Palo- ja kotitapaturmien ehkäisyn koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon kotikäyntejä tekevälle henkilöstölle

Transkriptio

1 1 Palo- ja kotitapaturmien ehkäisyn koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon kotikäyntejä tekevälle henkilöstölle Koulutus on tarkoitettu kaikille sellaisille henkilöstöryhmille, jotka tekevät kotikäyntejä vanhusten, vammaisten, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten parissa: - Kotisairaanhoidon henkilöstö - Kotipalveluhenkilöstö kunnissa - Yksityisten kotipalvelujen tuottajat - Mielenterveyshuollon työntekijät - Päihdetyöntekijät - Kehitysvammahuollon työntekijät - Sairaankuljettajat - Kirkon diakoniatyöntekijät - Ystäväpalvelun työntekijät - Omaishoitajat - Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat Koulutettava ryhmä olisi hyvä koota siten, että mukana olisi osallistujia eri ammattiryhmistä. Tällöin päästään loppukeskustelussa tehokkaammin pohtimaan erilaisia yhteistyömuotoja ja niiden soveltuvuutta. Kohderyhmästä riippuen painotusta koulutuksessa voidaan muuttaa sopivien esimerkkien avulla tukemaan kohderyhmän työtä. Sopivat kouluttajat löytyvät useimmiten paikallisen terveyden- ja sosiaalihuollon ja pelastuslaitoksen asiantuntijoista. Asiantuntija-apua antavat lisäksi mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien yksikkö. Koulutuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Turunmaan kuntien ja Kårkulla samkommunin kanssa ja koulutus on testattu Turunmaan kunnissa. Tämän koekoulutuskierroksen perusteella olemme päätyneet ehdottamaan seuraavaa etenemistapaa koulutuksen toteuttamisessa: Johtavat viranhaltijat tutustuvat koulutuksen sisältöön ja linjaavat koulutuksen järjestämisen ja yhteistyötavat asumisturvallisuuden kehittämisessä alueellisesti: Mikä on meidän kunnassamme paras tapa toteuttaa koulutus? Valitaan kouluttajat ja sovitaan käytännön järjestelyistä koulutuksen toteuttamiseksi. Kaikki erityisryhmien parissa kotikäyntejä tekevät koulutetaan jos palveluja ostetaan, myös ostopalvelujen tuottajat. On tärkeää, että johtavat viranhaltijat osallistuvat koulutuksen toteuttamiseen, koska koulutuksessa luodaan keskustelun ja yhteisen pohdinnan kautta uusia toimintakäytäntöjä. Asumisturvallisuuden edistäminen on kunnan organisaation ja pelastustoimen yhteinen asia kaikilla toiminnan tasoilla.

2 2 Koulutuksen ohjelma 1. Palo- ja kotitapaturmien ehkäisyn koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon kotikäyntejä tekevälle henkilöstölle Koulutus on tarkoitettu tueksi erityisryhmien parissa kotikäyntejä tekeville henkilöille asumisturvallisuusriskien arviointiin. Usein on kyse pienistä ja arkipäiväisistä asioista, jotka muodostavat vaaran silloin, kun asukkaan toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut. Kotikäyntejä tekevät henkilöt ovat avainasemassa asumisturvallisuuden kehittämisessä tuntiessaan asiakkaansa toimintakyvyn rajoitukset ja kyetessään arvioimaan asumisympäristön turvallisuutta suhteessa asiakkaan edellytyksiin toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa. Koulutuksen tarkoituksena on antaa tietoja asumisturvallisuuden riskeistä ja kehittämiskeinoista.

