Kiertotalous ja kuntien elinvoima

Transkriptio

1 Kiertotalous ja kuntien elinvoima Jutta Laine Ylijoki johtava asiantuntija, DI Kiertotalouden määritelmä Rakennusten, rakenteiden, materiaalien, tuotteiden ja niiden osien elinkaarta pidennetään vuokraamalla, uudelleenkäyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Elinkaarensa päässä rakenteet, osat ja materiaalit edelleen hyödynnetään ja luodaan uutta lisäarvoa. Resurssien käyttö ja hävikki minimoidaan elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Kiertotalous on eri asia kuin kierrätys, jossa etsitään käyttöä jo syntyneelle jätteelle. Kiertotalous ei lähtökohtaisesti kestävää!

2 Globaali kehitys YK:n kestävän kehityksen universaaliset tavoitteet (Sustainable Development Goals, SGS) Agenda 2030: Tehdään maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista, jos huomioimme sekä ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. EU:n 7. ympäristöä koskeva toimintaohjelma ympäristöohjelma EAP ( ): Vuonna 2050 elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Vaurautemme ja terveellinen ympäristömme perustuvat innovatiiviseen kierrätystalouteen, jossa mitään ei tuhlata ja jossa luonnonvaroja hallinnoidaan kestävästi ja luonnon monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja palautetaan ennalleen yhteiskuntamme kestokykyä parantavilla tavoilla. Vähähiilinen kasvumme on jo kauan sitten erotettu resurssien käytöstä, mikä määrää tahdin turvalliselle ja kestävälle maailmanlaajuiselle yhteiskunnalle. Ellen McArthur Foundation (EMF): Circular economy is restorative and regenerative by design. Agenda 2030: kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 sisältää poliittisen julistuksen, kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) ja suunnitelmat toimeenpanokeinoista ja toimeenpanon seurannasta Kestävän kehityksen päätavoitteita 17 ja niillä yhteensä 169 alatavoitetta köyhyys eriarvoisuus puhdas vesi ja ilmasto ympäristön tila vauraus rauha ja oikeudenmukaisuus. Tavoitteiden toteutumisen seurantaan 200 globaalia mittaria sekä valtioiden kansalliset indikaattorit.

3 Viitekehys Suomessa EU:n Kiertotalouspaketti (Closing the loop An EU action plan for the Circular Economy, ) kiertotalouden toimintasuunnitelma ja sitä tukevat ehdotukset säädösmuutoksista. Pääministeri Sipilän hallituksen tavoite Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä ja instrumentit Biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihankkeet. Pääministeri Rinteen hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen ja selvitys kevään 2020 kehysriiheen mennessä edellytyksistä edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta. Sitran ja ministeriöiden Kiertotalouden tiekartat ja Kiertotalouden toimenpideohjelma kiertotalouden mahdollisuuksien toteuttamiseksi. EU:n muovistrategia muovijätteen ja roskan aiheuttamia ongelmien ratkaisemiseksi ja kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi. Kiertotalouden tekijät Maankäyttö ja kaavoitus Alue- ja elinkeinokehitys Kestävä kehitys YK Agenda 2030 Strategiat ja visiot Omistajaohjaus ja raaka-aineet Talous Lainsäädäntö- ja ohjauskeinot Kestävä kehitys ja ympäristö Liikenne Energia t Jätehuolto Vesihuolto

4 Kiertotalous ja kuntalainen Kiertotalouden keskiössä rakennettu ympäristö tekniset kierrot (tuote, jäte, materiaali ja energiakierrot) biokierrot liiketoimintakonseptit organisaatiot Ihminen kiertotalouden moottorina toimija, käyttäjä, asukas, asiakas mahdollisuudet ja osaaminen motivaatio ja asenne toiminta ja sen kesto vuorovaikutus Kestävän kiertotalouden perustana on huolellinen suunnittelu ja toimijaverkostot Suunnittelutyö ei aina ole keskiössä, vaikka se määrittääkin 80 % elinkaaren aikaisista kokonaisvaikutuksista läpi koko arvoketjun. Suunnittelu alkaa jo paljon ennen päätöksentekoa. Tyypillisesti kestävän kiertotalouden toimissa tarvitaan monialaisuutta ja laajaa toimijayhteistyötä. Usein vasta kaivinkone herättää kuntalaisen ja sidosryhmät huomaamaan, että nyt tapahtuu

