Palmroth-Leino, Elina

Kokousaika 15:30-17:32 Kokouspaikka Lautakunnan kokoussali, Läsnä Jäsenet Soininvaara, Osmo Holopainen, Mari Johansson, Stefan Karhuvaara, Arja Niemi, Matti Palmroth-Leino, Elina Meriläinen, Risto Sipilä, Hannu Villanen, Sampo puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen varajäsen Penttilä, Hannu Karsimus, Outi Manninen, Rikhard Poutanen, Olli-Pekka Rajajärvi, Tuomas Veltheim, Olavi Aalto, Anna-Kaisa apulaiskaupunginjohtaja hallintopäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö virastopäällikkö asemakaavapäällikkö maisema-arkkitehti Saapui 16:54, Poistui 17:17, Poissa: 323, 324,325,327, 328, 329 projektipäällikkö Saapui 16:00, Poistui 16:54, Poissa: 323, 324, 326, 327, 328, 329 toimistopäällikkö Saapui 16:54, Poistui 17:17, Poissa: 323, 324,325,327, 328, 329 maisema-arkkitehti Saapui 16:54, Poistui 17:17, Poissa: 323, 324,325,327, 328, 329 insinööri Saapui 16:00, Poistui 16:54, Poissa: 323, 324, 326, 327, 328, 329 viestintäpäällikkö Saapui 15:34 johtava lakimies Muut Forssen, Ilpo Jaakkola, Maria Karisto, Maria Narvi, Seija Mäntymäki, Heikki Vainio, Pirkko

Venesmaa, Riitta Mikkonen, Irma Sarjanen, Eero Nieminen Arja Tuija, Salonen Saapui 15:34 lakimies Saapui 15:34 it-asiantuntija Saapui 15:34, Poistui 15:56, Poissa: 325, 326, 327, 328, 329 erityissuunnittelija Saapui 15:34 asiantuntija Saapui 15:34 it-asiantuntija Saapui 15:34

Asia 323 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 324 Vp/2 Ilmoitusasiat 325 Vp/3 Keskustakirjaston kilpailun asemakaavalliset ja kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet (Töölönlahti, kortteli 2014) 326 Akp/1 Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma 327 Lsp/1 Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä 328 Ykp/1 Poikkeamishakemus (Östersundom, 58. Karhusaari, Karhurannantie 13) 329 Pj/1 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen

1 (42) Vp/1 323 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Palmroth-Leino (Karhuvaara ) ja Niemi (varalla Villanen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi

2 (42) Vp/2 324 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen sekä ympäristölautakunnan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoituksen. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin: 310 37381 taru.koukkunen(a)hel. Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen sekä ympäristölautakunnan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoituksen. Esittelijä Kaupunginhallitus 19.9.2011 817 Kaupunginhallitus on antanut Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2012-2015 sekä maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelmasta 2012-2015 Ely-keskukselle ilmoitusasioiden oheismateriaalin mukaisen lausunnon. (2011-000393) liikennesuunnitteluosasto Kaupunginhallitus 19.9.2011 823 Kaupunginhallitus on pidentänyt Käpylän kortteleiden 25001 ja 25002 rakennuskieltoaikaa 26.9.2013 saakka; asemakaavaosaston piirustus 12069/30.8.2011. (Aluetta rajoittavat Sampsantie, Väinölänkatu, Osmontie ja Pellervontie.) Samalla kaupunginhallitus on todennut, että maankäyttö- ja rakennuslain 2020 :n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että se on kuulutettava. (2011-002643) asemakaavaosasto Ympäristölautakunta 13.9.2011 280 Ympäristölautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Vantaanjoentörmän luonnonsuojelualueen perustamista ja hoito- ja

3 (42) Vp/2 käyttösuunnitelman vahvistamista. Päätös liitteineen on ilmoitusasioiden oheismateriaalina. (2011-003438) yleissuunnitteluosasto Asemakaavaosaston ilmoitus Torpparinmäen keskiosan asemakaavaluonnos on nähtävillä. Suunnittelualueeseen kuuluvat Torpparinmäen keskiosassa Lainkaarentien ja Herastuomarintien välissä sekä Sihteerintien, Pykälätien, Ylätuvantien ja Ylätuvankujan pohjoispuolella olevat tontit sekä osa Torpparinpuistoa. Suunnittelun tavoitteena on alkuperäisten asuinrakennusten suojelu ja tonttitehokkuuksien korottaminen vastaamaan pientaloalueilla yleisesti käytössä olevaa tehokkuuksia. Alueelle osoitetaan myös uusia omakoti- ja pientalotontteja Viskaalintien ja Lainkaarentien väliin sekä Herastuomarintien ja Torpparinmäentien varrelle. Keskustelutilaisuus järjestetään torstaina 20.10. klo 18 20 Torpparinmäen korttelitalolla, Käräjätuvantie 3. Kaavaa valmistelee arkkitehti Päivi Sarmaja, p. 310 37279. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin: 310 37381 taru.koukkunen(a)hel. Oheismateriaali 1 2 Kaupunginhallituksen päätös 817 Ympäristölautakunnan päätös 280

4 (42) Vp/3 325 Keskustakirjaston kilpailun asemakaavalliset ja kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet (Töölönlahti, kortteli 2014) Pöydälle HEL 2011-005477 T 10 03 09 Karttaruutu G3, hanke 1608_2 Päätös päätti panna asian pöydälle. Käsittely Pöydällepanoehdotus: Niemi Matti: Pöydällepanoehdotus: Asia jätetään viikoksi pöydälle Kannattajat: Soininvaara Osmo Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200 anne.karppinen(a)hel. Forssen Ilpo, projektipäällikkö, puhelin: 310 37199 ilpo.forssen(a)hel. Saransaari Leena, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37193, liikenne leena.saransaari(a)hel. Narvi Seija, insinööri, puhelin: 310 37255, tekniset asiat seija.narvi(a)hel. Päätösehdotus päättänee hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) Töölönlahden kortteliin 2014 suunniteltavan keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun seuraavat asemakaavalliset ja kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet: Asemakaavalliset ja kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteet Suunnittelualue Töölönlahden alue on Helsingin keskustan arvokkainta aluetta, jonka äärellä ovat merkittävät julkiset ja symbolisesti merkittävät rakennukset kuten Eduskuntatalo, Finlandia-talo, Kansallismuseo, Kiasma ja Musiikkitalo. Töölönlahden maisematilaa rajaavat lisäksi Ooppera, Linnunlaulun huvila-alue, Tokoinranta ja Kaupunginteatteri, Siltasaari sekä Kaisaniemenpuisto.

