Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli sen rakentuminen ja tilanne 2018 12.12.2018 Petri Oinonen ja Sari Paananen
Keski-Suomen perhekeskustoiminta Lähtökohta työskentelylle
Alle 7-vuotiaiden, alle 18-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden sijoittuminen Keski-Suomessa
Keski-Suomessa sosiaalihuolto järjestetään kunnissa lukuun ottamatta seuraavia yhteistoiminta-alueita: SoTe kuntayhtymä Saarikka Wiitaunioni Jämsän yhteistoiminta-alue, Jämsä isäntäkuntana
Lisäksi Keski-Suomessa varhaiskasvatus-, opetus-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut järjestetään kunnittain sekä osin yhteistoiminta-alueittain oman maakunnan sisällä tai maakuntien yhteistyöllä
Keski-Suomen perhekeskustoiminta Tavoitteena Lape palvelumallin mukainen lapsi- ja perhelähtöinen perhekeskustoiminta
12.12.2018
VAIHTOEHTO 1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? Lasten, nuorten ja perheiden elämä: Koti ja perhe, yhteisöllisyys ja lähiverkostot, toimeentulo, hyvinvoinnin edistäminen, luonto, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ynnä muut lähipalvelut. Perhekeskukset: Maakunnan järjestämisvastuulla olevat lasten ja perheiden sote-palvelut. Nykyisten perheneuvoloiden ja tulevien sote-keskusten hyödyntäminen? Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta ja varhaiskasvatus, opetus ja opiskeluhuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, avo- ja suun terveydenhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, SRK, 3.sektori. Psyko-sosiaalinen ja fyysinen saavutettavuus: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen, yhteinen toiminta. Perhekeskuksen toimipisteet ja kohtaamispaikat. Paikallinen vastuu ja koordinaatio. Yhteys erityisen ja vaativan tason palveluihin. Perhekeskusalueet: Lähipalveluperiaate, alueellinen vastuu ja koordinaatio, yhteys maakunnan sote yksikköön, yhteinen toimintamalli. Petri Oinonen 4.6.2018 Maakunnallinen SOTE yksikkö: Vastuu ja resursointi maakunnan lasten- ja perheiden sote-palveluista, sopimukset, palvelulupaus, PEKE toiminnan koordinointi, klinikkatyöskentely, tutkimus, koulutus, kehittäminen, yhteys OT-keskukseen ja muuhun maakunnan ulkopuoliseen toimintaan. Kansallinen taso: OT-keskuksen järjestämät ja muut erityisen ja vaativan tason palvelut. Jalkautuminen ja konsultaatio perhekeskuksiin, koordinaatio sote yksikön kautta. Liikkuvat ja sähköiset palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden jalkautuminen ja digitaalinen saavutettavuus.
Keski-Suomen perhekeskustoiminta 2015-2018 Kuntien muutosvalmennusprosessilla kohti yhteistä toimintaa
Taustaa työskentelylle Keski-Suomen SOTE2020-hanke (2014-2016) ja Keski-Suomen Lape-hanke (2017-2018) mahdollistivat perhekeskustoimintamallin kehittämisen ja juurruttamisen Keski-Suomeen koko maakunnan laajuudessa. Aikaisempi työskentely oli pohjautunut kuntien oman työn kehittämiseen tai yhteistyössä pienemmillä alueilla. Maakunnallinen eteneminen (2015-2018) pohjautui kasvotusten tapahtuvaan työskentelyyn kuntien oleellisten lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien kesken myöhemmässä vaiheessa yhteistyöhön kuntien Lape-ryhmien, alueellisten verkostojen ja ohjausryhmien kanssa. Lape-ryhmien perustamista tuettiin myös vahvasti. Kunnat ovat erilaisia vahvuuksineen ja tarpeineen sekä etenevät eri vaiheissa, joten myös tuki ja eteneminen on tapahtunut yksilöllisesti. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin huomioitu tietyt perusasiat, kuten: ketä meidän verkostoon kuuluu, millaista olemassa olevaa toimintaa ja yhteistyötä meillä on, miten kansallisesti linjatut sisällöt toteutuvat, kuinka organisoidumme ja johdamme kokonaisuutta? Kunkin kunnan perhekeskustoimintamalli on pyritty mallintamaan, kokoamalla perustiedot lomakkeelle ja piirtämällä malli kuvan muotoon. Vertaistukea ja -oppimista tuettiin perustamalla kuntien perhekeskusyhdyshenkilöistä koostuva verkosto, joka Lape-kauden jälkeen.