3 3 2. Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo- ja tapaturmavaaroja ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä asiakkaan, asiakkaan omaisten ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten kanssa. Erityisryhmiin kuuluvilla (vanhukset, vammaiset, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset) on muuta väestöä korkeampi palo- ja kotitapaturmien riski. Tämän koulutuksen tavoitteena on kehittää em. ryhmien parissa työskentelevien valmiuksia havaita ja arvioida kotona asuvien asiakkaidensa palo- ja tapaturmavaaroja ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä asiakkaan, asiakkaan omaisten ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten kanssa. Tarkoituksena ei ole lisätä erityisryhmien parissa työskentelevien henkilöstöryhmien työtehtäviä tai vastuuta, vaan lisätä valmiuksia nähdä asiakkaan tilanne laajemmin myös palo- ja tapaturmaturvallisuuden osalta, jotta tapaturmien ennaltaehkäisy olisi mahdollista. Erityisryhmien parissa työskentelevät ovat avainasemassa turvallisuuden edistämisessä asiakkaan omassa asuinympäristössä. Koulutus on suunniteltu yhteistyössä Turunmaan saariston kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja Kårkulla samkommunin henkilöstön edustajien kanssa ja koulutus on pilotoitu ko. kunnissa. Koulutus on mitoitettu puolen päivän mittaiseksi ja tiivistetty sisällöltään olennaisimpaan. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus pelastuslaitoksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä kunnassa vahvistaa ja kehittää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo- ja tapaturmavaaroja ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä asiakkaan, asiakkaan omaisten ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten kanssa. Onko esim. liikkuminen pihapiirissä turvallista? Miten apu pääsee perille? Kuva: Kristiina Juvas

4 4 3. Sisältö klo Tavoitteet, tekijät jotka lisäävät erityisryhmien palo- ja tapaturmariskiä Fyysinen toimintakyky Havaintokyky Reaktiokyky Ymmärrys Tavat ja tottumukset Riskinarviointi: vaarat, olosuhteet ja henkilön ominaisuudet todennäköisyys tapaturmille ja mahdolliset seuraukset Kartoituksen apuvälineet Erityisryhmien yhdistävänä tekijänä lisääntyneen palo- ja tapaturmariskin taustalla on alentunut toimintakyky. Koulutuksen ensimmäisenä osuutena tarkastellaan erityisryhmiin kuuluvan henkilön toimintakykyä suhteessa asumisympäristöön ja toimintakyvyn muutosten vaikutuksia turvallisuuteen. Lisäksi käydään läpi olemassa olevia apuvälineitä palo- ja kaatumistapaturmien kartoittamiseen. Sisältö klo Tavoitteiden esittely. Tekijät jotka lisäävät erityisryhmien palo- ja tapaturmariskiä Fyysinen toimintakyky Havaintokyky Reaktiokyky Ymmärrys Tavat ja tottumukset Riskinarviointi: vaarat, olosuhteet ja henkilön ominaisuudet todennäköisyys tapaturmille ja mahdolliset seuraukset Kartoituksen apuvälineet

5 Kaatumistapaturmat Riskit Toimenpiteet Kahvitauko Paloturvallisuus Miten asiakas kohdataan kun palo- tai tapaturmavaara on ilmeinen, miten toimitaan (meidän tapamme toimia tässä kunnassa) Mitä on sallittua tehdä, juridiset ongelmat Yhteistyö eri viranomaisten, hallinnonalojen ja organisaatioiden välillä (mm. pelastuslaitos, kiinteistötoimi, asuntotoimi, omaiset,) Vaitiolovelvollisuus Loppukeskustelu ja päivän arviointi Kaatumistapaturmien osalta Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien yksikkö on julkaissut erinomaista materiaalia, joka soveltuu myös tämän koulutuksen tausta-aineistoksi ja tietolähteeksi (IÄKKÄIDEN HENKILÖIDEN KAATUMISTAPATURMAT - Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn). Paloturvallisuuden osalta käsitellään kodin keskeiset paloturvallisuusriskit ja toimenpiteet palon ehkäisemiseksi ja oikeiksi toimintatavoiksi palon sattuessa. Koulutuksen viimeisenä osiona on yhteisten toimintamallien pohtiminen kyseisen kunnan alueella: miten meidän alueellamme on järkevintä ja tehokkainta toimia erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseksi. Koulutustilaisuus päättyy loppukeskusteluun ja tilaisuuden arviointiin Kaatumistapaturmat Riskit Toimenpiteet Kahvitauko Paloturvallisuus Miten asiakas kohdataan kun palo- tai tapaturmavaara on ilmeinen, miten toimitaan (meidän tapamme toimia tässä kunnassa) Mitä on sallittua tehdä, juridiset ongelmat Yhteistyö eri viranomaisten, hallinnonalojen ja organisaatioiden välillä (mm. pelastuslaitos, kiinteistötoimi, asuntotoimi, omaiset,) Vaitiolovelvollisuus Loppukeskustelu ja päivän arviointi

