Finlands framgång skapas lokalt Kuntien ja kuntayhtymien tilajohdon yhteistyötapaaminen Reformin vaikutukset kuntien tilajärjestelyihin - Kunnan tehtävät ja tilajohtaminen tulevaisuudessa - Sote- ja Pela-kiinteistöjen omaisuusjärjestelyt - Yhtiöittäminen ja erityiskysymykset Jussi Niemi / Suomen Kuntaliitto 13.11.2018
Rakennusten lukumäärä Koko Suomi 7350 Uusimaa 1705 Rakennuksista (kpl) 23% olisi Uudellamaalla 3 Lähde: Optimaze, Rapal
Rakennusten lukumäärä Vantaa ja Espoo vieneet järjestelmään myös sote-käytössä olevaa asuntokantaa? 4 Lähde: Optimaze, Rapal
40% 37% Rakennusten lukumäärä Koko Suomi 7350 Uusimaa 1705 Uusimaa 23% rakennuksista olisi Uudellamaalla Asunnot? korostuvat kappalemääräisessä tarkastelussa. 22% 5 Lähde: Optimaze, Rapal
57% Maakunnalle vuokrattava pinta-ala Koko Suomi n. 6,05 milj.m2 Uusimaa n. 1,41 milj.m2 Vuokrattavasta pinta-alasta 22% olisi Uudellamaalla Suurin osa pinta-alasta (57%) kuntien suorassa omistuksessa. 23% 18% 6 Lähde: Optimaze, Rapal
Uusimaa / Rakennusten lukumäärä 7 Lähde: Optimaze, Rapal
Uusimaa / Rakennusten pinta-alat 8 Lähde: Optimaze, Rapal
Sote-kiinteistöt kuntien kannalta Sote-kiinteistöt ja muuttuvat tarpeet Finlands framgång skapas lokalt 9 [pvm]
Ikääntyneiden laitos ja asumispalvelujen asiakkaat yhteensä vuosien 2000 2016 lopussa Lähde: THL, Tilastoraportti 42/2017 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit PTH pitkäaikaisosastot 10
Palvelutarpeiden muutos vuoteen 2040 Vanhusten hoiva Erikoissairaanhoito Perusterveydenh. 11 Lähde: Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali (TEAS)
75 vuotta täyttäneet asiakkaat Säännöllinen kotihoito, 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 60000 Säännöllinen kotihoito 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: THL, Tilastoraportti 42/2017 12
Sote-rakennukset / Riskikartoitus Kiinteistön käyttötarkoituksen vaikutus riskiin Laitospalveluiden vähentäminen ja avopalveluiden alueellinen keskittäminen ovat olleet viime aikaisia trendejä.» Laitoshoito ja hoiva vähenee ja tilalle kehitetään asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita» Avopalveluiden hajallaan olevia toimipisteitä keskitetään suurempiin kiinteistöihin Vanhuspalveluissa on havaittavissa selkeä palvelurakenteen muutos ikääntyvä väestö hoidetaan uusilla palvelumuodoilla» Painotus siirtyy voimakkaasti laitoshoidosta kotihoitoon ja tehostetun palveluasumisen muotoihin Yksityisien palveluntuottajien (yritykset ja järjestöt) toimipaikoissa asui 49 prosenttia ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa asiakkaista. 13
Sote-rakennukset / Riskikartoitus Kiinteistön käyttötarkoituksen vaikutus riskiin Lähde: NHG Oy Laitosten ja vuodeosastojen vähentymistä on tapahtunut jo monta vuotta Palveluasumisyksiköiden määrä lisääntynee jatkossa ja olemassa olevien yksiköiden lakkauttaminen on epätodennäköistä Joidenkin palveluiden osalta riski jäädä käyttämättä voi kasvaa valinnanvapauden myötä Riski kasvaa Palveluasuminen Tkvastaanotto Neuvolat Suun th Sos.avoh. Laitokset, vuodeosastot Valinnanvapaus voi lisätä riskiä 14
