KANSALAISTEN ARVOSTUS LUNASTETTAVA JA HEMS- TOIMINTA TURVATTAVA

VUOSI 2017

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS KANSALAISTEN ARVOSTUS LUNASTETTAVA JA HEMS- TOIMINTA TURVATTAVA MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUKSEN valmistelu on vaikuttanut ja vaikuttaa voimakkaasti koko terveydenhuollon kenttään, myös ensihoitoon. Uudistuksen keskeneräisyys ja siihen liittyvä epävarmuus ovat luoneet jännitettä, joka on heijastunut myös FinnHEMSin arkeen. "EDESSÄ NÄKYY RATKAISUJA, JOIDEN ODOTETAAN LAUKAISEVAN PITKÄÄN JATKUNUT MURROSVAIHE." SUOMALAISEN LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINNAN tulevaisuus on jo vuosia ollut vahvistamaton. Niin strategia kuin myös toiminnan rahoitus, sitä koskevat säädökset sekä yhtiön omistajuus ja ohjaus ovat odottaneet poliittisia päätöksiä. Epävarmuus yhtiön ja toiminnan tulevaisuudesta on kuormittanut paitsi FinnHEMSin henkilöstöä myös tukikohdissa työskenteleviä ensihoitolääkäreitä, ensihoitajia ja helikopterilentäjiä. Vaikka FinnHEMSin hallinnollinen asema on ollut epäselvä, tämä joukko on tinkimättömästi tehnyt laadukasta työtään ensihoidon kentässä. Nyt edessä näkyy ratkaisuja, joiden odotetaan laukaisevan pitkään jatkunut murrosvaihe. Hallituksen kevään 2018 kehysriihen linjauksen mukaisesti lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisvastuu keskitetään sote-uudistuksessa Pirkanmaan maakunnalle. Samalla on myös tarkoitus varmistaa yhtiön tuleva rahoitus. Toteutuessaan nämä toimet turvaavat toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa. KANSALAISET ANTAVAT vahvan tukensa lääkärihelikoptereille. Alkuvuodesta 2018 Taloustutkimuksella teettämämme kyselyn mukaan 99 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan lääkärihelikoptereita. 89 prosenttia kokee, että lääkärihelikopterit lisäävät heidän turvallisuuden tunnettaan. Huoli sote-uudistuksesta on kuitenkin ilmeinen: 67 prosenttia pelkää, että sairaankuljetusmatkat pitenevät ja että ensihoito eriarvoistuu. 72 PROSENTTIA peräänkuuluttaa Suomeen lakia, joka turvaisi lääkärihelikoptereiden jatkuvuuden. Tämä on ymmärrettävää, sillä säädökset tosiaan selkiyttäisivät FinnHEMSin roolin ja lukitsisivat lääkärihelikopterit yhä kiinteämmin viranomaiskenttään. Tähän haasteeseen maakunta- ja sote-uudistus vastaa. JATKUVUUS ON myös yhtiön omistajien eli yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen tahto; läpinäkyvä, luotettava, yhdenvertainen ja vakaa lääkärihelikopteritoiminta pitäisi turvata yksikanavarahoituksella. Kansalaisten korkea arvostus toimintaa kohtaan on lunastettava ja oikeus tasalaatuiseen ja yhdenvertaiseen ensihoitoon turvattava myös tulevaisuudessa. Miksi? Koska suomalaiset tarvitsevat sitä. Jyri Örri toimitusjohtaja, FinnHEMS Oy 2 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PUHEENVUORO LÄÄKÄRIHELIKOPTERI- TOIMINNAN MERKITYS KASVAA ENTISESTÄÄN VUOSI 2017 oli jälleen hyvin työntäyteinen FinnHEMSille. Kriittistä apua tarvitsevat potilaat tavoitettiin entistä paremmin, ja potilaskuljetusten määrä lisääntyi edellisvuodesta. SUOMALAINEN TERVEYDENHUOLTO on murroksessa. Se on samanaikaisesti paitsi suurten haasteiden myös suurten mahdollisuuksien äärellä. Suomi on iso maa pienellä väestöpohjalla. Vaikka muuttoliike suuntautuu isompiin taajamiin, myös harvaan asutuilla seuduilla asuu merkittävä määrä ihmisiä. Samanaikaisesti osa väestöstä liikkuu myös muuttoliikettä vastaan, kun esimerkiksi eläkeikäiset palaavat lapsuutensa maisemiin pienille paikkakunnille. "IHMISTEN ON JATKOSSAKIN SAATAVA NOPEASTI LÄÄKÄRIN APUA, KUN TILANNE SITÄ VAATII." SAIRAALOIDEN KESKITTÄMISEN myötä välimatkat sairaalaan voivat muodostua vastaisuudessa hyvinkin pitkiksi. Niinpä tarve nopealle, sairaalan ulkopuolella annetulle lääkäritasoiselle hoidolle tulee yhteiskunnassamme kasvamaan. IHMISTEN ON JATKOSSAKIN saatava nopeasti lääkärin apua, kun tilanne sitä vaatii. Tämän vuoksi Suomessa on lääkärihelikopteritoimintaa, joka vie avun perille kriittisimmissä tilanteissa. Viime vuonna 141 henkilöä olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Lisäksi kopterit vievät vuosittain avun tuhansille kriittisessä tilassa oleville potilaille. LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA ON Suomessa turvallista ja luotettavaa. Koptereiden tekninen luotettavuus oli viime vuonna 99,8 prosenttia, mikä on kansainvälisesti huippuluokkaa. TERVEYDENHUOLLOSTA VASTAAVANA ministerinä olen ylpeä Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta. FinnHEMS on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista yhteiskunnallista turvaverkkoa. Yhtiö on erinomainen kumppani osaavalle ja ammattitaitoiselle terveydenhuollolle, joka tarjoaa ensiluokkaiset lääkärit tähän hyvin vaativaan toimintaan. Annika Saarikko perhe- ja peruspalveluministeri FinnHEMS Vuosikertomus 2017 3

ENSIHOITOKETJU TOIMII POTILAAN PARHAAKSI 112 HÄLYTYS Hätäkeskus hälyttää apua riskinarvio-ohjeistuksen mukaisesti. Joskus hälytys perutaan ennen kuin HEMS-yksikkö ehtii potilaan luokse. S. 6 KONSULTAATIOPUHELUT Ensihoitajan lääkärille soittamalla puhelulla varmistetaan, että potilasta hoidetaan oikein. S. 9 POTILASKULJETUKSET Helikoptereilla kuljetettiin ennätysmäärä potilaita vuonna 2017. Jatkossa potilaskuljetusten uskotaan yhä lisääntyvän. S. 12 HÄLYTYSOHJE KEHITTYY Hälytysohjetta muuttamalla apu on pystytty kohdentamaan entistä paremmin niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. S. 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ FinnHEMS, sairaanhoitopiirit ja viranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä ensihoidon kentässä. S. 10 AUTO VAI KOPTERI? Potilas kuljetetaan sairaalaan pääsääntöisesti ambulanssilla. Joissakin tilanteissa kuljetus tehdään kuitenkin ilmateitse. S. 14 4 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

VUOSI 2017 Vuonna 2017 FinnHEMS sai yhteensä 14 288 hälytystä. Eniten hälytyksiä vastaanotti Vantaan tukikohta. S. 15 HOITOPOLKU Potilaan hoito ja kuntoutus jatkuvat terveydenhuollon eri yksiköissä ja kotona. Tutustu Eeron tarinaan. S. 18 LENTOTURVALLISUUS FinnHEMS tekee aktiivisesti töitä kehittääkseen lentoturvallisuutta. S. 24 POTILAS ON TÄRKEIN Halu auttaa ei katso valtioiden rajoja. Kansainvälisen yhteistyön ansiosta Sulon tarina sai onnellisen päätöksen. S. 16 HEMS-STANDARDI HEMS-toiminnan laatustandardi valmistui vuonna 2017. Sen tarkoitus on yhdenmukaistaa sairaalan ulkopuolella annettava ensihoito. S. 22 TOIMINTA LUKUINA FinnHEMSin helikopterit lensivät vuonna 2017 kaikkiaan 2 446 tuntia ja kuluttivat polttoainetta 902 393 litraa. S. 26 TALOUS JA HALLINTO Tilikausi 2017 oli FinnHEMSille voitollinen. S. 28 Julkaisija: FinnHEMS Oy Toimitus: Laura Lindlöf / FinnHEMS; Iina Kansonen, Tiina Koutajoki ja Anna Saarenoja / Viestintätoimisto Ground Communications Taitto ja infograafit: Elina Malmi / Graafme Valokuvat: Nicolas Gouhier, Teemu Heikkilä, Jukka-Pekka Paajanen, Jouni Porsanger, Anna Saarenoja ja Janne Virtanen Painopaikka: Tikkurilan Paino Oy Paperi: Scandia 115 g / 300 g FinnHEMS Vuosikertomus 2017 5