5 (42) Vp/3 Rakennusten, julkisten kaupunkitilojen ja puistoalueiden suunnitteluun kohdistuu alueen sijainnista johtuen poikkeuksellisen suuria kaupunkikuvallisia, maisemallisia ja toiminnallisia laatuvaatimuksia. Kaupunginvaltuusto edellytti asemakaavan hyväksymisen yhteydessä, että alueen jokaisesta rakennuksesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu. Keskustakirjasto suunnitellaan Töölönlahden kortteliin 2014 vastapäätä Eduskuntataloa. Perustelluista syistä kilpailijat voivat hieman poiketa asemakaavan tontin rajasta kuitenkin siten, että sen keskeiset suunnitteluperiaatteet, kaupunkikuvalliset tavoitteet ja puistoalueen luonne säilyvät sekä rakennusta sivuavat jalankulku- ja pyöräilyyhteydet ovat sujuvia. Muutokset tulee olla sellaisia, ettei korttelin asemakaavaa tarvitse muuttaa. Kilpailijoiden tulee suunnitella kaupunkikuvallisesti vaativalle paikalle kaupunkirakenteeseen ja korttelikokonaisuuteen soveltuva kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen julkinen rakennus, keskustakirjasto. Keskustakirjastorakennus täydentää Töölönlahden kaupunkirakenteen sekä rajaa ja määrittää keskeisen julkisen kaupunkitilan ilmettä ja käyttöä. Rakennus tulee suunnitella sovittaen kaupunkirakenteeseen ja sekä siten, että se on oikeassa suhteessa paikkaan sekä sitä ympäröiviin nykyisiin ja rakenteilla oleviin rakennuksiin. Keskustakirjastosta tulee uusi symbolirakennus nykyisten symbolisesti merkittävien rakennusten joukkoon. Keskustakirjastorakennuksen suunnittelussa tulee noudattaa Töölönlahden asemakaavan mukaista kaupunkirakennetta ja keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Kilpailijoiden tulee esittää oma tulkinta arkkitehtonisesti korkeatasoisesta Töölönlahden kokonaisuuteen sopivasta julkisesta rakennuksesta, joka ottaa huomioon paikan sijainnin ja näkyvyyden. Tulkinta tehdään korttelin 2014 asemakaavan määräyksien pohjalta ottaen huomioon, että paikalle tulee merkittävä julkinen rakennus asemakaavassa määriteltyjen liike- ja toimistorakennusten sijaan. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus 14 000 k-m2 on lähtökohtana korttelin suunnittelussa. Asemakaavavaiheen jälkeen suunniteltu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä Töölönlahden maanalaisen monitoimitilan asemakaavaluonnos tulee myös ottaa huomioon korttelin suunnittelussa.

6 (42) Vp/3 Töölönlahden asemakaava ja monitoimitilan asemakaavaluonnos sisältävät määräyksiä, ohjeita ja rajaehtoja kortteleiden, rakennusten, huoltoliikenteen, pysäköinnin, katujen ja julkisten tilojen suunnittelulle sekä rakennettavuudelle ja yhdyskuntateknisille ratkaisuille. Kilpailijoiden tulee perehtyä Töölönlahden asemakaavan sekä maanalaisen monitoimitilan luonnoksen sisältöperiaatteisiin sekä kortteleiden ja julkisten tilojen suunnitelmiin. Korttelin sijainti pitkissä kaupunkinäkymissä ja kaupunkimaisemassa Kilpailukorttelilla on poikkeuksellisen keskeinen ja näkyvä sijainti Eduskuntataloa vastapäätä. Kortteli rajaa Musiikkitalon, Kiasman ja Sanoma-talon kanssa Töölönlahden eteläistä julkista kaupunkitilaa ja Kansalaistoria. Keskustakirjastorakennus on nähtävissä kaikista suunnista. Korttelin koko läntinen julkisivu näkyy kokonaisena ja pitkälle Mannerheimintielle, Eduskuntatalolle sekä Töölönlahden suuntaan. Myös pohjoisjulkisivu näkyy pitkälle Töölönlahdelle. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon korttelin kaupunkikuvallisessa hahmossa sekä läntisen julkisivun käsittelyssä, massoittelussa ja korkeuksien porrastuksissa. Vastaavasti rakennuksesta avautuu pitkiä puisto- ja vesiaihenäköaloja. Kaikki julkisivut ovat keskusta-arkkitehtuurin tapaan pääjulkisivuja ja ne tulee suunnitella sen mukaisesti. Rakennuksella ei ole takapihaa eikä takajulkisivua. Arkkitehtonisessa hahmossa tulee ottaa huomioon, että rakennus on nähtävissä ja koettavissa kaikista suunnista sekä läheltä ja kaukaa. Kortteli osana Töölönlahden asemakaavan kokonaissommitelmaa Töölönlahden asemakaavan mukaan Mannerheimintien varren julkisten rakennusten ja radanvarren liike- ja toimistorakennusten välille sijoittuu julkisia kaupunkitiloja sekä puistoalueita kanava- ja vesiaiheineen. Sommitelman perusajatus on etelässä rakennusten rajautuminen ja pohjoisessa lomittuminen puistoon. Töölönlahden vesi jatkuu etelään kanava-aiheena Finlandia-talon edustalla ja vesiaiheena Musiikkitalon edustalla. Puistoalue muodostuu pohjoisosan tapahtumapuistosta ja erityyppisistä teemapuistoista sekä eteläosan kaupunkiaukiosta ja makasiinirakennusten puistosta. Alue yhdistää kävelykeskustan julkiset kaupunkitilat Keskuspuistoon. Töölönlahden alueelle Sanomatalon toimistorakennuksen ja Asemahotellin pohjoispuolelle muodostuu viiden korttelin sarja, joista

7 (42) Vp/3 kaksi eteläisintä ja kolme pohjoisinta muodostavat omat sommitelmansa. Kortteleiden pohjakerroksen elävyys ja avautuminen viereisiin julkisiin tiloihin on asemakaavan keskeisiä tavoitteita. Pohjoisimmat korttelit lomittuvat Alvar Aallon kadun ja julkisten tilojen kanssa tunnistettavasti samaan tapaan toistensa kanssa. Korttelit muodostavat Alvar Aallon kadulle porttiaihesarjan. Eteläosan kirjastokortteli ja radan varren kortteli rajaavat Töölönlahden katua Elielinaukiolta pohjoiseen. Alueelle muodostuu pitkiä näkymiä sekä etelästä Töölönlahdelle että poikittain rakennuskortteleiden väleistä Mannerheimintieltä Kaisaniemen suuntaan. Asemakaavassa rakennuskorkeudet alenevat Sanomatalosta, Postitalosta ja Asemahotellista pohjoiseen mennessä. Keskustakirjastokorttelin ylin räystäs- ja kattokorkeus on +21,0 - +25.0. Kirjastokorttelin viereisen radan varren korttelin 2015 korkeusasema vaihtelee + 25,0 - +30.0. Korttelisuunnitelmissa radanvarren kolmen pohjoisen korttelin ylin räystäs- ja kattokorkeus on +25.4. Korttelin rakennusmassan länsijulkisivu tulee jäsentää tai porrastaa paikalle soveltuvalla tavalla. Poikkeuksellisen merkittävästä ja näkyvästä sijainnista sekä rakennuksen korkeusasemasta johtuen vesikatolle ei saa sijoittaa ilmanvaihtokonehuoneita tai -rakenteita. Ne on sijoitettava osaksi rakennuksen kokonaismassoittelua ja arkkitehtuuria. Asemakaavassa korttelin katolle on toivottu kattoterassia. Rakennusalan ylitykset ulokkeina aukioiden ja puiston puolelle ovat mahdollisia. Seinälinjan muotoilu korttelialueen sisällä on vapaammin kilpailijoiden esitettävissä. Asemakaavan toimistokorttelille suunniteltu tonttijako, massoja jakavat aukiot ja massoittelun porrastukset tulee käsittää ohjeellisina ja niitä voidaan tulkita uuden käytön perusteella. Kilpailijoiden tehtävä on ottaa huomioon muodostuva kokonaisuus ja sovittaa kirjastokirjastorakennus kaupunkirakenteelliseen kokonaisuuteen. Korttelin liittyminen lähiympäristöönsä

