KIINTEISTÖVERON KEHITTÄMINEN
SISÄLTÖ Yhteenveto Valmistelun ongelmat Esityksen ongelmat Omakotiliiton esitykset Siirtymäsäännökset
YHTEENVETO Esitys kiinteistöverotuksen uudistamiseksi on hyvin keskeneräinen ja puutteellinen eikä vaikutustenarviointeja ole tehty riittävällä tavalla. Omakotiliitto vaatii, että: esitys kiinteistöverouudistukseksi palautetaan välittömästi uudelleenvalmisteluun, uudistuksen valmisteluun ja vaikutusten arviointiin varataan lisäaikaa ja kiinteistöverotus tulee päättää yhtenä kokonaisuutena yhden vaalikauden aikana. Lisäksi lain voimaantulo tulee siirtää ainakin vuoteen 2021.
VALMISTELUN ONGELMAT Omakotiliitto pitää lakimuutoksen päättämisen jakamista kahdelle vaalikaudelle vastuuttomana. Tänä syksynä (2018), päätettäisiin puutteellisin tiedoin rakennuksen ja maapohjan arvostamisperusteista. Vasta ensi syksynä, (2019), uusi eduskunta päättäisi kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleistä. Lisäksi kuntien tulisi päättää samana syksynä vuonna 2020 kunnissa sovellettavat kiinteistöveroprosentit. Aikataulu on liian kireä. Lausunnolla oleva luonnos hallituksen esitykseksi sisältää vain joitain vaikutusten arviointeja Valmistelun ollessa monelta osin keskeneräistä ja puutteellista, ei ole mitään edellytyksiä tehdä mikrotason, (kotitalouskohtaisia), vaikutustenarviointeja.
ESITYKSET ONGELMAT Kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille: Esityksen mukaan asuinpientalojen (omakotitalot, paritalot ja rivitalot) neliömetrikohtainen yksikköhinta (1400 /m2) asettuisi yli 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa (1060 /m2) korkeammalle. Tällä hetkellä verotusarvo on molemmille rakennustyypeille sama, 638,28 euroa/m2 Kiinteistövero alenisi 95 prosentilla asuinkerrostaloissa. Omakotiliiton mielestä esitetty muutos on perustavanlaatuinen ja epäoikeudenmukainen, asettaen asumismuodot vastakkain. Omakotiliitto vaatii, että kiinteistövero tulee olla eri rakennustyypeille tasaarvoinen.
OMAKOTILIITON ESITYKSET 1/4 Omakotiliitto: tarvitaan laajaa verokeskustelua ja verotuksen kokonaisuudistus. Kiinteistöveron tuotto on olemassaolonsa (25 vuoden) aikana, moninkertaistunut, vuonna 2018 verotuotot kunnille ovat yli 1,8 miljardia euroa. VM ennuste: tuotto vuonna 2021 on 2 miljardia Kansainväliset talousjärjestöt suosittavat kasvattaa kiinteistöveron painoarvon kasvattamista ja verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta enemmän kulutus- ja kiinteistöverotuksen suuntaan. Huomioitta kuitenkin jää, että Suomen kokonaisveroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on Euroopan korkeimpia. Suomessa on kannustettu säästämiseen. Viimeaikaisten verotuspäätösten perusteella oman kodin omistaminen ei näytä olevan enää hyväksyttävää, toisin kuten perustuslain 19 :ssä todetaan. Suomessa ei kuitenkaan ole käyty laaja-alaista keskustelua siitä, mikä on hyväksyttävää säästämistä tai omistamista ja millä perusteella verotusta kokonaisuutena toteutetaan.
OMAKOTILIITON ESITYKSET 2/4 Omakotiliitto: kotitalouksien tulee pystyä tosiasiallisesti vaikuttamaan kiinteistöverotuksensa määrään. Vain uudisrakentamisessa ja muuttaessa perheet pystyvät jossain määrin ottamaan huomioon verotuksen ohjausvaikutuksen. Esityksen perusteella kiinteistövero tulee merkittävästi kasvamaan monessa kotitaloudessa. Samaan aikaan kotitalouksien muut asumismenot nousevat (mm. sähkön siirtomaksut, energiaverotus, jätevesi-investoinnit ja energiatehokkuusvaatimukset). Kotitalous käyttää asumismenoihin noin 20-25 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Heikoimmassa asemassa on öljylämmitteisessä omakotitalossa yksin asuva eläkeläinen, jonka asumismenot ovat jo yli 47 prosenttia käytettävissä olevista tuloista! Asumismenojen jatkuvan kasvun, erityisesti kiinteistöverotuksen moninkertaistumise,n seurauksena monella kotitaloudella ei ole mahdollisuutta ylläpitää, huoltaa saatikka korjata kiinteistöjä. Pahimmillaan kiinteistöverouudistus tulee pakotetusti johtamaan kiinteistönomistamisen uudisjakoon, mikä ei ole missään nimessä hyväksyttävää.