JOKAINEN HÄLYTYS TEHDÄÄN POTILAAN PARHAAKSI TURHAA HÄLYTYSTÄ EI OLE 6 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA Ensihoidon ketju käynnistyy hätäkeskuksesta, jossa päivystäjä vastaa hätäpuheluun. Hän arvioi tilanteen mahdollisimman tarkasti soittajan kertoman perusteella ja hälyttää apua. Kun hätä on suurin, paikalle kutsutaan FinnHEMSin lääkärihelikopteri. Aina arvio ei kuitenkaan osu oikeaan, ja hälytyksiä joudutaan toisinaan perumaan. Vuonna 2017 hätäkeskukset vastaanottivat 2 680 000 hätäilmoitusta. Niistä 93 prosenttiin vastattiin kymmenen sekunnin aikana. Terveystoimen hätäpuhelut etenevät aina saman kaavan mukaisesti, sillä hätäkeskuspäivystäjä hälyttää apua sosiaali- ja terveysministeriön laatiman sosiaali- ja terveystoimen tehtävien riskinarvio-ohjeen perusteella. Se ohjaa etupainotteiseen toimintaan, jottei avun saaminen hätätapauksissa viivästy. Päivystäjä ei voi itse päättää, mitä hälyttää tai jättää hälyttämättä. Hälytys perustuu aina siihen, mitä tietoja päivystäjä on puhelussa saanut ja miten riskinarvio ohjeistaa häntä toimimaan, sanoo Turun hätäkeskuksen asiantuntija Tiina Rantanen. LISÄTIETOA PAIKAN PÄÄLLÄ Yliopistosairaaloiden vastuulääkärit ovat määritelleet, mitkä ovat sellaisia tehtäviä, joille FinnHEMS hälytetään. Jos hätäpuhelussa käy ilmi seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa kyseessä olevan hätätilapotilas, potilaan luokse hälytetään ensihoitoyksikön eli ambulanssin lisäksi pääsääntöisesti lääkäriyksikkö. Tyypillisimpiä lääkäriyksikön tehtäviä ovat sydänpysähdys, tajuttomuus, rintakipu sekä liikenneonnettomuudet. Puhelimitse voi olla vaikeaa arvioida, mikä on potilaan tila ja todellinen avun tarve. Olemme täysin sen tiedon varassa, mitä soittaja meille kertoo. Todellisuus selviää siinä vaiheessa, kun ensimmäinen yksikkö pääsee paikan päälle, selvittää Rantanen. Tavallisesti ensihoitoyksikkö tavoittaa potilaan ensimmäisenä. Ensihoitajat kartoittavat potilaan tilan, aloittavat ensihoidon ja kertovat lääkärille tarvittaessa lisätietoja. Kun lääkäri saapuu paikan päälle, hän jatkaa hoitoa tehostetusti ja voi lääkitä potilasta lääkkeillä, joita ensihoitoyksiköllä ei ole valtuuksia antaa. On tehtäviä, joille meidät ensin hälytetään, mutta myöhemmin todetaan, ettemme pystykään tarjoamaan lisäarvoa potilaan hoitoon. Jos olemme jo ehtineet lähteä matkaan, käännymme siinä vaiheessa takaisin, kertoo FinnHEMSin Turun tukikohdan vastuulääkäri Petri Aaltonen. POTILAAN HOITO VARMISTETTAVA Turhilla hälytyksillä tarkoitetaan sellaisia hälytyksiä, jotka perutaan ennen kuin lääkärihelikopteri on ehtinyt potilaan luokse. Tällaisten hälytysten määrä on merkittävä, mutta etupainotteisen toiminnan tarkoitus on varmistaa hätätilapotilaille mahdollisimman hyvä hoito. Lääkärihelikopteritoiminnassa on vaikea välttyä peruuntuvilta hälytyksiltä. FinnHEMSin Turun tukikohdassa niitä oli viime vuonna 46,3 prosenttia hälytyksistä. Kaikissa FinnHEMSin tukikohdissa peruuntuneiden hälytysten osuus oli 45,7 prosenttia. Sekä Rantanen että Aaltonen ovat kuitenkin sitä mieltä, että turhia hälytyksiä ei oikeastaan ole jokainen hälytys tehdään riskinarvio-ohjeistuksen mukaisesti, potilaan parhaaksi. En puhuisi turhista hälytyksistä. Tehtäville lähdetään, jotta voidaan varmistaa potilaan mahdollisimman hyvä hoito ilman turhia viiveitä. Tätä työtä tehdään aina potilaan etua ajatellen, Aaltonen sanoo. Hänen mukaansa yksi keino selkeyttää avuntarpeen tulkintaa hätäkeskuksessa voisi olla lääkärihelikopteritoimintaan erikoistuneet HEMS-päivystäjät. Heillä olisi tavallista hätäkeskuspäivystäjää paremmat mahdollisuudet lääkärihelikopterin tarpeen arvioimiseen. Sekä Aaltonen että Rantanen uskovat, että myös riskinarvion päivittäminen voisi olla keino vähentää turhia hälytyksiä. Käytössä oleva riskinarvion hälytyskriteeristö toimii hyvin ensihoitoyksikölle, mutta se ei pysty erottamaan tarpeeksi hyvin niitä tehtäviä, joihin lääkäriyksikköä tarvitaan, Aaltonen toteaa. Hätäilmoituksista välitetyt tehtävät i FinnHEMSin yksikkö hälytetään useimmiten, kun potilas on i (yhteensä 1 350 000 kpl) TERVEYSTOIMI 55 % POLIISITOIMI 36 % PELASTUSTOIMI 6 % SOSIAALITOIMI JA MUUT 3 % TAJUTON 21 % ELOTON 18 % JOUTUNUT LIIKENNEONNETTOMUUTEEN 11 % FinnHEMS Vuosikertomus 2017 7

KOKEILUN MYÖTÄ VANTAAN LÄÄKÄRI HELIKOPTERILTA KARSITTIIN VUOSITASOLLA 400 NIIN SANOTTUA TURHAA HÄLYTYSTÄ. HÄLYTYSOHJE UUSIKSI Kokeilun myötä Vantaan tukikohdassa on onnistuttu karsimaan satoja niin sanottuja turhia hälytyksiä. Nyt apu pystytään kohdentamaan entistä paremmin niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. ei ole hälytettynä tehtävään. Tehkää tarvittaessa välitön lisähälytys kohteesta hätäkeskuksen kautta, mikäli potilas ei ole herätettävissä. FH10 Näillä sanoilla Vantaan tukikohdan ensihoitolääkärit vastaavat virveen, kun hätäkeskuksesta tulee hälytys tehtäville A702 ja A752. Uusi käytäntö on ollut käytössä toukokuusta 2017 lähtien. Kyse on HUSin Jorvin ja Peijaksen ensihoidon järjestämisalueilla järjestetystä kokeilusta, jossa lääkärihelikopteria ei automaattisesti hälytetä tajuttoman potilaan tai myrkytysepäilyn luokse. Siinä, missä normaalisti nykyisten hälytyskriteerien mukaan helikopteri lähtisi heti tehtävälle, miehistö jää odottamaan kohteesta lisätietoja. Päätös lentoon lähdöstä tehdään vasta, jos paikan päältä varmistettu tilanne sitä vaatii. Menettely toki johtaa pieneen, keskimäärin yhdeksän minuutin lisäviiveeseen. Potilaiden osalta on kuitenkin arvioitu, että mikäli kopteri päätetään pyytää paikalle, lääkäriä odotellessa pystytään tekemään valmistelevia toimenpiteitä, kertoo FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa työskentelevä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Jouni Nurmi. Kokeilun myötä Vantaan lääkärihelikopterilta karsittiin vuositasolla 400 niin sanottua turhaa hälytystä. Nämä hälytykset kuitattiin onnistuneesti ilman lääkäriyksikköä, jolloin helikopteri vapautettiin tehtäviin, joissa sille on tutkitusti merkittävää hyötyä. Kokeilu perustuu tiedolla johtamiseen eli FinnHEMSin tehtävätietokannasta soveltamaamme dataan. Hälytysohjetta muuttamalla saimme pysäytettyä tehtävämäärän jatkuvan kasvun. Nyt lääkärihelikopterin apu onnistutaan kohdentamaan entistä paremmin, Nurmi sanoo. Uutta käytäntöä jatketaan Vantaan tukikohdassa toistaiseksi, ja mahdollisesti se laajennetaan jatkossa myös muihin tukikohtiin. 8 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA LINJA AUKI 24/7 FinnHEMSin ensihoitolääkärit vastaanottavat vuosittain noin 20 500 konsultaatiopuhelua alueidensa ensihoitajilta. Mitä konsultaatiopuhelut ovat ja mikä niiden merkitys on ensihoidon kentässä? Konsultaatiopuhelut ovat merkittävä osa ensihoitolääkärin työnkuvaa. Puheluissa potilaan luona oleva ensihoitaja kysyy lääkäriltä ohjeita potilaan hoitoon. Tampereen yliopistollisen sairaalan ensihoitokeskuksen sekä FinnHEMStukikohdan ensihoidon ylilääkärin Sanna Hopun mukaan konsultaatiopuheluilla halutaan ensisijaisesti varmistua siitä, että potilasta hoidetaan oikein. Puhelut ovat tärkeitä myös potilaslogistiikan kannalta. Lääkäri arvioi, voiko potilaan jättää turvallisesti kotiin vai tarvitseeko hän sairaalahoitoa. Jos tarvitsee, on lääkärin tehtävä arvioida myös se, kuljetetaanko potilas yliopistosairaalaan, terveyskeskukseen vai aluesairaalaan, Hoppu kertoo. Konsultaatiopuheluissa on kyse myös oikeusturvasta. Puhelulla varmistetaan, että hoitoarvio on tehty oikein. Kun ensihoitaja kysyy hoito-ohjetta, siirtyy juridinen vastuu lääkärille. OHJEET MÄÄRITTÄVÄT PUHELUITA Ensihoitaja tietää ennalta määritellyn operatiivisen ohjeen perusteella, missä tilanteissa hänen tulee pyytää hoito-ohjetta. FinnHEMS vastaanottaa lähtökohtaisesti sellaiset konsultaatiopuhelut, jotka koskevat ensihoitoa tai kriittisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitoa. Hoitoonohjauksen lisäksi ensihoitolääkäriltä kysytään esimerkiksi lääkkeiden käytöstä ja potilaan sydänkäyrästä eli EKG:sta. Lääkäri voi verrata ensihoitajan potilaalta ottamaa käyrää mahdollisesti aikaisemmin kirjattuihin tietoihin, jolloin saadaan tärkeää tietoa potilaan tilasta. PUHELUT MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA FinnHEMSin Tampereen tukikohdassa vastaanotettiin 2 913 tehtävää ja 3 201 konsultaatiopuhelua vuonna 2017. Pirkkalan osuus kaikista FinnHEMSin konsultaatiopuheluista oli 13 prosenttia. Määrällisesti vielä enemmän konsultaatiopuheluita kirjattiin Vantaalla (8 086), Turussa (3 543) ja Kuopiossa (3 474). Puhelut ovat siis merkittävä osa FinnHEMS-yksikössä työskentelevän ensihoitolääkärin työnkuvaa. Lääkäri arvioi jokaisen puhelun jälkeen, oliko sillä merkitystä esimerkiksi potilaan hoitoon tai hoitopaikkaan ja kirjaa arvion sekä muut puhelun tiedot FinnHEMSin tehtävätietokantaan. Meille 2017 saapuneista konsultaatiopuheluista 92 prosenttia eli valtaosa arvioitiin jollakin tapaa vaikuttaviksi, Hoppu kertoo. KONSULTAATIOPUHELUT OVAT MERKITTÄVÄ OSA FINNHEMS- YKSIKÖSSÄ TYÖSKENTELEVÄN ENSIHOITOLÄÄKÄRIN TYÖNKUVAA. FinnHEMS Vuosikertomus 2017 9

