SÄRKÄNNIEMEN, MUSTALAHDEN, ONKINIEMEN JA SANTALAHDEN RANTAPUISTON KEHITTÄMISEN

SÄRKÄNNIEMEN, MUSTALAHDEN, ONKINIEMEN JA SANTALAHDEN RANTAPUISTON KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS JA JATKOTYÖN LINJAUKSET Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki Kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallituksen kehittämiskokous 16.4.2018 Johtaja Teppo Rantanen / Hankejohtaja Tero Tenhunen 1

SÄRKÄNNIEMI -MUSTALAHTI ONKINIEMI SANTALAHTI KEHITTÄMINEN 1. Pohjoismaiden vetovoimaisin tapahtumakaupunki strategia ja tavoitteet 2. Särkänniemen alueen kehittämisen tilannekatsaus 3. Onkiniemen kulttuuritehdas 4. Järvikeskus Lake Center 5. Särkänniemen palloilu- ja monitoimiareena 6. Santalahden rantapuisto 7. Yhteenveto ehdotettavista linjauksista jatkovalmistelua varten 2

3

4

POHJOISMAIDEN VETOVOIMAISIN TAPAHTUMAKAUPUNKI STRATEGIATAUSTA YLEISTÄ ALUEKOKONAISUUDEN KEHITTÄMISESTÄ Tampereen uuden strategian 2030 Sinulle paras tavoitteena on nostaa Tampere Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Tampereen strategisen kehitysohjelman Viiden Tähden Keskustan merkittävin kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja matkailua koskevia tavoitteita toteuttava kokonaisuus on Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston alueista koostuva vetovoimainen keskustan järvenrantakaupungin elämyskeidas. Alueen kehittäminen tukee voimakkaasti kasvavaa tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja tuo Tampereelle paljon lisää matkailijoita ja työtä. Alueen kehittämisellä on suuri aluetaloudellinen merkitys ja sen kehittäminen kokonaisuutena lisää Tampereen kilpailuetua muihin kasvukeskuksiin. Aluekokonaisuuden kehittäminen ja sen liittyminen osaksi keskustan palvelukokonaisuutta valtatien siirryttyä tunneliin vahvistaa keskustan länsipuolen vetovoimaa. 5

LAURI LYLYN PORMESTARIOHJELMA VUOSILLE 2017-2021 INHIMILLINEN JA VETOVOIMAINEN TAMPERE Tampere on kansallisesti vetovoimainen, mutta kaupungin kansainvälistä tunnettuutta on lisättävä. Tunnettuutta vahvistetaan kertomalla Tampereen tarinaa siitä, mitä olemme, mille rakennamme ja millä erotumme muista. Tärkeä osa tarinaa ovat alueen kansainvälisesti tunnetut toimijat, tapahtumat ja ilmiöt. Tampereella on vahva matkailupotentiaali. Matkailumarkkinointi rakentuu Tampereen kansainvälisille vahvuuksille, joita ovat luonto, järvet, metsät, turvallisuus ja puhtaus. Pohjoismaiden suurimmassa sisämaakaupungissa nämä yhdistyvät monipuoliseen kulttuuri-, urheilu-, konferenssi- ja tapahtumatarjontaan sekä hyvään saavutettavuuteen. 6

TAMPEREEN STRATEGIA 2030 Tavoitteena on nousta vuoteen 2030 mennessä Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Kaupunki toimii aktiivisesti alueen kaupunki- ja matkailumarkkinoinnissa, matkailutarjonnan kehittämisessä sekä alueen toimijoiden yhteistyön vauhdittamisessa. Kaupungin merkittävät hankkeet ja investoinnit vahvistavat alueen tunnettuutta ja vetovoimaa. Kaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjonta, luonnon monimuotoisuus ja turvallinen elinympäristö muodostavat kansainvälisesti kiinnostavan matkailukokonaisuuden. Laadukkailla ja monipuolisilla viheralueilla ja -verkostoilla sekä vesistöjen kestävällä hyödyntämisellä vahvistetaan kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa. 7

Teknologinen kehitys Työelämän murros Kaupungistuminen Globalisaatio Kaupunkien välinen kilpailu Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen Ilmastonmuutos ja niukkenevat resurssit Monimutkaistuva turvallisuusympäristö Strategiset painopisteet Toimintatavat Ymmärrys toimintaympäristöstä ja asiakkaista Toimimme yhdessä VISIO 2030: Tampere Sinulle paras YHDESSÄ TEKEVÄ JA INHIMILLINEN Osallisuus ja aktiivisuus / Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki / Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRJESSÄ Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen / Työhön johtava koulutus ja osaaminen / Osaavan työvoiman houkuttelu ja juurruttaminen LUOVA JA INNOVATIIVINEN Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka / Innovaatioympäristöt ja alustat / Kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta URBAANI JA KESTÄVÄSTI KASVAVA Kaupungin kasvu / Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö / Älykkyys ja kestävyys Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Uudistumiskyky Vaikuttava verkostokumppanuus Toimimme vastuullisesti Tasapainoinen talous ja aktiivinen omistaminen Toimimme avoimesti ja rohkeasti TAVOITELTAVAT TULOKSET 2030 Tasaisesti jakautunut hyvinvointi Paras asiakas- ja asukaskokemus Kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita Suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa Joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä Kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Luovuuden ja innovaatioiden kohtauspaikka Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki Maailmalla tunnettu, kansainvälinen ja vahvasti verkottunut 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Hiilineutraali Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä

VISIO 2030: Tampere Sinulle paras TAVOITELTAVAT TULOKSET 2030 LUOVA JA INNOVATIIVINEN Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka / Innovaatioympäristöt ja alustat / Kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta URBAANI JA KESTÄVÄSTI KASVAVA Kaupungin kasvu / Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö / Älykkyys ja kestävyys Luovuuden ja innovaatioiden kohtauspaikka Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki Maailmalla tunnettu, kansainvälinen ja vahvasti verkottunut

TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017-2030 Erityinen kehittämiskohde on Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkoskea myötäilevä houkutteleva, katkeamaton rantareitistö. Tampereen kehittyvät pitkät ranta-, vesi- ja jääreitit virkistyspalveluineen avaavat mahdollisuuksia liikunta- ja urheilutapahtumille, matkailuyrittäjyydelle, liikuntakasvatukselle sekä hyvinvoinnin, tapahtumatuotannon ja matkailun kehittämiselle. Tampereen keskustan ympäristöllisiä vahvuuksia ovat vesi, maisemat, kaupunkiluonto ja ihmisen rakentamat urbaanit viherympäristöt. Viher- ja virkistysverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja osana keskustan kaupunkirakennetta. Tavoitteena on uudenlaisten toimijoiden ja konseptien avulla rakentaa Särkänniemen Mustalahden Onkiniemen Santalahden alueesta ympärivuotisen toiminnan ja tapahtumien vyöhyke, joka on merkittävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä. Tampereen brändiin sopii ajatus maailmassa ainutlaatuisesta järvikaupungista ( Tampere Lake City ). 10

TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017-2030 11

TAPAHTUMATOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Visio 2025: Tampere, Suomen keskeisin tapahtumapaikka Tampere on Suomen mielenkiintoisin tapahtumakaupunki ja yksi Pohjoismaiden johtavista tapahtumakeskuksista Monipuolinen tapahtumakenttä houkuttelee väkeä kaikkialta Suomesta ympäri vuoden ja jossa järjestetään vuosittain useita kansainvälistä mielenkiintoa herättäviä urheilu- ja kulttuuritapahtumia, messuja ja kongresseja. Kaupunginhallitus käsitellyt tavoitteet ja linjaukset 22.6.2015 12

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELINKEINO-OHJELMA -LUOVA UHO Kaupunkiseudun tulee tarjota vetovoimaisia tapahtumia, elämyksiä ja matkailupalveluita. Tampereen kaupunkiseudun tapahtumatarjonta on erittäin monipuolista. Tampere tarjoaa seudun keskuskaupunkina urbaaneja elämyksiä: kulttuuria, urheilutapahtumia ja matkailupalveluita. Erityisesti kansainvälisten matkailijoiden näkökulmasta näiden lisäksi merkittäviä matkailuvaltteja ovat uusi Muumimuseo sekä seudun järvet ja luonto, joiden tuotteistamiseen tulee panostaa. 13

14

SÄRKÄNNIEMEN ALUEEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS 15 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA

Linjaukset ja valmistelutilanne KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA: Linjaus kehittämisestä osana järvenrantakaupunkia 2013/2015/2017 YLEISSUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Yhteistyössä Särkänniemi Oy:n ja tilakeskuksen kanssa 12/2014 KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMINEN 4/2016 JÄRVILUONTOKESKUKSEN OPISKELIJAKILPAILU 5/2017 ASEMAKAAVOITUS KÄYNNISTYI 8/2017 ASEMAKAAVAN LUONNOSVAIHE 4-6/2018 ONKINIEMEN TRIKOON TONTINLUOVUTUSKILPAILU 6-11/2018 Yhteistyösopimus Särkänniemi Oy:n kanssa 8-12/2018 ASEMAKAAVA HYVÄKSYMISKÄSITTELYYN VUODEN 2019 ALKUPUOLELLA KAAVOITUSOHJELMAN MUKAISESTI 17

Suunnittelun tavoitteet Tulevaisuudessa alue on nykyistäkin paljon vetovoimaisempi matkailun ja vapaa-ajan vieton kohde Tampereella Särkänniemen huvipuiston edellytyksiä ja toimintoja kehitetään Mustalahden sataman alueelle mahdollistetaan hotelli-, ravintola- ja kylpylätoimintojen rakentaminen Kortelahden ylittävä uusi siltayhteys tutkitaan, sataman ja vesiliikenteen käyttäjien palveluja parannetaan sekä uusiin järvimatkailun palveluihin varaudutaan Järviluontokeskuksen yhteydessä, Onkiniemen tehdaskiinteistöjen uuskäyttö kulttuuritehtaana ja ympäristön täydennysrakentaminen mahdollistetaan Sara Hildenin taidemuseon alueen toimintaedellytyksiä parannetaan Rantatunnelin avaamisen myötä Paasikiventien liikennemäärät ovat vähentyneet ja liikenneympäristö uudistetaan Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan sekä Näsijärven ja Tammerkosken rantoja pitkin että keskustan ruutukaavaverkkoon, Muutos yhdistää kaupunkikeskustan järvimaisemaan osana uutta Näsijärven rantakaupunkia 18

