AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA. AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät

Samankaltaiset tiedostot
RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Vantaan kiertotalouden tiekartta

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Kuopion kaupungin näkökulma rakennusjätteiden käsittelyyn Rakentamisen kiertotalouspäivä

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Rakentamisen kiertotalous kunnissa

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa?

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TYÖPAJA MAAMASSASELVITYKSEN SATOA Anna-Liisa Koskinen

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

Kiertotalous mitä se on? Mahdollisuuksia, oppeja ja haasteita

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

RAKENNUTTAJAN JA KIINTEISTÖSIJOITTAJAN NÄKEMYKSET KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA RAKENNUTTAMISESTA. Niina Rajakoski

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Kiertotalous teollisuudessa

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Riina Känkänen Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous Varsinais-Suomen liiton koulutustilaisuus Turku

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus

Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmastoseminaari Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

Helsingin kaupunki Esityslista 28/ (6) Kaupunginhallitus Asia/

Vaikuttaja-päivän 2019 ennakkotehtävä peruskouluille. Ekologisuus ja ympäristövastuullinen toiminta

Vantaan kaupunki Kielotie 28 Puhelin Kaupunkisuunnittelu

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Koska maa on arvokasta.

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Uusiomateriaalit Lahden kaupungissa. Saara Vauramo, ympäristöjohtaja UUMA Road show , Sibeliustalo

Kunnat kiertotalouden kiihdyttämöiksi toimenpide kerrallaan esimerkkejä edelläkävijäkuntien toimenpiteistä

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

MATTI; muutoksen johtamisen haasteet ja onnistumisen avaimet Esri-käyttäjäpäivät

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Rakennusjätteiden kierrätys

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Kiertotalous ja kuntien elinvoima

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kajaanin älykäs elinkaarikortteli

Taustaa materiaalitehokkuuden sitoumustoiminnalle

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

Kunnat kiertotalouden toimintaympäristönä

Kiertotalouden ratkaisut

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Alueellisilla tiekartoilla vauhditetaan Valtsun toimeenpanoa

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Hannele Tiitto Kiertotalouden hankepäällikkö Pirkanmaan liitto

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

ITÄHARJUN ALUE, TURKU MASSASUUNNITTELU PILAANTUNEET MAAT JA JÄTTEET. Kim Brander

Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta Hukat hyötykäyttöön Keski-Suomessa

YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vantaan keskustojen kehittäminen

MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TEKNISET RATKAISUT 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOTEUTUSSUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNGIN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Maapörssi - ylijäämämaiden kohtaamispaikka. Jari Nordström, Maapörssi Oy

KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE

Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Transkriptio:

AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät 8.6.2018 Kaupungininsinööri Henry Westlin Johtava asiantuntija Marika Kämppi Sitowise AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA 13.6.2018 2 1

HOUKUTTELEVA JA KESTÄVÄ MAHDOLLISUUKSIEN LENTOKENTTÄKAUPUNKI, JOKA ELÄÄ YMPÄRI VUOROKAUDEN Image Skanska Oy KASVUN VARAA MELUTASKUSSA 19 000 ASUKASTA 2030 VUONNA 30 000 35 000 TYÖPAIKKAA 65 000 VUONNA 2030 +2,5-3,O MILJ. K-M2 1900 + YRITYSTÄ 2X INVESTOINTEJA 2030 MENNESSÄ (6 MRD ) 2

OMALEIMAISTA KAUPUNKIKUVAA IHMISEN MITTAKAAVAISTA KORTTELIKAUPUNKIA URBAN GREEN Viherverkosto Hulevesien hallinta Kiertotalous 3

Vantaan resurssiviisauden tiekartta Vantaa on sitoutunut kiertotalouden edelläkävijäkaupungiksi ja haluaa panostaa mm. Aviapoliksessainfran ylijäämämaiden ja purkubetonin hyötykäyttöön. Kiertotalous on malli, jossa jätettä ei synny, vaan tuotteet, komponentit ja materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään, ja niiden arvo säilyy. Luonnonvarojen kestävä käyttö on yksi resurssiviisauden kulmakivistä. Vantaan kaupunki on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa ja vilkkaan rakentamisen vuoksi purkuja kierrätysmateriaalien ja maamassojen uusiokäytön kehittämisessä on runsaasti mahdollisuuksia, joita voidaan entistä enemmän ottaa käyttöön. Lähde: Vantaan Resurssiviisauden tiekartta luonnos 03/2018 Vantaan kaupunki 7 Resurssiviisauden tiekartan toimenpiteet Kulutus ja materiaalit Toimenpiteet 2018-2021 mm. Purku-ja kierrätysmateriaalit sekä maamassat otetaan kaupungissauusiokäyttöön Kaavatalouslaskelmiin sisällytetään massatasapainolaskelmat Aluekehittämishankkeissa kehitetään massakoordinaatiota Toimenpiteet 2022-2025 Vakiinnutetaan materiaalivirtojen hallinta järjestelmällisesti osaksi suunnittelu- ja toteutusprosesseja Kaikki maamassat ja purkumateriaalit, jotka ovat uusiokäytettävissä otetaan käyttöön Toimenpiteet 2026-2029 Käytetään kaavamääräyksiä, jotka tukevat kiertotaloutta, kuten rakennusten purettavuutta ja kierrätettävyyttä Tavoitetila 2030 Kaupunki on kiertotalouden edistäjä ja toteuttaja Uusiomateriaalien käyttö selvitetään merkittävissä infrarakentamiskohteissa Lähde: Vantaan Resurssiviisauden tiekartta luonnos 03/2018 Vantaan kaupunki 8 4