Keski-Suomen malli pohjautuu Yhteisille arvoille: Luottamus Eettisyys Lapsi- ja perhelähtöisyys Yhteiseen käsitykseen lapsesta, nuoresta ja perheestä, sekä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136124/urn_isbn_978-952-343-086- 0.pdf?sequence=1&isAllowed=y Ei rajoitu pelkästään vain alle 18-vuotiaisiin. Perustuu kuntien ja alueiden erityispiirteisiin ja vahvuuksiin, vastaa haasteisiin ja tarpeisiin. Pohjautuu toimijoiden ja fyysisten toimintaympäristöjen verkostomaisuudelle sekä palveluiden kokoamiseen mahdollisuuksien mukaan saman katon alle. Sähköinen perhekeskus (digitaalisuus) täydentää mallia. Esimerkkeinä Perhekompassi https://www.jkl.fi/perhekompassi ja Family Room https://www.familyroom.fi/ Käytössä on yhteisiä työmenetelmiä ja käytänteitä. Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöt muodostavat maakunnallisen osaamis- ja tukiverkoston, joka muun muassa koordinoi ja kehittää perhekeskustoimintaa Keski-Suomessa. Kaikille avoimet perhekeskusfoorumit (1-2 krt/vuodessa) edistävät asukasosallisuutta. Osakokonaisuudet kuten perhevalmennus osana vanhemmuuden tukea on osa perhekeskuskokonaisuutta. Osallistuttava, omista lähtökohdista rakentuva malli, sitouttaa toimijat yhteiseen toimintaan.
Keski-Suomen perhekeskustoiminta Kehittämistyön tuloksia missä onnistuttiin?
Keski-Suomen perhekeskustoiminta missä onnistuttiin? Yhteinen toimintamalli (perhekeskustoimintamalli) on käytössä kaikissa Keski-Suomen 22 kunnassa! Uudelleen organisoitumalla on kuntien sisäinen vuorovaikutus parantunut. Tästä osoituksena ovat: o Toimivat Lape-ryhmät. o Kuntien tekemät panostukset perhekeskustoiminnan koordinaatioon: jokaisessa kunnassa on nimetty henkilö/henkilöt johtamaan/koordinoimaan yhteistä (perhekeskus)toimintaa. Osa toteuttaa oman työnsä ohessa tehtävää, mutta suuressa osassa kuntia on perustettu uusia toimia tai muutettu työnkuvia niin, että Lape/SiSoTe perhekeskustoimintaan on oikeasti resurssia käytössä. o Kuntien panostukset fyysisiin SiSoTe perhekeskuksiin yhdyspintatyön turvaaminen, sekä palveluiden tasapuolisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. o Kunnat ovat ryhtyneet viemään perhekeskustoimintaa tärkeisiin asiakirjoihin, kuten kuntastrategioihin, talous- ja toimintasuunnitelmiin, sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin jatkuvuuden turvaaminen. o Kunnat ovat ryhtyneet ratkomaan ja purkamaan sisäisesti esteitä, jotka ovat jarruttaneet eri hallintokuntien välistä yhteistyötä kehittäneet myös uusia innovaatioita yhteiseen toimintaan. o Asukasosallisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, tavoitteena hyödyntää perheiden potentiaalia.
