KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖIDEN TAPAAMINEN

Transkriptio

1 Muistio KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖIDEN TAPAAMINEN Aika: maanantai kello Paikka: Läsnä: JYVÄSKYLÄ, Sepänkatu 4, (Voimala), Jyväskylä, kokoustila TOKIO Piritta Jetsu, Maarit Jomppanen, Hanna-Mari Saarelainen, Marjo Lappalainen, Jyrki Saarela, Katja Salminen-Lahtinen, Sanna Salo, Ellamari Kinnunen, Anu Karhinen-Soppi, Kaisa Koivuniemi, Hanna Niinilampi, Tuija Mehto, Seija Kerkelä, Elina Lämsä, Susanna Kuivalainen, Minna Pajala, Neija Lepistö, Ritva Parkkali, Riitta Hjelt, Kaisu Luomala-Toikkanen, Anu Piispanen, Tuula Pitkänen, Virve Hongisto, Sari Paananen ja Petri Oinonen Edelliset kokoukset: 1. Äänekoski Petäjävesi Kannonkoski Joutsa Jyväskylä Tulevat kokoukset: 6. Keuruu Toivakka Kokouksen avaus Piritta Jetsu, Jyväskylän kaupungin Varhaisen tuen palveluiden palveluesimies, avasi kokouksen kello 10: Esittäytymiskierros Pidettiin esittäytymiskierros ja kierrätettiin läsnäololista. 3. Työryhmän järjestäytyminen puheenjohtajan ja sihteerin toteaminen Puheenjohtaja Jyväskylästä (Piritta Jetsu). Jyväskylä toimii poikkeuksellisesti myös sihteerinä, koska Joutsasta ei ollut paikalla edustajaa. Seuraavalla kerralla sihteeriys Joutsasta eikä Jyväskylästä. 4. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi 5. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Petri Oinonen kävi läpi edellisen kokouksen asiat. Pienillä muutoksilla hyväksyttiin muistio

2 Kokouksen puheenjohtaja kertoi Jyväskylän perhekeskustoimintamallista Toteutetaan alueellisina verkostoina, joita on yhteensä 11. Verkostoista kymmenen on käynnistetty ja Palokan alueen verkosto käynnistetään ensi vuoden puolella. Perhekompassi on sähköinen palveluohjauksen väline. Perustettu kumppanuusfoorumi yhtenä keinona vahvistamaan kaupungin asukkaiden osallisuutta. 6. Perhekeskusmallin rakentuminen kansallisesti Sari Paananen päivitti tilannetta. Muistion liitteenä esityksen diat. o Perhekeskuksen logo ja THL:n tuki vuonna o Lapesta on tulossa noin 45 minuutin ohjelmajakso (Podcast). o Lääkärityö perhekeskuksessa tilanne. o Kansallinen yhdyshenkilöverkosto jatkaa Keski-Suomen edustaja verkostoon. o Esimerkkejä Perhekeskustoiminnan etenemisestä muissa maakunnissa. 7. Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Anu Karhinen-Soppi Perhetutkimuskeskuksesta esitteli perhekeskustoiminnan arvioinnin tuloksia. Muistion liitteenä esityksen diat. o Arvioinnissa mukana Jyväskylän kaksi alueellista perhekeskusverkostoa (Tikkakoski- Puuppola ja Säynätsalo), Laukaan perhekeskustoiminta ja Kannonkosken perhekeskustoiminta. Käytiin yhteistä keskustelua arvioinnin hyödyntämisestä: minkälaisia ajatuksia tulokset herättävät, miten arviointia kannattaa hyödyntää? o Kuinka tämä tieto ja viesti välittyisi kuntapäättäjille? Satsaaminen matalan kynnyksen palveluihin ja mahdollistaa toimijoiden verkostomainen työtapa. o Moniammatillisen työn pohdinta: missä tilanteissa ja prosessin kohdassa tarpeen, tärkeää, ettei asiakkaiden ääni jää verkostojen alle. o Palveluohjauksen vahvistaminen: palveluista vapaaehtoistoimintaan ja päinvastoin. o Vaikuttavuus usein näyttäytyy pidemmän ajan päästä: usko omaan työhön ja perhekeskustoimintamalliin. o Palveluiden toteuttaminen: keskitetymmin vai lähipalveluna? Digi-palveluiden hyödyntäminen. o Pienessä kunnassa tieto välittyy helpommin, työntekijöiden tuttuus voimavarana. o Perhekeskustoimintamallin eteenpäin vieminen omissa kunnissa ei ole aina helppoa, vaan vaatii ylemmän päättäjätahon tukea. o Resurssien puute luo esteitä perhekeskustoimintamallin edistämiseen.