6 6 Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta 1. Riski on vahingon mahdollisuus. Riski on mitattavissa oleva suure, jolla on merkitys (seurausten vakavuus) ja todennäköisyys. Riskeissä on kyse arkipäiväisistä ja usein pienistä asioista, joihin ei ole osattu kiinnittää huomiota ajoissa ja ne pääsevät yllättämään. Riskien hallinta on suunnitelmallista, järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintaa, joiden avulla ei-toivottu tapahtuma pyritään estämään. TURVALLISEEN HUOMISEEN Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta Koulutus kotisairaanhoidon ja kotipalvelun sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja tuottaville työntekijöille

7 7 2. Erityisryhmät: vanhukset, vammaiset, mielenterveys- ja alkoholiongelmaiset Yhteistä alentunut toimintakyky Asumisturvallisuuden kannalta on keskeistä että asumisympäristö on suunniteltu ja muunnettavissa ottamaan huomioon toimintakyvyn rajoitukset Haasteena on havaita toimintakyvyn ja asumisympäristön välinen epätasapaino ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Asumisturvallisuusriskien arvioinnin lähtökohtana on erityistyhmille yhteisen ominaisuuden, alentuneen toimintakyvyn, merkityksen ymmärtäminen. Toimintakyvyn rajoituksia on harvoin ennakoitu asuntoa ja asumisympäristöä suunniteltaessa. Kuitenkin esimerkiksi sairaus tai tapaturma voi äkillisesti alentaa toimintakykyä joltakin tai usealta osa-alueelta. Vanheneminen tuo muutoksia toimintakykyyn vähitellen ja tavallaan huomaamatta vaaranpaikkoja ei huomata, koska ympäristö on tuttu ja toimintakyvyn muuttuminen on tapahtunut vähä vähältä vasta poikkeava tilanne tuo esiin ongelmat ja usein vakavin seurauksin. Erityisryhmät: iäkkäät henkilöt, vammaiset, mielenterveys- ja alkoholiongelmaiset Yhteistä alentunut fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Asumisturvallisuuden kannalta on keskeistä että asumisympäristö on suunniteltu ja helposti muunnettavissa ottamaan huomioon toimintakyvyn rajoitukset Haasteena on havaita toimintakyvyn ja asumisympäristön välinen epätasapaino ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

8 8 3. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Liikkuminen Heikentynyt lihaskunto Nivelmuutoksista aiheutuvat vaikeudet Heikentynyt koordinaatiokyky Häiriöt tasapainossa Sairauksien ja vammojen aiheuttama liikkumiskyvyn heikkeneminen Asentotunto heikkenee Heikentynyt lihaskunto erityisesti lonkan alueen ja reisilihaksissa vaikuttaa perusliikkumiseen. Liikerajoitukset ja kulumat nivelpinnoissa vaikeuttavat liikkumista ja usein erityisesti liikkeelle lähtemistä. Nivelperäinen kipu ja kivun varominen rajoittavat toimintakykyä ja altistavat tapaturmille. Hermo-lihasjärjestelmässä tapahtuvat muutokset hidastavat kykyä reagoida nopeasti asennon vaihdoksiin ja esimerkiksi liikkeen suunnan muuttaminen nopeasti vaikeutuu: horjahtaessa tasapainon saavuttaminen vaikeutuu. Tasapainokyky heikkenee vähentyneen liikunnan myötä tasapainoa tulisi harjoittaa säännöllisesti. Lääkeaineet, muutokset verenpaineessa ja alkoholi vaikuttavat tasapainoaistin toimintaan. Erilaiset sairaudet ja vammat vaikuttavat mm. kykyyn lähteä liikkeelle (esim. Parkinsonin tauti ja reuma) ja kyetä liikkumaan omatoimisesti. Joissakin tilanteissa liikkeelle pääseminen edellyttää proteesin tai tuen asentamisen ja aikaa pelastautumisen kannalta kuluu liikaa, vaikka henkilöä sinänsä tukien kanssa voitaisiin pitää omatoimisena. Edellä luetellut muutosten johdosta liikkuminen muuttuu epävarmaksi. Nopeutta vaativissa tilanteissa tapaturmavaara kasvaa. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Liikkuminen Heikentynyt lihaskunto Nivelmuutoksista aiheutuvat vaikeudet Heikentynyt koordinaatiokyky Häiriöt tasapainossa Sairauksien ja vammojen aiheuttama liikkumiskyvyn heikkeneminen Kuva: Kristiina Juvas Asentotunto heikkenee