YLEISSUUNNITELMA 2016

YLEISSUUNNITELMAYHDISTELMÄ 2016

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMAN HAVAINNE 2016

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA ja KAAVALUONNOKSEN VIITESUUNNITELMA 2018

Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi Ehdotettava linjaus jatkovalmistelua varten on, että Särkänniemen alueen asemakaavan sekä sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Sekä asemakaava, että yhteistyösopimus tulevat päätettäväksi normaalin päätösprosessin mukaisesti. 30

ONKINIEMEN KULTTUURITEHDAS Tehdaskiinteistöjen kehittäminen ja myyntiin tähtäävä kilpailu 31 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA

Rakennukset Tehdasrakennukset ovat valmistuneet vuosien 1953-1955 aikana, tehdastoiminta on loppunut 1992. Tehdasrakennuksen huoneistoala on n. 11 900 m² ja voimalaitosrakennuksen n. 1 500 m², tontilla on lisäksi varastorakennuksia. Tontin pinta-ala n. 22 000 m². Tontin omistaa Tampereen kaupunki. Yhteensä tehdasrakennuksista on vuokrattuna (1/2018) n. 1500 m², vuokralaisina on mm. taiteilijoita, muusikoita ja käsityöläisiä. Rakennuksessa havaittiin käytön estäviä haittaaineita alkuvuodesta 2017, mistä syystä vuokrattavan tilan määrä on aiemmasta laskenut. Tilakeskus liikelaitos on syksyllä 2017 käynnistänyt korjaustoimia, joiden on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Näiden korjausten jälkeen voitaneen tilojen vuokrausta jatkaa perusparannuksen alkamiseen tai rakennuksen myyntiin saakka. Huolto- ja kunnossapitokustannukset olivat vuonna 2016 n. 216.000 ja vuonna 2017 n. 820.000. Vuoden 2016 vuokratulo (pääomavuokra ja ylläpitovuokra) oli n. 350.000 ja vuoden 2017 vuokratulo (pääomavuokra ja ylläpitovuokra) oli n. 128.000. Vain osa kiinteistön tiloista on voitu vuokrata nykyisessä kunnossaan. Rakenteiden ja rakennusosien välttämättömät korjaukset sekä rakennuksen pitäminen toimintakuntoisena edellyttää perusparannusta. Nykyinen vuokrataso ei mahdollista laajan rakennuksen perusparannusta, jonka hinta asemakaavoituksen myötä mahdollistuvasta uudesta käyttötarkoituksesta riippuen on varovastikin arvioiden n. 20 m 32

Asemakaavatilanne Asemakaavatyön (8663) lähtökohtana on Särkänniemen alueesta laadittu yleissuunnitelma (22.2.2016). Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa tehdasrakennusten myyminen uusille omistajille. Trikoon entisestä tehdasalueesta on tavoitteena muodostaa asumista, harrastus- ja kulttuuritoimintaa, palveluja sekä yritystoimintaa yhdistävä rakennuskokonaisuus, jossa myös kaupunki voisi olla vuokralaisena/omistaa osan rakennuksesta (KOY). Tavoitteena on rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen ja alueen täydennysrakentaminen. Asemakaavan muutostyö on käynnistynyt syksyllä 2017. Valmistelutyö ja asemakaavaluonnos valmistuvat keväällä 2018. Kaavaehdotus laaditaan luonnosvaiheessa käytävän tontinluovutuskilpailun pohjalta. 33

Tontinluovutuskilpailu Kaupungin suunnitelmana on järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailu Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä kehittämiseksi asemakaavoituksen luonnosvaiheessa. Kilpailu on luonteeltaan tontinluovutuskilpailu, jossa tehdaskiinteistön ostaja saa rakennettavakseen osan kortteliin kaavoitettavista asunnoista. Kilpailun pääasiallisena kohteena on alueen täydennysrakentaminen tontinluovutuksella. Rakennusoikeutta luovutetaan tehdaskiinteistön perusparannus- ja vuokrausvelvoitteella ja rakennus myydään kunnostettavaksi asemakaavassa merkittyyn käyttötarkoitukseen. Tontti vuokrataan tai myydään. alustava viitesuunnitelma, asemakaavaluonnoksen valmistelumateriaalia, Arkkitehdit MY 12.1.2018 34