Keski-Suomen perhekeskustoiminta missä onnistuttiin? Uudelleen organisoitumalla on vuorovaikutus yli kuntarajojen parantunut: o Kuntien keskinäinen yhteistyö on tehostunut ylipäänsä ajattelu sen hyödyistä. o Kuntien ja maakunnallisten toimijoiden yhteistyö parantunut yhteinen dialogi on edesauttanut yhteisen kielen ja ymmärryksen muodostumisessa. o Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan muodostavat maakunnallisen yhteistyörakenteen, joka koordinoi ja kehittää toimintaa koko maakunnan osalta. o Yhteinen arvopohja: Keski-Suomen perhekeskustoiminnan arvopohjaa on luotu prosessimaisesti yhdessä kaikkien kuntien kanssa vuodesta 2016 lähtien. Arvokeskustelujen tuloksena ovat tarkentuneet luottamus, eettisyys, sekä lapsi- ja perhelähtöisyys sellaisiksi arvoiksi, joihin Keski-Suomen kunnat ovat valmiita sitoutumaan ja joiden erityisesti pitäisi kaikkien toiminnasta näkyä. Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöiden kanssa yhdessä on työstetyt arvoista huoneentaulut palvelulupauksineen. Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja o Yhteisen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin muistilistaksi ja avuksi on tehty perhekeskustoiminnan kehittämistyön opas, joka auttaa kuntia oman toimintansa eteenpäinviemisessä. o Pelikirjan tekeminen on tapahtunut prosessimaisesti, vuoropuhelussa kuntien perhekeskusyhdyshenkilöiden kanssa.
Keski-Suomen perhekeskustoiminta Kehittämistyön tuloksia Perhekeskustoiminta kunnissa
Koulun yhteyteen rakentuva toiminta: Kannonkoski o Periaatteessa kaikki lasten ja nuorten palvelut on keskitetty koulun tiloihin. Tämä malli on monistettavissa suurempiin kuntiin ja on ideana myös muissa Keski-Suomen kunnissa, jotka rakentavat yhteistä toimintaa koulun tiloihin. Sivistysjohtaja ja koulun kasvatusohjaaja koordinoivat toimintaa.
Koulun yhteyteen rakentuva toiminta: Karstula o Sivistyslautakunta on nimennyt perhekeskusvastaavaksi 1.1.2019 alkaen vastaavan kuraattorin, jonka työtehtävästä irrotetaan aikaa perhekeskustoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, koordinointiin ja johtamiseen. o Kaikki kunnan LaPe toiminta organisoidaan perhekeskuksesta käsin ja siitä vastaa perhekeskusvastaava. o Apuna tähän työhön on osaltaan hyvinvointivastaavan työpanos, jota käytetään erityisesti kohtaamispaikkatoiminnan koordinointiin ja tiedottamiseen. o Tavoitteena on, että uuden koulun valmistettua mahdollisimman paljon lapsiperheiden ja nuorten palveluita saataisiin sijoitettua koulurakennukseen ja mahdollisesti sen välittömään läheisyyteen jääviin nykyisiin väistötiloihin. Kivijärvi ja Kyyjärvi o Molemmissa kunnissa on uudet ja ajanmukaiset koulut, jotka kokoavat lapset ja nuoret yhteisiin tiloihin. o Tavoitteena on rakentaa omaa toimintaa Kannonkosken esimerkin mukaisesti. o Erityisopettaja Kivijärvellä ja sivistysjohtaja Kyyjärvellä koordinoivat toimintaa.