3 Jokainen kunta kirjasi perhekeskustoimintansa nykyhetken, tulevaisuuden suunnitelmat ja tavoitteet, sekä kuvasi lyhyesti, kuinka perhekeskustoiminnan rakentaminen on edennyt kunnassa. Käytiin tuloksia yhteisesti läpi. Samalla katsottiin KS2021 nettisivuilla olevia kuntakohtaisia tietoja ja materiaaleja: Hankasalmi Kuntaan on valmistumassa fyysinen perhekeskusrakennus. Valtuuston päätöksellä kunnan monitoimitalo kunnostetaan yhteiseen käyttöön. Tiloihin on sijoittumassa moni lapsiperheiden toimija. Pohjakuvat ja piirustukset ovat valmiina. o Monitoimitalolle sijoittuvat: kouluterveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, koulu- /neuvolalääkäri, neuvolatyöntekijä x 2, sosiaalityöntekijä x 2 ja perhetyöntekijä x 2. Lisäksi tiloja käyttävät terapeutit sekä etsivä nuorisotyöntekijä. o Monitoimitalolla on myös koulukeskuksen liikuntasali, kuntosali sekä kahvio, joten tila mahdollistaa perhekahvila toiminnan. Joutsa - Jyväskylä Nykyhetki: Toteutetaan alueellisina verkostoina, joita on yhteensä 11. Verkostoista 10 käynnistetty, Palokan alueen verkosto aloitetaan ensi vuoden puolella. Perhekeskusverkostojen tehtävänä on tuoda esille alueiden lapsiperheiden tilanteita, tarpeita, alueen ilmiöitä jne. Tavoitteena on myös luoda monitoimijainen verkosto, joka työskentelee perheiden parhaaksi, vahvistaa palveluohjausta. Jokaisella verkostolla on nimetty alueellinen puheenjohtaja. Suurin osa puheenjohtajista on sivistyksen toimialalta.

4 Perheiden ja työntekijöiden käyttöön kehitetty sähköinen ohjausväline perhekompassi, josta löytyy alueiden palvelut. Perustettu kumppanuusfoorumi yhtenä keinona vahvistaa kapupungin asukkaiden osallisuutta ja tuoda perhekeskusverkostojen toimintaa tietoiseksi asukkaille. Perhekeskusverkostojen tukena on oma ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Lisäksi Jyväskylässä toimii neljä perhekeskusverkostotoiminnan yhdyshenkilöä (sivistyksenja perusturvan toimialalta). Tulevaisuuden suunnitelmat ja tavoitteet: Perhekompassia hyödynnetään jatkossa perhekeskusverkostojen tiedottamisen kanavana esim. verkostojen muistiot ja tulevat tapahtumat ja tapaamiset. Perusturvan talousarviossa on tällä hetkellä kaksi perhekeskustyöntekijää, jotka voidaan täyttää alkaen. Tavoitteena on kehittää edelleen perhekeskusverkostojen toimintaa ja lisätä alueellista asiakastyötä perheiden parissa. Tavoitteena on myös luoda fyysisiä tiloja kuntalaisten ja toimijoiden käyttöön, kohtaamispaikkoja ja perhekeskuksia (mahdollisesti 2-3). Työntekijät voisivat jalkautua näihin fyysisiin tiloihin. Sähköisten palveluiden kehittäminen asukkaiden ja työntekijöiden käyttöön. Kuinka perhekeskustoiminnan rakentaminen on edennyt: Toiminta on edennyt jouhevasti alueilla, joissa on jo monialainen työote ja työntekijät tuntevat toisiaan ja ovat oppineet tekemään yhteistyötä. Jämsä Jämsässä perhekeskustoiminta pohjautuu Jämsän seudun Perhepalvelukeskus hankkeeseen Kuntaan on palkattu syksyllä 2018 Lape-koordinaattori. Työntekijöille Jämsän perhekeskus hahmottuu vielä paremmin kuin asukkaille. Toiminnan tunnistettavuuden lisäämiseksi, on palkattu piirtäjä, joka tekee havainne kuvan Perhekeskustoiminnasta vuoden 2018 puolella.

5 Kannonkoski Anne Tuliranta-Koitela kirjoittaa sähköpostissaan seuraavasti: Kannonkoskella ei mitään konkreettisia muutoksia. Tavoitteena on edelleen mahduttaa koulun tiloihin palveluja niin paljon kuin mahdollista. Verkkosivu-uudistus tapahtuu ensi keväänä ja silloin sähköisesti kerätään perhepalvelut saman otsakkeen alle. Karstula Karstulan sivistyslautakunta on nimennyt Karstulan perhekeskusvastaavaksi alkaen vastaava kuraattori Katja Salminen-Lahtisen. Vastaavan kuraattorin työtehtävästä irrotetaan aikaa perhekeskus toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, koordinointiin ja johtamiseen. Kaikki kunnan LaPe toiminta organisoidaan perhekeskuksesta käsin ja siitä vastaa perhekeskusvastaava. Apuna tähän työhön on osaltaan hyvinvointivastaavan työpanos, jota käytetään erityisesti kohtaamispaikkatoiminnan koordinointiin ja tiedottamiseen. Karstulassa liikkeelle lähdetään aluksi verkostomaisesta ja sähköisestä perhekeskuksesta. Tarkoitus on, että uuden koulun valmistettua mahdollisimman paljon lapsiperheiden ja nuorten palveluita saataisiin sijoitettua koulurakennukseen ja mahdollisesti sen välittömään läheisyyteen jääviin nykyisiin väistötiloihin. Perhekeskuksen toimintaa lähdetään suunnittelemaan ja organisoimaan alkaen. Ideat ja toiveet voi esittää perhekeskusvastaava Katja Salminen-Lahtiselle, puh , Keuruu Nykyhetki: Fyysinen perhekeskus Valo aloittanut toiminnan syksyllä ½ työntekijä kehittämässä toimintaa. Talousarvioon on laitettu varaus jatkolle, mutta tällä hetkellä toiminta voi loppua , jos sille ei saada jatkoa.