Tontinluovutuskilpailu Kilpailussa etsitään taloudellisesti toimivaa konseptia kulttuuritoiminnan säilymiselle ja kehittymiselle Onkiniemessä. Esitetyn liiketoimintamallin tulee mahdollistaa tehdasrakennusten peruskorjaus sekä kohtuuhintainen vuokrataso ainakin osassa kiinteistöä, jotta kulttuuritoimintojen sijoittuminen omaehtoisesti mahdollistuu. Toimintamallin tulee edesauttaa omaehtoista ja ei-kaupallista kulttuuritoimintaa järjestävien yhteisöjen toimimista kiinteistössä osana kaupallista muuta toimintaa. Kaupunki on valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen kilpailun voittaneen tahon kanssa niiltä osin, kuin Hyvinvointipalveluiden kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarvitsevat alueelta tiloja. Tehdasrakennuksesta ja sen laajennuksesta jälleenvuokrataan tiloja Sivistysja kulttuurilautakunnan osoittamille ja tukemille avustusyhteisöille. Avoimia tilakysymyksiä on tällä hetkellä mm. Sara Hildénin taideakatemialla, Lastenkirjainstituutilla sekä Ahaa-teatterilla. Kaupungin vuokraamaa tilaa tehdasrakennuksessa tai sen täydennysosassa olisi alustavan arvion mukaan n. 4 900 m². 35

Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä alueen kehittämiseksi asumisen, yritysten ja kulttuuritoimijoiden käyttöön järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu asemakaavoituksen luonnosvaiheessa tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tontinluovutuskilpailun ratkettua alueesta tehtävät sopimukset tulevat päätettäväksi normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti. 37

JÄRVIKESKUS LAKE CENTER 38 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA

Järvikeskus Lake Center Mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen järvimatkailun merkittävän kehittämisen Tampereella Vahvistaa Visit Finlandin Lake Finland markkinointia tarjoamalla kärkikohteen luontomatkailuun Kansainvälinen matkailu kasvaa merkittävästi Suomen matkailuvaltteja ovat luonto ja järvet. Matkailijamääriä on mahdollista kasvattaa merkittävästi toimintaa monipuolistamalla ja kehittämällä. Edistää paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaa Tarjoaa palvelupaketin, joka yhdistää matkailun, luonnon ja elämyksellisyyden Tukee hyvinvoivaa ja liikkuvaa elämäntapaa Luo edellytykset kaupunkilaisten matalan kynnyksen aktiviteeteille kesällä ja talvella Yhdistää kansainvälisesti kiinnostavan arkkitehtuurin ja ainutlaatuisen toimintakonseptin

Sijaintivaihtoehtojen vertailu Selvityksen yhteydessä kartoitettiin eri sijaintivaihtoehtoja keskukselle. Paras ratkaisu keskukselle on osana Särkänniemen matkailukeskittymää Mahdollistaa koko Särkänniemen alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen ja kytkee Särkänniemen alueen osaksi keskustaa Vahvistaa järvikaupungin matkailu-, tapahtuma- ja asukaskeskittymän syntymistä Synergiaedut, palvelutarjonta alueen muiden toimijoiden kanssa Alueella valmis asiakaspotentiaali olemassa muiden vetovoimatekijöiden kautta Näsijärven aktiviteettimahdollisuudet ja ympärivuotisuus Saavutettavuus, etäisyys keskustasta, arkkitehtuuriset mahdollisuudet Satama-alueen kehitysmahdollisuudet

Järvikeskuksen konseptiluonnos Konsepti muodostuu seuraavista kokonaisuuksista Seudullinen järvimatkailun portti Elämyksellisen järvi- ja avantokylpylä Järvikeskuksen teemaa tukeva ravintolakonsepti Outdoor Center -toiminta Vetovoimainen seminaari- ja tapahtumatila Luontotiedon ja kestävän teknologian näyteikkuna Konsepti pohjautuu ympärivuotiseen toimintaan Kävijätavoite 200 000/vuosi vrt. Särkänniemi 750 000 kävijää Kaupinojan ja Rauhaniemen saunat yht. 100 000 kävijää

Liiketoimintamalli Järvikeskuksen liiketoimintamalli on mallinnettu osana konseptiselvitystä Mallinnuksen perusteella Järvikeskuksen toiminnalle on löydettävissä liiketaloudelliset edellytykset Kohteen operoinnista ovat esittäneet kiinnostuksensa sekä kaupungin omat yhtiöt että ulkopuolinen toimija - Särkänniemi Oy ja Palvelukiinteistöt Oy, joissa asiaa on käsitelty hallituksissa. Toimijat haluavat jatkaa neuvotteluita. - Töölö Urban Oy, joka on laatinut ehdotuksen Näsijärvi Lake Poolin ja Outdoor Centerin toteutuksessa yhteistyössä Bluet Oy:n ja Marinetek Finland Oy:n kanssa. Töölö Urban Oy haluaa jatkaa neuvotteluita. - Töölö Urban Oy on helsinkiläinen yritys, joka ylläpitää Allas Sea Pool Helsinkiä. Yritys etsii laajentumismahdollisuuksia Suomessa ja kansainvälisesti.

Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi Järvikeskuksen valmistelua esitetään jatkettavaksi Särkänniemen ja Mustanlahden sekä Kortelahden satamien kokonaisuuden kehittämisen yhteydessä ja osana matkailun ekosysteemin kehittämistä. Jatkovalmistelussa selvitetään hankkeen markkinaehtoisen toteuttamisen mahdollisuudet ja malli Järvikeskuksen operaattorin valitsemiseksi. Järvikeskuksen mahdollista toteuttamista koskevat sopimukset tuodaan päätettäväksi normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti.