9 9 4. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Havaintokyky Näköaistin heikkeneminen Näön tarkkuuden heikkeneminen Syvyysnäkö heikkenee, kontrastien erotus huononee Silmän mukautumiskyky valaistuksen muuttuessa heikkenee Valon tarve lisääntyy Kuulon heikkeneminen Sairaudet saattavat heikentää havaintokykyä Lääkeaineiden vaikutus Päihteiden vaikutus Useat samanaikaiset ja keskenään saman tyyppiset ärsykkeet saattavat estää havaitsemasta olennaista Ikääntymisen myötä myös silmissä ja näkökyvyssä tapahtuu muutoksia. Silmän mukautumiskyky valaistuksen muutokseen heikkenee ja valon tarve lisääntyy. Ikääntyvien ihmisten sarveiskalvojen kellastuminen aiheuttaa sinisen valon suodattumisen näkökuvasta vähiin. Tästä syystä pitäisi lisätä huonetilojen valoisuutta sekä tarvittaessa sinisiä ja sinivioletteja värejä. Kuulon heikkeneminen vaikeuttaa hälytysäänien kuulemista tai erottamista taustaäänistä. Myös sairaudet saattavat heikentää havaintokyky samoin kuin lääkkeet ja päihteet. Jos erilaisia ärsykkeitä on runsaasti, se vaikeuttaa olennaisen tiedon erottamista ärsykkeiden tulvasta. Erityisesti keskenään samanaikaiset ja samantyyppiset ärsykkeet peittävät toinen toisensa herkästi. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Havaintokyky Näköaistin heikkeneminen Näön tarkkuuden heikkeneminen Syvyysnäkö heikkenee, kontrastien erotus huononee Silmän mukautumiskyky valaistuksen muuttuessa heikkenee Valon tarve lisääntyy Kuulon heikkeneminen Sairaudet saattavat heikentää havaintokykyä Lääkeaineiden vaikutus Päihteiden vaikutus Useat samanaikaiset ja keskenään saman tyyppiset ärsykkeet saattavat estää havaitsemasta olennaista

10 10 5. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Reaktiokyky Fyysiset rajoitukset reaktiokyvyssä Kyky tulkita tilannetta ja ohjeita saattaa olla muuttunut (esim. dementia, aivohalvaukseen liittyvä afasia, mielenterveyden ongelmat) Lääkeaineiden tai päihteiden vaikutus Ikääntyminen, vammat, erilaiset sairaudet, lääkeaineiden ja päihteiden käyttö heikentävät reaktiokykyä. Yllättäviin tilanteisiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti eikä aina tarkoituksenmukaisesti. Kyky tulkita ympäristössä tapahtuvia asioita, noudattaa ja soveltaa ohjeita saattaa olla heikentynyt tai muuttunut esimerkiksi aivoverenkierron häiriöiden takia, aivotoiminnan muutosten tai mielenterveyden ongelmien vuoksi. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Reaktiokyky Toiminnot hidastuvat Fyysiset rajoitukset reaktiokyvyssä, erityisesti huomion jakamista vaativissa tilanteissa Kyky tulkita tilannetta ja ohjeita saattaa olla muuttunut (esim. dementia, aivohalvaukseen liittyvä afasia, mielenterveyden ongelmat) Lääkeaineiden tai päihteiden vaikutus

