Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo- ja tapaturmavaaroja ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä asiakkaan, asiakkaan omaisten ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten kanssa. Onko esim. liikkuminen pihapiirissä turvallista? Miten apu pääsee perille? Kuva: Kristiina Juvas
Sisältö klo12-12.30 Tavoitteiden esittely. Tekijät jotka lisäävät erityisryhmien palo- ja tapaturmariskiä Fyysinen toimintakyky Havaintokyky Reaktiokyky Ymmärrys Tavat ja tottumukset Riskinarviointi: vaarat, olosuhteet ja henkilön ominaisuudet todennäköisyys tapaturmille ja mahdolliset seuraukset Kartoituksen apuvälineet
12.30-13.00 Kaatumistapaturmat Riskit Toimenpiteet 13.00 13.15 Kahvitauko 13.15-15.00 Paloturvallisuus 15.00-15.30 Miten asiakas kohdataan kun palo- tai tapaturmavaara on ilmeinen, miten toimitaan (meidän tapamme toimia tässä kunnassa) Mitä on sallittua tehdä, juridiset ongelmat Yhteistyö eri viranomaisten, hallinnonalojen ja organisaatioiden välillä (mm. pelastuslaitos, kiinteistötoimi, asuntotoimi, omaiset,) Vaitiolovelvollisuus 15.30 Loppukeskustelu ja päivän arviointi
Koulutuksen toteutus Johtavat viranhaltijat tutustuvat koulutuksen sisältöön ja linjaavat koulutuksen järjestämisen ja yhteistyötavat asumisturvallisuuden kehittämisessä alueellisesti: Mikä on meidän kunnassamme paras tapa toteuttaa koulutus? Valitaan kouluttajat ja sovitaan käytännön järjestelyistä koulutuksen toteuttamiseksi. Kaikki erityisryhmien parissa kotikäyntejä tekevät koulutetaan jos palveluja ostetaan, myös ostopalvelujen tuottajat. On tärkeää, että johtavat viranhaltijat osallistuvat koulutuksen toteuttamiseen, koska koulutuksessa luodaan keskustelun ja yhteisen pohdinnan kautta uusia toimintakäytäntöjä. Asumisturvallisuuden edistäminen on kunnan organisaation ja pelastustoimen yhteinen asia kaikilla toiminnan tasoilla.
TURVALLISEEN HUOMISEEN Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta Koulutus kotisairaanhoidon ja kotipalvelun sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja tuottaville työntekijöille
Erityisryhmät: iäkkäät henkilöt, vammaiset, mielenterveys- ja alkoholiongelmaiset Yhteistä alentunut fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Asumisturvallisuuden kannalta on keskeistä että asumisympäristö on suunniteltu ja helposti muunnettavissa ottamaan huomioon toimintakyvyn rajoitukset Haasteena on havaita toimintakyvyn ja asumisympäristön välinen epätasapaino ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Liikkuminen Heikentynyt lihaskunto Nivelmuutoksista aiheutuvat vaikeudet Heikentynyt koordinaatiokyky Häiriöt tasapainossa Sairauksien ja vammojen aiheuttama liikkumiskyvyn heikkeneminen Asentotunto heikkenee Kuva: Kristiina Juvas
Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Havaintokyky Näköaistin heikkeneminen Näön tarkkuuden heikkeneminen Syvyysnäkö heikkenee, kontrastien erotus huononee Silmän mukautumiskyky valaistuksen muuttuessa heikkenee Valon tarve lisääntyy Kuulon heikkeneminen Sairaudet saattavat heikentää havaintokykyä Lääkeaineiden vaikutus Päihteiden vaikutus Useat samanaikaiset ja keskenään saman tyyppiset ärsykkeet saattavat estää havaitsemasta olennaista
Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Reaktiokyky Toiminnot hidastuvat Fyysiset rajoitukset reaktiokyvyssä, erityisesti huomion jakamista vaativissa tilanteissa Kyky tulkita tilannetta ja ohjeita saattaa olla muuttunut (esim. dementia, aivohalvaukseen liittyvä afasia, mielenterveyden ongelmat) Lääkeaineiden tai päihteiden vaikutus
Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Tilanteen hahmotuskyky Ei ymmärretä tilanteen luonnetta (esimerkiksi piiloutuminen palossa) Epätarkoituksenmukainen toiminta Omien kykyjen ja vaarojen virheellinen arviointi Kuva: TUKES
Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Tavat ja tottumukset, esimerkkeinä Lukitukset ja vara-avaimen luovuttaminen Lattiamattojen käyttö Sähkön säästö Turvalaitteiden ja apuvälineiden käytön vierastaminen Aina ennenkin on pärjätty ilman apua Laitteiden omintakeinen käyttö Nuukailu turvallisuudeltaan arveluttavien laitteiden uusimisessa Tulen käsittely, tupakointi Kuva: Toimiva koti
TURVALLISUUSKULTTUURI - ASENTEET Ei mul ol koska ennenkä mittä tapahtunu Kuva: Kristiina Juvas
RISKIEN ARVIOINTI VAARATEKIJÄT HENKILÖN OMINAISUUDET OLOSUHTEET MAHDOLLISET EI-TOIVOTTAVAT TAPAHTUMAT HAITTA JA TODENNÄKÖISY YS VÄHÄINEN HAITTA HAITALLINEN VAKAVA EPÄTODEN- NÄKÖINEN MAHDOLLINEN TODEN- NÄKÖINEN
RISKIEN ARVIOINTI Kun riski on tunnistettu: Etsitään keinot vaaran poistamiseksi tai vähentämiseksi Vastuu toimenpiteiden toteutuksesta Aikataulu Ratkaisun onnistumisen arviointi Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Kuvat: TUKES
ESIMERKKINÄ 84-vuotias omatoiminen, kotona asuva rouva, jolla on osteoporoosi ja erityisesti asennon vaihtamiseen liittyvää huimausta. Hän on kolhinut itseään joitakin kertoja kaatuessaan yöllä wc-matkalla. Hän välttää valon sytyttämistä, jottei herättäisi kumppania. Todennäköisyys kaatua on suuri Murtumien todennäköisyys on suuri
Pistorasioihin kulkureitille liitettävä hämäräkytkimellä varustettu yövalo lisää turvallisuutta Tarvitaanko lisäksi tukikaiteita tai esimerkiksi rollaattori? Terveystilanteen tarkastelu Sovitaan asiakkaan kanssa, että pyydetään tyttäreltä apua yövalon hankkimisessa Varataan tarkastusaika lääkäriltä ja fysioterapeutilta tilanteen ja apuvälineiden tarpeen arvioimiseksi
Havainnoinnin apuvälineet Käytössä olevat toimintakykymittarit Kotiturvallisuuden tarkistuslista Kaatumisturvallisuuden tarkistuslista Keskustelu eri kohtaamistilanteissa arjen hankalista tilanteista tuo tärkeää tietoa www.spek.fi erityisryhmien asumisturvallisuus, materiaalit