SÄRKÄNNIEMEN PALLOILU- JA MONITOIMIAREENA

Taustaa Pyynikin palloiluhallin peruskorjaamista ja laajentamista sekä Santalahden uuden palloiluhallin toteutusedellytyksiä on tutkittu 2017 vuoden aikana. 2018 valmistui tarveselvitys ratkaisuvaihtoehdoista. Kehitysohjelmat teetti jo kesällä 2017 tarkastelun palloiluhallin sijoittamisesta Särkänniemen yleissuunnitelman alueelle, joka osoitti, että palloiluhalli voisi olla mahdollista sijoittaa alueelle. Selvitys perustui aiempaan yleissuunnitelmavaihtoehtoon. Nyt valitussa Särkänniemen yleissuunnitelmassa edellytyksen palloiluhallin toteuttamisesta ovat parantuneet aiemmasta selvityksestä. Yleissuunnitelmassa on varaus 6000 m2 monitoimiareenalle. Tilaa on varattu riittävästi ja sijainti on aiempaa suunnitelmaversiota parempi. Myös Särkänniemi olisi kiinnostunut tutkimaan palloiluhallin sijoittumista alueelle siten, että siitä tehtäisiin monikäyttöinen areena. Särkänniemen sijaintivaihtoehto on tutkimisen arvoinen vaihtoehto mikäli palloiluhalli läntisen keskustan alueelle aiotaan toteuttaa. Palloiluhallin sijoittuminen Särkänniemen alueen yhteyteen olisi Viiden tähden keskustan tavoitteita tukeva ratkaisu. 46

Sijaintivaihtoehdot Särkänniemen vaihtoehto 47

Särkänniemen sijaintivaihtoehto 48

49

Särkänniemen sijainnin lähtökohtia ja hyötyjä Palloiluhallin sijoittuminen Särkänniemen alueen yhteyteen olisi Viiden tähden keskustan tavoitteita tukeva ratkaisu. Yleissuunnitelmassa on varaus 6000 m2 monitoimihallille. Lisäisi Särkänniemen alueen kokonaisuuden monipuolisuutta ja vetovoimaa. Lisää Särkänniemen alueen ympärivuotista käyttöä ja tuo alueelle lisää kävijöitä Tukee alueen kokonaisuuden kaupallisuutta ja kannattavuutta Alueella on jo olemassa ja tulee jatkossa olemaan kattavat palloiluhallia tukevia palveluita ja toimintoja Hotelli, Pysäköintiä, Ravintolamaailma, Tilojen käyttökapasiteetin ja monikäyttöisyyden maksimointi -> isot synergiat Särkänniemellä tarve tasalattiahallille kesäisin Kesällä palloiluhalli puolestaan vajaakäytöllä Kustannusten jakaminen useammalle osapuolelle Yhdistettynä hankkeena voisi toteutua aikaisemmin kuin erillisinä hankkeina Olisi jo käynnissä olevassa kaavaprosessissa mukana voidaan vielä muuttaa merkinnät siten, että ne mahdollistavat monitoimihallin palloilukäytönkin. 50

Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi Särkänniemen alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan synergiat alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitus- ja omistusmallit. Kyseessä ei ole linjaus hallin sijoituspaikasta tai toteutuksesta, vaan toteutusedellytysten selvittämisestä kyseiselle paikalle. Mikäli selvitys osoittaa, että paikka on soveltuva palloiluhallin paikaksi, niin mahdollisesta jatkosta, toteutuksesta ja toteutusmallista tehdään erikseen päätökset kaupungin normaalien käytäntöjen sekä päätösprosessien mukaisesti. 51

SANTALAHDEN RANTAPUISTO 52 KIINTEISTÖT-,TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA

Keskustan tapahtumapaikkojen verkko Santalahden rantapuisto on tärkeä osa keskustan kehittämisohjelman kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun edellytyksiä edistävää elämyksellistä järvenrantakaupunkia sekä tärkeä täydennys keskustan tapahtumapaikkojen verkkoon. Keskustan tapahtumaverkkoa kehitetään palvelemaan kaupunkistrategian mukaista tavoitetta olla pohjoismaiden johtava elämyskaupunki ja parantamaan tapahtumien järjestämisen sekä tapahtumaelinkeinojen edellytyksiä. 53

Tapahtumatoiminnan suuntaviivat - tapahtumapaikkojen kehittäminen Kaupunginhallituksen 6/2016 hyväksymässä Tapahtumatoiminnan suuntaviivat -asiakirjassa todetaan, että kaupungin elävöittäminen tapahtumien avulla otetaan huomioon yleisiä alueita suunniteltaessa. Yleisiä alueita ja kiinteistöjä peruskorjatessa sekä uudiskohteita rakennettaessa huomioidaan monikäyttöisyys ja tapahtumanäkökulma. Keskeisten julkisten tilojen ja alueiden pitää täyttää tapahtumajärjestämisen asettamat edellytykset ja mahdollistaa tapahtumien järjestäminen ekologisesti kestävillä toimintatavoilla. Samassa dokumentissa asetetaan kaupungin yleisten alueiden ja tapahtumarakenteiden kehittämisen tavoitteiksi, että kaupungissa on laaja valikoima korkeatasoisia ja monikäyttöisiä tiloja ja alueita, jotka mahdollistavat niin suurten kuin pientenkin tapahtumien järjestämisen, kaupungin infrastruktuuri huomioi tapahtumatoiminnan ja mahdollistaa kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ja tapahtuma-alueita, -paikkoja ja -rakenteita kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. 54