8 (42) Vp/3 Korttelin länsipuolella noin tasossa +3.0 on Makasiinipuisto ja Kansalaistori, jotka laskevat loivasti kohti Musiikkitalon edustan kanava-aihetta. Korttelirivistön aurinkoiselle länsipuolelle tulee puiston pääkävelyraitti "promenaadi", jolle avataan sisäänkäyntejä kortteleista. Asemakaavan määräyksen mukaan maantasokerrokseen tulee sijoittaa puiston käyttäjiä palvelevia kahvila-, ravintola-, myymälä- ja muita vastaavia asiakaspalvelutiloja. Korttelin länsiosa kohtaa puiston pääraitin kahvila-ravintolan terassin välityksellä. Keskustakirjaston toiminta, sisäänkäynnit ja toimintojen avautuminen ulkotilaan määrittää myös korttelin edustan julkista tilaa, jalankulkualueitten leveyttä ja ne voidaan jatkossa ottaa huomioon Makasiinipuiston ja muiden julkisten tilojen suunnittelussa. Kaikki puistoon, katuun ja aukioihin avautuvat alimman kerroksen julkisivut on käsiteltävä keskusta-arkkitehtuurin tapaan ikkunajulkisivuina. Rakennuksen ja julkisten tilojen liittymisestä johtuen rakennuksesta avautuu monenlaisia kiinnostavia näkymiä lähiympäristöönsä, mikä tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Luontevin pääsisäänkäynti jalankulkijoille olisi puiston puolella rakennuksen eteläosassa, koska rakennukseen tullaan keskustasta ja puistosta. Rakennukseen tullaan myös pohjoisesta puiston kautta. Korttelialueen etelä- ja pohjoispuolelle noin tasoon +3.0 muodostuu sisäänkäynti- ja saattoaukiot. Sisäänkäyntiaukioita ei saa käyttää pysäköintialueena. Kortteli rajautuu idässä Töölönlahdenkatuun noin tasolla +2,7 (pohjoisosa) - +3.0 (eteläosa). Asemakaavan mukaan korttelin itäseinustalla on noin 3 metriä leveä ja riittävän korkea arkadikäytävä, joka liittyy tasossa viereiseen jalkakäytävään. Korttelin liikennejärjestelyjä ja pysäköinti- tai huoltoliikennetiloja ei saa sijoittaa puistoalueille. Puistojen sekä katutilojen ja korttelialueiden keskinäiset rajat tulee käsitellä keskusta-arkkitehtuurin tapaan selvärajaisina. Korttelin liittyminen maanalaiseen monitoimitilaan Töölönlahden eteläosan puisto- ja aukioalueille, Musiikkitalon ja korttelin 2014 väliin, on laadittu asemakaavan muutosluonnos, jossa on osoitettu maanalainen rakennusala kulttuuri-, opetus-, näyttely-,

9 (42) Vp/3 kokous- sekä ravintola- ja kahvilatoimintaa palvelevaa maanalaista rakennusta varten. Sisäänkäynti maanalaisiin tiloihin on luiskamaisen alas laskevan kävelykadun kautta sekä puistopaviljonkien kautta. Tilaan johdetaan luonnonvaloa luiskakadulle avautuvista julkisivuista sekä ylävaloa puistoalueelle sijoitettavien lasikatteiden kautta. Luonnoksen mukaan rauniona oleva makasiinin osa puretaan. Maanalainen tila voi muodostaa korttelin 2014 kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Tiloista voi olla yhteydet viereisille korttelialueille. Maanalaisessa monitoimitilan suunnitelmaluonnokset perustuvat neljään kerrokseen (lattiatasot -1.5, -5.5, -9.5 ja -13.5). Tilat ryhmittyvät valokatteiden alla olevien talvipuutarhojen ympärille sekä keskeisen luiskakävelykadun ympärille (alin korkeusasema on -9.5). Asemakaavan mukaan rakennukseen voi rakentaa kolme kellarikerrosta. Kilpailijoiden tulee varautua keskustakirjastokorttelin liittymiseen maanalaiseen monitoimitilan lattiatasoihin sekä siihen, että toiminnat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Maanalainen monitoimitila ja siihen liittyvät modernit puistopaviljongit muuttavat jatkossa myös puistotilojen suunnitelmia. Luonnoksen mukaisen maanalaisen tilan kerrosala on 35 000 k-m2 ja paviljonkipuiston rakennusten 1500 k-m2. Tila muodostaa yhdessä keskustakirjaston tontin nro 2014 kanssa 50 000 k-m2:n kokonaisuuden. Töölönlahden liikenne Mannerheimintieltä on ajoyhteys kortteliin Töölönlahdenkadulta. Se rajaa kirjastokorttelia pohjois- ja itäpuolella. Yhteys mahdolliseen Keskustatunneliin on Töölönlahdenkadun eteläosasta. Töölönlahden alueelle on erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet junalla, metrolla, linja-autolla ja raitiovaunulla. Alue on osa kävelykeskustaa. Asemakaavassa on korostettu alueen läpi johtavien jalankulun ja pyöräilyn reittejä sekä alueen autottomia, esteettömiä ja viihtyisiä jalankulun alueita ja olosuhteita. Jalankulun pääraitti puistossa on korttelin länsireunalla. Pääpyörätiet sijoittuvat korttelin itä- ja eteläpuolelle sekä rakennuksen länsipuolelle Musiikkitalon edustalle. Keskustatunneliin varautuminen korttelissa

10 (42) Vp/3 Keskustatunneli alittaa korttelin 2014. Korttelien 2014 ja 2015 välissä Töölönlahdenkadun alapuolella on tunnelissa tasolla -3,1 eritasoliittymä, josta Keskustatunnelin liikenne pääsee ramppia pitkin ylös Töölönlahdenkadulle, Elielin pysäköintilaitokseen ja Sanomatalon huoltotiloihin. Vastaavasti tunneliin ajava liikenne pääsee kadulta itään ja länteen Keskustatunnelia pitkin. Ajorampit ovat korttelien kohdalla ja korkeustasoiltaan ne ovat välittömästi katualueen ja kortteleiden alapuolella. Asemakaavan mukaan Keskustatunnelin linjauksen kohdalle kortteleiden eteläosaan ei saa rakentaa kellareita. Kortteleiden rakentamisesta ennen Keskustatunnelia on tehty Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakennettavuusselvitys (5.2.2009). Sen mukaan tunneli voidaan rakentaa keskustakirjastorakennuksen alle myöhemmin. Rakennus toteutetaan kantavalla alapohjalla siten, että se ei ulotu pilariperustuksia lukuun ottamatta tason + 2,3 alapuolelle. Poistoilma- ja tuloilmareitit toteutetaan kalliotunneleina, jolloin niistä ei tule muita vaikutuksia tunnelin päälle tuleviin rakennuksiin kuin ylöstulokohdille sijoittuvat ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet. Keskustatunnelin ja sen liittymien ilmanvaihtoa varten kortteliin 2014 tulee sijoittaa poistoilma- ja raitisilmakuilut kumpikin alaltaan noin 20 m2. Lisäksi Keskustatunnelista on varattava porrasyhteys kortteliin 2014. Porrasyhteys maan päälle tulee tehdä ympäristöön sovitettuna käyntiovena rakennuksessa. Saattoliikenne, huoltoliikenne ja pysäköinti Kaikki kiinteistöjen hoitoon ja jätehuoltoon liittyvät laitteet, rakennelmat ja järjestelyt tulee sijoittaa keskitetysti rakennukseen. Kiinteistönhuollon tai talotekniikan järjestelyjä ei saa sijoittaa yleisille alueille, kaduille, puistoon tai aukioille. Asemakaavassa ajoyhteys huoltotiloihin on osoitettu maanalaisesti radan varren korttelin 2015 maanalaisten tilojen kautta. Selvitykset osoittavat, että kirjastokorttelin huolto korttelin 2015 kautta haittaisi ko. korttelin rakentamisedellytyksiä ja olisi hankalaa Töölönlahdenkadulle suunnitellun Keskustatunnelin ajorampin takia. Ajoyhteys huoltotiloihin voidaan ohjata korttelin pohjois- tai itäosasta katutasosta. Maanalaisen monitoimitilan toteutuessa huoltoyhteys voidaan johtaa Musiikkitalon maanalaisten tilojen ja monitoimitilan kautta. Huoltoliikenteen vaatima vapaa korkeus 4,5 m ja leveys 6 m tulee ottaa huomioon suunnitelmassa.