Sote-rakennukset Lähde: NHG Oy / Valtioneuvoston selvitys Rakenteellinen muutos terveyspalveluissa Palveluverkkoa kehitetään jatkossa monimuotoisemmaksi. Liikkuvat palvelut, kotiin tuotavat palvelut ja sähköiset palvelut kehittyvät ja yleistyvät. Oulun yliopiston ja Sitran tekemän tutkimuksen mukaan terveysasemia poistuu käytöstä etenkin niillä alueilla, joilla palveluverkko on tällä hetkellä tiheä sillä on todennäköistä, että väestön etäisyydet palvelupisteisiin tulee olemaan yksi alueellisen palveluverkon suunnitteluperusteista. Viereinen kuva: Arvio vuoteen 2025 mennessä käytöstä poistuvien terveyskeskusten lukumäärän suuruusluokasta maakunnittain 15
Sote-kiinteistöt erityiskysymyksiä Sote-kiinteistöihin liittyvät järjestelyt Finlands framgång skapas lokalt 17 [pvm]
Erityskysymyksiä Yhtiöittämisvelvollisuus siirtymäkauden jälkeen varainsiirtovero? Kompensaatiosäätely, säätelyn kattavuus? kattavuus jäämässä vajaaksi Sote-kiinteistöjen omaisuusjärjestelyt myynti yksityisille? monopolisoituminen? Investointitarpeet, rajoituslaki? investointitarpeiden kasautuminen (korjausvelka) Finlands framgång skapas lokalt 18 14.11.2018
Kilpailuneutraliteetti Yhtiöittämisvelvoite: Kuntalaki (410/2015) 126 velvoittaa kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Siirtymäkautena kunnan vuokraamisvelvollisuus perustuu voimaanpanolakiin, jolloin katsotaan, että kunta ei toimi kuntalain 15 luvun tarkoittamalla tavalla markkinoilla. Siirtymäkauden jälkeen kunnalla olisi mahdollisuus vuokrata omistamiaan tiloja paitsi maakunnalle, maakunnan konserniin kuuluville markkinoilla toimiville yhtiöille kuin myös asiakkaan valinnanvapauden piirissä toimiville muille yhtiöille. Tässä tilanteessa kunnan katsottaisiin toimivan markkinatilanteessa, ellei kuntalakia tätä ennen muuteta. Tukipalvelut (ruokahuolto, siivous, jne )??? Varainsiirtovero??? 19
Korvaus uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista Kunnalla on oikeus saada korvaus kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella aiheutuvista kustannuksista. Korvauksen myöntämistä arvioidaan omaisuusjärjestelyistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella. Laskennassa otetaan huomioon vain omaisuusjärjestelyistä aiheutuvat välittömät kustannukset» Välittömät kustannukset lasketaan omaisuusjärjestelyjen kohteena olevasta omaisuudesta uudistuksen voimaantulon jälkeen syntyvien kulujen ja tuottojen erotuksena.» asetuksella säädetään tarkemmin omaisuusjärjestelyistä aiheutuvien välittömien kustannusten määrittämisestä Korvausta haetaan valtiovarainministeriöltä, joka päättää korvauksen myöntämisestä neuvoteltuaan sitä ennen ao. kunnan kanssa Kustannuksiin ei hyväksyttäisi mm. omaisuuden luovutustappioita, jotka ovat syntyneet omaisuuden luovutuksesta kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle Voimaanpanolain 18 :n ja 21 :n mukaisia omaisuusjärjestelyjä, jotka kunnassa voidaan kirjata peruspääomaa vastaan, ei hyväksyttäisi kustannuksena Finlands framgång skapas lokalt 20 14.11.2018
Korvaus uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista Korvaustarvetta arvioidaan omaisuusjärjestelyistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella. Jos korotustarve yli 1,0 %-yksikköä (korvausraja) korvausta korvausrajan ylittävältä osalta. Jos laskennallinen korotustarve alle 1 %- yksikköä Ei korvausta Lisäksi korvausta myös ¾ korvausrajan alittavalta osalta, jos kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. 21