5 Kiertotalous Rakentamisessa Kiertotalous on tänään rakentamisen lähtökohta Miksi Rakennussektorin päästöjä leikattava ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnilla ja kaupungeilla vastuu vähähiilisen rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta Ratkaisuilla minimoidaan hiilijalanjälki ja elinkaarenaikaiset kokonaisvaikutukset Kuka Kaikki rakennettua ympäristöä kehittävät ja rakentamista suunnittelevat toimijat ja organisaatiot

6 Kiertotalouden spiraali rakentamisessa Alue ja hankekehitys toimenpideohjelma ja seurantakriteerit aluesuunnittelu ja vaikutusarviointi maankäyttö, kaavoitus ja hankesuunnittelu liikenne, energia, vesi ja jätehuoltoratkaisut kunnallistekniikka ja infraratkaisut Suunnittelu ja rakentaminen vähäpäästöiset rakennukset, rakenteet ja materiaalit yhteistyö ja tiedolla johtaminen rakentamisen prosesseissa rakentamisen materiaali ja energiatehokkuus tavoitteiden toteutuminen ja arviointi Käyttö, kunnossapito ja korjaaminen elinkaaritiedon hyödyntäminen huolto ja kunnossapito korjaus ja purkusuunnittelu Asuminen, käyttö, kunnossapito ja korjaaminen Rakentaminen ja työmaaprosessit Alue ja hankesuunnittelu Alue ja hankekehitys Kiertotalous infrahankkeissa Lupamenettelyt Uusiomateriaalit Välivarastot YVA Haitta-aineet Hankintamenettely Uusiomateriaalit Energiaratkaisut Elinkaarivaikutukset Tekninen suunnittelu Massatasapaino Uusiomateriaalit Sivuvirrat Maankäytön suunnittelu Kuljetusten minimointi Maa-aineisten uusiokäyttö Maa-ainespankit

7 Materiaalitehokkuutta suunnitteluprosesseilla Suunnitteluprosessin kehittäminen Strategisen materiaalisuunnittelun tavoitetasot ja seuranta Rakentamisprosessin läpinäkyvyys ja digitalisointi prosessin vaiheet ja toimijat rakentamisen materiaalit ja niiden ominaispäästöt jätteiden määrät, laadut sekä käsittely- ja hyödyntämisvaihtoehdot Toimijaverkoston kehittäminen ja toiminnan kestävyys Materiaalitehokkuuskerroin Seuranta ja indikaattorit (kg/a, päästöt/a) materiaalitehokkuustavoitteet ja niiden seuranta hävikin seuranta ja minimointi kustannussäästöt Hiilijalanjäljen laskenta hankesuunnittelun työkaluna Perustuu elinkaariarviointiin 1 Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely 2 Inventaarioanalyysi 3 Vaikutusarviointi 4 Tulosten tulkinta

8 Vähähiilinen, resurssiviisas kunta Strategia, visio ja vaikutukset Verkostot ja T&K&I Imago, viestintä ja vuorovaikutus Vähähiilinen, resurssiviisas kunta Rakennettu ympäristö, energia, vesi, jätehuolto Infra ja rakentaminen Ihmisläheinen Soveltuu kaikkien arkeen Elinkaaren huomioon ottava Muunnosjoustava Rakenteellisesti ketterä Yli rajojen verkottuva Aluekehitys, kaavoitus, maankäyttö Kestävän kunta syntyy pitkäjännitteisellä suunnittelulla Monialaisen, ennakoivan suunnittelun tulos näkyy rakennettuna ympäristönä, jossa ihminen voi tehdä kestäviä ratkaisuja. FCG:ltä saat kaikki tarvittavat palvelut!