11 (42) Vp/3 Pysäköintipaikkavelvoite on 1 ap / 500 k-m2 toimistotilaa kohti sekä 1 ap / 200 k-m2 myymälä- ja asiakaspalvelutilaa kohti. Autopaikat tulee sijoittaa maanalaiseen yleiseen pysäköintilaitokseen. Tavoitteena on sijoittaa henkilökunnan pyöräpaikat kiinteistöön. Katuaukiolle, puistoihin tai korttelialueiden katutasoon ei saa sijoittaa yhtään pysäköintipaikkaa. Töölönlahdenkadun ja Alvar Aallon kadun varteen on suunniteltu pysäköintipaikat liikuntaesteisille sekä lyhytaikaisia asiointipaikkoja. Korttelin eteläreunaan Eero Erkon kadulle on suunniteltu saattotila. Yhdyskuntatekninen ja energiahuolto Rakennus liitetään kaupungin kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostoon sekä vesijohto- ja viemäriverkostoon. Esittelijä Keskustakirjasto Tavoitteena on sijoittaa keskustakirjasto Töölönlahden kortteliin 2014 ja järjestää siitä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun tavoitteena on arkkitehtonisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen rakennus. Rakennuspaikka on poikkeuksellisen arvokas, sillä se sijaitsee keskeisesti vastapäätä Eduskuntataloa, Finlandia-taloa, Kiasmaa ja Musiikkitaloa. Rakennus viimeistelee Töölönlahden eteläosan kaupunkikuvallisen ilmeen ja näkyy kauas. Töölönlahden asemakaavan hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto edellytti, että selvitetään mahdollisuudet rakentaa alueelle Kansalliskirjasto ja Helsingin Keskustakirjasto yhteishankkeena. Kaupunginvaltuusto edellytti myös, että kortteleista järjestetään mahdollisuuksien mukaan kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 5.12.2006 työryhmän selvittämään kirjaston ja uusimpien tieto- ja viestintäpalvelujen ympärille rakentuvan, suomalaista huippuosaamista esille tuovan kulttuurikeskuksen toteuttamismahdollisuuksia. Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen on toiminut työryhmän puheenjohtajana 8.8.2007 lukien. Johtajistokäsittelyssä 19.3.2008 jatkettiin työryhmän toimeksiantoa lähtökohtana hankkeen sijoittuminen Töölönlahdelle. Kaupunginjohtaja kehotti johtajistokäsittelyssä 28.1.2009 käynnistämään keskustakirjaston hankesuunnittelun.

12 (42) Vp/3 Kaupunginjohtaja päätti 13.1.2010 johtajistokäsittelyssä kehottaa kaupunginkirjastoa viemään keskustakirjastohankkeen suunnittelutyötä eteenpäin siten, että kirjasto suunnitellaan kortteliin 2014. Samalla kaupunginjohtaja kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään laatimaan asemakaavan muutosta Töölönlahden eteläosaan Musiikkitalon edustan, Musiikkitalopuiston ja Makasiinipuiston alueelle ja selvittämään tässä yhteydessä maanalaisen monitoimitilojen sijoitusta alueelle. Rakennusvirastoa kaupunginjohtaja kehotti toteuttamaan Musiikkitalon itäpuolisen puiston tässä vaiheessa tilapäisenä. Keskustakirjaston hankesuunnitelmaluonnos kortteliin 2014 valmistui 29.4.2011. Rakennuksen kokonaisala on 15 890 br-m2 ja kustannusarvio on 69,9 miljoonaa euroa. Kustannuksissa on otettu huomioon matalaenergiarakentaminen. Kaupungin vuoden 2011-2013 talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyvässä rakentamisohjelmassa on varattu keskustakirjaston kaupungin osuudelle rahoitusta yhteensä 35 miljoonaa euroa. Keskustakirjaston hankesuunnitelma on esitelty Keskustakirjaston sivuilla (http://keskustakirjasto./). Kaupunginjohtaja päätti 28.9.2011 johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi keskustakirjastohankkeen hankesuunnitelmaluonnoksen ja kehottaa kiinteistövirastoa yhteistyössä kaupunginkirjaston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa valmistelemaan ja järjestämään hankesuunnitelmaluonnokseen pohjautuvan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun Töölönlahden kortteliin 2014 sijoittuvasta keskustakirjastosta. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa keskustakirjastotyöryhmää tuomaan johtajistokäsittelyyn ehdotuksen ko. arkkitehtuurikilpailun muodosta ja toteuttamistavasta aikataulutuksineen ja kustannusarvioineen sekä ehdotuksen arkkitehtuurikilpailun tuomariston kokoonpanosta. Kilpailun tulosten perusteella tehdään toteutusta koskevat linjaukset ja hankesuunnitelmapäätös sekä mahdolliset asemakaavoituksen tarkistamista koskevat päätökset niin, että rakentaminen alueelle voisi alkaa toukokuussa vuonna 2015 ja hanke valmistua Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Suunnittelu- ja päätöksentekotilanne Töölönlahden asemakaava Töölönlahden asemakaava nro 10920 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.2.2002. Kortteli 2014 on siinä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Korttelin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 14 000 k-m2, josta 800 k-m2 on maanalaista

13 (42) Vp/3 kerrosalaa. Ensimmäinen kerros on varattava myymälä-, kahvila-, ravintola- ja muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Autopaikat on osoitettu yleiseen pysäköintilaitokseen ja korttelille on osoitettu maanalainen huoltoyhteys. Korttelin eteläosassa on maanalainen tila (ma/l), johon saadaan sijoittaa maanalainen liikennetunneli (Keskustatunneli). Töölönlahden eteläosan asemakaavan muutosluonnos hyväksyi 31.3.2011 Töölönlahden eteläosan asemakaavan muutosluonnoksen, joka mahdollistaa maanalaisten monitoimitilojen rakentamisen Töölönlahden eteläosan puisto- ja aukioalueille. Sisäänkäynti maanalaisiin tiloihin on luiskamaisen kävelykadun ja uusien puistopaviljonkien kautta. Maanalaisen tilan kerrosala on 35 000 k-m2 ja paviljonkipuiston 1500 k-m2. Tila muodostaa yhdessä keskustakirjaston tontin nro 2014 kanssa 50 000 k-m2:n kokonaisuuden. Kaupunkirakenne ja ympäristö Töölönlahden alue on Helsingin keskustan arvokkainta aluetta, jonka äärellä ovat merkittävät julkiset rakennukset, kuten Eduskuntatalo, Finlandia-talo, Kiasma, Musiikkitalo ja Helsingin rautatieasema. Alue oli pitkään ratapihana. Rakentamisen ensimmäinen vaihe oli Kluuvin kaupunkirakenteen reunan eheyttäminen uudisrakennuksilla (Kiasma, Sanomatalo, Asemahotelli (Holiday Inn) sekä Elielinaukion linja-autoterminaali ja pysäköintilaitos). Musiikkitalo on valmistunut toukokuussa 2011. Talossa on 1700 hengen konserttisali, useita pienempiä saleja ja Sibelius-Akatemian opiskelutilat (yhteensä 28 000 k-m2). Töölönlahden pysäköintilaitoksen rakentaminen on käynnissä ja se valmistuu vuonna 2012. Laitos tulee palvelemaan myös korttelia 2014. Junaliikenteen autolastausasema puretaan vuonna 2012 ja toiminta siirtyy Pasilaan. Radanvarren liike- ja toimistokortteleiden toteutussuunnitelmat Radanvarren eteläisimmän korttelin 2015 toteutussuunnittelu on käynnistymässä. Se sijaitsee kirjastokorttelin itäpuolella. Korttelin omistaa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Toimistokerrosten pääkäyttäjäksi tulee KMGK Oy. Suunnitelma perustuu kutsukilpailuun, jonka tulos ratkeaa marraskuussa 2011.