6 Nettisivut ovat olemassa kunnan sivujen yhteydessä. Tulevaisuus: Perhekeskukselle kehitetään mahdollisimman monenlaisia toimintoja ja toimijoita houkutellaan mukaan todella laajalla skaalalla. Toukokuuhun 2019 mennessä Perhekeskuksen toimintaa pyritään perustelemaan riittävästi, jotta toiminta saisi jatkoa. Tavoitteena on juurruttaa perhekeskustoimintamalli pysyväksi toiminnaksi kaupunkiin. Eteneminen: Keväällä 2018 neuvotteluja käytiin sivistystoimen, perusturvan ja seututerveyskeskuksen johtohenkilöiden kesken ja saatiin yhteinen suunnitelma perhekeskustoiminnan aloittamisesta Keuruulla. Toukokuussa 2018 Keuruulla löytyi tila ja työntekijä. Elokuun 2018 alusta aloitti työntekijä ½ työajalla ja tila saatiin remontoitua käyttöön elokuun lopulla. Toiminta on saanut aikaa vuodeksi. Toukokuussa 2019 esitellään Keuruun perhekeskusmalli. Kinnula Kirjastoon ollaan luomassa perhekeskustyyppistä toimintaa, joka alkaa Kivijärvi Kivijärvelle tulee saman tyyppinen malli kuin Kannonkoskella eli koulun ympärille rakentuva. Konnevesi Nykyhetki: Verkostomainen perhekeskustoimintamalli. Pedanetissä tietoa Konneveden perhekeskustoiminta- mallista sekä listaus lapsiperhepalveluista. Lape/Nupove ryhmä kokoontunut kerran syksyllä 2018, jossa keskityttiin nuorten opiskeluja koulutuspolun tukemiseen. HOHTO-hankkeen esittely, Laukaan, Äänekosken ja Konneveden yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen hankealueen alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjaamo-toiminnan esittelyä. Syksyn 2018 Lapunmäenkoulun vanhempainilloissa infoa perhekeskustoimintamallista. Sosiaalitoimen ja seurakunnan yhteistyöllä järjestettyjä kerhoja. Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2018 aloittanut erityislastentarhanopettaja. Tulevaisuuden suunnitelmat: Konnevedellä on vireillä hankesuunnitelma 60-paikkaisen päiväkodin ja kirjaston rakentamisesta. Rakennukseen suunniteltua ruokasalia voitaisiin käyttää myös kokoontumistilana; tapahtumia, kerhoja jne. Budjettiin ensi vuodelle esitetty Lapunmäen ulkoilualueen rakentaminen, vaihe 1 (välineiden hankinta). Vapaa-aikatoimen talousarvioesitys pitää sisällään: - Nuorisotyön, mm. Nuorisotalo Kukkulan toiminnan ja päiväleirit - Etsivän nuorisotyön - Nuorisovaltuuston - Liikuntatoimen sekä KONDIS-hankkeen jatkumisen. -

7 Ympäristö- ja kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamisen - Kulttuuritoimen - Nuorten työpajatoiminnan Kyyjärvi Toimintaa pyritään kokoamaan uuden koulun ympärille. Laukaa Toiminnan kuvaus: Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskuksessa (Laukaan HyPe) yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. Tavoitteena on tarjota saavutettavia ja oikea-aikaisia palveluja matalalla kynnyksellä asiakaslähtöisesti. HyPessä toteutetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja osana muuttuvaa kunnan toimintaympäristöä ja palvelurakennetta. Palvelut tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden, pääasiassa Laukaan kunnan sivistys- ja perusturvapalvelujen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen, Laukaan seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluja toteuttavat myös Jyväskylän perheneuvola ja Jyväskylän seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus. Kolmannen sektorin toimijoita ovat esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami. Yhteistyötä tehdään tiiviisti avointen te tojen osalta eri yhteistyökumppaneiden, kuten Keski-Suomen ensi- ja turvakodin kanssa. HyPen palveluja ovat mm. perhelääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, vammaispalvelut, kohdennettu pienryhmätoiminta ja vertaisryhmät, perhevalmennukset, parisuhteen tuen työmuodot, avoimet te lat perheille ja nuorille sekä oppilashuollon ja varhaisen tuen palvelut. Keskus tarjoaa tilat myös koulutuksiin, työnohjaukseen ja työryhmien kokoontumiseen. HyPen toimintaa on myös tapahtumien