55

56

Santalahden rantapuisto Santalahden rantapuisto on ollut perinteisesti avoin oleskelupuisto, jossa on paljon nurmialuetta vapaaseen oleskeluun ja pelailuun. Toteutussuunnittelussa huomioidaan elementit, joilla varmistetaan puiston toimiminen myös tapahtumakäytössä. Keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä olevat puistot, kuten Pyynikki, Tammerkosken rannat, Eteläpuisto jne. ovat perinteisesti olleet kaupunkilaisten viihtymis-, kokoontumis- ja tapahtumapaikkoja. Santalahden rantapuisto tulee valmistuttuaan olemaan laajasti kaupunkilaisten viihtymiskäytössä, mutta myös merkittävä lähivirkistäytymispaikka alueen asukkaille. Toteutusvaiheessa on tärkeää huomioida alueen korkea käyttöaste, jotta puisto pysyy toimintakuntoisena niin yleisötapahtumissa kuin omaehtoisessa viihtymisessäkin. Sijaintinsa puolesta Santalahti liittyy korkeatasoiseen ja poikkeukselliseen kokonaisuuteen yhdessä Särkänniemen ja Onkiniemen kanssa, luoden alueen, jolla on ainutlaatuinen potentiaali matkailun ja tapahtumatoiminnan saralla. 57

Santalahden rantapuisto Santalahden rantapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 13.1.2015. Suunnitelma käsittää kolmen hehtaarin laajuudelta uutta puistoaluetta, joka syntyy järveä täyttämällä sekä lisäksi entistä puistoaluetta noin 7 hehtaaria. Toteutussuunnittelu vaiheessa osaan puistoaluetta lisätään tapahtumia mahdollistavia elementtejä, jotta puisto on kestävä myös tapahtumakäytössä. Näitä elementtejä on kestävä nurmikko osalle puistoalueesta, toiminnallinen alue, jolle voidaan sijoittaa tapahtuman turvallisuutta korostavia elementtejä kuten siirrettäviä kalusteita, jotka toimivat ajoesteenä, sekä kunnallistekniikka kuten vesi, viemäri, sähkö ja tietoliikennepisteitä. Yhdyskuntalautakunnassa hyväksytyn yleissuunnitelman kustannusarvio on 3 730 000 euroa. Tapahtumatoimintaa tukevien toimenpiteiden kustannusarvio on 1 000 000 euroa. 58

Santalahden rantapuiston 13.1.2015 hyväksytty yleissuunnitelma. 59

Rakennesuunnitelma, aluepuisto käytössä 60

Rakennesuunnitelma, tapahtumapuisto käytössä 61

Rakenteet toimivat sekä puisto- ja tapahtumakäytössä 62

Tapahtuma-alan kehitys Tapahtuma-ala kasvaa ja kehittyy ollen jo merkittävä työllistäjä Tampereen alueella. Tapahtumat myös luovat alueelle imagoa ja antavat kaupunkimarkkinointiin hyviä elementtejä. Tapahtumat osaltaan tukevat yhteisöllisyyttä, joka on tärkeä osa kaupunkilaisten viihtyvyyttä kasvavassa kaupungissa. Santalahden rantapuistolle myös on kiistaton tarve monipuolisena tapahtumien järjestämisen paikkana. Keskustan läheisyydessä, missä on tarvetta tapahtumien järjestämiselle ja minne tapahtumanjärjestäjät ovat valmiita tapahtumia tuomaan, ei ole realistisia vaihtoehtoja vastaavalle nykyistä tapahtumapaikkojen verkkoa täydentävän tapahtumapaikan toteuttamiselle. 63

Monipuolisia tapahtumia Santalahden rantapuistossa pystyy tapahtumakäytön varustuksen ansiosta järjestämään tapahtumia monipuolisesti ja monille eri kohderyhmille. Isoja konsertteja tai muutaman päivän puistofestivaaleja puistossa on yksi tai kaksi vuodessa. Iso merkitys on sillä, miten paikka tarjoaa mahdollisuuksia muillekin tapahtumille, kuten Klassiset puistokonsertit, Lastenkonsertit ja Harrasteorkesteritapahtumat Sirkus- ja ulkoilmateatterikäyttö Nais- ja ryhmävoimistelu - vrt. Gymnastrada Kirkolliset tapahtumat ja eri uskontokuntien kokoontumiset Muut tilaa vievät kokoontumiset, esim. Vanhat autot, moottoripyörät Konttikirppikset Antiikkimarkkinat Pelitapahtumat Jousiammunta ja muut tilaa tarvitsevat lajit Puistoon on mahdollista luoda esim Tai Chi, tms. Ryhmävoimistelukonsepti yhdessä liikuntapalveluiden kanssa Lentonäytökset!! Puiston pääasiallinen käyttö on muuta kuin tapahtumia eli alue toimii kuntalaisten vapaa-ajan virkistysalueena yli 90-95% vuodesta. 64