14 (42) Vp/3 Kirjaston pohjoispuolelle radan varteen kortteliin 2016 valmistellaan UPM Kymmenen toimistotilojen rakentamista. Korttelin omistaa UPM. Suunnitelma perustuu kutsukilpailuun, jonka tulosta ei ole vielä julkistettu. Tämän pohjoispuolella olevaan kortteliin 2017 rakennetaan parhaillaan Alma Median toimitiloja sekä asuntoja. Korttelin omistaa Etera. Suunnitelma perustuu kutsukilpailuun. Arkkitehtina on JKMM Oy. Radanvarren pohjoisimmasta korttelista 2018 on käynnissä arkkitehtikilpailu, joka ratkaistaan marraskuussa 2011. Kortteliin tulee toimitiloja ja asuntoja. Korttelin omistaa Etera. Korttelien suunnitelmat noudattavat asemakaavan periaatteita ja korkeusasemia. Niissä on otettu huomioon katutason tilojen toiminnallinen elävyys. Asemakaavan sallima asuminen on toteutettu kahdessa pohjoisimmassa korttelissa sijoittamalla asunnot niiden puiston puoleisiin rakennuksiin. Puiston puolelle on avattu asemakaavassa edellytettyjä yleisöä palvelevia kahvila- ja ravintolatiloja. Julkisten kaupunkitilojen toteutussuunnitelmat Töölönlahden asemakaavan puistosuunnitelma ja rakennusryhmityksen periaate perustuvat kansainvälisen maisemaarkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Arkkitehtityöhuone Artto-PaloKaijansinkko-Rossi-Tikka -toimiston ehdotukseen "Secret Gardens". Parhaillaan on käynnissä rakennusviraston teettämänä Töölönlahden yleisten alueiden (puistot, kadut, aukiot ja vesiaiheet) yleissuunnittelu sekä toteutussuunnittelu. Musiikkitalonpuisto ja Makasiinipuisto on toteutettu ensi vaiheessa tilapäisin järjestelyin. Töölönlahden julkiset tilat rakennetaan vaiheittain arviolta vuosina 2012-2017. Liikenne Töölönlahden liikenne on järjestetty Mannerheimintieltä Töölönlahdenkadun kautta. Kortteleiden 2014-15 välissä on nykyisin ramppi, joka johtaa Elielinaukion pysäköintilaitokseen ja huoltotiloihin. Asemakaavassa on maanalainen varaus Keskustatunnelia varten. Sen ramppi sijoittuisi Töölönlahdenkadun nykyisen ajorampin paikalle, mutta ulottuisi pidemmälle pohjoiseen.

15 (42) Vp/3 Alue on yleiskaavan mukaista kävelykeskustaa, joten jalankulku on pääasiallinen kulkumuoto. Pyöräily on toinen tärkeä kulkumuoto alueella. Pääpyörätiet sijoittuvat radan varteen ja Mannerheimintien varteen. Puiston länsiosan kautta kulkee pyörätieyhteys Keskuspuistosta keskustaan. Entiseen satamaratakuiluun valmistuu merkittävä poikittaisreitti Baana vuoden 2012 kesäkuussa. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia rakentaa ratapihan ylittävää siltaa kortteleiden pohjoispuolelle sekä ratapihan alittavaa pyöräilytunnelia nykyisen jalankulkutunnelin yhteyteen. Pysäköinti ja huoltoliikenne Aluetta palvelee kaksi yleistä pysäköintilaitosta: Elielin pysäköintilaitos (490 ap) ja Töölönlahden pysäköintilaitos (650 ap). Asemakaavan mukaan alueen huoltoliikenne järjestetään kortteliryhmäkohtaisesti kellaritiloihin. Asemakaavan mukaan korttelin 2014 huolto järjestetään maanalaisesti tontin 2015 kautta. Töölönlahden eteläosan asemakaavaluonnoksen mukaan huoltoajoyhteys voi olla myös kadunalaisen Musiikkitaloa palvelevan huoltotilan kautta lännestä. Kortteleiden väestönsuojatilat sijoittuvat myös Töölönlahden pysäköintilaitokseen. Yhdyskuntatekninen ja energiahuolto Alueen ympäristössä on kaikki teknisen huollon verkostot, johon keskustakirjasto voidaan liittää. Korttelin itäpuolella Töölönlahdenkadun alla on viemäritunneli, jonka katon korkeusasema laskee etelästä pohjoiseen tasolta noin -11 tasolle -20. Tunnelin kohdalla ei saa suorittaa louhintaa siten, että siitä aiheutuu tunnelille haittaa. Olemassa olevan jätevesitunnelin ylitys voidaan tehdä normaalein kalliorakennusmenetelmin. Yleisesti alueella kuivatus- ja hulevedet tulee imeyttää maaperään. Rakennettavuus Maanpinta on suhteellisen tasainen noin + 3,0. Ylimpänä maakerroksessa on karkearakenteista maa-ainesta sisältävä täytemaa. Täytekerroksen alla on korttelin länsipuolelle paksuneva savikerros. Itäpuolelle mentäessä saven alapinta on hyvin lähellä kallionpintaa. Kallionpinta on korttelialueella tasoilla noin -0 - -10. Postitalo ja Rautatieasema on perustettu puupaaluille, jonka vuoksi orsi- ja pohjavesi ei saa laskea työn aikana eikä lopputilanteessa. Orsi- ja

16 (42) Vp/3 pohjavedenpinta alueella vaihtelee tasovälillä +0,25 +1,0. Pohjaveden virtauksia ei saa vähentää. Kaikki rakenteet on tehtävä vesipaine-eristettynä vähintään tasolle +2,0 asti. Pilaantuneet maat Alueella on sijainnut jo 1800-luvulla mm. VR:n toimintoja, kuten konepaja sekä nykyisen Postitalon kohdalla kaasutehdas. Ne ovat saastuttaneet maaperää. Korttelin 2014 alueelta on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ja tutkitut maanäytteet ovat pääosin alittaneet ohjearvot. Maaperän pilaantuneisuutta selvitetään jatkossa vielä tarkemmin. Maanomistus Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Anne Karppinen, arkkitehti, puhelin: 310 37200 anne.karppinen(a)hel. Forssen Ilpo, projektipäällikkö, puhelin: 310 37199 ilpo.forssen(a)hel. Saransaari Leena, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37193, liikenne leena.saransaari(a)hel. Narvi Seija, insinööri, puhelin: 310 37255, tekniset asiat seija.narvi(a)hel. Liitteet 1 2 3 4 5 6 Ote Töölönlahden asemakaavakartasta 10920 Töölönlahden asemakaavan kaupunkirakennekartta Töölönlahden asemakaavan havainnekuva, näkymä pohjoisesta Maanalaisen minitoimitilan asemakaavaluonnos 2011 Maanalaisen monitoimitilan asemakaavaluonnoksen 2011 kaupunkirakennekartta Maanalaisen monitoimitilan asemakaavaluonnoksen 2011 havainnekuva, näkymä pohjoisesta Otteet Ote Keskustakirjastotyöryhmä Otteen liitteet Esitysteksti Tiedoksi Kiinteistövirasto Kaupunginkirjasto