Aviapoliksenylijäämämassojen hallinnan toimintamalli Tavoitteena on kehittää Vantaan Aviapoliksen ylijäämämassojen hallinnan toimintamalli. Kartoitetaan, miten maa-ainesten ja purkubetonin kiertokulun tehokkuutta voidaan parantaa, miten kiertoa voidaan alueellisesti hallita ja pyritään hukan minimoimiseen. Merkittävä näkökohta lainsäädännöllisen pohjan ja maapolittiisten ohjauskeinojen selvittäminen. Haetaan myös suuntaviivoja, voidaanko alueen massojen hallinnasta kehittää taloudellista toimintamallia, josta hyötyvät aluerakentamisen eri osapuolet. Toimintamallin ratkaisemiseksi on olennaista aluksi selvittää materiaalien prosessikierto ja asemakaavoituksen eteneminen. Vantaan kaupunki 9 Aviapoliksen kaavarungon osa-alueet ja massatasapainoarvio Laskenta perustuu Vantaan kaupungin toimittamiin Aviapoliksen kaavarunkoon ja maaperäkartoitukseen. Kaikki osa-alueet (1-8) on selvitetty ja niistä on tehty laskenta-arvio. Arviota täsmennetään työn edetessä. Aviapolis on myös SeutuMaisan pilottikohde. (SeutuMaisa-projektin tavoitteena on toteuttaa vuosina 2017-2019 paikkatietopohjainen pilottityökalu tukemaan kaivumassojen tilastoinnin, seurannan ja raportoinnin kehittämistä sekä kuljetusten seurannan hallintaa. Lähde: HSY) Vantaan kaupunki 10 5

Yhteenveto alueen maa-ainesten massatasapainosta Massatarkastelujen perusteella alueella on louheen osalta alijäämää. Muiden maiden osalta alueella on ylijäämää. Alueella on yhteensä viher- ja virkistysaluetta 190 000 m2, jotka ovat potentiaalisia ylijäämämaa-ainesten sijoituspaikkoja. Louheen vajausta voidaan todennäköisesti pienentää käyttämällä alueella purettavaksi osoitettujen rakennusten tuottama betonimurske hyväksi katu-ja esirakentamisessa. Vantaan kaupunki 11 Toimintamallin mahdollisuudet ja haasteet Tavoitteena kestävä ja vastuullinen rakentaminen. Kiertotalous nähdään myös taloudellisen toimintamallin mahdollisuutena, jossa materiaalit kiertävät ja niille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Aviapoliksen alue ja sinne kehitettävä toimintamalli on ainutlaatuinen ja se vaatii laaja-alaista suunnittelua, pitkäjänteistä toimintatapaa sekä laajaa vuoropuhelua ja sidosryhmätyötä. Lähde: Vihreän talouden keskeiset haasteet Pohjoismaissa Lindberg ym. (2016) Vantaan kaupunki 12 6

Toimintamallin mahdollisuudet ja haasteet Aviapoliksessa erityisesti Ylijäämämassojen hyötykäyttö tukee Vantaan tavoiteasettelua ja kiertotaloutta. Kiertotaloustoimet tulee järjestää mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Hallitut ja koordinoidut mm. ylijäämämassojen käsittely ja vastuullinen purkaminen Välivarastoinnin sijoittelu ja massa-alijäämän paikkaus Paljon maanomistajia -kannustimet lähteä mukaan. Taloudellisen mallin haasteet, miten hyödyt jakautuisivat toimijoiden kesken. Pitkä toteutuksen aikajänne Vantaan kaupunki 13 Toimintamallin mahdollisuudet ja haasteet Maankäytön näkökulmia Tavoitteena saada uusi ja innovatiivinen, käytännössä toimiva ja kiinnostava kokonaisuus, jollaista ei ole aiemmin toteutettu. Edellytyksenä alueen toteuttamiselle tulee olla se, että saadaan kaikille hyötyä alueen kehittämisestä maanomistajille, kaupungille, asukkaille ja ympäristölle. Tavoitteena saada mukaan hankkeeseen viranomaisten aukoton taustatuki ja selvitettävä mahdollisuudet useisiin erilaisiin tukimuotoihin. Selvitettävät maapolitiiset ohjauskeinot mm. Kehittämisaluemenettely Vapaaehtoiset maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa Maanvuokrasopimukset Vantaan kaupunki 14 7

Brändin rakentaminen toimintamalliin Vantaan tavoitteet resurssiviisauden edistämiksesi tunnistetaan, konkretisoidaan ja viestitään -kiertotalous, energiatehokkaat ratkaisut sekä ympäristövastuullisesti toimivat asukkaat ja yritykset ovat keskiössä. Toimintamallille brändin luominen on kokonaisvaltainen prosessi. Millaiset arvot brändille halutaan luoda? Toimintamallista myönteinen, yhteinen nimittäjä alueelle, johon halutaan kuulua mukaan ja josta syntyy positiivinen imago. Olennaista yhteistyö alueen toimijoiden kanssa. Kiertotalouden materiaalien käyttö tehdään myös näkyväksi. Jopa vetovoimatekijäksi? Vantaan kaupunki 15 Kiitos! Tikkurilanaukio - Vuoden 2017 kuntatekniikan saavutus/skty -Vuoden 2017 ympäristörakenne / RTT ja Puutarhaliitto 8