Tapahtumalukuja 65

Tapahtumalukuja TAPAHTUMAKÄYNTIEN MÄÄRÄ KOHTEITTAIN Särkänniemi 638 000 käyntiä Sara Hilden 100 000 käyntiä Muut (keskustan) museot 122 660 käyntiä Teatterit 385 509 käyntiä Jääkiekko 300 000 käyntiä Jalkapallo 52 239 käyntiä Messut 150 034 käyntiä Pirfestin jäsenfestivaalit 329 107 käyntiä Tampere-Talo 308 000 käyntiä Pakkahuone + Klubi 200 000 käyntiä Elokuvat 843 278 käyntiä Tapahtumakäyntejä yhteensä 3 428 827 Käyntiä Tapahtumien määrä Visit Tampereen listauksen mukaan. (Jaottelu perustuu Tapahtumatoiminnan suuntaviivat dokumentissa esitetyn mukaiseen jaotteluun.) 2016 2017 Pientapahtuma 0 0 Paikallinen tapahtuma 641 766 Päätapahtuma 107 104 Suurtapahtuma 21 18 Megatapahtuma 0 0 Globaali tapahtuma 0 0 Yhteensä 769 888 Tapahtumien määrä on suuntaa-antava, sillä kattavaa listaa tapahtumien määrästä ei ole saatavilla. Ylläoleva listaus käsittää näin ollen vain osan tapahtumista. 66

Tapahtumien vaikuttavuus Tapahtumavieraat muualta Suomesta ja ulkomailta kuluttavat paikallisesti pääsylippuihin, majoitukseen, matkustamiseen, ruokaan, ostoksiin, kulttuuriin ja viihteeseen. Tämä rahavirta kanavoituu toimitusketju- ja kerrannaisvaikutusten kautta aluetalouteen myös muille toimialoille. Aiemmat Deloitten tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että alueen ulkopuolelta tulevat katsojat kuluttavat tapahtumissa 3-4,75 kertaisesti rahaa verrattuna paikallisten kulutukseen Deloitte Consulting Oy, Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti 27.10.2017. Esimerkkitapahtumana on Olympiastadionilla järjestettävä suuri musiikkitapahtuma, jonka kokonaiskävijämäärä on arvioitu toteutuneisiin tapahtumiin ja stadionin yleisökapasiteettiin perustuen. Esimerkkitapahtuman yleisömäärä 42 000 kuvastaa merkittävän tapahtuman odotettua yleisömäärää Arvion mukaan yksittäinen tapahtuma muodostaa tulo- ja yritysveroina tuloja kunnille vuosittain yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. Kuntien nettomääräisten verovaikutusten arvioimiseksi tulisi kuitenkin huomioida mm. mahdolliset syrjäytymisvaikutukset KPMG, Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi Loppuraportti 27.6.2014 Konserttikävijöille toteutetusta kyselystä ilmenee, että tapahtuma onnistui hyvin ja konserttikansa oli tyytyväinen järjestelyihin. Tyypillinen konserttivieras oli suhteellisen hyvätuloinen keski-ikäinen mies... Päivän aikana konserttivieraat kuluttivat keskimäärin 123 euroa henkilöä kohden eli yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa Linnan kehitys Oy, Kantolan tapahtumapuisto, AC/DC:n talousvaikutukset ja asiakastyytyväisyys 2.9.2015 67

Tapahtumakävijä Tampereella Ratinan suurkonsertin yleisöanalytiikka Lippupisteen lipunmyynti, kävijöiden etäisyys Tampereelta 2015 68

Vaihtoehtoiset alueet keskustassa Järvensivu Alueella paljon puustoa, jotka olisi kaadettava tapahtumakäytössä tarvittavien rakenteiden tieltä. Alueella korkeat luontoarvot. Pyynikin uimaranta Luonnonsuojelualue tuo omat haasteensa tapahtumajärjestämiseen Eteläpuisto Nykyinen tapahtuma-alue on rakentumassa asuinalueeksi Kauppi / Kaupin jalkapallokentät Vaarantaa jalkapallon olosuhteet alueella Yhtään yllämainituista alueista ei saa yhtä kustannustehokkaasti käyttöön kuin Santalahtea. Lisäksi alueet eivät muodosta yhtä mielenkiintoista kokonaisuutta kuin Särkänniemi- Onkiniemi-Santalahti toimintoineen muodostaa. Nykyiset alueista vain Ratinan stadion vastaa kapasiteetiltaan Santalahden suunniteltua puistoa. Ratinan stadion on stadion eikä näin ollen mahdollista samoja asioita kuin puisto mahdollistaa. 69