Vp/3 Hallintokeskus 17 (42)

18 (42) Akp/1 326 Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma HEL 2011-003455 T 10 03 03 Ksv 0683_1 Päätös päätti merkitä tiedoksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma -raportin ja hyväksyä osaltaan seuraavat tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet Itä-Helsingin kulttuuripuiston alueen jatkosuunnittelun ja hallintokuntayhteistyön pohjaksi: 1. Saavutettavuuden ja sisäisten yhteyksien parantaminen täydentämällä reittiverkosto kattavaksi ranta-alueita painottaen tutkimalla uusien, merkittäviä seudullisia ja paikallisia virkistysyhteyksiä avaavien siltojen rakentamista sekä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa yhteys (esim. lossi, tiheä vesibussiliikenne) kehittämällä vesibussiliikenteen toimintaedellytyksiä siten, että mahdollistetaan useista pysähdyspaikoista koostuva, ItäHelsingin rantoja ja saaristoa kiertävä vesibussireitti. 2. Toiminnallisen sisällön kehittäminen lisäämällä merellistä palvelutarjontaa (esim. vierasvenelaiturit, melonta ja soutuveneiden vuokraus) mahdollistamalla matkailun kehittäminen osana Itä-Helsingin kulttuuripuiston palvelutarjontaa edistämällä siirtolapuutarha- ja viljelypalstatoimintaa selvittämällä koulukasvitarhatoiminnan edellytyksiä alueella. 3. Kulttuuriperinnön ja maiseman arvojen esilletuominen etsimällä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa keinoja kaupungin omistamien arvokiinteistöjen, kuten kartanoiden ja huviloiden, nykyistä julkisemmalle käytölle selvittämällä mahdollisuudet kunnostaa arvokkaimmat kaupungin omistamat kartano- ja huvilapuutarhat kaupunkilaisille avoimiksi puistoiksi ja käyntikohteiksi kehittämällä alueen maisemakuvaa sen arvoja ja ominaispiirteitä vahvistavaksi. Päätösjakelu:

19 (42) Akp/1 - Rakennusvirasto - Liikuntavirasto - Kiinteistövirasto - Talous- ja suunnittelukeskus, matkailu- ja kongressitoimisto - Kaupunginmuseo - Ympäristökeskus Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Anna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458 anna-kaisa.aalto(a)hel. Jaakkola Maria, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37244 maria.jaakkola(a)hel. Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37211 maria.karisto(a)hel. Liitteet 1 Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma -raportti Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma -raportin ja hyväksyä osaltaan seuraavat tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet Itä-Helsingin kulttuuripuiston alueen jatkosuunnittelun ja hallintokuntayhteistyön pohjaksi: 1. Saavutettavuuden ja sisäisten yhteyksien parantaminen täydentämällä reittiverkosto kattavaksi ranta-alueita painottaen tutkimalla uusien, merkittäviä seudullisia ja paikallisia virkistysyhteyksiä avaavien siltojen rakentamista sekä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa yhteys (esim. lossi, tiheä vesibussiliikenne) kehittämällä vesibussiliikenteen toimintaedellytyksiä siten, että mahdollistetaan useista pysähdyspaikoista koostuva, ItäHelsingin rantoja ja saaristoa kiertävä vesibussireitti. 2. Toiminnallisen sisällön kehittäminen lisäämällä merellistä palvelutarjontaa (esim. vierasvenelaiturit, melonta ja soutuveneiden vuokraus) mahdollistamalla matkailun kehittäminen osana Itä-Helsingin kulttuuripuiston palvelutarjontaa edistämällä siirtolapuutarha- ja viljelypalstatoimintaa selvittämällä koulukasvitarhatoiminnan edellytyksiä alueella.

20 (42) Akp/1 3. Kulttuuriperinnön ja maiseman arvojen esilletuominen etsimällä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa keinoja kaupungin omistamien arvokiinteistöjen, kuten kartanoiden ja huviloiden, nykyistä julkisemmalle käytölle selvittämällä mahdollisuudet kunnostaa arvokkaimmat kaupungin omistamat kartano- ja huvilapuutarhat kaupunkilaisille avoimiksi puistoiksi ja käyntikohteiksi kehittämällä alueen maisemakuvaa sen arvoja ja ominaispiirteitä vahvistavaksi. Päätösjakelu: - Rakennusvirasto - Liikuntavirasto - Kiinteistövirasto - Talous- ja suunnittelukeskus, matkailu- ja kongressitoimisto - Kaupunginmuseo - Ympäristökeskus Tiivistelmä Itä-Helsingin kulttuuripuisto on yksi Helsingin vihersormista. Puistolle on laadittu suunnitteluperiaatteet sekä alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava kehittämissuunnitelma. Itä-Helsingin kulttuuripuisto on teemallinen kokonaisuus, johon kuuluu sekä viher- ja vesialueita että rakennettua kulttuuriympäristöä. Puistolla ei tässä yhteydessä tarkoiteta rakentamisen ulkopuolelle jäävää viheraluetta, vaan kaupunkirakenteen mukana muuttuvaa kokonaisuutta, joka saattaa sisältää myös tulevaisuudessa rakennettavia alueita. Itä-Helsingin kulttuuripuiston vahvuuksia ovat merellisyys ja rikas kulttuuriperintö: esihistoria, kartano- ja huvilakulttuurin kaudet sekä modernin kaupunkirakentamisen aika ovat alueella hyvin edustettuina. Suunnitelmassa tuodaan esiin tavoitteita, jotka jatkosuunnittelussa huomioituina edistävät kulttuuripuisto-teeman kehittymistä ja yhtenäisen, paikallista identiteettiä vahvistavan kokonaisuuden muodostumista. Esittelijä Sijaintikartta

21 (42) Akp/1 Yleiskaavoitustilanne Itä-Helsingin kulttuuripuistolle ei ole Helsingin yleiskaavassa 2002 määritelty sitovaa rajausta. Viheraluerakenne on esitetty yleispiirteisesti yleiskaavan pääkartassa, ja vihersormet Keskuspuistoa ja puistoa lukuun ottamatta on esitetty kaavan liitteenä olevassa selostuksessa (oheinen sijaintikartta). Yleiskaavassa suurin osa Itä-Helsingin kulttuuripuistosta on merkitty virkistysalueeksi tai vesialueeksi. Alueella on neljä kaupunkipuistoa (eli kaupunginosapuistoa) sekä useita luonnonsuojelualueita, joista suurin on Mustavuoren Natura-alue. Itä-Helsingin kulttuuripuistossa on myös useita kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi osoitettuja alueita, kuten Broändan purolaakso sekä kartano- ja huvilaympäristöt. Vartiosaari on Yleiskaava 2002:ssa merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Vartiosaaren osayleiskaavoitus on käynnistynyt. Kruunuvuorenrannan osayleiskaava on tullut voimaan 2011. Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavoitus on