11 11 6. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Tilanteen hahmotuskyky Ei ymmärretä tilanteen luonnetta (esimerkiksi piiloutuminen palossa) Epätarkoituksenmukainen toiminta Omien kykyjen ja vaarojen virheellinen arviointi Yllättävä tai pelottava tilanne voi johtaa täysin epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Esimerkiksi palohälyttimen ääni ja palosta aiheutuva savu ja äänet saattavat tuoda vanhukselle mielleyhtymän sota-ajan tapahtumista ja hän pelastautumisen sijasta piiloutuu. Samoin saattavat toimia myös kehitysvammaiset ja lapset, jotka piiloutumalla hakevat turvaa yllättävässä tilanteessa. Omat kyvyt ja toimintamahdollisuudet saatetaan myös yliarvioida tai aliarvioida vaarat. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Tilanteen hahmotuskyky Ei ymmärretä tilanteen luonnetta (esimerkiksi piiloutuminen palossa) Epätarkoituksenmukainen toiminta Omien kykyjen ja vaarojen virheellinen arviointi Kuva: TUKES

12 12 7. Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Tavat ja tottumukset, esimerkkeinä Lukitukset ja vara-avaimen luovuttaminen Lattiamattojen käyttö Sähkön säästö Turvalaitteiden ja apuvälineiden käytön vierastaminen Aina ennenkin on pärjätty ilman apua Laitteiden omintakeinen käyttö Nuukailu turvallisuudeltaan arveluttavien laitteiden uusimisessa Tulen käsittely, tupakointi Pelastautuminen ja avun saanti saattavat viivästyä lukitusten vuoksi. Oven avaaminen hätätilanteessa ei välttämättä onnistu liian monivaiheisen lukituksen vuoksi, tai että varaavaimia ei ole saatavilla avun antamiseksi riittävän nopeasti. Myös lukituksen epälooginen avaamissuunta voi aiheuttaa vaikeuksia hätätilanteessa. Lattiamatot saattavat aiheuttaa suuren kompastumis- ja kaatumisvaaran, mutta asukas ei halua muutoksia totuttuun. Korostunut säästäväisyys voi ilmetä turvallisuuden kannalta riittämättömänä valaistuksena, mikä aiheuttaa vaaratilanteita, esimerkiksi tarpeellisesta yövalaistuksesta tingitään. Turvallisuutta lisäävien laitteiden ja apuvälineiden käyttöä saatetaan vierastaa, koska kuvitellaan apuvälineiden käytön leimaavan vanhaksi tai huonokuntoiseksi, mitä ei haluta olla. Taustalla voi olla voimakkaat asenteet ja ennakkoluulot, eikä apuvälineiden käyttöön edes haluta perehtyä tai mahdollisuuksiin tutustua on mielikuva jostakin hankalasta, vanhanaikaisesta ja kömpelöstä, jota nykyaikainen, oikein valittu apuväline ei kuitenkaan edusta. Avun pyytäminen tai vastaanottaminen voidaan kokea vaikeaksi. Ei haluta olla vaivaksi. Saattaa olla vaikea antaa periksi toimintakyvyssä tapahtuneille muutoksille ja halu pärjätä itsenäisesti on korostunut. Turvallisuusriskin muodostavat myös erilaisten laitteiden omintakeinen käyttö. Esimerkiksi sähköliettä ja uunia saatetaan käyttää lisälämmönlähteenä. Myös nuukailu turvallisuudeltaan arveluttavien laitteiden uusimisessa on yleistä laite saadaan vielä toimimaan vippaskonsteilla eikä turvallisuusvaaraa havaita. Tulen käsittelyyn, kynttilöiden ja piharoihujen käyttöön, tupakointiin, tulisijojen tuhkan käsittelyyn liittyy usein tapoja ja tottumuksia, tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä, joka aiheuttaa selkeän vaaran.