"POTILAS TARVITSEE MEITÄ KAIKKIA" Onnistunut ensihoito vaatii yhteen hiileen puhaltamista monelta eri yksiköltä. Se on saumatonta yhteistyötä, jonka päämääränä on antaa potilaalle parasta mahdollista hoitoa. FinnHEMSin lääkäriyksikön osaamista tarvitaan kaikkein kiireellisimmissä ensihoidon tehtävissä. Toimiva yhteistyö on tärkeää koko ensihoitojärjestelmässä, sillä ilman sitä avunsaanti voisi viivästyä ja hoidon taso laskea. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Siksi on tärkeää, että eri yksiköt tukevat toisiaan ja yhteistyö on saumatonta, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan ensihoitokeskuksen sekä FinnHEMS-tukikohdan ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu. FinnHEMS-lääkäriyksikkö hälytetään osaan ensihoidon A-tehtävistä. Lähes aina niissä on kyse kriittisessä tilassa olevasta hätätilapotilaasta. Kaikista ensihoidon tehtävistä niitä A-tehtäviä, joihin FinnHEMSin lääkäriyksikkö hälytetään, on vähän. Ne ovat kuitenkin tietyssä mielessä kaikkein tärkeimpiä tehtäviä, sillä kyseessä ovat vakavasti sairastuneet tai loukkaantuneet potilaat. Niissä lääkäriyksikön osaaminen on ehdottoman tarpeellista, Hoppu arvioi. KENTTÄJOHTAJA OHJAA RESURSSEJA Ensihoidon kenttäjohtaja seuraa koko sairaanhoitopiirin alueen toimintaa ja tehtäviä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä hätäkeskuksen kanssa ja ohjaa tarvittaessa resursseja alueelta ja tehtävästä toiseen. Jos FinnHEMSillä on päällekkäisiä tehtäviä, kenttäjohtoyksikkö voi toimia korvaavana yksikkönä, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja Juha Partanen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ensihoidon tehtäviä oli viime vuonna kaikkiaan hieman yli 67 000. Niistä A-tehtäviä oli 3 962, joista FinnHEMS hälytettiin 2 913:lle. FINNHEMS KOULUTTAA JA ARVIOI HOIDON LAATUA Toisinaan FinnHEMSiä saatetaan tarvita, vaikka kyse ei olisikaan hengen pelastamisesta. Lääkärillä on potilaan kannalta myös eettinen merkitys. Voimme esimerkiksi lievittää onnettomuuspotilaan kipuja antamalla voimakkaita kipulääkkeitä, joita ensihoitoyksiköllä ei ole valtuuksia antaa, Hoppu muistuttaa. FinnHEMSin lääkärit myös jakavat osaamistaan ja kouluttavat muita ammattilaisia ensihoidon ketjussa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ensihoitopalveluita tuottaa kuusi eri tahoa. Toimiessaan koko sairaanhoitopiirin alueella FinnHEMSin lääkäriyksikkö pystyy varmistamaan, että ensihoito on tasalaatuista koko alueella, Hoppu kertoo. 10 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEISTYÖ TAKAA ONNISTUNEEN HOIDON Juha Partanen korostaa, että toimiva yhteistyö ensihoidon ketjussa on ennen kaikkea potilaan etu. Sujuva yhteistyö näkyy onnistuneena ensihoitona eli siinä, että potilaille saadaan oikeanlaista apua mahdollisimman pikaisesti. Tehtävällä ensin potilaan luokse ehtivä yksikkö, tavallisesti ensivaste- tai ensihoitoyksikkö, antaa lääkäriyksikölle lisätietoa potilaan tilasta. Se auttaa lääkäriyksikköä suunnittelemaan esimerkiksi sitä, mitä hoitovälineitä kohteeseen otetaan mukaan ja miten potilasta paikan päällä hoidetaan. Ensivasteyksikkö auttaa lääkärihelikopteria tarvittaessa myös etsimään turvallisen laskupaikan ja avustaa laskeutumisessa. Ensihoitoyksikön tehtävä taas on aloittaa potilaan hoito ja jatkaa sitä yhteistyössä lääkäriyksikön kanssa. Tarvittaessa potilas kuljetetaan jatkohoitoon joko ambulanssilla tai helikopterilla riippuen tapahtumapaikasta ja potilaan voinnista. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta lopputuloksena on hyvin hoidettu potilas. Kun yhteistyö hoitoketjussa toimii, potilas saa parasta mahdollista hoitoa ja meille jää tunne siitä, että olemme tehneet jotakin hyvää potilaan eteen, Hoppu summaa. "KUN YHTEISTYÖ HOITO KETJUSSA TOIMII, POTILAS SAA PARASTA MAHDOLLISTA HOITOA." KUKA KUKIN ON? ENSIHOITOJÄRJESTELMÄLLÄ tarkoitetaan palveluverkostoa, jonka tehtävä on hoitaa suurimmassa hädässä olevat potilaat mahdollisimman hyvin ilman turhia viivytyksiä. Suomen ensihoitojärjestelmään kuuluvat hätäkeskus, ensivaste, perustason ensihoito, hoitotason ensihoito, ensihoitolääkäri tai ensihoidon lääkäriyksikkö sekä päivystyspoliklinikka. i ENSIVASTEYKSIKKÖ voi olla mikä tahansa viranomaisyksikkö, joka kykenee aloittamaan ensiavun. Ensivasteyksikkö hälytetään paikalle silloin, kun se tavoittaa potilaan merkittävästi ennen ensihoitoyksikköä. ENSIHOIDON PERUS- TAI HOITOYKSIKÖLLÄ tarkoitetaan ambulanssia. Ambulanssihenkilökunnan ensisijainen tehtävä on huolehtia potilaan peruselintoiminnoista ja kuljettaa potilas tarvittaessa sairaalaan. ENSIHOIDON LÄÄKÄRIYKSIKÖN, esimerkiksi FinnHEMS in, tehtävä on pääsääntöisesti kuljettaa ensihoitolääkäri apua tarvitsevan potilaan luokse. FinnHEMSin ohella Helsingissä, Porissa, Seinäjoella ja Lahdessa toimii pelkästään autolla liikkuva lääkäriyksikkö. ENSIHOIDON KENTTÄJOHTAJA ohjaa ensihoidon kentän operatiivista toimintaa ja resursointia. Sairaanhoitopiirin tai pelastuskeskuksen palveluksessa työskentelevä kenttähoitaja lähtee pääasiallisesti vain A-tehtäville. FinnHEMS Vuosikertomus 2017 11

