Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA
Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan kenttätutkimusta Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla Virtatiimi on hakenut Maaseuturahastosta rahoitusta Lapin vesistökunnostushankkeelle (VESKU) Hankesuunnittelu toteutettu yhteistyössä Lapin ELY:n kanssa. Suunnittelun rahoittanut Lapin ELY Hankkeen kesto 2 v ja budjetti 306 000 e Hankkeessa mm. aktivoidaan ja opastetaan paikallisia toimijoita omien lähivesien kunnostus- ja hoitotyöhön
Ravintoketjukunnostus l. biomanipulaatio Kunnostusmenetelmän periaate: Veden leväsamennusten ja sisäisen ravinnekuormituksen ehkäiseminen valikoivan kalastuksen ja petokalaistutuksien avulla. Vähennetään merkittävästi ylitiheää kalastoa, joka pöyhii pohjasedimenttiä ja käyttää eläinplanktonia ravinnokseen.
Ongelma tunnistettu, mistä aloittaa? Ranta-alueen asukkaiden ja vesistön käyttäjien neuvonpito järjestäytyminen, sitouttaminen Kunnostusorganisaatio Osakaskunta, kyläyhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhdistys Paikallisen vesienhoitoyhdistyksen perustaminen? Yhteys kuntaan / Ely-keskukseen (tai muu asiantuntija) ELY:n arvio kunnostushankkeesta suunnitelman laadinta (esiselvitykset, rahoitus, työnjako, saaliin käsittely) Tavoitteiden asettaminen Selvitys veden laadusta ja kalastosta (saalishistoria, vesinäytteet, koekalastukset) Saalistavoite riittävän suureksi
Milloin ravintoketjukunnostus? Kalasto on runsas ja särkivaltainen. Myös siika ja muikku! Eläinplanktonia syövän kalaston koko on pienentynyt (hidas kasvu) Hauen, kuhan ja isojen (>15 cm) ahventen osuus koeverkkosaaliista on alle 20 % Veden fosforipitoisuus nousee selvästi kesän kuluessa Klorofylli-a:n taso korkea suhteessa fosforitasoon (suurempi kuin 1:3) Isoja vesikirppuja on hyvin vähän tai ne puuttuvat eläinplanktonista Järven viipymällä merkitystä tuloksellisuuteen Ravintoketjukunnostuksen vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos ulkoista kuormitusta ei saada vähennettyä!
Koekalastus Toteutus Luvat kuntoon (vesialueiden omistajat) Sisävesillä Nordic-yleiskatsausverkot (5-55 mm) Alihankinta? kustannukset Omatyö? osaaminen, välineiden saatavuus Kalaston rakenne Kalalajit ja biomassat, kantojen tiheysarviot, petokalaston tila Poistopyynnin saalistavoitteen määrittely usein yli 50 kg/ha/vuosi (esim. 500 ha = 25 000 kg) Poistokalastus Luvat (vesialueiden omistajat, mahd.ympäristölupa) Ilmoitus ELY:lle töiden aloittamisesta ja päättämisestä Pyydysten valinta ja saatavuus vs. saalistavoite Sitoutuminen vs. saalistavoite Alihankkija? kustannukset olosuhteista riippuen 0,5-1 /kg tai 1000 1500 e/päivä
kpl Esimerkki koekalastuksen tuloksesta Heikkilänjärven koekalastus, silmäkokojen pyytävyys (kpl) 140 120 100 80 60 40 20 0 5 6,25 8 10 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 silmäkoko mm Ahven Särki Koekalastus voi antaa yllättävää tietoa Tulos voi olla ettei poistopyyntiä tarvita lainkaan
Tehopyynti onnistuu parhaiten, kun kalat ovat parveutuneet tai parveutumassa kutuvaellukset, talvehtiminen. Kesällä kalaparvet hajaantuvat ja kalastuksen tehokkuus laskee. Loppukeväällä/alkukesällä soveliaita pyydyksiä ovat kiinteät pyydykset, kuten paunetit, rysät ja loukut. Syksyllä ja talvella nuottaus on tehokas menetelmä. Tiheäperäiset (6 mm) pyydykset. Pyydysten valinta järven koon, olosuhteiden ja kalalajien mukaan.
Saaliin käsittely Selvitä kalojen mahdollinen väliaikainen- ja loppusijoituspaikka (esim. turkistarhat, kompostointi, hautaus) Ota yhteys kunnan terveystarkastajaan/ympäristövalvontaviranomaiseen. Selvitä saaliin oma tai kaupallinen käyttömahdollisuus Saalisnäytteet seurantaa varten saaliin kg seuranta lajisuhteet pituus/paino mahd. muut kalakantanäytteet
Petokalaistutukset Kalakantoihin kohdistuu luonnollista kuolevuutta ja kalastuskuolevuutta Vahva petokalasto voi säädellä pienten särkikalojen määrää Hauki, kuha, ahven (yli 15 cm) ja muut petokalat syövät 3-5 krt oman painonsa pikkukalaa Monipuoliset petokalakannat vähentävät särkikaloille turvallisten elinympäristöjen määrää Hauki-istutukset jos kutualueita vähän Vastakuoriutuneilla huonot istutustulokset Kuhaistutukset syvempiin järviin Menestyy myös sameissa vesissä Tulokaslajina kotiutettaessa istutusmäärä oltava riittävän suuri (20-50 kpl/ha/v, 1-kes) Kalastuksen säätely esikasvatus VAHVAT PETOKALAKANNAT LISÄÄVÄT KALASTUSTA JA PARANTAVAT JÄRVEN VIRKISTYSKÄYTTÖARVOA
Hoitokalastus Onnistuneen poistokalastuksen jälkeen hoitokalastus voidaan aloittaa 1-2 vuoden kuluttua. Tavoitteena poistaa vuotuinen kalaston kasvu. Sopivia pyydyksiä paunetit, verkot ja katiskat. Kalastuspaineen kohdistuessa nuoriin särkikaloihin tiheäsilmäiset (10-15 mm) verkot.
Kiitos