13 13 Palo- ja tapaturma-alttiuteen vaikuttavia muutoksia toimintakyvyssä Tavat ja tottumukset, esimerkkeinä Lukitukset ja vara-avaimen luovuttaminen Lattiamattojen käyttö Sähkön säästö Turvalaitteiden ja apuvälineiden käytön vierastaminen Aina ennenkin on pärjätty ilman apua Laitteiden omintakeinen käyttö Nuukailu turvallisuudeltaan arveluttavien laitteiden uusimisessa Tulen käsittely, tupakointi Kuva: Toimiva koti 8. Ei mul ol koska ennenkä mittä tapahtunu Tikastapaturmat ja kiipeämisestä aiheutuvat tapaturmat ovat hyvin yleisiä. Putoaminen jo metrin, puolentoista korkeudelta saattaa olla kohtalokas seurauksiltaan. TURVALLISUUSKULTTUURI - ASENTEET Ei mul ol koska ennenkä mittä tapahtunu Kuva: Kristiina Juvas

14 14 9. Riskien arviointi Asumisturvallisuusriskien arvioinnissa tarkastellaan havaittuja vaaratekijöitä suhteessa henkilön ominaisuuksiin ja olosuhteisiin minkälaiset seurausvaikutukset ja kuinka suuri haitta olisivat ei- toivotun tapahtuman toteutuessa ja miten todennäköistä ei-toivotun tapahtuman toteutuminen on. Mitä todennäköisemmin vaaratekijä aiheuttaa ei-toivotun tapauksen ja mitä vakavampi haitta olisi seurauksena, sitä nopeammin ja tehokkaammin tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai minimoimiseksi. Jos vaaraa ei voida eliminoida, etsitään tapaa poistaa seurausvaikutukset. Tästä esimerkkinä lonkkasuojaimien (housut, joissa on lonkkapehmuste) käyttö kaatuilevalla vanhuksella. Arvioinnin tarkoituksena on löytää todennäköiset ja seurauksiltaan vakavat riskit, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. RISKIEN ARVIOINTI VAARATEKIJÄT HENKILÖN OMINAISUUDET OLOSUHTEET MAHDOLLISET EI-TOIVOTTAVAT TAPAHTUMAT HAITTA JA TODENNÄKÖISY YS VÄHÄINEN HAITTA HAITALLINEN VAKAVA EPÄTODEN- NÄKÖINEN MAHDOLLINEN TODEN- NÄKÖINEN

15 Riskien arviointi Kun riski on arvioitu: Pohditaan keinot vaaran poistamiseksi tai vähentämiseksi Vastuu toimenpiteiden toteutuksesta Aikataulu Ratkaisun onnistumisen arviointi Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Oikeiden keinojen valinta, sopiminen vastuuhenkilöstä toimenpiteiden toteuttamiseksi ja aikataulusta sopiminen ovat tärkeitä asioita hyvän lopputuloksen kannalta. On myös sovittava tavoista seurata ratkaisun onnistumista ja uudesta tilanteesta mahdollisesti aiheutuvia muutoksia. Valittu keino saattaa joskus aiheuttaa joukon uusia ongelmia. Jos ratkaisuna ongelmaan on tekninen muutos, vaatii uusi käyttötapa aina opettelua ja harjaantumista, jolloin riittävästä ohjauksesta ja oppimisen varmistamisesta pitää myös huolehtia. Joskus saattaa olla niin, että tehdystä korjauksesta huolimatta vanha tapa toimia jää jäljelle tarpeettomana ja vaaraa aiheuttavana, ellei asukas itse ole ollut aktiivisena osallistujana vaihtoehtoja pohtimassa ja uutta toimintatapaa tai ratkaisua valitsemassa. Kuvissa on lieden turvallisuutta lisääviä ratkaisuja joko lieteen valmiiksi asennettuna tai erillisinä laitteina. RISKIEN ARVIOINTI Kun riski on tunnistettu: Etsitään keinot vaaran poistamiseksi tai vähentämiseksi Vastuu toimenpiteiden toteutuksesta Aikataulu Ratkaisun onnistumisen arviointi Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Kuvat: TUKES