Vaihtoehtoiset alueet Nykyiset alueet

Turvallisuus Suomi pitää tärkeänä, että terrorismin torjunnan työkalujen riittävyyttä tarkastellaan säännöllisesti EU-tasolla. Myös Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä terrorismin torjumiseksi ja toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti suhteessa terrorismin uhkatilaan. Viime keväänä Suomen hallitus asetti turvallisuuden yhdeksi prioriteetiksi ja jo silloin turvallisuuden parantamiseen lisättiin 98 miljoonaa euroa. Turun elokuun tapahtumien jälkeen terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan lisättiin vielä yhteensä 12 miljoonaa euroa. Suomessa on tehty paikallisia turvallisuussuunnitelmia jo pitkään Julkisten tilojen turvallisuuden arvioiminen on ajankohtaista ulkomailla ja Suomessa tapahtuneiden väkivallantekojen johdosta. Suomessa on tehty paikallisia turvallisuussuunnitelmia jo pitkään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on selvitetty muun muassa oppilaitosten turvallisuutta ja monitoimitilojen turvallisuuden parantamista. Myös suurten yleisötilaisuuksien turvallisuutta on parannettu jo usean vuoden ajan Sisäministeriö Julkisten tilojen suojaaminen yksi avainkohdista komission terrorismintorjuntapaketissa 19.10.2017 71

Turvallisuus Santalahden rantapuiston turvallisuus on huomioitu nykypäivän vaativuustasoa edellyttävällä tavalla. Tämä mahdollistui kun yleisöturvallisuus huomioidaan jo maankäytön suunnittelun yhteydessä. Alueelle sijoitetaan tapahtuman turvallisuutta lisääviä elementtejä ja tapahtumiin luodaan viranomaisten hyväksymiä esisuunnitelmia tapahtumien turvallisuuden takaamiseksi. 72

Arvio tapahtumakäytön määrästä Arvio vuosittaisesta tapahtumapaikkakäytöstä on 20-25 vuorokautta sisältäen tapahtumien rakentamisen ja purkamisen. Tapahtumien rakentamisen ja purkamisen aikana alueen käyttö puistona on vain osin rajattu. Täysin rajattu muulta käytöltä alue on vain tapahtumapäivinä, joita on noin 5-6. Arvio on, että Santalahdessa järjestetään vuosittain 1-2 kaupunkifestivaalia ja 1-2 konserttia. Muina aikoina alue toimii normaalisti alueen lähipuistona ja virkistysalueena. Alueen käyttö Puistona Osittain rajattu Tapahtumapäivät 73

Santalahden rantapuistolle on kiistaton tarve! - Keskusta-alueen läheisyydestä puuttuu vastaavan kokoluokan tapahtumapuisto - Tapahtumatoiminta on ala, jonka työllistämiskyky ja verotulovaikutukset ovat kasvussa - Ilman Santalahden rantapuistoa Ratinan tapahtumakäyttö tulee kasvamaan tulevaisuudessa - Santalahden rantapuistoalue täydentää Särkänniemi Onkiniemen aluetta luoden kokonaisuuden jolla on ainutlaatuinen potentiaali matkailun ja tapahtumatoiminnan kehittämiseen Tampereella - Santalahden rantapuisto tukee kaupunkistrategian tavoitetta olla 2030 Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki. 74

Santalahti osana keskustan tapahtumaverkkoa Monipuolinen tapahtumien järjestäminen mahdollistetaan suunnittelemalla ja varustamalla kaikki keskustan yleiset alueet, torit ja puistot siten, että ne mahdollistavat monipuolisten tapahtumien järjestämisen kilpailukykyisesti ja turvallisesti. Keskustan tapahtumaverkko palvelee tapahtumien järjestämistä tehokkaasti ja tasapuolisesti. Tapahtumia järjestetään kaikissa keskustan tapahtumapaikoissa tulevaisuudessakin ja uusi Santalahden puisto vähentää painetta kasvattaa tapahtumien määrää nykyisissä keskustan jo kuormitetuissa tapahtumapaikoissa. 75

Ehdotus jatkovalmistelun linjaukseksi Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi, asukkaiden lähivirkistysalueeksi sekä monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi tapahtumapuistoksi. Valmistelua jatketaan siten, että mahdollistetaan monipuolisten tapahtumien järjestäminen kilpailukykyisesti, turvallisesti ja hyödyntäen tasapuolisesti kaikkia keskustan tapahtumapaikkoja. 76

Yhteenveto ehdotettavat linjauksista jatkovalmistelua varten 1. Särkänniemen alueen asemakaavan sekä sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. 2. Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä alueen kehittämiseksi asumisen, yritysten ja kulttuuritoimijoiden käyttöön järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu asemakaavoituksen luonnosvaiheessa liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 3. Järvikeskuksen valmistelua esitetään jatkettavaksi Särkänniemen ja Mustanlahden sekä Kortelahden satamien kokonaisuuden kehittämisen yhteydessä ja osana matkailun ekosysteemin kehittämistä. Jatkovalmistelussa selvitetään hankkeen markkinaehtoisen toteuttamisen mahdollisuudet ja malli Järvikeskuksen operaattorin valitsemiseksi. 4. Särkänniemen alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan synergiat alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitus- ja omistusmallit. Kyseessä ei ole linjaus hallin sijoituspaikasta tai toteutuksesta, vaan toteutusedellytysten selvittämisestä kyseiselle paikalle. 5. Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi, asukkaiden lähivirkistysalueeksi sekä monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi tapahtumapuistoksi. Valmistelua jatketaan siten, että mahdollistetaan monipuolisten tapahtumien järjestäminen kilpailukykyisesti, turvallisesti ja hyödyntäen tasapuolisesti kaikkia keskustan tapahtumapaikkoja. 77