OMAKOTILIITON ESITYKSET 3/4 Omakotiliitto: Verotus tulee suhteuttaa kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin Rakennuksen ja tontin verotusarvot määrittävät kiinteistöveron määrän Jos kiinteistövero jatkuvasti kasvaa ja muodostuu kohtuuttomaksi kotitaloudelle takarajan muodostaa 2 prosentin katto (kiinteistöveron osuus ansioista saa olla enintään 2 prosenttia) Pienituloisten ikääntyvien kohtuuttomia kiinteistöveroja on huojennettava mahdollistaen heidän kotona asumisen. ratkaisu esimerkiksi verokatosta, tai -leikkurista taikka niin, että kiinteistövero jäisi kiinteistölle verovelaksi ja erääntyisi maksettavaksi kiinteistökaupan tai perinnönjaon yhteydessä Kiinteistövero tulee voida periä tuloverotuksen yhteydessä tai maksaa useammassa erässä. Näin kansalaiset välttyvät yllättäviltä kertamaksuilta syksyllä Asuinkiinteistön viereiselle rakentamattomalle tontille ei saa soveltaa korotettua kiinteistöveroprosenttia, jos tontti on tarkoitettu perillisten tulevaan käyttöön eikä sijoituskohteeksi.
OMAKOTILIITON ESITYKSET 4/4 Omakotiliitto: Kunnille enemmän itsemääräämisoikeutta Kaikkia Suomen kuntia ja kansalaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Ei ole hyväksyttävää, että vain Ahvenmaalla kiinteistöveroprosentit voivat olla matalimmillaan 0,00 prosenttia. Omakotiliitto edellyttää, että tässä laajassa kiinteistöverouudistuksessa sama käytäntö (kiinteistöveroprosenteilla ei tule ole olla alarajaa) tulee mahdollistaa kaikkiin Suomen kuntiin. Kiinteistöverotuksen tuottojen tulee selkeämmin kohdentua asumiseen/infrapalveluihin
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Esityksessä ehdotetaan tontin ja rakennuksen arvostamiseen, molempiin, 70 %:n varovaisuusperiaatetta ja sen nostamista lain sisältöön. Varovaisuusperiaate on Omakotiliiton mielestä kannatettava. Prosenttiluvun määrittäminen edellyttää kuitenkin laajempaa vaikutustenarviointia. Oikeudenmukainen ja kohtuullinen hintataso voi kuitenkin muodostua huomattavasti matalammaksi Omakotiliitto pitää välttämättömänä laatia siirtymäsäännös ja estää veron kohtuuton nousu. Kohtuuttomuus voi liittyä kertanousuun tai edellä kuvattuun kiinteistöveron kokonaismäärään. kiinteistöverouudistuksen mahdollisille korotuksille asetettava riittävän pitkä siirtymäaika (vähintään viisi vuotta) ja Veron vuosittainen nousu rajoitetaan (enimmillään 2 prosenttiin). Sähkön siirtomaksun korotuksille on asetettu 15 prosentin vuotuinen korotuskatto. On kuitenkin ilmennyt, että 15 prosentin katto johtaa kohtuuttomiin kertakorotuksiin erityisesti pienituloisilla. Siksi yleinen kertakorotuskatto tulee asettaa kiinteistöverotuksessa, kuten muissakin maksuissa, huomattavasti matalammalle. Esimerkiksi asuinhuoneistojen vuokrankorotukset on sidottu elinkustannusindeksiin, jolloin korotus on vain muutaman prosentin luokkaa.
