Länsi-Uudenmaan rakennusarkkitehtuuria Torsti Salonen 4.12.2010
Keskiaika Harmaakivikirkot Runsaat 80 kivikirkkoa Rakentaminen vaiheittain 1300-luvun alusta 1500-luvun alkuun Kaksi päärakennuskautta, 1300-luvun alkupuoli ja 1400luvun loppu Materiaalina pääasiassa luonnonkivi tiiltä holveissa, kaarissa ja koristeluissa Tyylitavoitteena gotiikka Perusmalli hallikirkko
2- tai 3-laivaisia Usein ensin puu- sitten tiiliholvaus Yksinkertaisin holvityyppi tynnyriholvi Ristiholvissa kaksi holviruodetta risteää diagonaalisesti Tähtiholvaus opittiin 1460-luvulla Turun tuomiokirkkoa korotettaessa
Yllä: Pohja, oik: Inkoo Ruotsinkielisellä rannikkoalueella vanhimmat kirkkorakennukset, aluksi puusta Mahdollisesti pohjoismainen sauvakirkkomalli Rannikon kirkkojen vanhimmat kiviosat 1300-luvulta Ei yhtenäistä mallia Tenhola, Pohja, Inkoo
Inkoo
Siuntio Karjaa Merkittävin kirkkojen rakennuskausi 1400-luvun jälkipuoli 1500-luvun alkuun Joitakin rannikon kirkkoja laajennettiin, sisämaahan uusia kivikirkkoja, yhteisiä piirteitä koristelussa Karjaa, Lohja, Siuntio, Vihti
Karjaa
Lohja
Kartanolinnat Vanhimmat säilyneet kartanorakennukset ovat 1500-luvulta Erittäin harvinaisia koko maassa Tuhoutuneita: Karjaan Grabbacka ja Pohjan Gennäs (Boije af Gennäs -suvun kantakartano) Siuntiossa Suitia (1540-luku) ja Sjundby (15601580-luku)
Grabbacka Karjaalla Rakennuttajana Måns Andersson Grabbe 1400-1500luvun vaihteessa Vouti ja tuomari Nils Grabbe kuoli linnassa 1549 1625 Fagervikin ruukin omistamaksi tilaksi Rakennus paloi 1672, pohjakerros säilynyt
Kartanoarkkitehtuuri Renessanssi ja barokki Suitian kartanolinna, Siuntio Rakennettu 1540-luvulla Sjundbyn kartanolinna, Siuntio Rakennettu 1560-70-luvulla Nykyinen ulkoasu vuoden 1723 palon jälkeen
Suitia Björn Ragvaldsson (Stjärnkors) omistajana 1433. Raaseporin läänin tuomari ja Hämeen linnan vouti. Aloitti suurkartanon luomisen laajentamalla maaomistusta. Tyttärenpoika Erik Fleming teki Suitiasta mahtikartanon 1530-1540-luvulla. Hallitsi eri tavoin käytännöllisesti katsoen koko Siuntion pohjoisosaa.
Päärakennus valmistui 1540-luvun lopussa. Paritupatyyppinen kivirakennus Rakentajana Tomas kivenhakkaaja Tallinnasta
Flemingien aika Suitiassa 1490-luvulta vuoteen 1730 1600-luvun omistajat vapaaherra Erik Bjelke (16201638), valtaneuvos Per Banér (1638-1644), valtaneuvos Erik Fleming (1664-1679) ja amiraali Karl Magnus Rehbinder (1699-1708) eivät juuri asuneet Suitiassa Suitian omistivat kenraali Karl Henrik Wrangell (1731-1754) ja Reuterholmit vuodesta 1755 vuoteen 1817
Päärakennus paloi 1758 ja yläkerros rakennettiin uudelleen
Suitian Reuterholmit jäivät Ruotsiin ja kartano myytiin sekä osittain pilkottiin Kartanoiksi itsenäistyivät mm. Gårdskulla, Pikkala, Kela ja Tyyskylä Emäkartanon omistajat kirjanpitäjä Emanuel Vikberg (1818-1822), kornetti Klas Robert Favorin (1823-1839), luutnantti Karl Ludvig von Zansen (1840-1873) ja maaherra Vilhelm von Kraemer (1874-1898) eivät enää olleet aiempien omistajien kaltaisia mahtimiehiä Suitia menetti merkityksensä Siuntion vaikutusvaltaisimpana ja suurimpana kartanona
Vapaaherra Carl August Wreden omistukseen 1898 Päärakennus uudistettiin uusgoottilaiseksi
Sjundby Suurkartanon synnytti 1500-luvun puolivälissä Jakob Henriksson Hästesko Valtakunnanmarski ja Viipurin linnanpäällikkö Suurin osa Siuntion eteläosasta tuli Sjundbyn hallintaan Tilapäisesti kuninkaankartanona 1556-1558 Palautuksen jälkeen Jakob Henriksson rakennutti kivisen päärakennuksen