POTILASKULJETUKSET LISÄÄNTYVÄT ENSIHOITO PARANEE FinnHEMSin helikoptereilla kuljetettiin ennätysmäärä potilaita vuonna 2017. Helikopterilla kuljetettujen potilaiden määrä on viimeisten kuuden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Syynä kasvuun on muun muassa aivoinfarktipotilaiden entistä tehokkaampi hoito. Vallitsevat muutokset toimintakulttuurissa lisäävät kuljetuksia myös tulevaisuudessa. FinnHEMSin helikopterit kuljettavat yhä enemmän potilaita. Vuonna 2017 kuljetukset lisääntyivät peräti 17 prosenttia. Erityisen paljon niiden määrä on noussut pohjoisen tukikohdissa ja varsinkin Oulussa. Siellä potilaskuljetukset lisääntyivät edellisvuodesta peräti 44 prosenttia. Potilaskuljetusten määrä on kasvanut jo useamman vuoden. Vuonna 2017 lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen. HOITOKETJU TEHOSTUU Virkkusen mukaan yksi syy kuljetusten kasvulle valtakunnallisesti on alalla tapahtunut toimintakulttuurin muutos ja kehitys. Hoitoketjuja tehostetaan ja henkilökuntaa koulutetaan viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Aikakriittisissä tapauksissa osataan arvioida entistä paremmin, miten potilaan kannalta arvokasta aikaa voidaan säästää, hän sanoo. Aikakriittisyydellä tarkoitetaan tilanteita, joissa potilas hyötyy siitä, että hoito sairaalassa päästään aloittamaan mahdollisim- "VUONNA 2017 LÄHES JOKA KYMMENES FINNHEMSIN KOHTAAMA POTILAS KULJETETTIIN HELIKOPTERILLA SAIRAALAAN." 12 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA man nopeasti. Tällaisia ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöpotilaat, jotka on saatava sairaalaan mahdollisimman pian esimerkiksi liuotushoitoa tai leikkausta varten. UUDEN KOPTERIN EDUT Oulussa potilaskuljetusten määrä alkoi nousta, kun tukikohta sai uuden, aiempaa suuremman ja nopeamman helikopterin vuonna 2015. Samanlaiset kopterit ovat käytössä myös Kuopion ja Rovaniemen tukikohdissa. Aikaisemmin hoitotoimenpiteet täytyi hoitaa kentällä ennen kuljetusta, sillä niitä ei mahtunut tekemään pienessä kopterissa. Uudessa helikopterissa on tilaa hoitaa potilasta kuljetuksen aikana. Kuljetus päästään siis aloittamaan entistä nopeammin, kertoo FinnHEMSin Oulun tukikohdan vastuulääkäri Heini Nal. Oulun potilaskuljetusten määrän nousuun on hänen mukaansa vaikuttanut myös aivoinfarktipotilaiden hoitoketjun tehostuminen. Ambulanssihenkilökunta on koulutettu tunnistamaan infarktin oireet. Jos välimatka lähimpään liuotushoitopaikkaan on pitkä, otetaan yhteys lääkäriyksikköön. Lääkärin tehtävä on arvioida, voidaanko potilaan kannalta kriittistä aikaa säästää, mikäli kopteri lähtee ambulanssia vastaan ja kuljettaa potilaan sairaalaan. SOTE-UUDISTUS LISÄÄ KULJETUKSIA Virkkunen ja Nal uskovat, että potilaskuljetusten määrä tulee kasvamaan myös jatkossa. Tähän vaikuttaa muun muassa sote-uudistus, jonka myötä vaativaa hoitoa antavien sairaaloiden määrä vähenee lähes puolella. FinnHEMSin kohtaamat potilaat ovat useimmiten juuri niitä, jotka tarvitsevat vaativaa, erikoisosaamista edellyttävää hoitoa. Se tarkoittaa, että helikopterilla kuljetetaan potilaita erikoisosaamista tarjoaviin laajan päivystyksen sairaaloihin entistä enemmän ja yhä pidempien matkojen takaa, Virkkunen huomauttaa. Pohjoisen pitkien välimatkojen takia tämä tulee todennäköisesti näkymään erityisesti Oulun ja Rovaniemen tukikohdissa. Esimerkiksi koko Pohjois-Suomessa tapahtuvien aivoinfarktien toimenpidehoito on pohjoisinta Lappia myöten keskittynyt Ouluun. Tällöin matka sairaalaan voi venyä useiden tuntien mittaiseksi. FinnHEMS Vuosikertomus 2017 13

YKSINKERTAISTA MATEMATIIKKAA Lääkärihelikopterin ensisijainen tehtävä on kuljettaa lääkäri apua tarvitsevan potilaan luokse. Pääsääntöisesti potilas siirtyy sairaalaan ambulanssilla, mutta helikopterikyytiä tarvitaan erityisesti silloin, kun aika on kultaa. FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen, milloin potilaan kuljettamiseen valitaan helikopteri? Usein kyse on yksinkertaisesta matematiikasta eli siitä, miten potilas saadaan nopeimmin sairaalaan. Jos matka sairaalaan on pitkä tai potilaan tila kriittinen, kuljetetaan potilas tyypillisesti helikopterilla. Joskus se on kannattavaa myös tehtävän keston lyhentämiseksi. Kun potilas kuljetetaan sairaalaan helikopterilla, saadaan tehtävä hoidettua joutuisammin ja miehistö on nopeammin valmis seuraavalle tehtävälle. HELIKOPTERILLA KULJETETUT POTILAAT 2015 2017 436 Kuka tekee päätöksen potilaan kuljetustavasta? Päätöksen tekee aina hoitava lääkäri. Vaikka kopterikuljetus on nopea, ei se aina ole potilaan kannalta paras vaihtoehto. Jos potilaan tilanne on hyvin epävakaa, punnitaan tarkoin, kannattaako kuljetus tehdä maa- vai ilmateitse. 348 372 Mitkä ovat ambulanssikuljetuksen etuja? Ambulanssissa potilaan hoitomahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin kopterissa, sillä tilaa ja auttavia käsiä on enemmän. Lisäksi auto voidaan pysäyttää helposti ja tehdä tarvittava toimenpide tai antaa lääkitys. Mitkä ovat tyypillisimmät tehtävät, joissa potilas hyötyy helikopterikuljetuksesta? Nopeasta kopterikuljetuksesta hyötyvät erityisesti potilaat, jotka kärsivät aivoihin liittyvistä sairauksista tai tapaturmista ja hallitsemattomasta verenvuodosta. Myös raajojen irtirepeämiset, sukellusonnettomuudet ja palovammat ovat sellaisia, jotka vaativat nopeaa sairaalaan pääsyä. Kuinka pitkä on lääkärihelikopterilla tehtävän potilaskuljetuksen pituus keskimäärin? Vantaalla, Turussa ja Tampereella potilaskuljetukset ovat keskimäärin 100 kilometrin mittaisia. Oulussa, Rovaniemellä ja Kuopiossa matkat ovat pidempiä, ja Lapissa lääkintähelikopterilla tehtävän potilaskuljetuksen pituus voi olla jopa 200 300 kilometriä. Raajan irtoamiset, sukellusonnettomuudet ja palovammat voivat vaatia kuljetuksen Lapista jopa Etelä-Suomeen saakka. 2015 VANTAA TURKU TAMPERE 2016 OULU ROVANIEMI KUOPIO 2017 14 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA 2017 KIIREELLINEN APU TAVOITTAA ENTISTÄ PAREMMIN Kuudessa tukikohdassa toimivat FinnHEMSin yksiköt saivat vuonna 2017 yhteensä 14 288 hälytystä. Hälytysten kokonaismäärä pysyi lähes samana edellisvuodesta. Kriittistä apua tarvitsevat potilaat kuitenkin tavoitettiin yhä paremmin. FinnHEMS sai vuonna 2017 noin kolmisen prosenttia vähemmän hälytyksiä kuin edellisvuonna. Muutos ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkittävä, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen. Muutamien prosenttien suuruiset muutokset ovat normaalia vaihtelua eli tilastollista eroavaisuutta edellisvuosiin verrattuna ei ole. Vuonna 2017 eniten hälytyksiä oli Vantaan HEMS-yksiköllä, joka kutsuttiin tehtävälle 2 918 kertaa. Lähes yhtä paljon hälytyksiä kirjattiin Tampereen tukikohdassa. Lääkärihelikopteritoiminnalla palveltiin yhä paremmin kiireellistä apua tarvitsevia potilaita. Kriittisen avun sai 1 586 potilasta, mikä on 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. 141 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. ROVANIEMI FH51 1 940 hälytystä OULU FH50 1 758 hälytystä 141 POTILASTA OLISI TODENNÄKÖISESTI KUOLLUT ENNEN SAIRAALAAN PÄÄSYÄ ILMAN LÄÄKÄRI- TAI LÄÄKINTÄHELIKOPTERIN TUOMAA APUA. TAMPERE FH30 2 913 hälytystä TURKU FH20 2 184 hälytystä VANTAA FH10 2 918 hälytystä KUOPIO FH60 2 575 hälytystä FinnHEMS Vuosikertomus 2017 15