Koulun yhteyteen rakentuva toiminta: Äänekoski o Perhekeskustoimintaa on kehitetty kunnassa jo pitkään. o Toimintaa koordinoi vuoden 2017 alusta kuntaan palkattu Perhekeskuskoordinaattori. o Ääneskoskelle valmistuu vuoden 2019 lopussa uusi koulu, jonka tiloihin tulee perhekeskus. o Äänekosken perhekeskustoiminta: https://www.aanekoskenperhekeskus.fi/ o facebook-sivut: https://www.facebook.com/aanekoskenperhekeskustoiminta/
Laukaa o o o o o o Koulujen läheisyydestä rakentuva toiminta Toimintaa johtaa vuodesta 2017 lähtien perhekeskuksen palvelupäällikkö. Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskuksessa (Laukaan HyPe) yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. Palvelut tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä kunnan sivistys- ja perusturvapalvelujen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen, Laukaan seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluja toteuttavat myös Jyväskylän perheneuvola ja Jyväskylän seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus. Kolmannen sektorin toimijoita ovat esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami. Yhteistyötä tehdään avointen teemailtojen osalta eri yhteistyökumppaneiden, kuten Keski-Suomen ensi- ja turvakodin kanssa. HyPen palveluja ovat mm. perhelääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, vammaispalvelut, kohdennettu pienryhmätoiminta ja vertaisryhmät, perhevalmennukset, parisuhteen tuen työmuodot, avoimet teemaillat perheille ja nuorille sekä oppilashuollon ja varhaisen tuen palvelut. Keskus tarjoaa tilat myös koulutuksiin, työnohjaukseen ja työryhmien kokoontumiseen. HyPen toimintaa on myös tapahtumien ja tutustumiskäyntien järjestäminen sekä toiminnan esittely. HyPen toiminnan tavoitteena ovat yhteisten toimintatapojen linjaaminen, päällekkäisen työn välttäminen sekä joustava yhteistyö ja palveluohjaus. Toimintaa toteutetaan fyysisessä tilassa tapahtuvan toiminnan ja verkostomaisen työotteen keinoin. Verkostomaisessa työssä ja jalkautuvilla palveluilla huomioidaan eri taajamien palvelutarpeet. HyPen toiminnassa huomioidaan asiakaskontaktin mahdollisuus myös sähköisin menetelmin. Laukaan Hyvinvointi- ja perhekeskus (HyPe): https://hype.laukaa.fi/
Koulujen läheisyydestä rakentuva toiminta Keuruu o Toimintaa koordinoi perhekeskuksen perhetyöntekijä 50% työajalla. o Fyysinen perhekeskus Valo on aloittanut toiminnan syksyllä 2018. Joutsa ja Luhanka Yhteistoimintatila o Seututerveyskeskus yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu). o Johtava sosiaalityöntekijä koordinoi toimintaa. Multia Yhteistoimintatila o Seututk:n yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu). o Perhetyöntekijä koordinoi toimintaa. Petäjävesi Yhteistoimintatila o Seututk:n yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu). o Sivistysjohtaja koordinoi toimintaa suunnitelmissa, että uusi hyvinvointikoordinaattori ottaisi koppia tästä. Toivakka verkostomainen perhekeskus, mahdollinen yhteistoimintatila o Seututk:n yhteistoiminta-alueiden mukainen strategia (vrt. Laukaa ja Keuruu). o Toiminnasta vastaa kuntaan palkattu Lape-koordinaattori.
Koulujen läheisyydestä rakentuva toiminta Saarijärvi o Kunnan virastotalon päätyyn tulee perhekeskus. o Sijainti on hyvä, keskustassa, koulun ja terveyskeskuksen välissä, lisäksi viereinen puisto mahdollistaa avoimen toiminnan. o Toimintaa koordinoi sivistysjohtaja. Hankasalmi o Valtuuston päätöksellä kunnan monitoimitalo kunnostetaan yhteiseen käyttöön. o Pohjakuvat ja piirustukset ovat valmiina. o Monitoimitalolle sijoittuvat: kouluterveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, koulu-/neuvolalääkäri, neuvolatyöntekijä x 2, sosiaalityöntekijä x 2 ja perhetyöntekijä x 2. Lisäksi tiloja käyttävät terapeutit sekä etsivä nuorisotyöntekijä. o Monitoimitalolla on myös koulukeskuksen liikuntasali, kuntosali sekä kahvio, joten tila mahdollistaa perhekahvila toiminnan. o Toimintaa koordinoi sivistysjohtaja. Kinnula o Perhekeskus toimii koulun, aamu- ja iltapäiväkerhon, sekä päiväkodin lähellä sijaitsevassa nk. Kotipihan kiinteistössä. o Perhekeskustoimintaa viedään tavoitteellisesti eteenpäin perhetyöntekijän toimesta tiiviissä yhteistyössä sivistystoimen ja paikallisten järjestöjen kanssa. o Järjestötoimijoista korostuu erityisesti hyvä ja sujuva yhteistyö Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosaston kanssa.