16 Esimerkki 12. Esimerkki jatkuu ESIMERKKINÄ 84-vuotias omatoiminen, kotona asuva rouva, jolla on osteoporoosi ja erityisesti asennon vaihtamiseen liittyvää huimausta. Hän on kolhinut itseään joitakin kertoja kaatuessaan yöllä wc-matkalla. Hän välttää valon sytyttämistä, jottei herättäisi kumppania. Todennäköisyys kaatua on suuri Murtumien todennäköisyys on suuri Pistorasioihin kulkureitille liitettävä hämäräkytkimellä varustettu yövalo lisää turvallisuutta Tarvitaanko lisäksi tukikaiteita tai esimerkiksi rollaattori? Terveystilanteen tarkastelu Sovitaan asiakkaan kanssa, että pyydetään tyttäreltä apua yövalon hankkimisessa Varataan tarkastusaika lääkäriltä ja fysioterapeutilta tilanteen ja apuvälineiden tarpeen arvioimiseksi

17 Havainnoinnin apuvälineet Käytössä olevat toimintakykymittarit Kotiturvallisuuden tarkistuslista Kaatumisturvallisuuden tarkistuslista Keskustelu eri kohtaamistilanteissa arjen hankalista tilanteista tuo tärkeää tietoa erityisryhmien asumisturvallisuus, materiaalit Useimmat kunnissa käytössä olevat toimintakykymittarit antavat huonosti tietoa asiakkaan kyvystä selvitä turvallisesti erilaisissa tilanteissa asumisympäristössään. Havainnoinnin tueksi on kehitetty erityisesti asumisturvallisuuden tarkistamiseen tarkoitettu kaavake, joka löytyy SPEKin kotisivuilta. Kansanterveyslaitos on julkaisut erilaisia tarkistuslistoja kaatumisvaarojen arviointiin. Keskustelu eri kohtaamistilanteissa asiakkaan kanssa arjen hankalista tilanteista tuo tärkeää tietoa vaaratilanteista. On tärkeää, että kotipalvelun ja sairaanhoidon työrutiineihin kuuluu myös asiakkaiden asumisturvallisuustilanteen pohtiminen ja tietojen vaihto. Jos tarkistuslistat yhtäkkiä uutena asiana tuntuvat pitkiltä ja vieraalta käyttää, voidaan niitä käyttää havainnointia ohjaavana tietolähteenä ja pyrkiä kuitenkin vastaamaan seuraaviin keskeisimpiin kysymyksiin: 1. Ymmärtääkö asukas vaaratilanteen? 2. Kykeneekö asukas hälyttämään apua? 3. Kykeneekö asukas pelastautumaan? Mikäli vastaus yhteen tai useampaan kysymykseen on EI, tarvitaan toimenpiteitä paloturvallisuuden osalta. 4.Onko asukkaalla huimausta ja/tai onko hän kaatuillut? Mikäli vastaus on KYLLÄ, on etsittävä keinoja kaatumisten ehkäisyyn pikaisesti. Havainnoinnin apuvälineet Käytössä olevat toimintakykymittarit Kotiturvallisuuden tarkistuslista Kaatumisturvallisuuden tarkistuslista Keskustelu eri kohtaamistilanteissa arjen hankalista tilanteista tuo tärkeää tietoa erityisryhmien asumisturvallisuus, materiaalit

18 18 Vanhusten kaatumistapaturmat Tämä koulutusosuus perustuu Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajantapaturmien yksikön julkaisuun IÄKKÄIDEN HENKILÖIDEN KAATUMISTAPATURMAT - Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn, joka on saatavilla sekä painettuna että verkkoversiona. Opas sellaisenaan toimii tausta-aineistona. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat KTL:n aineistoon pohjautuen IKINÄ-opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn

19 19 Asiakkaan kohtaaminen ja vastuun jako Koulutuksen tässä osiossa pohditaan menettelytapoja omassa kunnassa: miten yhteistyötä voidaan kehittää asumisturvallisuuden parantamiseksi ja mikä olisi paikallisesti paras toimintatapa. Taustaksi keskustelulle on koottu lakiviitteitä velvoitteista ja rajoituksista yhteistoiminnalle. Keskusteltavia aiheita on mm. miten eri ammattiryhmät voisivat tuoda omat havaintonsa ja osaamisensa palvelemaan kokonaisuutta. Esimerkiksi sairaankuljettajan havainnot asiakkaan olosuhteista olisi hyvä kirjata kuljetusraporttiin lääkärille, kun on oletettavaa, että havainnolla on olennaista merkitystä jatkohoitosuunnitelmaan asumisturvallisuuden osalta. Kunnallislain 1 3: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hallintolain 10 :n mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Pelastuslaki, Kansanterveyslaki, Sosiaalihuoltolaki velvoittavat kuntia edistämään turvallisuutta Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa

20 20 Erityisryhmien asumisturvallisuus Yhteistyö eri viranomaisten välillä Kuntalain 1 :n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Luonteeltaan säännös on tavoitenormi. Hyvään hallintoon voidaan katsoa kuuluvaksi myös viranomaisten välinen yhteistyö. Hallintolain 10 :n mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viran-omaisten välistä yhteistyötä. Myös tämäkin normi on luonteeltaan yleinen tavoite, jonka tarkoituksena on edistää sektoriviranomaisten yhteistoimintaa. Yhteistyö ei sinällään muodosta perustetta poiketa salassapitoa tai tietosuojaa koskevista säännöksistä. Tietojen antamien kotipalvelusta/kotisairaanhoidosta pelastustoimeen Kotipalvelun toiminnassa syntyneet asiakasasiakirjat ovat salassa pidettäviä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain samoin kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan. Kotipalvelun henkilö on vaitiolovelvollinen asiakirjojen salassa pidettävästä sisällöstä sekä tiedoista, jotka asiakirjaan merkittynä olisivat salassa pidettäviä. Kotisairaanhoidon henkilöstön osalta potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito ja siitä poikkeaminen on säädelty puolestaan laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuollon asiakaslaissa sekä julkisuuslaissa ja toisaalta potilaslaissa on säännökset salassa pidettävien tietojen antamisesta. Tässä yhteydessä ensisijainen keino asiakirjasalaisuuden/vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen antamiseen on asiakkaan suostumus. Jos henkilöllä ei itsellään ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laillisia edustajia ovat esimerkiksi edunvalvoja tai alaikäisen huoltaja. Suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen, nimenomainen, tietoinen ja riittävästi yksilöity. Nimenomainen suostumus sosiaalihuollossa ei välttämättä tarkoita kirjallista suostumusta, mutta käytännössä on syytä käyttää kirjallista suostumusta jälkeenpäin tulevien epäselvyyksien välttämiseksi. Terveydenhuollon osalta suostumuksen edellytetään olevan kirjallinen. Riittävä yksilöinti suostumuksen yhteydessä tarkoittaa sitä, että annettavat tiedot sekä tietoja suostumuksen perusteella saavat tahot ovat riittävällä tavalla yksilöity, jotta asiakas voi näihin seikkoihin pohjautuen arvioida sitä antaako hän suostumuksen vai ei. Suostumuksen pyytäminen, silloin kun sille on tarvetta, tulisi sisällyttää osaksi normaalia palveluprosessia. Mikäli suostumusta ei saada ja siitä huolimatta pidetään välttämättömänä yhteydenottoa muihin viranomaisiin, on selvitettävä onko lainsäädännössä säännöksiä, jotka oikeuttavat salassa pidettävien tietojen ilmaisemisen ko. tahoille ilman asiakkaan/potilaan suostumusta. Lähinnä kyseeseen saattaisi tulla sosiaalihuollossa asiakaslain 17 :n soveltaminen. Säännöksessä on kyse salassa pidettävien tietojen antamisesta asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi. (Sami Uotinen, Kuntaliitto)

21 21 Lähdekirjallisuutta Huttunen, M Värit pintaa syvemmältä. WSOY, Helsinki. Mänty, M., Sihvonen, S., Hulkko, T., Lounemaa, A.(toim.) Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat - Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitos, Helsinki. aisy/ikina-opas. Juvas, K., Hassila, J. (toim.) Erehdykset ja Unohdukset salliva asuinympäristö Opas erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen. SPEK, Helsinki.