Eräitä toimintavaihtoehtoja sote-tilojen osalta 1: Pidetään (kehitetään) ja vuokrataan maakunnalle Tarvittaessa kehitysinvestoinnit vuosien 2018 2020 aikana Vuokran määrittäminen mahdollisimman hyvälle tasolle vuosille 2021-20232 (2024) Vuokrauksen suunnittelu Maakunnan vuokrausjakson jälkeen (2024 jälkeen) 2: Yhtiöitetään ja sopimuksen siirto maakunnalle Yhtiöitetään sote-kiinteistöt (ennen 28.2.2020?). Sopimuksen siirto maakunnalle. Sopimuksen tulee sisältää irtisanomisehto, jonka mukaan maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden (2020 tai 2021) aikana päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisesta. 3: Myydään - Yksittäisten kohteiden myynti - Koko sote-salkun myynti ja yhteistyö jatkokehityksessä 4: Kehitetään ja myydään Hyvien / yksittäisten kohteiden tai koko sote-salkun myyminen kiinnostuneille tahoille Yksittäisten hyvien kohteiden myynnissä hinnat nousevat korkealle Koko salkun myynti ja yhteistyö kunnan ja sijoittajan välillä kohteiden jatkokehityksessä (riski jakautuu) Markkinoilla runsaasti kiinnostusta sote-kiinteistöjä kohtaan tällä hetkellä. Tehdään tarvittavat kehitysinvestoinnit ja myydään kiinnostuneille tahoille (muuhun käyttöön). (Tarvittaessa vuokrataan siirtymäajaksi maakunnalle.) 5: Puretaan Tarpeettomien sote-kiinteistöjen purkaminen heti, maakunnan vuokrakauden jälkeen tai vaiheittain. Finlands framgång skapas lokalt
Investoinnit Sote- ja pela-rakennuksiin liittyvät investoinnit ovat merkittävä kysymys: Tällä hetkellä sote- ja pela-rakennnuksiin liittyviä investointeja harkitaan tarkasti. (Vain kaikista välttämättömimmät korjausinvestoinnit tehdään muita todennäköisesti lykätään). Jos uudistus tulee, patoutuneita korjausinvestointeja alkaa purkautua. Uudisinvestoinnit ovat oma kysymyksensä: Rajoituslakikin patoaa niitä. Kuka uudisinvestointeja tulevaisuudessa tekee? Kuntien rakennuskantaa sisältyy muutenkin merkittävä uudistamisen tarve. Investointitarpeita on mm. koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Kunnat tekevät investointeja velkarahalla. Riittääkö kunnilla taloudellista kantokykyä sote- ja pelarakennusten investointeihin? 23
Lukumäärä Kuntoluokka Kuntoluokkaprofiili / Uusimaa, sote-rakennukset (lukumäärä) 500 450 91% 100% 90% 400 350 300 250 200 150 100 50 0 75% 73% 63% 52% 22 38 57 9 73% 101 63% 227 71% 429 71% 344 77% 188 143 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rakentamisvuosikymmen Rakennusten lukumäärä Kuntoluokka 24
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2017, mrd. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 3,8 4,1 4,5 5,2 6,2 0,2 0,3 0,3 0,4 7,1 7,7 8,2 8,7 9,8 8,7 9,1 9,5 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 10,5 11,0 12,3 13,8 14,7 15,5 16,1 16,2 9,9 10,1 10,3 10,5 10,8 1,0 1,2 1,3 1,5 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 11,2 11,9 12,9 13,3 13,5 1,7 1,8 1,9 2,0 2,2 20,8 14,7 15,0 15,4 15,7 16,3 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Finlands framgång skapas lokalt 25 22,8 24,6 25,5 27,4 30,2 31,6 32,8 33,8 34,7
Sote-kiinteistöt ja yhteistyö Sote-kiinteistöihin liittyvät järjestelyt Finlands framgång skapas lokalt 26 [pvm]
Yhteistyöprosessi Sote-palveluiden tuottamisvelvoite Rahoitus Rakennusten käyttötarve Palvelupisteiden määrät ja laajuudet Investointien tarve Maakunnan palvelusuunnitelma Maakunnan palveluverkko Kunnan soterakennuskannan salkutus Kunnan omistajapoliittinen kanta Kiinteistöriskin hallinta Rakennuskannan kunto Investointien tarve Kunnan elinvoima Kyky investoida Kyky ylläpitää Yhtiöittämisvelvoite 27
Uusimaa / rakennusten arvotietoja 28 Lähde: Optimaze, Rapal