NIIN PIENI, NIIN SAIRAS Elokuussa 2017 mediassa uutisoitiin siitä, kuinka Oulun lentoasema avattiin poikkeuksellisesti keskellä yötä vakavasti sairastuneen lapsen takia. Harvinainen hätäratkaisu ja erityislaatuinen tapahtumaketju pelastivat seitsemänvuotiaan sotkamolaispojan Sulon hengen. Elokuisena tiistai-iltana Sulolle nousi kuume. Kun kuume päivä päivältä jatkoi nousuaan, terveyskeskuksessa epäiltiin influenssaa. Lauantaina Kajaanin päivystyksessä otetut verikokeet ja keuhkokuva paljastivat keuhkokuumeen, ja Sulo otettiin sairaalan lastenosastolle. Lisähappi ja antibiootit saivat pojan virkistymään joiksikin tunneiksi, kunnes hänen vointinsa heikkeni jälleen. Puolessa tunnissa Sulon tila romahti, ja hänet kytkettiin hengityskoneeseen. Lähtö Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) oli välttämätöntä. Siirto yhdestä sairaalasta toiseen on sairaanhoidossa tavallinen ja useimmiten epädramaattinen tehtävä. Sulon siirtäminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista: kriittisen tilan takia hän olisi tarvinnut lääkärin mukaansa ambulanssiin, mutta Kajaanissa ei ollut saatavilla ketään saattajaksi sopivaa. Ainoan anestesialääkärin lähettäminen ambulanssissa Ouluun olisi tarkoittanut päivystyksen jättämistä ilman anestesiavalmiutta moneksi tunniksi. Kokematonta lääkäriä taas ei voinut laittaa näin kriittiselle tehtävälle. Vaikka potilaan tila olisikin stabiloitu sairaalassa, ei ollut olemassa mitään takeita, etteikö hänen vointinsa voisi romahtaa matkalla. SYNKKIÄ PILVIÄ Anestesialääkäri Ahti Sillaste tajusi, että nopea siirto helikopterilla Ouluun olisi kaikkein turvallisin ratkaisu Sulolle. Vaikka FinnHEMSin yksiköt eivät tavallisesti hoida sairaalasiirtoja, Oulun tukikohdan ensihoitolääkäri Petra Portaankorva, HEMS-ensihoitaja Jaakko Hanni ja lentäjä Sauli Koutaniemi lähtivät hakemaan hengitysvaikeuksista kärsivää lapsipotilasta Kajaanista. Oulusta saapuvaa lääkärihelikopteria odotellessa Sillaste joukkoineen teki Kajaanissa kaiken mahdollisen Sulon tilan parantamiseksi. En ole ikinä hoitanut niin pientä ja niin sairasta lasta, Sillaste muistaa. FinnHEMSin miehistön lento Oulusta Kajaaniin kesti noin 40 minuuttia. Vaikka miehistö osasi alkutietojen perusteella arvioida tilanteen vakavuuden, vasta potilaan kohtaaminen Kajaanin teho-osastolla paljasti totuuden; oli hyvin mahdollista, että poika ei selviäisi. APUA RUOTSISTA Lääkärit pohtivatkin Sulon siirtämistä FinnHEMSin helikopterilla suoraan Lastenklinikalle Helsingin Meilahteen, jossa on Suomen ainoa lasten hoitoon erikoistunut ECMO-tiimi. Tiimi käyttää ECMO-laitetta eli sydän-keuhkokonetta, jonka tehtävänä on happeuttaa verta. Lento Helsinkiin ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä vilkaisu sääkarttoihin paljasti karun tilanteen: Etelä-Suomen ylle kertyi pilviä, ja Uuttamaata rajusti riepotellut Klaara-myrsky oli yltymässä täyteen voimaansa. OYS oli ainoa mahdollinen suunta. Helikopterilla kuljettamisessa on aina riskinsä. Jos potilaan tila romahtaa lennon aikana, lääkärillä on rajoitetusti mahdollisuuksia hänen hoitamisekseen. Vain kokenut miehistö ryhtyy siihen. Siirto Ouluun sujui onneksi hyvin, ja OYSin lasten teho-osastolla Sulolle annettiin typpihoitoa, joka hetkellisesti paransi hänen vointiaan. Voinnin kohenemista seurasi kuitenkin uusi romahdus, ja sydän-keuhkokone ECMO jäi lääkäreiden ainoaksi mahdollisuudeksi. Oulussa on aikuisten ECMO-laite mutta ei kokemusta ja välineistöä pienten lasten hoitoon. Onneksi löytyi ratkaisu: Ruotsin Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan siirrettävä ECMO-laite ja sitä käyttävä päivystävä ECMO-tiimi olivat valmiina lähtemään Ouluun. RIPAUS ONNEA Oulun lentokentällä tehtiin tuolloin kiitotien korjaustöitä, ja kenttä oli suljettu lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi. Oulunsalon lentoaseman johtaja Liisa Sallinen oli lomalla saadessaan tiedon Tukholmasta saapuvasta, kirjaimellisesti elintärkeästä lennosta. Sallinen hälytti paikalle lennonjohtajan, joka saapui Oulunsaloon avatakseen lentokentän tukholmalaisten lentokoneelle. Jos kone olisi joutunut lentämään varakentälle Kemiin, apu olisi saattanut tulla perille liian myöhään. Puoli kuuden aikaan seuraavana aamuna ruotsalaistiimi oli OYSin teho-osastolla. Sulo kytkettiin ECMO-laitteeseen, ja hoito käynnistettiin. Koska myrsky oli jo väistynyt, Sulo päätettiin joitakin tunteja myöhemmin siirtää Lastenklinikalle Meilahteen. Kahdeksan vuorokautta myöhemmin Sulon keuhkojen tilanne lähti paranemaan, ja hänet irrotettiin ECMO-laitteesta ja hengityskoneesta. Kun Sulo pääsi sairaalasta kotiin, oli kulunut kolme viikkoa siitä, kun kuume oli alkanut nousta. Sulon sairastumisen syy ei ole selvinnyt, eikä se todennäköisesti tule ikinä selviämäänkään. Mutta se, mikä Sulon pelasti, on tiedossa: sairaaloiden välinen ja maan rajat ylittävä yhteistyö, kokeneet lääkärit, osaava henkilökunta ja aivan varmasti myös ripaus onnea. Sulo tarvitsi niitä kaikkia. 16 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA FINNHEMS 50 -TUKIKOHTA OLI HYVIN MAHDOLLISTA, ETTÄ POIKA EI SELVIÄISI. OULU (OYS) 2 KAJAANI 1 SOTKAMO 3 HELSINKI (LASTENKLINIKKA) TUKHOLMA (KAROLIININEN YLIOPISTOSAIRAALA) ECMO Lyhenne sanoista Extra Corporeal Membrane Oxygenation. ECMOlla tarkoitetaan veren happeuttamista koneellisesti kehon ulkopuolella. ECMO-hoidossa vähähappinen laskimoveri johdetaan kehonulkoisen pumpun kautta laitteeseen, joka happeuttaa veren ja poistaa siitä hiilidioksidia. Happeutunut veri palautetaan potilaan omaan verenkiertoon. Hoito on pitkäaikaista ja kestää usein viikkoja. Sen avulla annetaan kriittisesti sairastuneen potilaan keholle lisäaikaa toipua sairastumisen aiheuttaneesta taudista. Hoitoa pidetään raskaansarjan tehohoidon yhtenä vaativammista hoidoista. i Lähde: Duodecim, Akademiska.se FinnHEMS Vuosikertomus 2017 17

KOULUMATKA KESKEN JÄI Loppukesän aamu kaarinalaisperheessä oli niin tavallinen kuin olla ja voi. Pihalla pärähti mopo käyntiin, kun 16-vuotias Eero lähti kouluun. Alkamassa oli hänen toinen koulupäivänsä Turun ammatti-instituutissa. Eeron äiti söi keittiössä aamupalaa. Sitten hän yhtäkkiä tunsi, että kaikki ei ollut kohdallaan. 18 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA FinnHEMS Vuosikertomus 2017 19