8 ja tutustumiskäyntien järjestäminen sekä toiminnan esittely. Laukaan HyPen toiminta on herättänyt paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostusta. HyPen toiminnan tavoitteena ovat yhteisten toimintatapojen linjaaminen, päällekkäisen työn välttäminen sekä joustava yhteistyö ja palveluohjaus. Toimintaa toteutetaan fyysisessä tilassa tapahtuvan toiminnan ja verkostomaisen työotteen keinoin. Verkostomaisessa työssä ja jalkautuvilla palveluilla huomioidaan eri taajamien palvelutarpeet. HyPen toiminnassa huomioidaan asiakaskontaktin mahdollisuus myös sähköisin menetelmin. Laukaan HyPen tilat sijaitsevat kirkonkylällä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen välittömässä läheisyydessä. Kehitystyötä: Vuonna 2018 on kartoitettu Ohjaamo toiminnan aloitusta Laukaan alueella. Ohjaamo on valtakunnallinen moniammatillinen palvelupiste, joka tarjoaa alle 30-vuotiaille tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Palvelutarpeesta- ja rakenteesta riippuen tarjolla voi olla muun muassa opinto-ohjausta, asumisneuvontaa ja TE-palveluja. Ohjaamoja kehitetään osana eri ministeriöiden yhteistyönä ja mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), OKM sekä STM. Vuoden 2019 tavoitteena on selvittää Ohjaamo toiminnan käynnistäminen Laukaan alueella yhdessä työllisyysyksikön kanssa. Laukaan kunnan perusturvapalvelut pilotoivat lokakuusta 2018 alkaen kymmenen käyntikerran lyhytpsykoterapian palveluja Laukaassa. Palvelun toteuttaa pilottihankkeena Psykoterapiakeskus Vastaamo. Tavoitteena on oikea-aikainen, tarpeenmukainen ja kohdennettu tuki. Laukaan HyPe on yhteistyökumppanina lyhytpsykoterapian pilotoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaan palveluun ohjautuminen tapahtuu maksusitoumuksella sosiaalityön ja HyPen alkuarviointitiimien kautta. Laukaan HyPen toimitiloja hyödynnetään Vastaamon tuottaman lyhytpsykoterapian jalkauttamisessa Laukaaseen.

9 Luhanka - Multia - Muurame Päivi Nevalainen kirjoittaa sähköpostissaan seuraavasti: Muuramen tilanne: Perhekeskusohjaajan täyttölupa-asia on vireillä. Muuramen perhekeskus / kohtaamispaikka tulee Virastotie 5, noin 300 neliötä, tilat remontoidaan joulukuussa ja vuoden vaihteen jälkeen päästään tiloihin. Tilaan tulee: Avoimen päiväkodin toimintaa kahtena aamupäivänä viikossa kunnan järjestämänä. Muina aamupäivinä muiden toimijoiden lapsiperheille järjestämää toimintaa. Perhetyön (4 henkilöä) ja lapsiperheiden kotipalvelun (2 henkilöä) työskentelytilat. Ohjaus ja neuvonta, asiakasohjaus lapsiperhepalveluissa. Digitaaliset verkkopalvelut (chat ym.). Info- ja teematilaisuuksia asiakasryhmille; erotilanteet, kasvatuksen tuki. Ryhmätoimintoja; äitiys- ja perhevalmennus, nuorten aikuisten suuntaryhmä, erilaiset vanhempien ryhmät/illat, vertaistukiryhmä. Sovitusti asiakasvastaanottoja /-tapaamisia; esim. kuntaan jalkautuvat palvelut; perheneuvola, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityö, lääkäri, toimintaterapeutti, perhetyö. Monitoimijaisen tiimin vastaanottoa. Yhteisiä koulutustilaisuuksia. Kolmannen sektorin lapsiperhetoiminta; mm. seurakunta, MLL ja Pela. Petäjävesi Tällä hetkellä perhekeskustoimintaa toteutetaan verkostoyhteistyönä. Tavoitteena on saada fyysinen tila perhekeskukselle vuoden 2019 alusta. Tavoitteena on myös vuoden 2019 alusta saada sähköinen versio perhekeskuspalveluista valmiiksi. Perhekeskustoiminnan rakentaminen kunnassa on edennyt hyvässä hengessä, mutta verkkaisesti. Tilahaasteet ja henkilöstövaihdokset ovat jarrutelleet etenemistä. Perhekeskustoiminta on talousarviossa huomioituna lähinnä toiminnallisena tavoitteena ja painopistealueena vuodelle 2019 (osana ennaltaehkäisevän toiminnan ja monitoimijaisen yhteistyön kehittämistä).