Kiitos! Kaija Savolainen Toiminnanjohtaja Suomen Omakotiliitto ry Asemapäällikönkatu 12 B 00520 Helsinki Puh. 040 514 8784 kaija.savolainen@omakotiliitto.fi @KaijaSavolaine www.omakotiliitto.fi Omakotiliitto 1,1 miljoonan kotitalouden, 2,7 miljoonan perheenjäsenen sekä 0,5 miljoonan vapaa-ajan asunnon/asukkaan asialla 10.10.2018 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen
LISÄTIETOJA
ASUMISMENOJEN KEHITYSENNUSTE 2018 2020 Asumismenojen kehitys Palkkojen ja työeläkkeiden kehitys on maltillista Ansiotaso 2018-2020: 2,7 % / vuosi (nimellinen kasvu) Työeläkkeet 2018-2020: 1,2 % / vuosi (nimellinen kasvu) Osuus tuloista 2018-2020 2018 2019 2020 Pienituloinen, kerrostalo, ARA vuokra 1,5 % 24,9 % 24,8 % 24,6 % Keskituloinen, kerrostalo, vr. vuokra 2,0 % 32,1 % 32,1 % 32,0 % Keskituloinen, kerrostalo, omistus 2,0 % 36,2 % 36,5 % 36,5 % Lapsiperhe, kerrostalo, vr. vuokra 2,0 % 20,8 % 20,9 % 20,8 % Lapsiperhe, kerrostalo, omistus 2,0 % 25,8 % 26,1 % 26,1 % Lapsiperhe, omakotitalo, (öljy) 2,3 % 24,3 % 24,5 % 24,7 % Lapsiperhe, omakotitalo, (sähkö) 1,9 % 22,6 % 22,9 % 22,8 % Eläkeläiset, kerrostalo, omistus 2,2 % 18,2 % 18,5 % 18,5 % Eläkeläiset, omakotitalo (öljy) 3,1 % 20,8 % 20,9 % 21,4 % Eläkeläiset, omakotitalo (sähkö) 2,2 % 17,2 % 17,4 % 17,4 % Eläkeläinen, nainen, kerrostalo, omistus 2,2 % 41,6 % 42,1 % 42,2 % Eläkeläinen, nainen, omakotitalo (sähkö) 2,2 % 39,1 % 39,6 % 39,7 % Eläkeläinen, nainen, omakotitalo (öljy) 3,1 % 47,4 % 47,6 % 48,8 % Asumismenojen korotukset tapahtuvat siilomaisesti ja kokonaisuutta ei arvioida asumistalouden kannalta Polttoaineverotuksen korotukset vuosina 2010, 2011, 2013, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 Kiinteistöveron korotukset 2010, 2012, 2013, 2015, 2017 Sähkön ja kaasun siirtomaksujen korotukset 2016, 2017, 2018 sekä tarve älyverkkoinvestoinneille Tehomaksun käyttöönotto Muiden kunnallisten maksujen korotukset (vesi, jätevesi, hulevesi, jätehuolto) Erityisesti perusmaksujen osuuksien kasvu Huomioitava, että Kelan asumistukien määrä vuonna 2017 oli yli 2 miljardia euroa (yli 15 % väestöstä saa asumistukia) Lähde: Pellervon Taloustutkimus
Kaupunkivertailu 2018, omakotitalo (sähkö), 120 m 2 10.10.2018 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen
Vakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaiset maksut 2018 10 kalleinta ja 10 halvinta kuntaa
NYKYTILANNE YLEISKUVA Kiinteistöverotus on merkittävä osa omakotiasumisen asumiskustannuksia (n. 20-25 prosenttia) ja asumisen kokonaisverotusta Kiinteistöveroprosentit nousseet Sipilän hallituksen aikana noin viidenneksen. Pääkaupunkiseudulla ja Oulussa omakotiasujan kiinteistöverot ovat nousseet satoja euroja. Asuinkiinteistöjen verotusarvot suhteessa jälleenhankintaarvoon poikkeavat kunnittain; vaihteluväli noin 20 prosenttiyksikköä. 28.2.2018 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Lähde: Taloustutkimus
NYKYTILANNE YLEISKUVA Kiinteistöveron osuus käytettävissä olevista tuloista vaihtelee yli prosenttiyksikön kunnittain ja tuloluokittain. Kiinteistöverot nousevat lievästi tulojen mukaan. Omakotiasujat maksavat kiinteistöveroja noin kaksi kertaa enemmän kuin kerrostaloasujat. Pääkaupunkiseudulla omakotiasujat maksavat kiinteistöveroa n. 1.000 /v Omakotitaloissa asuvat yli 65-vuotiaat maksavat kiinteistöveroa Helsingissä keskimäärin 1.200 /v. Yli 75-vuotiailla kiinteistöveron osuus vuosituloista on yli 3 prosenttia. 28.2.2018 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Lähde: Taloustutkimus
NYKYTILANNE KOTITALOUS 28.2.2018 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Erityisen ongelmalliseksi jatkuvat kiinteistöveron korotukset muodostuvat pienituloisille Helsingissä yli 75-vuotiailla kiinteistöveron osuus vuosituloista on yli kolme prosenttia! Yksinelävän eläkeläisen käytettävissä olevista tuloista lähes 40 prosenttia kuluu pelkästään asumismenoihin Kuitenkin valtiovallan pitkäaikaisena tavoitteena on, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä on ristiriidassa kiinteistöveron keräyksen kanssa. On myös huomioitava, että valtiovallan päättämät työveron/tuloveron alennukset eivät kosketa pienituloisia, jolloin erityisesti ikääntyvien pienituloisten verotukseen tulee löytää kohtuullistamismekanismi. Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa. 2010-luvulla myös omistus-/omakotiasukkaiden asumistukien saajien ja tuen määrät ovat lähteneet kasvuun. Lähde: Taloustutkimus