätös koordinaatiopelinä Negatiivinen investointikierre kysynnän odotetaan laskevan -> yritykset vähentävät investointeja ja henkilöstöään -> kysyntä laskee -> Yrityksen optimaalinen valinta riippuu muiden valinnoista mallinnetaan tämä seuraavaksi koordinaatiopelinä (ks. luento 4) 1. Pelaajat: Yritys A ja B 2. Mahdolliset strategiat: investoi, älä investoi 3. Informaatio: kumpikaan ei tiedä mitä toinen valitsee (yhtäaikaiset valinnat) 4. Lopputulemat: investoinnin tuotto riippuu kummankin valinnoista Nash-tasapainot: (investoi, investoi) ja (älä investoi, älä investoi) Yritys A Älä investoi Investoi Yritys B Investoi Älä investoi 100-40 80 10 6

09/10/18 Euroalueen kulutus, investoinnit ja yritysten odotuksia mittaavat kyselyt Tasainen kulutus, epävakaat investoinnit Palataan vielä Suomen BKT:n komponentteihin. Äskeiset mallimme auttavat ymmärtämään miksi yksityinen kulutus ei vaihtele rajusti, mutta investoinnit ovat hyvin epävakaita. 15.0 10.0 5.0 0.0-5.0 Käsittelette julkisen kulutuksen roolia huomenna tarkemmin -10.0-15.0-20.0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Odotuksia mittaavat kyselyt voivat auttaa yrityksiä koordinoimaan investointejaan. Yhteenveto Bruttokansantuote ja kansantalouden tilinpito BKT (tai Y) = C + I + G + X M Suomen viimeiset kaksi taantumaa/lamaa 1990-luku: korkeat korot ja pankkikriisi -> konkurssiaalto, massatyöttömyys; markan devalvoituminen -> vienti alkoi vetää 2008 finanssikriisi: matalat korot ja luottoa saatavilla valtavasti; vahva euro ja pitkittynyt viennin Tasainen kulutus ja epävakaat investoinnit kotitaloudet pyrkivät tasaamaan kulutustaan yli ajan investoinnit riippuvat odotetusta kysynnästä 7