10 Pihtipudas ja Viitasaari Toiminta rakentuu verkostomaisesti, kahden kunnan yhteistyöllä. Ohessa kuvaus, joka on vielä osin kesken ja näin ollen täydentyy vuoden 2018 aikana: Saarijärvi Perhekeskuskatselmus on pidetty syksyllä Suunnitteilla on, että kunnan virastotalon päätyyn tulee perhekeskus / kohtaamispaikka. Sijainti on hyvä, keskustassa, koulun ja terveyskeskuksen välissä. Lisäksi viereinen puisto mahdollistaa avoimen toiminnan. Perhekeskustoimintaa koordinoi tällä hetkellä sivistysjohtaja. Toivakka Perhevakka Toivakka verkostoyhteistyö Yhdyshenkilönä: Susanna Kuvalainen, Perhevakka koordinaattori susanna.kuivalainen@toivakka.fi puh Tavoitteet: 1. Yhteisen toimintamallin luominen (yksi luukku-periaatteella), Perhevakka - varhaisentuen hoitopolku, toimintatavat arkeen - tukea läheltä, yhdessä ja oikeaan aikaan - perheen omaehtoinen tuen ja avunlöytäminen matalalla kynnyksellä ja helposti (yksi numero, sähköinen yhteydenotto) 2. Varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille - Toimintamalleja ja menetelmiä yhdessä sovitusti - avoimia varhaiskasvatuspalveluita, kohtaamispaikkoja - nuorisotyön kehittäminen - vertaistukiryhmiä

11 Kunnanhallitus on päättänyt monitoimijaisen Lape työryhmän jatkamisesta Toivakan kunnassa. Perhevakka koordinaattori % perusturvan ja 30% sivistystoimen työntekijänä. Lape sanan tilalle otettu käyttöön Perhevakka yhteistyö. Kunnan nettisivuille tulossa lapsi- ja perhepalvelut osionsa, johon kootaan ikäryhmittäin lapsien, perheiden ja nuorien palvelut. Myös Perhevakka yhteistyö- ja toimintamalli, kun se saadaan luotua. Näkyvyys: Perhevakka logo, fb-sivu, instagram /?modal=admin_todo_tour Oppilashuoltoryhmä vahvistanut yhteistoimintamalleja: tiimimuotoinen työmalli, kokoontuu kerran kahdessa viikossa ja käy tulleita yhteydenottoja ja työnjakoja/toimintatapoja läpi. Adhd-hoitopolku yhteneväiseksi; seutu-tk, perusturva ja opetustoimi yhteistyössä käyneet läpi Toivakan polkua. Koulupsykologi ja terveydenhoitaja käyneet mallia läpi opettajienkokouksessa. Perhevakka palveluesite prototyyppiä ollaan kokoamassa. Monitoimijainen verkostoitumis- ja toimintamallin kehittämisiltapäivä tulossa viikolle 5 tai 6. Lapset puheeksi koulutus toteutetaan laajasti kaikille Toivakassa lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville työntekijöille ja tämä on osa yhteistä Perhevakka toimintamallia. Varhaiskasvatuksessa henkilökunta kouluttautunut Papilion menetelmään (tunnetaitoja), josta haetaan sertifikaattia työntekijöille. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluita lisätään ja yhteistyönä eritoimijoiden kanssa tarkoituksen mukaisia kohtaamispaikkoja (kehittämisverkosto ). Vertaistukitoimintaa ja yhteistyötä perheneuvolan kanssa tiivistetty ja edelleen tiivistetään. toimintasuunnitelmaa vertaistukeen ja vanhemmuuden tukeen ollaan tekemässä ensivuodelle. Kehittää nuorisotyötä ja vapaa-aikatyötä. Asukasilta Suunnittelussa mukana kuntalaisia. Teemana Toivakka tuntuu ja tunnetaan kuntastrategiasta. Vanhempien vertaistukiryhmä aloittaa alkuvuodesta Toivakassa. Ryhmä vanhemmille jotka kokevat haasteita arjessa, lapsen iästä riippumatta. Ryhmän vetäjinä toimivat nepsyvalmentaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