22 (42) Akp/1 luonnosvaiheessa. Laajasalossa on käynnissä yleissuunnittelutasoinen Esikaupunkien renessanssi -hanke, jossa tutkitaan mm. täydennysrakentamista. Asemakaavoitustilanne Suurin osa Itä-Helsingin kulttuuripuistosta on asemakaavoitettua aluetta. Asemakaavoituksen on suunniteltu alkavan lähivuosina seuraavilla alueilla: Puotilanranta-Niittyranta, Ramsinniemi ja Mellunkylän siirtolapuutarha. Yleiskaavassa viheralueiksi merkittyjä, asemakaavoittamattomia alueita on Mustavuorella ja Meri-Rastilan lounaispuolella. Kruunuvuorenrannassa on valmisteilla useita asemakaavoja. ItäHelsingin kulttuuripuiston kannalta tärkeimmät ovat 2010 valmistuneet Stansvikin syyskuussa 2011 hyväksytty asemakaava sekä Nuottaniemen ja Suomensuon asemakaavat, joka ovat menossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2011. Stansvikin kaava turvaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön säilymisen ja kehittämisen. Nuottaniemen ja Suomensuon puistoalueen kaavassa arvokkaat huvilat suojellaan ja alue avataan reittiverkoston avulla yleiseen virkistyskäyttöön. Tankovainio-Broändan asemakaavaehdotus on valmistunut 2010 ja menossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2011. Alueelle on kaavoitettu pientalovaltaista asumista sekä virkistysalueita, joilla tavoitteena on luonto- ja kulttuurimaisema-arvojen säilyminen. Itäisten saarten asemakaava sivuaa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Luonnosvaiheessa olevan kaavan tavoitteena on saariston ja meren monipuolinen ympärivuotinen käyttö sekä saarten avoimuuden ja tavoitettavuuden parantaminen. Kulttuurihistorialliset arvot ja erityspiirteet Kartanot ja kartanopuistot Helsingissä on 24 kartanoympäristöä, joista puolet sijaitsee ItäHelsingissä ja kahdeksan (Herttoniemi, Puotila, Rastila, Degerö, Stansvik, Tullisaari, Jollas ja Ströms) Itä-Helsingin kulttuuripuistossa. Kartanoista Herttoniemi ja Degerö ovat yksityisessä omistuksessa, muut kartanot omistaa kaupunki. Vanhimpien kartanoiden historia ulottuu aina 1500 1600-luvuille asti, Herttoniemen jopa 1400-luvulle. Vuosisatojen kuluessa muotoutuneiden kartanoiden rakennuskannassa ja puutarhasommitelmissa voidaan samanaikaisesti erottaa piirteitä useilta eri aikakausilta. Helsingin puutarhataiteellisesti arvokkaimmat kartanopuistot sijaitsevat Itä-Helsingissä. Näistä edustavimpia esimerkkejä ovat Herttoniemen ja

23 (42) Akp/1 Tullisaaren puistot (jälkimmäinen on myös osa puistoa). Molemmat ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (RKY 2009). Rastilan ja Jollaksen kartanopuistojen historialliset piirteet ovat pitkälti hävinneet, mutta ne olisivat osittain palautettavissa puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1900-luvun alun suunnitelmien pohjalta. Puotilan, Stansvikin ja Strömsin kartanopuistot ovat myös olleet suunnitelmallisesti rakennettuja. Huvilat ja huvilapuutarhat Itä-Helsingin rantavyöhykkeellä ja saaristossa vallitsi 1800 1900lukujen vaihteessa kukoistava huvilakulttuuri. Varakkaat kaupunkilaiset hankkivat kesänviettopaikoikseen huvilapalstoja rantavyöhykkeeltä ja saaristosta, jonne oli nopeat yhteydet höyryveneillä Helsingin keskustasta. Höyrylaivaliikenne muodostuikin varsin vilkkaaksi vuosisadan vaihteen tienoilla. Itä-Helsingin kulttuuripuistossa tai sen lähituntumassa on lukuisia kaupungin omistamia arvohuviloita, joissa useimmissa on ollut myös suunniteltu puutarha. Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009), johon kuuluu Helsingissä Degerön kartano, Itä-Jollas, Matosaari, Vartiosaari, Stansvik-Hevossalmi, Tullisaari ja Villinki. Muinaisjäännökset Itä-Helsingin kulttuuripuistossa tai sen lähituntumassa on lukuisia muinaisjäännöksiksi luokiteltuja merkkejä ihmistoiminnasta niin esihistorialliselta kuin historialliselta ajalta. Alueelta tunnetaan mm. kolme pronssikautista hautaröykkiötä sekä yksi esihistoriallisen ajan hautakumpu. Vartiokylän keskiaikaista linnavuorta voidaan pitää Helsingin merkittävimpänä muinaisjäännöksenä. Vartiokylän linnavuorella ja Mustavuorella on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Teemareittisuunnitelmat Itä-Helsingin kulttuuripuiston merellisyys on rikkaus, mutta toisaalta alueen hahmottaminen yhtenäisenä kokonaisuutena on haasteellista. Yhteydet vastarannalle ja saariin ovat pitkän kiertotien päässä, rajoitetun vesibussiliikenteen varassa tai julkista yhteyttä ei ole lainkaan. Teemareittisuunnitelmat havainnollistavat, kuinka uudet yhteydet, reitit ja sillat, kytkisivät toisiinsa viheralueita, rantoja ja kulttuurihistoriallisia kohteita ennen kokemattomalla tavalla. Saavutettavuuden parantaminen luo myös edellytyksiä kehittää arvokkaiden kohteiden ja alueiden ilmettä ja toimintaa sekä lisätä

24 (42) Akp/1 niiden avoimuutta ja tunnettavuutta kaikille kaupunkilaisille. Teemareitit soveltuvat joko kävellen tai pyörällä kuljettaviksi, ja niiden varrella on kohteita niin kulttuuriperinnöstä, luonnosta ja merellisestä maisemasta kuin liikunnallisista aktiviteeteista kiinnostuneille. Saavutettavuuden ja sisäisten yhteyksien parantaminen Tavoitteena on täydentää reittiverkosto kattavaksi etenkin ranta-alueita painottaen. Osa puuttuvista reiteistä on jo asemakaavoitettu mutta rakentamatta. Osaa olemassa olevista kävelyreiteistä tulisi kehittää myös pyöräilyyn soveltuviksi. Osa puuttuvista reittiyhteyksistä vaatii vielä tarkempaa suunnittelua. Suunnitelmassa on nostettu esille neljä Itä-Helsingin kulttuuripuiston kannalta keskeistä yhteystarvetta: Ramsinniemestä Vartiosaareen, Laajasalosta Vartiosaareen, Herttoniemenrannasta Killingholman kautta Tullisaareen sekä Kulosaaresta Tullisaareen. Näihin kohtiin tulisi tutkia siltaa tai muuta vaihtoehtoista yhteyttä (esim. lossia tai tiheää vesibussiyhteyttä). Itä-Helsingin kulttuuripuisto, höyryveneiden aika historiallisena esikuvanaan, tarjoaa erinomaiset puitteet myös vesiliikenteen kehittämiselle. Kiertävät vesibussiristeilyt ovat erittäin suosittuja, mutta niihin ei sisälly rantautumismahdollisuutta. Tällä hetkellä vain Vartiosaareen, Satamasaareen ja Isoon Iiluotoon on julkinen vesibussiyhteys. Tavoitteena on kehittää vesiliikenteen toimintaedellytyksiä, kuten väyliä ja rantautumislaitureita, siten, että mahdollistetaan useista pysähdyspaikoista koostuva, Itä-Helsingin rantoja ja saaristoa kiertävä vesibussireitti. Toiminnallisen sisällön kehittäminen Tavoitteena on lisätä Itä-Helsingin kulttuuripuiston merellistä palvelutarjontaa. Vierasvenelaiturit, melonta ja soutuveneiden vuokraus ovat kysyttyjä palveluja, joiden tarve tulisi huomioida tulevassa suunnittelussa. Itä-Helsingin kulttuuripuistossa on myös hyvät edellytykset matkailun kehittämiselle: kaupungin omistamat kartanot, huvilat ja puutarhat tarjoavat mahdollisuuksia mm. opastettujen kierrosten, tapahtumien sekä majoitus-, ravintola- ja kahvilapalveluiden kehittämiselle. Tavoitteena on myös edistää siirtolapuutarha- ja palstaviljelytoimintaa sekä selvittää puutarhaopetusta ja tiedotusta tarjoavan koulukasvitarhan edellytyksiä alueella. Kulttuuriperinnön ja maiseman arvojen esilletuominen Tavoitteena on tuoda paremmin esille Itä-Helsingin kulttuuripuiston teemaan olennaisesti kuuluvaa arvokasta kulttuuriperintöä: muinaisjäännökset sekä kartanot ja huvilat puutarhoineen kuvastavat parhaimmillaan alueen historiaa ja kehitystä paikallista identiteettiä