Koulujen läheisyydestä rakentuva toiminta Muurame o Valtuuston päätöksellä Muuramen perhekeskukseksi / kohtaamispaikaksi tulee keskustassa olevat 200-300 neliön tilat, jonne toimintaa keskitetään vuoden 2019 alusta lähtien. o Tilaan tulee: Avoimen päiväkodin toimintaa kahtena aamupäivänä viikossa kunnan järjestämänä. Muina aamupäivinä muiden toimijoiden lapsiperheille järjestämää toimintaa. Perhetyön (4 henkilöä) ja lapsiperheiden kotipalvelun (2 henkilöä) työskentelytilat. Ohjaus ja neuvonta, asiakasohjaus lapsiperhepalveluissa. Digitaaliset verkkopalvelut (chat ym.). Info- ja teematilaisuuksia asiakasryhmille; erotilanteet, kasvatuksen tuki. Ryhmätoimintoja; äitiys- ja perhevalmennus, nuorten aikuisten suuntaryhmä, erilaiset vanhempien ryhmät/illat, vertaistukiryhmä. Sovitusti asiakasvastaanottoja /-tapaamisia; esim. kuntaan jalkautuvat palvelut; perheneuvola, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityö, lääkäri, toimintaterapeutti, perhetyö. Monitoimijaisen tiimin vastaanottoa. Yhteisiä koulutustilaisuuksia. Kolmannen sektorin lapsiperhetoiminta; mm. seurakunta, MLL ja Pela. o Toimintaa koordinoi sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja tavoitteena, että yhden perhetyöntekijän työnkuvaa muutetaan niin, että tämä koordinoisi perhekeskustoimintaa kunnassa.
Koulujen läheisyydestä rakentuva toiminta Uurainen o Hyvinvointitalosta tulee Uuraisten yhteistoimintatila. o Kunnassa on kartoitettu remonttitarve ja tehty suunnitelma sen toteuttamisesta. o Talon toiminnoiksi tässä vaiheessa kaavailtu: perheneuvola, esim. 1 pv/kk pikkulapsipsykologi, 1 pv/vko työterveyshuolto lastenhoito sovitusti asiointikäyntien ajan 1-2 pv/vko (perhetyö ja 3.sektori) moniammatillinen työ mahdollisuuksien mukaan Teemailtoja o Perhekeskustoiminnalle on oma budjetti vuodelle 2019. o Yhteinen työ on aloitettu kokoamalla esite lapsiperheiden palveluista Uuraisilla, jaettu kaikkiin koteihin syyskuussa 2018 http://www.ks2021.fi/wpcontent/uploads/2018/11/lapsiperheiden_aapinen_uurainen.pdf o Toimintaa koordinoi kunnan neljä työntekijää myöhemmässä vaiheessa ehkä aloittava hyvinvointikoordinaattori.
Verkostomainen toiminta Pihtipudas ja Viitasaari o Pihtipudas vastaa alueen sivistyspalveluista, Viitasaari alueen SoTe palveluista. o Tällä hetkellä toimitaan verkostomaisesti. o Yhdyshenkilöinä ovat Pihtiputaan puolelta opettaja ja Viitasaaren puolelta vastaava sosiaalityöntekijä.
Verkostomainen toiminta Konnevesi o Toimitaan verkostomaisesti, jonka lisäksi tulevan päiväkoti/kirjaston yhteyteen rakennetaan kunnan perhekeskustoimintaa. o Konnevesi kuuluu Seututerveyskeskuksen yhteistoiminta-alueeseen, joten päiväkoti/kirjasto ratkaisu tukee yhteistoiminta-alueen strategiaa (vrt. Laukaa ja Keuruu). o Toimintaa koordinoi perhetyöntekijä.