12 Uurainen Nykyhetki Esite lapsiperheiden palveluista Uuraisilla, jaettu kaikkiin koteihin syyskuussa Kysely lapsiperheiden palveluista tehty 04/2018. Lape-rukkasryhmä ja Lape-ohjausryhmä toimivat kunnassa. Te lat (moniammatillisesti) alkaneet ja tulossa lisää. Fyysinen toimitila katsottu. Remonttitarve kartoitettu ja suunnitelmia remontin toteutuksesta tehty. Talon toiminnoiksi tässä vaiheessa kaavailtu: o perheneuvola, esim. 1 pv/kk o pikkulapsipsykologi, 1 pv/vko o työterveyshuollon kanssa neuvoteltu o lastenhoito sovitusti asiointikäyntien ajan 1-2 pv/vko (perhetyö ja 3.sektori) Moniammatillisen työn lisääntyminen. Tiedotus asiasta johtoryhmään. Lupa jatkaa Lape-työn kehittämistä. Oma budjetti v Poliittinen tahtotila on olemassa. koordinointi ajoittain hataraa (kuka päättää ja tekee?). Toiminta vasta alkamassa, joten toiminnan kuvaaminen on tässä vaiheessa hankalaa. Tulevaisuus Tiedottamisen kehittäminen, netti, sähköiset palvelut. Mietittävä kenen toimenkuvaan sidotaan, jotta työ ja toiminta saadaan jatkumaan. Äänekoski Äänekosken kaupunki Perhekeskustoiminta Perhekeskuskoordinaattori Elina Lämsä, p Nykytila Äänekosken perhekeskus on vahvistumassa: Perhekeskuskoordinaattorin toimi vakinaistuu ja neuvolan perheohjaaja siirtyy perhekeskuksen työntekijäksi vuoden 2019 alusta. Lapsiperheiden kohtaamispaikat (avoimet päiväkodit, vauvakahvila, MLL:n ja seurakunnan perhekahvila- ja -kerhotoiminta, isätoiminta) toimivat. Kohtaamispaikkojen osalta yhteistyö Äänekosken seurakunnan kanssa on tiivistä: vauvakahvila ja osa isätoiminnasta ovat nyt yhteisiä toimintamuotoja Suolahden avoimen päiväkodin rinnalla. Vanhemmuuden tukea perhekeskuksessa tarjotaan kohtaamispaikkojen lisäksi myös ryhmätoiminnassa ja yleisissä te loissa. Nuorten ryhmätoimintana tarjotaan yhteistyössä Jyväskylän Seta ry:n kanssa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta tukevaa vertaistoimintaa. Lapset puheeksi -toimintamalli otetaan käyttöön syksyllä 2019, käyttöönoton suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Osana LP-työmallia kehitetään lapsiperheiden palveluohjausta. Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveystyön lääkäritiimi on kehittämisvaiheessa. Digitaalinen perhekeskus on kehittämisvaiheessa: Nappitoimintoa ollaan ottamassa käyttöön vuoden 2019 aikana. Toimintaa ja kehittämistyötä ohjaavat perhekeskuksen ohjausryhmä ja Perheiden Tuki -työryhmä (1/2019 alkaen), joka toimii perhekeskuksen käytännön kehittämisryhmänä. Ryhmissä ovat edustettuina varhaiskasvatus, sosiaalityö,

13 lastensuojelu, neuvola ja terapiapalvelut, perusopetus, oppilashuolto, perheneuvola, nuorisopalvelut, perhetyö, seurakunta, 4h, MLL:n paikallisyhdistykset sekä Järvi-Suomen piiri. Tulevaisuuden suunnitelmat Tulevaisuuden suunnitelmissa on vahvistaa perhekeskuksen roolia myös koulu- ja nuorisoikäisten lasten perheiden palveluna. Perheohjauksen ja palveluohjauksen kehittäminen sekä järjestöyhteistyö ovat tässä työssä moninaisen hyvinvoinnin tukemisen edellytyksiä. Lapset puheeksi -kuntatyömalli otetaan käyttöön ja saadaan tehostettua varhaisen tuen portaita. Tavoitteena on saada menetelmä osaksi palveluiden tavanomaista toimintaa lasten ja perheiden palveluissa sekä lasten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisissä aikuisten palveluissa. Neuvola, varhaiskasvatus ja perusopetus tarjoavat keskusteluja universaalisti tietyissä ikäluokissa. Äänekoskelle tulee myös digitaalinen perhekeskus. Ensivaiheessa perheitä palvelevat perhekeskuksen nettisivut -osoitteessa, seuraavaksi kehitetään Nappi-toimintoa, jonka kautta yhteydenoton pyytäminen on perheille helppoa ja vaivatonta. Perhekeskuksen rakentaminen Äänekoskella Äänekosken perhekeskuksen juuret ulottuvat 10 vuoden taakse. Vuodesta 2012 saakka kaupungissa on tehty määrätietoista työtä palveluiden painopisteen siirtämiseksi korjaavasta työstä varhaisempaan tukeen. Tuolloin rakenteellisina muutoksina toteutettiin lastenkodin lakkautus ja sen myötä vakanssien siirto lastensuojelun avohuollon, palveluohjauksen ja lapsiperheiden kotipalvelun tehtäviin. Vuoden 2013 organisaatiomuutoksessa perhepalvelut siirtyivät perusturvasta kasvun ja oppimisen toimialalle. Samana vuonna käynnistettiin yhteistyö sosiaalityön, perhepalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskussuunnitelmat ovat Äänekoskella jo varhaisesta vaiheesta lähtien tukeutuneet paitsi monitoimijamalliin ja kaupungin palveluiden tiiviiseen kumppanuuteen järjestötoimijoiden kanssa myös sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön. Sittemmin syntyneet perhekeskusfoorumi ja perhekeskustyöryhmä veivät suunnittelua ja kehittämistyötä eteenpäin. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä kaupunkiin saatiin neuvolan perheohjaajan vakanssi. Vuoden 2017 alussa perhekeskuksen toimeenpanoon rekrytoitiin perhekeskuskoordinaattori. Perhekeskuksen tilatarpeet tulivat hyväksytyksi 2016, kun sen sijoittuminen osaksi Koulunmäen koulun uudisrakennusta hyväksyttiin lautakunnassa. Koulu valmistuu syksyllä 2019, ja Äänekosken perhekeskus pääsee toimintoineen muuttamaan uusiin tiloihin. Fyysinen kotipesä mahdollistaa myös uuden toiminnan perhekeskus sijaitsee koulukampuksella yhdessä yhtenäiskoulun, esiopetuksen, päiväkodin ja harjaantumisluokkien kanssa. Perhekeskus vahvistuu edelleen paitsi tilojen myös uusien henkilöstömuutosten myötä: perhekeskuskoordinaattorin toimi vakinaistuu vuoden 2019 alusta, ja perhekeskuksen alaisuuteen siirtyy myös perheohjaajan tehtävä. Varhaista tukea eri palveluissa systematisoidaan, kun Lapset puheeksi -työmalli otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2019 alkaen.