Talon ohi meni paloauto. Sitten ambulanssi. Pelko siitä, että omalle pojalle oli tapahtunut jotain, voimistui. Seuraavaksi ulkoa kuului voimistuva helikopterin ääni. Äidin oli pakko päästä ulos. Hän ryntäsi autoonsa, ajoi tielle ja näki jo kaukaa tutun mopon. Ambulanssiin siirretty Eero oli tajuton eikä reagoinut mihinkään. Rannesyke tuntui hyvin heikosti. Perna ja maksa vuosivat massiivisesti, sääressä oli avomurtuma ja keuhkot olivat painuneet pahasti kasaan. Kypärä oli yhä pojan päässä, mutta kasvoissa näkyi ruhjeita ja aivoissa oli verenvuotoa. Vain hetkeä aiemmin poika oli kaartanut mopollaan kotitienhaarasta tielle. Muutaman sadan metrin jälkeen mopo oli törmännyt roska-autoon ja Eero paiskautunut pellolle. Kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä. Sen me olemme nyt oppineet, Eeron äiti sanoo. Kello oli puoli kahdeksan elokuun 15. päivän aamuna 2017, kun äidin elämä pysähtyi lähipellon laitaan. Eeron taistelu omastaan sitä vastoin oli alkanut. HELIKOPTERILLA PAIKALLE tullut FinnHEMSin ensihoitolääkäri Teemu Elomaa siirtyi ambulanssiin hoitamaan Eeroa, jonka tila oli poikkeuksellisen huono. Äiti joutui seuraamaan tajuttoman poikansa kamppailua kauempaa. Elomaa mietti seuraavaa siirtoa. Vaikea aivovamma ja hälyttävän matala verenpaine olivat huono yhdistelmä, ja molemmat jo yksinään ovat traumapotilaiden yleisimpiä kuolinsyitä. Elomaan oli nopeasti turvattava aivojen riittävä verenkierto ja taisteltava pelastettavissa olevan aivokudoksen puolesta. Lyhyen hapetuksen jälkeen Eero intuboitiin videolaryngoskoopilla lääkityksen turvin. Potilaan ennuste vaikutti epävarmalta: oli mahdotonta sanoa, kuolisiko poika pellonpientareelle vai saataisiinko hänet elossa jatkohoitoon sairaalaan. Kun hengitystiet oli varmistettu, Elomaa lähti sireenien säestämänä saattamaan potilastaan leikkauspöydälle Tyksiin. Eeron isä sai tiedon työpaikalleen. Lasten kanssa osaa varautua elämän pieniin kolhuihin, mutta tällaista en ollut osannut odottaa. Meille ei uskallettu antaa minkäänlaista ennustetta. SEURAAVAT VIIKOT Eero pidettiin lääkkeellisesti koomassa. Vanhemmat viettivät päivät teho-osastolla ja kävivät kotona ainoastaan nukkumassa. Kotona mummu huolehti Eeron 10- ja 13-vuotiaista pikkusiskoista. Se oli raskainta aikaa. Tytöiltä ja sukulaisilta vaadittiin paljon, eikä Eero ollut millään lailla läsnä, äiti kertaa. Joka aamu isä soitti teholle ja tiedusteli kuulumisia. Ja joka aamu vanhempia pelotti kuulla, mitä heille sairaalasta kerrottaisiin. Kun aivopaineet viikkoja kestäneen hoidon jälkeen vihdoin tasaantuivat, kirurgit pääsivät leikkaamaan ruhjoutuneen jalan. Neljä viikkoa onnettomuuden jälkeen Eero herätettiin koomasta, minkä jälkeen hänet siirrettiin neurologiselle osastolle. Kuntoutuminen oli aluksi hidasta, ja ensimmäiset kolme kuukautta Eero makasikin liikkumatta paikoillaan. Mutta kun vihdoin kaikki raajat hieman liikkuivat ja Eero jutteli lyhyitä lauseita, läheisten helpotus oli suuri. Ensimmäinen lause oli: täällä ei saa sapuskaa. Siitä tiesi, että olimme saaneet poikamme takaisin, Eeron äiti kertoo. MARRASKUUN ALUSSA Eero siirrettiin Salon aluesairaalaan, ja kuntoutuksessa tapahtui jättiloikka. Tuttu hymy palasi pojan kasvoille, ruoka alkoi maistua ja hän otti ensimmäiset askeleensa. Näkö palautui, puhe selkiintyi ja valveillaolo lisääntyi. Samalla, kun luontaiset taidot pikkuhiljaa palautuivat, Eeron motivaatio kasvoi. Jouluna hän pääsi käymään kotona. Hoitotiimi piti tiukasti jumppaohjelmasta kiinni, vaikka välillä sairaalan käytävillä kuultiin kiroilua. Kahdessa kuukaudessa Eeron askeleet alkoivat kulkea päivä päivältä tukevammin ja apuvälineitä jätettiin matkasta yksi kerrallaan. Iloinen ja periksiantamaton asenne kirittivät kuntoutumista, joka on hämmästyttänyt kaikki. Ilman Salon henkilökuntaa Eero ei olisi noussut sängystä ylös. Olemme ylipäätään kiitollisia siitä, kuinka hienoja ammatillisia osaajia kohdallemme on osunut sekä totta kai siitä, että poikamme on elossa, vanhemmat pohtivat. SALOSTA EERON hoitopolku vei Turun Kaskenlinnan sairaalan neurologiselle kuntoutusosastolle, josta hän kotiutui pysyvästi kahden viikon jakson jälkeen. Onnettomuudesta oli siinä vaiheessa kulunut vajaa puoli vuotta. Nyt Eero kävelee ilman tukea ja valmistautuu palaamaan syksyllä kouluun. Henkilökohtaisen avustajan kanssa hän tekee lihasharjoitteita, käy kävelyllä ja VPK:ssa, lukee, harjoittelee matematiikkaa ja aktivoi lähimuistia muun muassa pelaamalla muistipeliä. Perheen elämä on palannut uomiinsa arjen pienien ilojen myötä. Tuntuu hienolta, kun saa tehdä koko perheelle ruokaa, äiti kuvailee. Eero muistaa törmänneensä autoon, mutta ei silti myönnä, että kolaria olisi koskaan tapahtunut. Asian käsittely on hankalaa, eikä äidin oloa helpota se, että pihassa seisoo uusi mopo toistaiseksi vain korjaamista varten. Lääkäri on asettanut ajokiellon, sillä Eeron tasapaino ja refleksit eivät vielä riitä ajamiseen. Nuorenmiehen mieli kuitenkin jo kaipaa tielle. Se tuntuu kamalalta, äiti sanoo mutta naurahtaa perään. Elämä kantaa. 20 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

OPERATIIVINEN TOIMINTA ILOINEN JA PERIKSI- ANTAMATON ASENNE KIRITTIVÄT KUNTOUTUMISTA, JOKA ON HÄMMÄSTYTTÄNYT KAIKKI. FinnHEMS Vuosikertomus 2017 21

HEMS-TOIMINNAN LAATUSTANDARDI NOSTAA ENSIHOIDON LAATUA Uusi, kansallinen HEMS-standardi luo yhtenäiset toimintatavat Suomen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnalle. Uraauurtava standardi on sairaanhoitopiirien ja FinnHEMSin ansiokkaan yhteistyön tulos. HEMS-toiminnan laatustandardilla pyritään yhtenäistämään kaikkien kuuden FinnHEMS-tukikohdan toimintakyky ja -kulttuuri sekä takaamaan tasalaatuinen ensihoito kaikille suomalaisille. Standardi on laadittu koska valtion rahoittamien ensihoidon palvelujen tulee olla samanlaisia koko Suomessa. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoito on jo tasalaatuista. HEMS-standardilla pyritään varmistamaan, että myös sairaalan ulkopuolella annettava ensihoito on yhdenmukaista, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen. KUUDEN TUKIKOHDAN YHTEISTYÖTÄ HEMS-standardissa määritellään lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan toimintaohjeita kolmessa pääkategoriassa, joita ovat tukikohtien hallinto, operatiivinen toiminta sekä lääketieteellinen ja operatiivinen kompetenssi. Standardi ottaa kantaa muun muassa resursointiin, varusteisiin ja viestiliikenteeseen sekä yhtenäistää henkilöstön pätevyysvaatimukset. Standardia ohjaa laatuajattelu. Sen avulla toimintaa pystytään ohjaamaan ja mittaamaan. Mittarit taas mahdollistavat toiminnan kehittämisen, Virkkunen sanoo. HEMS-standardin sisällön valmistelivat FinnHEMSin tukikohtien vastuulääkärit ja Rovaniemen osalta vastuuensihoitaja. Yksi työryhmän jäsenistä on HYKS Akuutin ensihoidon linjan osastonlääkäri ja FinnHEMSin Vantaan tukikohdan vastuulääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa. Hän sanoo projektin olleen työläs mutta antoisa. HEMS-toiminnan perusasioiden laittaminen paperille kuuden tukikohdan voimin on ollut silmiä avaavaa. Toimintaan liittyvissä yksityiskohdissa, kuten tukikohtien resursoinnissa, on ollut eroja. Niitä pyritään nyt tasaamaan, hän kertoo. Tukikohtien yhteistyö HEMS-standardin luonnissa mahdollistaa standardin hyödyntämisen kaikissa tukikohdissa, vaikka ne palvelevat maantieteellisesti ja väestöpohjaltaan erilaisia alueita. MUOKKAUTUVA DOKUMENTTI Nyt luotu standardi on HEMS-toiminnassa ensimmäinen valtakunnallinen, selkeä standardi, joka on tehty laajasti kaikkien tukikohtien yhteistyönä. Hanketta koordinoi FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön projektipäällikkö Anna Olkinuora. Standardin jalkauttamisesta tukikohtiin päätettäneen vuoden 2018 aikana. Sitä myös arvioidaan tasaisin väliajoin ja kehitetään tarpeen mukaan. Auditoimalla selvitetään myöhemmin, kuinka hyvin standardi toteutuu tukikohdissa. Sitä kautta voimme tarvittaessa tehdä korjaavia toimenpiteitä, Virkkunen kertoo. Ångerman-Haasmaa suuntaa katseensa jo tulevaisuuteen ja toiminnan tehostamiseen entisestään. Ehkä seuraava projekti voisi olla annettujen hoitojen standardisointi eli yhteisten toimintatapojen laatiminen myös hoitotyöhön, hän pohtii. HEMS-STANDARDI Ensihoidon yhteinen laatustandardi Hallinto Henkilöstö Päivystäminen Toiminta tukikohdissa Operatiivinen toiminta Konsultaatiot Tehtävät Yhteistoiminta Lääketieteellinen ja operatiivinen kompetenssi Pätevyysvaatimukset Koulutus Osaamisen ylläpito 22 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