Sjundby Totteilla 1571-1654 Poika Henrik Tott sai puolisokseen prinsessa Sigrid Vaasan (Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär) Poika sotamarsalkka Åke Tott (1598-1640) oli hakkapeliittojen komentaja 30-vuotisessa sodassa Sotamarsalkka Claes Tott menetti kartanon kuningatar Kristiinalle 1654 1698 Thomas Teuterström (Lohjan IsoTeutarista), aateloituna 1700 Adlercreutz, sai kartanon Siitä pitäen kartano on ollut Adlercreutzien jälkeläisillä
Päärakennus vaurioitui tulipalossa 1723, korjattiin seuraavalla vuosikymmenellä ja sai uudenlaisen katon
Rokokoo ja kustavilaisuus Fagervikin ruukinkartano Ch. F. Schröder 1762-1773 Ensin kunniapihan sivurakennukset Rokokootyylinen päärakennus Kokonaissuunnitelma puistoineen Mustion ruukinkartano Erik Palmstedt 1781 Kustavilaiset tyylipiirteet, mansardikatto, korkeampi juhlakerros, runsaampi koristeellisuus Vaikutelma kivirakennuksesta
Fagervik
Fagervik
Oik: Fagervik Alla: Mustio
Puukirkot Snappertunan kirkko Ristikirkko, vanhimmat osat 1688-89 Nykyinen ulkoasu 1797 Kellotapuli 1776 Sammatin kirkko Rakentanut Mickel Göransson 1755 Pitkäkirkkotyyppinen, eteinen kirkkosaliin 1878 Kellotapuli 1763, Erik Stenström
Oik: Sammatti Alla: Snappertuna
Ruukinkirkot Fagervikin kirkko Johan Friedrich Schultze 1737 Mustion kirkko Rakentaja Johan Tammi 1761 Tapuli Anders Takolander 1776
Vas: Mustio Alla: Snappertuna
Puukaupunki Tammisaaren vanha kaupunki Kaupunki kasvoi Barkens Udden -niemelle 1600-luvulla (perustettu 1546) Keskiaikaistyyppinen asemakaava Viimeinen suurpalo 1821 Rakennukset 1700-luvun lopulta ja 1800luvulta
Empire Tammisaaren kirkko Rakennettu alkujaan 1651-1680 Uudisrakennus palon 1821 jälkeen (Carlo Bassi) Tornin huippu Sisätilat, vaaleat värit, avaruus
Kartanoissa uusklassismi 1800luvun alussa Kirkniemen kartano Lohjalla 1794-1814 Suunnittelija tuntematon Ankara symmetria, niukka koristeellisuus Päätyjä korostavat risaliitit Fiskarsin ruukinkartano 1816-1818 Suunnittelijoina Pehr Granstedt, Carlo Bassi ja C. L. Engel Sisäänkäynnin korostus pyväiköllä ja altaanilla
Vas: Kirkniemi Alla: Fiskars
Kartanoempireä Inkoon pappila (Gustaf Adolphsson 1835) Iso-Teutarin kartano Lohjalla K.J Gustafsson 1846 Ojamon kartano Lohjalla Rakennettiin 1849-50, torni uudempi Tyyskylän kartano Mahdollisesti C.L. Engel 1840-luvulla Helsinkiin Siirrettiin Siuntioon 1896
Yllä vas: Inkoo Yllä: Iso-Teutari Vas: Tyyskylä
Kertaustyylit Uusgotiikka Hangon kirkko (Jac. Ahrenberg 1891, korjattu 1953, Bertel Liljeqvist) Ainoa tiiligotiikan edustaja alueeella Muutettu korjattaessa sotavaurioiden jäljiltä Suitian kartanon nykyasu (August Wrede 1898)
Yllä:Hanko Oik: Suitia
Uusrenessanssi 1850-1900 (1910) Pikkalan kartano (A.F. Granstedt 1850 Antiikin rakennusyksityiskohtien vapaa yhdistely Eklektismi, eri tyylien liittäminen toisiinsa Vankila-palotorni, Tammisaari (Konstantin Kiseleff 1874) Villa Ormnäs, Tammisaari (1885) Tammisaaren kaupungintalo (Sebastian Gripenberg 1882, uudistus Theodor Höijer 1898)
Pikkala
Pikkala
Tammisaaren kaupungintalo Tammisaaren palotorni Villa Ormnäs
Oitbackan kartano Kiseleff -suvun omistukseen 1860-luvulla Päärakennus 1866-76, italialaista huvilauusrenessassia (Konstantin Kiseleff)
Talvipuutarha (Waldemar Aspelin 1895) Talli (Jarl Eklund 1907)
Hangon puuhuvilat Erittäin runsas koristeellisuus Suuret lasikuistit Kässän talo Lohjan Virkkalassa Nikkarityyli
Rautatieasemat Tammisaari (Knut Nylander 1873) Mustio (Knut Nylander 1873) Toinen kerros purettu Lohja (Knut Nylander 1873) Siirretty ja muutettu asuinrakennukseksi 1927 Karjaa (Bruno Granholm 1899) Siuntio (Bruno Granholm 1899) Kela (Bruno Granholm 1903)
Hangon radan alkuperäisiä asemia Oik: Tammisaari Alla: Lohja
Vas ja alla oik: Siuntio Alla vas: Kela
Dragsvikin varuskunta-alue Venäläiset rakensivat 1911-1914 Perinteistä renessanssivaikutteista venäläistä kasarmiarkkitehtuuria Materiaalina punatiili
Jugend Hvitträsk Eliel Saarisen, Herman Gezelliuksen ja Armas Lindgrenin koti ja toimisto 1903
Paloniemen kartano, Lohja Eliel Saarinen 1899-1900, tuhoutunut tulipalossa Haikarin huvila, Lohja Rakennettu noin vuosina 1905-08
Voimakasiini, Hanko (Gustaf Nyström 1908) Hangon kasino (Waldemar Aspelin 1910) Mauritz Hisingerin (Västerbyn ) koulu (Hj. Åberg 1904) Villa Haga, Karjaa (Waldemar Aspelin 1908)
Oik: Voimakasiini Alla: Hangon kasino
Lepopirtti Siuntio Alkujaan insinööri Johan Lührin huvila 1910luvulta 1921 Helsingin Palvelijataryhdistyksen lepokodiksi
Villa Billnäs Arkkitehti Lars Sonck 1916 Italialaistyylinen renessanssivaikutteinen huvila Ennakoi klassismin uutta tulemista
1920-luvn klassismi Kalkkitehtaan henkilökuntataloja Virkkalassa Harjula, Lohja (V. Siikonen 1928)
Yllä: Harjula Vas: 1920-luvun henkilökuntaasuntoja Virkkalassa
Vanha vesitorni, Tammisaari (Ragnar Wessman 1930) Tammiharjun sairaala, Tammisaari (Axel Mörne 1930) Meltolan sairaala, Karjaa (Bertel Jung 1929)
Yllä: Tammiharju Alla vas: Meltola Alla oik: Tammisaaren vesitorni
Funktionalismi HSF:n paviljonki, Hanko (Bertel Liljeqvist 1937) Hangon jälleenrakennusarkkitehtuuri Hangon vesitorni (Bertel Liljeqvist 1942) Hangon kaupungintalo (Bertel Liljeqvist 1949) Hangon rautatieasema (Jarl Ungern 1952) Myöhäisfunktionalismia
Yllä: HSF:n paviljonki Oik: Hangon vesitorni
Hangon rautatieasema
Luoman talo, Lohja Oiva Kallio 1930 Varhainen funktionalismin edustaja Lohjan Kalkkitehtaan rakennukset Virkkalassa Asuintaloja Klubitalo Arkkitehti Gösta Kajanus 1939
Luoman talo
Virkkalan funktionalismia Vas: Toimihenkilötalo (1938) Alla: Rivitalo (1937)
1940-luvun romantiikka Lohjan seurakuntatalo (Aarne Ervi 194950) Länsi-Uudenmaan aluesairaala, Tammisaari (Erik Bryggman 1952) Metsolan siunauskappeli, Lohja (Erik & Karin Bryggman 1955-56)
Metsolan siunauskappeli
Hilding Ekelund Karjaalla Yllä: Kiilan koulu Vas: Karis-Billnäs samskola Karis-Billnäs samskola 1941 Lärkkulla -opisto 1949 Vesitornitähtitorni 1951 Kiilan koulu 1953 Katarinakoti 1954 Siunauskappeli 1962
Karjaan kaupungintalo
Yllä ja oik: Lärkkulla Alla: Siunauskappeli
Rationalismi ja modernismi Hangon keskuskoulu ja Halmstadintalo (Bertel Liljeqvist & Arne Helander 1947-49) Hyvon (Printal Oy), Hanko (Viljo Rewell 1953) Lohjan Yhteislyseo (Aarne Ervi 1953)
Oik: Hyvon Oy Alla: Lohjan Yhteislyseo
Alvar Aalto Tammisaaressa Villa Schildt 1969 Tammisaaren säästöpankki 1967-86
Konstruktivismi ja postmodernismi Lohjan paperitehtaan laajennus (Erkki Kairamo 1982) Liike- ja virastokeskus Lohjantähti (Brunow & Maunola 1988)
Oik: Lohjan paperitehdas Alla: Lohjantähti