14

15 8. Perhekeskus kunnan asiakirjoissa Laitettiin lista kiertämään. Jokainen, jolla asia oli tiedossa, merkitsi listaan, mihin virallisiin asiakirjoihin perhekeskustoiminta on kunnassa viety. Lisäksi osa lähetti tarkennuksia sähköpostilla. 9. Keski-Suomen perhekeskuskortti Käytiin läpi Sari Paanasen ja Petri Oinosen päivittämää perhekeskuskorttia, joka on kunnantyöntekijöiden tueksi tarkoitettu väline (käsikirja). Kirjaan kunnan työntekijät voivat koota perustietoja, missä nyt mennään, mitkä ovat perhekeskuksen tehtävät ja kuka niistä vastaa, viestintäsuunnitelmaa, mitä ja miten olemassa olevaa tietoa hyödynnetään jne. Nimeksi oli muutettu: Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelitaktiikkakirja. Perusteena nimen vaihdolle oli, että alkuperäinen idea 1-2 kahdella kortilla olevista tiedoista oli kasvanut useampi sivuinen opus, joten kortti antaa ehkä väärän mielikuvan, koska kyseessä laajempi kokonaisuus. Omaperäisyyttä haettiin myös nimellä, koska haluttiin erottautua muiden maakuntien vastaavista välineistä. Esim. Pohjois-Pohjanmaalla on Perhekeskuksen käsikirja, Etelä-Pohjanmaalla on Perhekeskuskortti ja myös THL:ltä on tulossa oma Perhekeskusopas / -käsikirja. Käytiin keskustelua nimiasiasta. Sarilla ja Petrillä on taiteilijan vapaus, joten he vielä miettivät nimeä, sekä viimeistelevät Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelitaktiikkakirjan niin, että toimijat voivat sitä hyödyntää (löytyy vuoden 2018 aikana KS2021 perhekeskustoiminnan sivuilta). 10. Perhekeskusyhdyshenkilö verkoston jatko Sovittiin verkoston ylläpitoon liittyvät käytännön asiat: - Puheenjohtaja kunta päivittää osallistujalistan tapaamisen aikana + tarvittaessa on yhteydessä kuntaan joka ei ole paikalla.

16 - Esityslistan tekeminen: puheenjohtaja ja edellisen kerran sihteeri / puheenjohtaja ovat yhteydessä. Jokainen voi tuoda myös esityslistalle tärkeitä asioita. - Muistio: Sihteeri kirjoittaa muistion ja puheenjohtaja tsekkaa vielä muistion ja lähettää sen verkoston jäsenille. - Kahvit: Jokainen kunta päättää tarjoaako kahvit + jotain muuta. Tähän asti käytäntönä on ollut, että kokouskunta tarjoa kahvit ja/tai ruuan. - Ilmoittautuminen: tarvitaan ennakkoilmoittautuminen. - Kuka koordinoi kokonaisuutta maakunnassa: yhteisvastuullinen koordinointi. 11. Arvolupaukset yhteisistä arvoista. Keski-Suomen perhekeskustoiminnan yhteisinä arvoina ovat luottamus, eettisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys. Kierrätettiin edellisen kokouksen perusteella päivitetyt huoneentaulut arvoista. Ne löytyvät KS2021 perhekeskustoiminnan nettisivuilta ja niitä voivat kaikki hyödyntää omassa toiminnassaan. 12. Muut asiat (KSLAPE) Lapsivaikutusten arviointi, tilanne ja jatko. Sähköinen perhekeskus, tilanne ja jatko. Maakunnallinen perhevalmennusmalli, tilanne ja jatko. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen nykytilan kartoitus Keski-Suomessa tulokset LAPE-muutosohjelman IV konferenssi - Miten tästä eteenpäin? klo (Palokan kirkko), Erokoulutus klo Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman päätösseminaari, paikkana Jyväskylän yliopiston Agora-rakennus, Mattilanniemi 2 (myös verkko-osallistumismahdollisuus, muistathan ilmoittautua). Valtakunnalliset varhaisen tuen päivät Jyväskylässä. Seurakuntien Family room: Ritva Parkkali esitteli Family roomia videonpohjalta: Katso myös nettisivut: Jatkon sopiminen Sari Paananen ja Petri Oinonen kiittivät Keski-Suomen LAPE puolesta yhteisestä matkasta ja toivottivat kaikille hyvää jatkoa! Seuraavat kokoukset: Keuruu, Toivakka Kokous päätettiin klo 14:55

17 JAKELU: Kuntien perhekeskustoiminnan yhteyshenkilö/-t: Hankasalmi Eila Laulajainen Malkki ja Virpi Janhonen Joutsa Leena Seppälä, Annikki Lehto ja Tiina Merima Jyväskylä Virve Hongisto, Piritta Jetsu, Minna Pajala ja Päivi Liimatainen Jämsä Riitta Hjelt ja Maija Jääskeläinen Kannonkoski Vesa Wilkko ja Anne Tuliranta-Koitela Karstula Mirka Oinonen ja Katja Salminen-Lahtinen Keuruu Hanna Niinilampi, Alisa Veistämö ja Tuija Koivisto, Kinnula Kirsi Alonen-Kinnunen Kivijärvi Kaisu Luoma-Toikkanen Konnevesi Tuija Mehto ja Seija Kerkelä Kyyjärvi Maija-Liisa Immonen ja Heli Auranen Laukaa Sanna Salo Luhanka Sirpa Hyytiäinen Multia Ani Närhi Muurame Päivi Nevalainen Petäjävesi Timo Holm, Sanna Ruuth ja Ari Tuomi Pihtipudas Tiia Jämsen ja Maarit Jomppanen Saarijärvi Arja Siikström ja Anssi Hemminki Toivakka Neija Lepistö, Elisa Mustonen ja Susanna Kuivalainen Uurainen Marjo Lappalainen, Hanna Höykinpuro ja Hanna-Mari Saarelainen Viitasaari Tiia Jämsen ja Maarit Jomppanen Äänekoski Elina Lämsä Maakunnallisen LAPE-ryhmän matalan kynnyksen jaoston jäsenet: Juha-Matti Latvala, Niilo Mäki Instituutti (NMI) Maarit Jomppanen, Viitasaari Tiia Jämsen, Pihtipudas Minna Ahokas, Jyväskylän ammattiopisto (JAO) Tuija Koivisto, Keuruu Sanna Salo, Laukaa Pirjo Heinonen, Äänekoski Jaana Vähäpesola, Muurame Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto (JYU) Kaisa Koivuniemi, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES) Petri Lehtoranta, Jyrki Saarela, Keski-Suomen Liikunta (Kesli) Ritva Parkkali, seurakuntien edustaja (läsnä iltapäivän) Hanna-Kaisa Pekkarinen, Kannonkoski Ani Närhi, Multia Virpi Janhonen, Hankasalmi Päivi Nevalainen, Muurame Neija Lepistö, Toivakka Elisa Mustonen, Toivakka

18 Tuija Rasinen, Jyväskylä Petri Oinonen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Anu Piispanen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (MLL/KSLAPE) Sari Paananen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Senja Hirsjärvi, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Maakunnallisen LAPE-ryhmän ryhmän puheenjohtaja Päivi Fadjukoff, Haukkalan-säätiö ja Jyväskylän yliopisto (JYU) Keski-Suomen Lape hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen Keski-Suomen muutosagentti Hanna Hämäläinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskus Anu Karhinen-Soppi Jyväskylän perhekeskus ohjausryhmä Virve Hongisto, Piritta Jetsu, Minna Pajala ja Päivi Liimatainen välittävät muistion Maakunta- ja SoTe-uudistus Keski-Suomessa vastuuvalmistelijat Pirjo Peräaho Kati Kallimo Mikael Palola Emmi Hyvönen Anu Pihl Simo Oksanen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Ohjausryhmä: Maria Kaisa Aula, ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankkeen hankejohtajana Hanne Kalmari, hankepäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö Katja Bergbacka, projektipäällikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö Perhekeskusjaosto: Marjaana Pelkonen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö Arja Hastrup, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos