LÄNSI-UUDENMAAN HISTORIAA. Torsti Salonen

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN HISTORIAA Torsti Salonen

2 2

3 1. Mikä on Uusimaa? - Itämerensuomalainen rannikkoasutus, hämäläisten eräalue sisämaassa. - Nimitys ruotsinkielisen uudisasutuksen ajalta luvulta: Ny land - Uusi maa. - Maakuntana mainittu ensi kerran Ruotsinkielinen Nyland, suomenkielinen Etelä-Häme? - Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa. - Länsi-Uusimaa erottuu kahdesta muusta. - Suuntautui enemmän Varsinais-Suomeen. 3

4 4

5 2. Asuttaminen, kaksikielisyys ja kristinuskon tulo - Luonnonolosuhteiden vaikutus. - Jääkauden loppuminen n vuotta e.kr. - Salpausselkä syntyi. - Sen ja meren väliin hiesu- ja savikkomaita: sopivaa viljelykseen. - Harjun takana järviä, vähemmän viljelymaata. - Luonnollinen kulkureitti sisämaahan. - Maan nousemisen vaikutus. - Uudellamaalla nykyään n cm/vuosisata, hidastuu. 5

6 6

7 7

8 - Varhaisin asutus: Askolan-Suomusjärven kulttuuri e.kr. - Rantaviiva m nykyistä ylempänä. - Keskuksia jokilaaksot: Porvoonjoki, Vantaanjoki ja Lohjanjärven ympäristö. - Asutus liikkuvaa, kausiluonteista, elinkeinona keräily. 8

9 - Kampakeraaminen kulttuuri e.kr. - Asutus tiheää, erityisesti rannoilla. - Pyyntielinkeinot yleistyvät: metsästys ja kalastus. - Vasarakirveskulttuuri e.kr. - Uusi balttilaisperäinen kansa alistaa entiset asukkaat. - Maatalouden alku, kaskiviljelystä. - Yhteydet Suomenlahden eteläpuolelle tiivistyivät. 9

10 - Pronssikausi e.kr. - Ilmasto oli lämmin, kaskiviljelykselle oli hyvät olosuhteet. - Metallin valmistus, hiidenkiukaat, esim. Siuntion Krejansbergetillä. 10

11 - Rautakausi 500 e.kr j.kr. - Kylät syntyivät, yhteydet Hämeeseen ja Viroon kiinteät. - Hämäläisten meritie, hämäläisperäistä asutusta. - Vesireitit sisämaan ja rannikon yhdistäjinä. - Lohjanvesistö, Siuntionjoki - Röykkiöhautakalmistoja, polttokenttäkalmistoja, mm. Karjaan Krogårdsmalmen - Viikinkiretkien aikana rannikkoalue autioitui luvulla Mäkilinnoja ja vartiovuoria, esim. Skällberget Siuntiossa.

12 12

13 13

14 - Linna- ja vartiovuori Kasberget Pohjanpitäjänlahden päässä Pohjankurussa. - Hiidenkiukaita Kasbergetillä. 14

15 - Ruotsalaisasutusta rannikolle luvulla. - Väestö oli lähtöisin pääasiassa Tukholman pohjoispuolelta Roslagenista ja Uplannista. - Kieliraja vakiintui 1400-luvun loppuun mennessä. - Suomalaisuudisasutusta pohjoisosiin Varsinais-Suomesta. 15

16 16

17 - Kristinuskon vakiinnuttaminen. - Ruotsalaisten II ristiretki Hämeeseen. - Johdossa jaarli Birger, maihinnousu Hämäläisten satamassa - Todennäköisimmin Länsi-Uudenmaan kautta Hämeeseen, joka alistettiin. 17

18 - Emäseurakuntien perustaminen ja kirkkojen rakentaminen. - Vanhimpia Inkoo, Kirkkonummi. - Muita keskiaikaisia kirkkoja: Tenhola, Pohja, Karjaa, Lohja, (Vihti), Siuntio, Inkoo, Kirkkonummi. 18

19 19

20 - Maakunnan syntyminen. - Hallinnollinen jako linnalääneihin: Raaseporin lääni. - Linnat olivat puolustus-, hallinto ja verotuskeskuksia. - Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla ja laajennettiin 1400-luvun puolivälissä. - Tuhoutui 1520-luvulla, jonka jälkeen hallintokeskuksena oli Tammisaaren kuninkaankartano vuoteen Leijonhufvudien kreivikunta.

21 21

22 3. Kartanot ja ruukit - Suomessa kartanoaluetta ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme. - Satakunnassa ja Savossa kartanoita on vähän, Pohjanmaalla ei lainkaan. - Karjalaan kartanoita (hoveja) syntyi venäläiskaudella vuoden jälkeen

23 - Länsi-Uudenmaan kartanot syntyivät luvulla. - Säterikartanot: Verovapaan rälssimiehen (aatelisen) omistama tila. - Läänityskartanot: Kuningas lahjoitti maa-alueita aatelisille ja virkamiehille. - Kuninkaankartanot: Kuninkaan perustamat, alun perin voudin johtamat kartanot, jotka myöhemmin läänitettiin yksityisille Tammisaari, Lohjan Laakspohja.

24 24

25 - Rikastuneet talonpojat, rusthollarit, hankkivat lisää maata ja loivat suurtiloja, joita aateliset ostivat. - Kartanot olivat innovaatiokeskuksia. - Uudet ilmiöt ja aatteet levisivät niiden kautta. - Tavat, pukeutuminen, rakennukset. - Torpat ja maatyöläiset olivat tyypillisiä kartanoalueen maaseudulle. - Suurtiloilla tarvittiin paljon työväkeä. 25

26 - Ruukkien malmi paikallisista kaivoksista tai Ruotsista. - Ojamon rautakaivos ( ) oli ensimmäinen. - Orijärven kuparikaivos Kiskossa ( ) oli merkittävin kaivos. - Runsaasti pienempiä kaivoksia. 26

27 - Ruukkeja perustettiin varsinkin 1600-luvulla sotatarpeita varten. - Eniten vanhoja ruukkeja on Länsi-Uudellamaalla. - Vesivoimaa, rannikon läheisyys, omia malmivaroja. - Varakkaat kartanot perustivat tuotantolaitoksia, joista saattoi kehittyä ruukkeja. - Vesisahoja, metallimanufaktuureita (rautaa ja kuparia). 27

28 - Myös ruukit synnyttivät kartanoita. - Ruukkien miljöö oli pääpiirteissään samanlainen. - Keskellä joki koskineen, kosken rannalla tuotantolaitokset. - Toisella puolella työväenasunnot, seppien talot usein rivissä ruukinkadun varrella, toisella puolella patruunan kartano puistoineen. - Maatalousrakennukset ja maatyöväen asunnot erillään Ruukeilla oli oma puoti, usein myös oma kirkko.

29 29

30 - Suomen teollisuus syntyi luvulla. - Lohjan Ojamon rautakaivos, Mustion ruukki Karjaalle Länsi-Uudellemaalle lisää ruukkeja: Antskog (Pohja) Billnäs (Pohja) 1641, Fagervik (Inkoo) 1647, Fiskars (Pohja) 1649, Skogby (Tenhola) 1686, Kärkelä (Karjalohja) 1765, 30 Högfors (Karkkila) 1821.

31 4. Rannikko ja sisämaa, Suomenlahti ja joet - Maakunta oli välittäjä meren ja Hämeen välissä. - Joet ja Lohjanharju kauppareitteinä. - Karjaanjoen reitti (Lohjanvesistö), Fiskarsinjoki, Siuntionjoki. 31

32 32

33 Kalastus - Saaristossa ja meren rannikolla kalastus oli maaseudun pääelinkeino 1900-luvulle saakka. - Viljelykelpoista maata oli niukasti. - Huomattava osa saaliista myytiin kuivattuna (kapakala) tai suolattuna. - Joissa ja järvissä kalastusta harjoitettiin sivuelinkeinona. - Uudenmaan joet olivat lohenkalastuspaikkoja 1800luvulle saakka Ruukkien ja teollisuuden padot estivät lohien nousun.

34 Kauppareitit ja satamat - Kauppa- ja satamapaikkoja jokien suilla. - Pohjanpitäjänlahti (Karjaanjoki), Pikkalanlahti (Siuntionjoki). - Keskiajalta 1800-luvulle joensuut olivat yleensä myös markkinapaikkoja. 34

35 35

36 - Hyvät purjehdusyhteydet Viroon. - Tallinna oli merkittävä kauppakeskus. - Keskiajalla hansakaupunki, 1700-luvulle Suomenlahden suurin kaupunki. - Vilkasta talonpoikaispurjehdusta aina 1800-luvulle saakka. - Sõprakauppaa virolaisten kalastajien ja talonpoikien kanssa. - Perheellä oli vakituinen ystäväperhe (sõprus) Virossa. 36

37 37

38 - Kauppatavarat - Hämeen ja Uudenmaan vientitavarat: - Keskiajalla turkiksia, kapakalaa ja haustetta. - Turkiskauppa jatkui 1700-luvulle saakka luvulla tervaa ja hamppua laivojen tarpeisiin luvulta lähtien puutavaraa ja metallituotteita ruukeista luvulta hyvinä satovuosina viljaa viinaksi poltettuna. - Tärkeimmät tuontitavarat 1800-luvulle saakka: - Suolaa Saksasta. - Viljaa Baltiasta huonoina satovuosina. - Kankaita, mausteita ja ylellisyysesineitä lähinnä säätyläisille. 38

39 - Kaupunkien satamien merkitys lisääntyi 1700-luvulla, mutta Tammisaaren satama oli vaikeasti saavutettavissa. - Hangon satama perustettiin 1873 erityisesti talviliikennettä varten. - Kantvikin satama rakennettiin Porkkalan vuokra-aikana (1956) Inkoon satama 1962.

40 Teollisuuden syntysijat - Joissa oli runsaasti koskia, joista saatiin vesivoimaa. - Vesimyllyjä jo keskiajalla (Lohjalla maininta vuodelta 1382) - Vesisahoja 1500-luvulta lähtien. - Ruukit 1600-luvulta lähtien. 40

41 - Tukinuittoväyliä 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. - Puunjalostusteollisuus sijoittui jokien suille. - Lohjanjärven rannalle Virkkalan sahateollisuuskeskus Sahateollisuutta myös Hankoniemen juureen Skogbyhyn 41 sekä Pohjaan.

42 42

43 Liikenneväylät - Vanha purjehdusreitti (Idäntie) Suomenlahtea pitkin itään kulki Uudenmaan saariston kautta. - Hanko oli tärkeä tukipiste ja hätäsatama. - Hauensuolen kalliopiirrokset. - Höyrylaivaliikenne merellä 1830-luvulta lähtien. - Ympärivuotinen laivaliikenne vuodesta 1873 Hangosta.43

44 - Rannikkolaivaliikenne saaristoväylällä oli merkittävää 1900-luvun alkuun saakka. - Matkustajalaivaliikennettä Lohjanvesistössä vuodesta Linja-autot lopettivat vuoroliikenteen 1920-luvulla, sen jälkeen matkailuliikennettä. - Vesistöt olivat tärkeitä talviteitä 1800-luvun lopulle saakka Jääteillä pystyttiin helposti kuljettamaan suuria kuormia.

45 5. Tammisaaren kaupunki - Kustaa Vaasan perustama vuonna 1546 kilpailijaksi Tallinnalle. - Sijainti oli huono karikkoisen saaristoväylän takana ja satama oli matala. - Porvareita Virosta, Saksasta, Hollannista ja Skotlannista kaupungin porvarit määrättiin muuttamaan Helsinkiin. 45

46 46

47 47

48 - Kuninkaankartano perustettiin 1556, lopetettiin Porvarit saivat palata takaisin. - Raaseporin kreivikunta (Leijonhufvudit) vuoteen Leijonhufvudit rakennuttivat kivikirkon luvulla asukkaita oli 350, kaupunki paloi. - Barckenin niemen asemakaava on palon jälkeiseltä ajalta. 48

49 luvulla kaupunki kehittyi hitaasti. - Ruukkien puodit haittasivat kaupungin kauppiaita. - Lohjan Kyrkstadiin yritettiin turhaan perustaa kauppala. - Porvarit harjoittivat laivanvarustusta luvun alussa asukasluku ylitti suuri osa kaupungista paloi, kirkko korjattiin nykyasuunsa. - Teollisuutta 1800-luvun lopulla. - Hanko-Hyvinkää rautatie Olutpanimo Kaksi verkatehdasta , toimivat 1970-luvulle. - Sanitec Oy:n posliinitehdas IDO

50 50

51 - Koulu- ja varuskuntakaupungiksi. - Ruotsinkielinen kansakoulunopettajatarseminaari Dragsvikin venäläinen varuskunta 1911, suomalainen varuskunta 1940, nykyään Uudenmaan prikaati. - Tammiharjun sairaala Kaupunki laajentui usein kuntaliitoksin Tammisaaren maalaiskunta ja Snappertuna, 1993 Tenhola (+ Bromarv) osaksi Raaseporin kaupunkia.

52 6. Industrialismin vaikutuksia Teollistuminen 1860-luvulta lähtien. - Osa ruukeista nykyaikaistettiin. - Billnäs: työkauluja ja konttorihuonekaluja. - Fiskars: koneita ja hienotakeita. - Högfors (Karkkila): valimotuotteita. - Mustio: metallituotannosta puunjalostukseen. 52

53 53

54 Asukastiheys 1865 ja

55 55

56 Uusia asutuskeskuksia - Teollistuminen synnytti muuttoliikettä. - Ympäröivän maaseudun työväestö muutti tehdasyhdyskuntiin. - Uusia kauppaloita ( ) ja kaupunkeja perustettiin. 56

57 Hanko - Perustettiin kaupungiksi Rautatie Hankoniemeen valmistui Satamakaupunki, jonne sijoittui myös teollisuutta, aluksi tuontiraaka-aineineita käyttävää, kuten keksi- ja margariiniteollisuutta. - Ainoa ympärivuotinen satama 1950-luvulle saakka. - Voi tärkeä vientitavara 1960-luvulle saakka. - Siirtolaisten lähtösatama ennen I maailmansotaa. - Kylpylä- ja lomanviettokaupunki varsinkin 1890-luvulta 1930luvulle. - Kärsi sodissa suuria vahinkoja. - Sodan jälkeen myös metalli- ja tekstiiliteollisuutta luvulta lähtien taantunut Asukkaita 9486 (10/2010).

58 58

59 59

60 60

61 Lohja - Lohjan kunnan kirkonkylä erotettiin kauppalaksi Kaupunki Maaseudun kauppakeskus 1860-luvulla. - Sahateollisuutta Virkkalaan 1860-luvulla. - Kalkkiteollisuus alkoi Virkkalassa

62 - Selluloosatehdas 1906, vaneritehdas Metalli- ja elektroniikkateollisuutta 1940-luvulta lähtien. Paperitehdas Kirkniemeen luvulta lähtien kasvua pääkaupunkiseudun imussa. Kaupunki ja kunta liitettiin yhteen Asukkaita (10/2010). 62

63 63

64 Karjaa - Karjaan kunnan rautatieaseman ympäristö erotettiin kauppalaksi Kaupungiksi Maalaiskunta liitettiin kauppalaan Risteysasema 1899, Hanko-Hyvinkää ja Helsinki-Turku radat. 64

65 - Kuorma-autotehdas Mustion ruukin puuhiomo lopetettiin 1966, tilalle metalliteollisuutta. Väestöehitys pysähtyi 1980-luvulla. 65 Osaksi Raaseporin kaupunkia 2009.

66 Karkkila - Högforsin ruukin ympäristö kirkonkylineen erotettiin kauppalaksi Pyhäjärvi U.l:n kunnasta Kaupungksi Pyhäjärvi U.l:n kunta liitettiin kauppalaan Kapearaiteinen rautatie Hyvinkäälle

67 - Leimallisesti yhden tehtaan kaupunki 1980-luvulle saakka. - Sen jälkeen teollisuus on monipuolistunut. - Kehitys pysähtyi 1980-luvulla luvulla työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on yleistynyt. - Asukkaita 9198 (10/2010). 67

68 68

69 luvulta lähtien maaseudun taajamat ovat kasvaneet. - Vihdin Nummela, Kirkkonummen kirkonkylä. - Teollisuutta sijoittui myös maaseututaajamiin. - Kirkkonummen Kantvik, Vihdin Nummela. 69

70 70

71 71

72 Liikenneyhteydet kehittyivät - Rautatiet mullistivat maaliikenteen. - Hyvinkää-Hanko 1873, Helsinki-Karjaa-Turku Kapearaiteisia ratoja: Lohja-Lohjanjärvi Hyvinkää72 Karkkila

73 73

74 - Etelä-Suomen päätiet ja 1800-luvun alussa 74

75 - Maantiet parannettiin autoliikenteelle 1920-luvulta lähtien. - Valtatie 1 Turun suuntaan Suomen ensimmäinen moottoritie Tarvontie Valmistui Lohjanharjulle Jorvaksentie Kirkkonummelle 1937, moottoritieksi

76 7. Sotien vaikutuksia 1700-luvulla ruotsalaisten linnoitustyöt rakennettiin etelärannikolle linnoituksia suojaksi venäläisiä vastaan Viapori (Suomenlinna) Helsingin edustalle. - Hankoniemen edustan linnoitukset. 76

77 Venäläisten toimia 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa - Krimin sodan yhteydessä englantilais-ranskalainen laivasto hyökkäsi Suomen rannikolle. - Hankoniemen linnoitukset vallattiin ja räjäytettiin Sodan jälkeen niitä ei kunnostettu.

78 - Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä venäläiset rakensivat linnoituksia Etelä-Suomeen. - Pietari Suuren merilinnoitus sulki pääsyn Pietariin lännestä. - Huomattavin linnoitusvyöhyke Helsingin ympäristössä. - Rannikkolinnoituksia: Russarö (Hanko), Mäkiluoto 78 (Kirkkonummi).

79 Kansalaissota Uusimaa otettiin punaisten valtaan tammikuun lopussa. - Paikallisia taisteluja mm. Siuntiossa (Suitia) ja Kirkkonummella (Sigurds). - Punaisten terroritekoja valkoisten kannattajia vastaan eri puolilla maakuntaa. 79

80 - Valkoisia tukeneet saksalaiset nousivat maihin Hangossa huhtikuun alussa. - Taisteluja Länsi-Uudellamaalla. Sodan jälkeen valkoisten terroritekoja. - Punaiset vankileireille: Västankvarn (Inkoo), Dragsvik (Tammisaari). 80

81 81

82 Talvisota seurauksineen - Pommituksia asutuskeskuksiin. - Hanko ja Lohja olivat pommitetuimmat paikkakunnat. 82

83 - Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle. - Sotilastukikohta 30 vuoden ajaksi. - Väestö evakuoitiin sisämaahan, mm. Lohjalle. - Neuvostoliitto rakensi niemelle linnoituksia ja lentokentän. - Suomalaiset rakensivat linnoitusketjun niemen poikki Nummelan lentokenttä rakennettiin sotilaallisista syistä.

84 84

85 Jatkosota seurauksineen - Hankoniemi vallattiin takaisin joulukuun 1941 alkuun mennessä. - Niemen luonto ja kaupunki kärsivät suuria vahinkoja taisteluissa. - Mukana oli myös ruotsalaisia vapaaehtoisia Lappohjan rintamamuseo esittelee Hankoniemen taisteluja.

86 - Moskovan välirauhassa syyskuussa 1944 Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuoden ajaksi. - Käsitti pääosan Kirkkonummesta ja osia Siuntiosta ja Inkoosta (Degerby). - Väestö evakuoitiin ympäröiviin kuntiin. - Lohjalle sijoitettiin Porkkalan rajavartiosto. 86

87 87

88 - Neuvostoliitto teki paljon muutoksia Porkkalassa. - Maastossa runsaasti bunkkereita ja taisteluasemia. - Porkkalanniemelle rakennettiin lentokenttä. - Uusia teitä, siltoja ja taloja rakennettiin. - Suomalaisten rakennuksia purettiin ja siirrettiin. - Kirkkonummelle venäläinen sotilashautausmaa. 88

89 - Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuoden 1956 alussa. - Pääosa asukkaista palasi takaisin. 89