Verkostomainen toiminta Jyväskylä o Jyväskylässä perhekeskustoiminta pohjautuu Jyväskylän seudun Perhe hankkeeseen 2005-2007 ja Perhehanke II:n 2007-2008. o Toimintaympäristönä Jyväskylä poikkeaa muusta Keski-Suomesta: volyymit ovat suuret sillä Keski-Suomen asukaspohjasta (noin 280 000) Jyväskylä kattaa puolet. o Jyväskylässä on toiminnassa 10 perhekeskusverkostoa, jotka pohjautuvat olemassa oleviin varhaiskasvatus-, koulu- ja neuvola verkkoihin. Perhekeskusverkostojen puheenjohtajat tulevat alueen toimijoista ja ovat tällä hetkellä seuraavat henkilöt: rehtori x 4, päiväkodin johtaja x 4, seurakunnan työntekijä ja asukasyhdyshenkilö. o Kokonaiskoordinaatiosta vastaavat neljä perhekeskusyhdyshenkilöä (oman työnsä ohessa), sekä perhekeskuksen ohjausryhmä. o Kaupunginvaltuuston päätöksellä toimintaa tehostetaan vuoden 2019 alusta kahdella perhekeskustyöntekijällä. o Toimintaa täydennetään fyysisillä yhteistiloilla, esim. perustettava Nuortentalo ja muut perhekeskusalueiden fyysiset tilat. o Digitaalinen perhekeskus rakentuu perhekompassin ympärille https://www.jkl.fi/perhekompassi o Erityisesti Jyväskylä tekee yhteistyötä seurakuntien kehittämän digitaalisen perhekeskuksen hyödyntämisestä osana toimintaa https://www.familyroom.fi/
Verkostomainen- ja fyysinen toiminta Jämsä o Jämsässä perhekeskustoiminta pohjautuu Jämsän seudun Perhepalvelukeskus hankkeeseen 2006-2008. o Jämsässä yksityinen terveystoimija kokoaa yhteistyössä kunnan palveluita Perhepalvelukeskukseen. o o Kuntaan on palkattu Lape-koordinaattori. Toiminnan tunnistettavuuden lisäämiseksi Jämsä on palkannut piirtäjän kuvantamaan organisoitumista.
LNP-palveluiden johtaminen ja yhteistyöpintojen koordinaatiorakenne Kohti lapsiystävällistä maakunta
Lapsiystävällinen maakunta rakentuu toimijoiden yhteistyöllä MAAKUNTA: LNP palvelukokonai-suus VALTIO: Lapsi- ja perhepolitiikka, voimavarat ja ohjaus Maakunta LNP palvelukokonaisuus SOTE-yhteistyöalueet JÄRJESTÖT, SEURAKUNNAT, YRITYKSET Kasvuyhteisöt, lähiympäristö, asuinalue, ystävät perhe KUNTA: sivistys, HYTE, kasvupalvelut Järjestäminen LNP Työikäiset Ikäihmiset Tuottaminen (LNP) Perhekeskus Ohjaamo Jalkautuvat tiimit Erityispalvelut
LNP-palveluiden johtaminen ja yhteistyöpintojen koordinaatiorakenne Valtion lupaja valvontavirasto (LUOVA) Osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) Valtionohjaus Järjestäminen Tuottaminen Maakunnallinen LAPE-yhteistyöryhmä LNP järjestäjä (yksikkö x hlö) Lastensuojelu Maakuntavaltuusto Tuottaja z Lastensuojelun kriisiyksikkö TKI-palvelut Maakunnallinen LAPE-foorumi 2x v PK aluekoordinaattori 1-2 hlö Hyte aluekoordinaattori Jalkautuvat tiimit Sote-keskus PK toimipiste HYTEyhdyshenkilö Sivistyspalvelut Kunnanvaltuusto Kunnan Lape/Hyteryhmät Perhekeskuskoordinaattori - Kunnassa tapahtuvan toiminnan koordinaatio, maakunnallinen työ Perhekeskus / - alueen SoTe palvelut Johtotiimi: (LAPE pj. Koordinaattori ja avainhenkilöt) Asukasosallisuus PK toimipiste PK toimipiste Yhdyspintatyö lähipalveluna PK toimi piste Kohtaamispaikat Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut
Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Petri Oinonen Keski-Suomen Lape, kehittämiskoordinaattori Sähköposti: petri.oinonen(at)jkl.fi Puhelinnumero: 050 412 4028 Sari Paananen Keski-Suomen Lape, kehittämiskoordinaattori Sähköposti: sari.h.paananen(at)jkl.fi Puhelinnumero: 050 351 8621