TUTKIMUS JA KEHITYS YHDESSÄ PONNISTETTU HEMS-standardi luotiin yhdenmukaistamaan kiireellistä lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaa. Lopputulos on tärkeä, mutta myös itse projekti osoittautui monella tapaa merkitykselliseksi. Vuonna 2015 FinnHEMSin aloitteesta käynnistynyt standardityö oli alku uudenlaiselle yhteistyölle. Vastuut jaettiin osiin, ja jokainen tukikohta tuotti työhön oman palasensa. Tällaista tukikohtien yhteistä ponnistusta ei koskaan aiemmin ole meillä tehty. Siksi se oli myös prosessina äärimmäisen opettavainen ja hyödyllinen kokemus, arvioi FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri. Kuuden tukikohdan ja sairaanhoitopiirin erilaisten toimintakulttuurien ja jo pelkästään aikataulujen yhteensovittaminen ei ollut yksinkertaista. Örrin mukaan vaivannäkö kuitenkin kannatti monestakin syystä. Standardityöskentely lisäsi ymmärrystä sairaanhoitopiirien erilaisista toimintatavoista, mutta se ennen kaikkea hitsasi eri puolilla Suomea työskenteleviä HEMS-ammattilaisia yhteen. Tämä on yhteistyön jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Yhteenkuuluvuuden tunteella on myös toiminnallista merkitystä. Kollegiaalinen tuki muistuttaa siitä, että kaikkea ei tarvitse keksiä itse ja että haastavissa tilanteissa muista tukikohdista saa tarvittaessa apua ja tukea. Yhdessä toimien ja yhteisen toimintakulttuurin myötä tukikohdat ovat entistä vahvempia, Örri pohtii. Resursseja yhdenmukaistamalla toiminta on hänen mukaansa yhä hiotumpaa ja sujuvampaa, mikä antaa entistä tukevamman pohjan toiminnan kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Myös lääkärihelikopteritoiminnan ensihoitolääkäripalvelun on oltava yhdenmukaista. Siksi FinnHEMSille on annettu velvoite toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti yhtenäisten toimintatapojen ja laatutason saavuttamiseksi. Sen eteen teemme jatkossakin töitä, Örri lupaa. FinnHEMS Vuosikertomus 2017 23

Lentotunnit VANTAA 445 h TURKU 293 h TAMPERE 477 h OULU 358 h ROVANIEMI 488 h KUOPIO 390 h 24 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

TUTKIMUS JA KEHITYS FINNHEMS EDISTÄÄ TURVALLISEMPAA ILMAILUA Vuosi 2017 alkoi ikävissä merkeissä, kun FinnHEMSin helikopteri joutui laserhäirinnän kohteeksi Rovaniemellä. Jotta jatkossa tällaisilta tapauksilta vältyttäisiin, FinnHEMS haluaa aktiivisesti kehittää ja edistää lentoturvallisuutta. Harjoituslennolla uudenvuodenyönä ollut FinnHEMSin miehistö koki epämiellyttävän yllätyksen, kun voimakkaalla laservalolla osoitettiin suoraan ohjaamoon. Teko ei onneksi aiheuttanut lentäjille pysyviä vaurioita, mutta se nosti esiin yleisen keskustelun tarpeen. Verkkokalvolle osuessaan lasersäde voi vaurioittaa lentäjän näkökykyä pysyvästi, jolloin pahimmassa tapauksessa häneltä menee ammatti. Lisäksi se vaarantaa lento- ja potilasturvallisuutta. Ymmärrystä asian vakavuudesta on yhä lisättävä, arvioi FinnHEMSin lentotoiminnan asiantuntija Tuomas Suominen. LENTOTOIMINNAN SUURIN UHKA Lentotoiminta nojaa riskienhallintaan. Laserien ohella harrastekäyttöiset dronet eli lennokit aiheuttavat riskejä, joita lentäjä ja lentoyhtiö eivät täysin pysty ennakoimaan, ja siksi niiden minimointi on hankalaa. Suomisen mukaan dronet aiheuttavat yhden suurimmista HEMS-lentotoimintaan tällä hetkellä kohdistuvista uhista. FinnHEMS tukee dronesääntöjen osittaista tiukentumista. Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n julkaisema asetusluonnos on jo edennyt esitysvaiheeseen. Siinä lennokkien harrastekäyttöön esitetään tiukennuksia esimerkiksi laitteiden rekisteröintiin, hyväksytykseen, turvallisuustiedottamiseen ja pätevyyden osoittamiseen. Toteutuessaan asetus velvoittaa kaikkia EU-maita kiristämään käytäntöjään, Suominen kertoo. Toukokuussa 2017 yksi vaarallinen läheltä piti -tilanne tapahtui Pirkkalassa, kun FinnHEMSin lääkärihelikopteri kohtasi varomattoman lennokin yli 400 metrin korkeudessa. On erittäin valitettavaa, että lääkärihelikopterit kohtaavat työssään droneja yhä useammin. Pienikin yllättävä yhteentörmäys voi aiheuttaa kopterin hallinnan menetyksen ja pahimmillaan maahansyöksyn, Suominen muistuttaa. LAUSUNNOILLA PAINOARVOA Ilmailun ja HEMS-toiminnan kannalta tärkeiden seikkojen nostaminen julkiseen keskusteluun ja keskustelun käyminen on yksi tapa edistää lentoturvallisuutta. Lisäksi haluamme osallistua erilaisten lakien ja asetusten valmisteluun, Suominen kertoo. Vuonna 2017 FinnHEMS lausui kantansa muun muassa Ilmatieteen laitosta koskevaan lakiin sekä EASA:n työaika-asetukseen. Mikä merkitys lausunnoilla sitten on? Niillä on suuri merkitys, vaikka yksittäinen lausunto ei välttämättä mitään muutakaan, Suominen vastaa. FinnHEMS käy tiivistä keskustelua muun muassa liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja lento-operaattoreiden kanssa, jotta kansalliset päämäärät ovat yhteiset. Samansuuntaisissa lausunnoissa on joukkovoimaa. Esimerkiksi työaika-asetus koskee kaikkia Euroopan lento-operaattoreita. Siksi on tärkeää, että suomalaisten kanta tulee päätöksenteossa esiin. TIEDONKULKU TÄRKEÄÄ Kansallisen verkostoitumisen lisäksi FinnHEMSille on tärkeää olla mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä. Yhtiö on edustettuna muun muassa Finnish Helicopter Safety Teamissa (FHST), joka kuuluu Euroopan helikoptereiden turvallisuustyöryhmään (EHEST) ja sitä kautta kansainväliseen helikoptereiden turvallisuustyöryhmään (IHST). Toiminnan tavoitteena on vähentää helikopterionnettomuuksia. Kyse on tärkeästä tietokanavasta, jossa sekä jaamme että saamme tietoa muun muassa onnettomuuksista ja turvallisuudesta sekä kuulemme alan tuoreimpia uutisia, tilastoja ja koulutusmateriaalia, Suominen sanoo. FinnHEMS Vuosikertomus 2017 25

TOIMINTA LUKUINA HELIKOPTERIT Lentotunteja yhteensä 2 451 h Lentotehtäviä yhteensä 6 214 kpl 8 Airbus Helicoptersin ilma-alusta KÄYTETTY LENTOPOLTTOAINE 705 870 l 529 403 Tekninen luotettavuus 99,8 % Keskimääräinen lähtöviive 4,7 min Lentotoiminnan kokonaiskulut (sis. polttoaine, laskeutumismaksut yms.) 23 443 554 MAAYKSIKÖT HÄLYTYSAJONEUVOT 6 kpl VARAYKSIKÖT 7 kpl Ajoneuvotehtäviä yhteensä 5 007 kpl POLTTOAINE 29 994 YLLÄPITO kokonaisuudessaan 70 753 Hälytysajoneuvoilla ajettiin yhteensä 195 219 km. Tämä vastaa noin 138 matkaa Hangosta Nuorgamiin. 26 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

TALOUS JA HALLINTO HENKILÖSTÖ TUKIKOHTIEN PÄIVYSTÄVÄ miehistö (eivät kuulu FinnHEMSin henkilöstöön): 1 lentäjä 1 HCM (HEMS Crew Member, HEMS-pelastaja tai HEMS-ensihoitaja) 1 ensihoitolääkäri Poikkeuksena Rovaniemi, jossa 2 lentäjää ja 2 ensihoitajaa. 24/7 PÄIVYSTYS Yhteensä noin 50 lentäjää 32 HEMS Crew Memberia 13 ensihoitajaa 65 ensihoitolääkäriä YHTIÖN PALVELUKSESSA keskimäärin 18 työntekijää. Lisäksi T&Kyksikkö rahoittaa keskimäärin yhdeksää määräaikaista tutkijaa. YHTIÖN PALVELUKSESSA olleille henkilöille maksettiin tilikauden aikana palkkoja ja palkkioita yhteensä 1 375 824. TUKIKOHDAT 24 h LAKISÄÄTEINEN ensihoitolääkäripäivystyspiste (pl. Rovaniemi) JOKAISESSA TUKIKOHDASSA oma 19 000 litran polttoainejärjestelmä ja lisäksi Kittilän lentoasemalla 4 500 litran tankkauspiste. 6 LENTOASEMILLA SIJAITSEVAA TUKIKOHTAA Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi ja Kuopio TOIMITILAKULUT yhteensä 1 250 630 (toimitila- ja maapohjavuokrat, lämmitys, vesi, sähkö, ylläpito ja korjaukset, hankinnat) FinnHEMS Vuosikertomus 2017 27

TALOUSKATSAUS 2017 VUONNA 2017 FinnHEMSille myönnettiin talousarvioesityksissä kolmen vuoden siirtomäärärahoihin luettavaa valtionavustusta 28 990 000 euroa (28 990 000 euroa vuonna 2016). Avustus oli sosiaali- ja terveysministeriön laatiman aiemman rahoituskehyksen mukainen. KANSANELÄKELAITOS MAKSOI yhtiölle korvauksia helikoptereilla jatkohoitoon kuljetetuista potilaista 1 366 504 euroa (1 162 627 euroa). Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan kyseiset tuotot voi käyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. TÄMÄN LISÄKSI tuloutettiin 142 634 euroa (125 563 euroa) investointiavustusta hankintamenosta kirjattavien poistojen kattamiseen. Tilikauden vuokra- ja muut tuotot olivat 191 729 euroa. LIIKETOIMINNAN MUUT kulut olivat 1 856 250 euroa (2 130 421 euroa). Merkittävin säästö tehtiin laki- ja asianajokuluissa. Henkilöstökulut sivukuluineen olivat 1 677 429 euroa (1 779 214 euroa). VUONNA 2017 yhtiön suunnitelman mukaiset poistot olivat 1 718 147 euroa (1 639 655 euroa). Poistojen määrän kasvu aiheutui siitä, että yhtiön 2016 rakennuttaman tukikohdan ja hankkimien ajoneuvojen poistot laadittiin nyt koko tilikautta koskien. TILIKAUDEN TULOS osoittaa voittoa 555 754 euroa (-204 500 euroa). Tilikauden 2017 voitto kirjataan yhtiön omaan pääomaan, ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei voi jakaa osinkoja omistajille. YHTIÖN TILIKAUDEN operatiivisen toiminnan kulut olivat 24 863 703 euroa (25 144 690 euroa), joista lentotoiminnan osuus oli 94 prosenttia (94 prosenttia). Lentotoiminnan kokonaiskuluissa ei tapahtunut merkittävää muutosta aiempaan vuoteen verrattuna. 28 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

TALOUS JA HALLINTO TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 30 356 504 30 152 629 Liiketoiminnan muut tuotot 334 363 338 515 Materiaalit ja palvelut -24 863 704-25 144 691 Palkat ja palkkiot -1 375 824-1 456 359 Eläkekulut -265 401-265 163 Muut henkilösivukulut -36 203-57 693 Poistot ja arvonalentumiset -1 718 147-1 639 655 Liiketoiminnan muut kulut -1 856 250-2 130 421 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 575 337-202 838 Rahoitustuotot 12 2 015 Rahoituskulut -21 213-1 996 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 554 136-202 819 Tuloverot 1 618-1 681 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 555 754-204 500 TASE 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 397 839 2 122 667 Aineelliset hyödykkeet 5 376 172 6 051 908 Sijoitukset 0 500 Pysyvät vastaavat yhteensä 6 774 011 8 175 075 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 122 548 122 707 Lyhytaikaiset saamiset 352 633 583 054 Rahat ja pankkisaamiset 5 222 515 3 117 829 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 5 697 696 3 823 590 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 471 706 11 998 666 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 10 000 10 000 Edellisten tilikausien voitto 7 633 066 7 837 566 Tilikauden voitto 555 754-204 500 Oma pääoma yhteensä 8 198 819 7 643 066 Pakolliset varaukset yhteensä 90 000 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 3 155 017 3 297 651 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 027 870 1 057 949 Vieras pääoma yhteensä 4 182 887 4 355 600 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 12 471 706 11 998 666 FinnHEMS Vuosikertomus 2017 29

FINNHEMS OY:N KULUJEN JAKAUMA 2017 4,1 % 0,3 % 5,6 % 4,3 % 2,2 % 5,7 % Tuhatta euroa Lentotoiminta, 23 444 Maayksiköt, 101 Tukikohdat, 1 251 Henkilöstö, 1 677 Poistot, 1 718 ICT, 659 Muut kulut, 1 286 Yhteensä 30 135 77,8 % TUKIKOHTIEN KOKONAISKULUT 2017 (käyttökulut + laskeutumismaksut, tuhatta euroa) VANTAA 466 TURKU 168 TAMPERE OULU ROVANIEMI 237 246 277 Vuokrat Huolto ja ylläpito Sähkö, lämmitys ja vesi Muut hankinnat Muut toimitilakulut Kone- ja kalustomaksut ICT-kulut Laskeutumismaksut KUOPIO 318 Tukikohtien kulurakenteeseen vaikuttaa olennaisesti se, ovatko ne omia vai vuokrattuja. Omien tukikohtien kulut ovat vuokratukikohtia pienemmät. Turun tukikohta on kokonaan oma. Rovaniemen tukikohdassa miehistötila on oma ja kalustohalli vuokralla. Muut tukikohdat ovat vuokrattuja. Laskeutumiskulut vaihtelevat Finavian määrittämän lentokenttäkohtaisen hinnan perusteella. Sähkö- ja vesikulujen vaihtelua selittävät muun muassa lämmitettävien tilojen kokovaihtelut. 30 FinnHEMS Vuosikertomus 2017

TALOUS JA HALLINTO OMISTAJAT, TILINTARKASTAJA JA HALLITUS FINNHEMS OY:N OMISTAJAT Yhtiön osakekanta on 100 osaketta. Yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan yhtiön osakkeen hankkimiseen tarvitaan yhtiön suostumus. Osakkeet jakautuvat omistajien kesken seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta TILINTARKASTAJA Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. HALLITUS FinnHEMS on vakiinnuttanut hyvin asemansa ja saanut sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta työstään ja toiminnastaan. Taivaalla näkyvä helikopteri antaa kansalaiselle turvallisuuden tunnetta, etenkin täällä pidempien välimatkojen maisemissa. SARI HAATAJA, VT, OTK, maakuntauudistuksen hallinnon vastuuvalmistelija, PPSHP Lääkäriyksiköt ovat ensihoidon edelläkävijöitä. FinnHEMS on luonut hyvät puitteet paitsi potilaiden hoitamiselle niin myös tutkimukselle ja kehittämiselle. TIMO IIROLA, LT, anestesiologian erikoislääkäri, ensihoidon ylilääkäri, VSSHP HUSin perusarvo on ihmisten yhdenvertaisuus sairauden sattuessa. Lääkärihelikopteritoiminta edistää omalta osaltaan yhdenvertaisuutta ensihoidon saralla. AKI LINDÉN LL, VTM, toimitusjohtaja, HUS Kun sairaala ja lääkärin apu ovat liian kaukana, helikopteri tuo lääkärin nopeasti avuntarvitsijan luokse diagnoosin tekemiseksi ja hoidon aloittamiseksi, ajoissa. Ensihoito on kansalaisen turva hätätilanteissa. KARI-MATTI HILTUNEN, LT, johtajaylilääkäri, PSHP Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. FinnHEMS on osoittanut kahdeksan vuoden aikana pystyvänsä toteuttamaan tämän tehtävän luotettavasti. JORMA PENTTINEN LKT, professori, johtajaylilääkäri, PSSHP Helikopteri on ainutlaatuinen elementti ensihoidon kokonaisuudessa. Se mahdollistaa ensihoidon perille pääsemisen ajoissa erityisesti järvien rikkomilla, harvaan asutuilla ja saaristoisilla alueilla. Tällainen toimintakyky lisää kaikkien suomalaisten turvallisuudentunnetta. MATTI SORSA, lentokapteeni, valintapsykologi, lentotoiminnan asiantuntija, Pilot Select Oy FinnHEMS Vuosikertomus 2017 31

#KIINNIELÄMÄSSÄ FinnHEMS Oy WTC Helsinki Airport Lentäjäntie 3, 01530 Vantaa Puhelin: 029 300 5000 hems@finnhems.fi www.finnhems.fi