25 (42) Akp/1 vahvistaen. Kaupungin omistamille arvokiinteistöille tulisi pyrkiä löytämään käyttöä, joka mahdollistaa niiden kokemisen nykyistä laajemmalle ihmisjoukolle. Erityisesti arvokkaimmat kartanopuistot ja tarkoitukseen soveltuvat huvilapuutarhat tulisi pyrkiä kunnostamaan kaupunkilaisille avoimiksi puistoiksi ja käyntikohteiksi. Alueen maisemakuvaa tulisi kehittää sen arvoja ja ominaispiirteitä vahvistavaksi esimerkiksi näkymiä avaamalla. Yhteistyö, vuorovaikutus ja jatkosuunnittelu Itä-Helsingin kulttuuripuistosta järjestettiin huhti-syyskuussa 2011 Kerrokartalla-internetkysely, jolla kerättiin tietoa ihmisten mielipaikoista sekä muistoja alueen huviloista ja kartanoista. Samalla tehtiin tunnetuksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston käsitettä. Kehittämissuunnitelma toimii lähtökohtana Itä-Helsingin kulttuuripuiston jatkosuunnittelussa, joka tapahtuu pääasiassa osayleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua tehdään tarvittaessa. Suunnittelutavoitteiden täydentämiseksi ja täsmentämiseksi jatketaan yhteistyötä kaupungin hallintokuntien ja muiden sidosryhmien sekä puiston käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Tavoitteena on myös laatia alueen tunnettavuutta lisäävät nettisivut sekä alueella liikkujia palveleva taskuesite. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Anna-Kaisa Aalto, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458 anna-kaisa.aalto(a)hel. Jaakkola Maria, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37244 maria.jaakkola(a)hel. Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37211 maria.karisto(a)hel. Liitteet 1 Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma -raportti

26 (42) Lsp/1 327 Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä HEL 2011-005080 T 08 00 00 Ksv 0862_4 Päätös päätti merkitä selvityksen "Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä" tiedoksi. Esittelijä liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Lisätiedot Hanna Strömmer, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106 hanna.strommer(a)hel. Liitteet 1 2 Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä, esite Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä, raportti Päätösehdotus päättänee merkitä selvityksen "Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä" tiedoksi. Esittelijä Lasten liikenneturvallisuus on onnettomuustilastojen valossa selvästi parantunut Helsingissä 2000-luvulla: liikenneonnettomuuksissa loukkaantui tai kuoli vuosina 2000 2009 yhteensä 888 alle 18-vuotiasta lasta eli 22 % vähemmän kuin 1990-luvulla. Kuitenkin 2000-luvun aikana eri ikäryhmien muutokset ovat tasanneet toisensa: samalla kun alle 15-vuotiaiden uhrien määrä on laskenut 15 %, on 15 17-vuotiaiden uhrien määrä kasvanut 36 %. Eri liikkujaryhmissä uhrien määrän kehitys on 2000-luvun aikana muuttunut eri tavoin. Vuosikymmenen alkupuolelta loppupuolelle lasten jalankulkijauhrien määrä vähentyi 22 % ja moottoriajoneuvojen matkustajauhrien määrä 19 %. Polkupyöräilijäuhrien määrä pysyi samalla tasolla, kun taas mopoilija- ja moottoripyöräilijäuhrien määrä kasvoi 143 %. Vuosina 2005 2009 lapsia loukkaantui tai kuoli jalankulkijoina 115, polkupyöräilijöinä 78, moottoriajoneuvojen matkustajina 127 ja mopon tai moottoripyörän kuljettajina 129. Uhreista kaksi kuoli: toinen jalankulkijana (9 v.), toinen henkilöauton matkustajana (3 v.).

27 (42) Lsp/1 Lasten liikkumisessa tapahtuu iän karttuessa selviä muutoksia. Alle kouluikäiset ovat liikenneonnettomuuksissa mukana pääasiassa henkilöautojen matkustajina. Alakoululaiset liikkuvat jo paljon jalan ja pyörällä ja jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuudet ovatkin ikäryhmällä yleisempiä. Ala- ja yläkoulun taitteessa pyöräily ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyvät. Onnettomuudet sattuvat pääasiassa jalan tai polkupyörällä. 15 vuotta täyttäneiden liikkumisessa tapahtuu selvä käänne ja joukkoliikenteestä tulee pääliikkumistapa. Onnettomuuksissa mopo- tai moottoripyöräonnettomuuksien osuus kasvaa lähes 60 %:iin. Liikennekasvatus on pitkään nähty ensisijaisena ratkaisuna lasten liikkumisen turvallisuuteen. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että liikennekasvatukseen ei yksinään voida luottaa: harjoiteltujen mallien ja sääntöjen soveltaminen todellisessa liikennetilanteessa on vaikeaa, etenkin kun aikuiset rikkovat sääntöjä ja toimivat ennakoimattomaan tapaan. Vastuuta turvallisesta liikkumisesta ei voida siirtää lapsille, joiden kyvyt liikennetilanteen kannalta olennaisiin havaintoihin ja päätelmiin ovat vasta kehittymässä. Julkisen tilan ja liikkumisympäristön laatu vaikuttavat keskeisesti lasten itsenäisyyden ja liikkumistaitojen kehittymiseen sekä liikkumistottumusten muotoutumiseen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu julkinen tila luo puitteet, joissa lapsi voi omaehtoisesti tutustua ympäristöönsä samalla, kun hänen toimintasäteensä vähittäin kasvaa. Itsenäisen liikkumisen säde kattaa lähinnä lapsen oman asuinalueen lähiympäristön. Lasten koko ja toimintatavat asettavat liikenneympäristölle erityisiä vaatimuksia mm. näkemien ja ratkaisujen selkeyden suhteen. Lasten itsenäinen liikkuminen omassa lähiympäristössä edellyttää erilaisia tiloja oleskeluun ja leikkimiseen sekä raittiverkon, joka kytkee eri tilat ja muut keskeiset kohteet (esimerkiksi kodit, koulut, kaupat, kirjaston) toisiinsa turvallisesti. Lasten lähiympäristön suunnittelun periaatteena on, että henkilövahingon riski on pienin matalilla ajonopeuksilla. Lähiympäristön kaduilla tulisi nopeusrajoituksen olla 30 km/h. Kokoojakaduilla rajoitus voi olla 50 km/h, jos ylityskohdissa on fyysisin toimenpitein varmistettu 30 km/h ajonopeudet tai ylitykset on valo-ohjattu. Lasten kannalta jalankulun ja autoliikenteen kohtaamisten minimoinnilla on merkittävä turvallisuusvaikutus: verrattuna sekaliikenteen alueisiin onnettomuusluvut ovat noin viidenneksestä kolmannekseen alueilla, joilla jalankulku on eroteltu autoliikenteestä. Polkupyöräily ja mopoilu pitäisi erottaa jalankulusta kulkutapojen nopeuseron vuoksi. Raporttiin on koottu lasten liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja suunnittelijoilta sekä kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä.