PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 25.2.2009 LSU-2008-Y-257 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee maidontuotantoa sekä naudanlihantuotannon laajennusta. Kennet ja Kaj Granbacka Granöbyvägen 10 68700 Teerijärvi ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylällä tilalla Granberg RN:o 154:0. Tilalla on käytössä navetta sekä erillinen kasvattamorakennus lihanaudoille. Rakennuksissa on tilat 55 lypsylehmälle, 35 hieholle, 220 lihanaudalle ja 30 emolehmälle sekä 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lisäksi tilalla on 7 hevosta. Tilan nykyistä lihanautakasvattamoa tullaan laajentamaan niin, että lihanautoja voi olla tilalla enimmillään 380. Muiden eläinten määrä pysyy ennallaan. Tilalle tulee myös uusi lietesäiliö (2 220 m 3 ), joka rakennetaan noin 2 km:n päähän tilan muista rakennuksista hakijoiden omistuksessa olevalle maalle (tila Granberg RN:o 154:0). Lisäksi rakennetaan laakasiilo nykyiseen pihapiiriin tuorerehun varastointiin. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 16.4.2008. Hakemusta on täydennetty 22.10.2008 sekä 28.10.2008 ja 3.2.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle ja joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasian eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 16.10.2002 myöntämä ympäristölupa (LSU-2002-Y-923). ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä maatalousvaltaisella hajaasutusalueella. Teerijärven kylän keskustaan on matkaa noin 2,5 kilometriä. Lähiympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät viisi naapurikiinteistöä sijaitsevat muutettavasta lihanaudoille tarkoitetusta eläinsuojasta 160-220 metriä länteen. Nykyisestä navetasta matkaa kyseisiin naapurirakennuksiin on noin 60-100 metriä. Lähin pohjavesialue, Åsen (1023651 B), sijaitsee toiminnasta 1,2 kilometriä pohjoiseen. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin vesistö on kaakkoispuolella sijaitseva Eirikas-järvi, mihin on etäisyyttä noin 330 metriä. Teerijärven 21.9.1992 tarkistetussa kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa tilan asuinrakennukset ja navetta sijaitsevat maatilojen talouskeskusten alueella (AM), mutta muutettava nautaeläinkasvattamo sekä uusi laakasiilo ovat alueella, joka on kaavassa merkitty arvokkaaksi viljelymaisemaksi (MV2). Kaavaselitteen mukaan tämä alue tulee varata maatalouteen ja se on suunniteltava siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta ja rakennukset sopeutuvat hyvin ympäristöönsä. Uusi rakennettava etälietesäiliö tulee metsämaalle, jonka ympäristö on metsää ja peltoa. Lietesäiliötä lähinnä olevat naapurikiinteistöt ovat hakijoiden omistuksessa. Lähimmät kolme asuinrakennusta sijaitsevat säiliön pohjoispuolella ja niihin on matkaa noin 1,3 1,4 kilometriä. Lietesäiliön kaakkoispuolella oleviin kuuteen asuinrakennukseen on matkaa noin 1,4 1,7 kilometriä. Lietesäiliön rakennuspaikalta on 1,6 kilometriä lähimpään pohjavesialueeseen (Åsen 1023651 B). Säiliön luoteispuolella sijaitsee Djupsjön-järvi 1,3 kilometrin päässä. Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyisissä eläinsuojissa on tilat 55 lypsylehmälle, 35 hieholle, 220 lihanaudalle sekä 30 emolehmälle ja 40 vasikalle. Nykyisen lihanautakasvattamon laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan enimmillään 380 lihanautaa. Muiden eläinten määrä ei lisäänny. Lisäksi tilalla on seitsemän hevosta. Kasvattamon laajennukseen tulee tilat 160 lihanaudalle sekä muutamia sairaskarsinoita. Laajennusosaan tulee koneellinen ilmanvaihto.

3 Lannan ja jätevesien käsittely Tulevassa tilanteessa lihakarja, hiehot, vasikat ja lypsylehmät eli yhteensä noin 500 eläintä tulevat olemaan lietelannalla. Emolehmät ja hevoset, joita on yhteensä noin 30, tulevat olemaan kuivikepohjalla. Hakemuksen mukaan tilalla on nyt 5 000 m 3 lietesäiliötilavuutta. Lisäksi tullaan rakentamaan uusi 2 220 m 3 :n etälietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee sijaitsemaan noin 2 kilometrin etäisyydellä tilan muista rakennuksista ja se sijaitsee hakijoiden omistamalla maalla. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja ne toimivat valuttamalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikemateriaalina käytetään purua ja olkea. Kuivalanta varastoidaan laatalle, jonka koko on voimassa olevan ympäristöluvan mukaan 450 m 2. Maitohuoneessa jätevesiä syntyy noin 500 m 3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojassa syntyvät WC-vedet johdetaan myös lietteisiin. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on hakemuksen mukaan 196 hehtaaria, josta omaa on 126,6 ha ja vuokrattua 69,4 ha. Hakemukseen on liitetty kopiot vuokrasopimuksista. Lannasta levitetään keväällä 60 % ja kesällä 40 %. Ympäristönsuojeluhallinnon Hertta-karttaohjelman mukaan ilmoitetuista lannanlevityspelloista peltolohkosta numero 288-01629-01 noin 0,8 ha sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla tärkeällä Viiperioosi A nimisellä pohjavesialueella (luokka I, numero 1023652 A). Laidunnus Lehmät, hiehot ja emolehmät vasikoineen laiduntavat viisi kuukautta vuodessa. Lehmät ovat öisinkin ulkona. Hevoset ovat ulkona päivisin ympäri vuoden. Laitumia on yhteensä 17 ha eivätkä ne rajoitu vesistöihin. Laitumilla on kiertävä ruokintapaikka, joka on käytössä 150 vuorokautta kesässä, 14 vuorokautta kerrallaan. Säilörehun varastointi Tilalla tullaan varastoimaan laakasiiloon 80 ha säilörehua ja 40 ha pyöröpaalataan, mikä tekee yhteensä vajaa 2 000 tonnia vuodessa. Rakennettavan laakasiilon kooksi tulee 1 400 m 3 ja sen yhteyteen tulee oma kaivo puristenesteille. Polttoainevarastot Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 5 000 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Ne säilytetään tynnyreissä lämpimässä traktorihallissa.

4 Jätteet ja niiden käsittely Tilalla vuoden aikana syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat: Jätelaji Jäteöljyt Kuolleet eläimet Akut Muovit Rautaromu Vanhat loisteputket Käsittely Ekorosk Honkajoki Oy Ekorosk Ekorosk Romunkeräily Ekorosk LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 11.11 10.12.2008 sekä julkaistu tieto lehdissä Österbottens Tidning ja Keskipohjanmaa. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kruunupyyn kunnan ympäristö- ja terveystoimistossa, Säbrontie 2, Kruunupyy. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kruunupyyn kunnanhallitukselta sekä ympäristöviranomaiselta. Kruunupyyn kunnanhallituksen 3.12.2008 antaman lausunnon mukaan kunnanhallitus puoltaa Kennet ja Kaj Granbackan ympäristölupahakemusta eläinsuojan laajennukseen ja lantasäiliön rakentamiseen. Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on antanut 9.12.2008 hakemuksesta ympäristöviranomaisen valmisteleman lausunnon, jonka mukaan ympäristölautakunta puoltaa Kennet ja Kaj Granbackan ympäristölupahakemusta. Ympäristölautakunnan arvion mukaan toimintaa voidaan harjoittaa ilman, että aiheutetaan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua haittaa tai saastumista edellyttäen, että eläinsuojan ja lietelantasäiliön rakentamiselle sekä lannan varastoinnille, käsittelylle ja levittämiselle sekä jäteveden, jätteiden ja kuolleiden eläimien käsittelylle annetaan määräykset niin, että toimintaa harjoitetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Ympäristölautakunta katsoo, että uuden ympäristöluvan tulisi soveltuvin osin sisältää samat lupamääräykset kuin aikaisempi lupa. Suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin alitetaan. Ympäristölautakunta arvioi kuitenkin, että haittoja voidaan vähentää asettamalla yllämainitut lupamääräykset. Tila on hyvin hoidettu. Aikaisemmasta toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristölautakunnan tietoon. Suurin

5 osa kriteereistä hyväksyä lyhyempi suojaetäisyys täyttyvät. Kun uusi lietelantasäiliö rakennetaan etäsäiliönä, kauas asutuksesta, säiliöistä naapureille tai muulle asutukselle aiheutuvat hajuhaitat eivät lisäänny. Kuljettaminen tulee hoitaa annettujen määräysten mukaisesti niin, ettei likaantumista tapahdu. Rakennettavan eläinsuojan lisääntyvän eläinmäärän ei pitäisi aiheuttaa lisääntyviä hajuhaittoja niin, että kohtuulliset rajat ylittyvät. Yleiskaava ei ole lääninhallituksen hyväksymä joten kaavamääräykset eivät ole sitovia. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, joka on varattu maataloudelle (MV2). Viereinen alue on varattu maatalouden talouskeskuksille (AM). Kaava ei salli lisärakentamista AM-alueen sisällä, joten tilan ainoa laajennusmahdollisuus talouskeskukseen liittyen on MV2-alueella. Olemassa olevat rakennukset eivät häiritse maisemakuvaa ja suunnitellun lisärakennuksen ei tulisi huonontaa tilannetta. Ympäristölautakunnan mielestä laajennus voidaan siksi hyväksyä, vaikka pellot kaavamääräysten mukaan tulisi säilyttää vapaina rakennuksista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta on 12.12.2008 päivätyllä kirjeellä pyydetty määräajassa vastinetta annettuihin lausuntoihin. Hakija ei jättänyt vastinetta. Tarkastus Tilalla on tehty ympäristölupaan liittyvä tarkastus 27.1.2009. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Kennet ja Kaj Granbackalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylällä tilalla Granberg RN:o 154:0 sijaitseville eläinsuojille tähän lupapäätökseen liitetyn kartan ja asemapiirroksien osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45 46, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Tilan eläinsuojissa voidaan pitää enintään 55 lypsylehmää, 30 emolehmää, 35 hiehoa sekä 380 lihanautaa ja 40 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. 2. Lietelannan, kuivalannan, jätevesien, säilörehun ja sen puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä tai muissa säiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalanta-

6 lassa siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään tulevaisuudessa WC-jätevedet erillään muista jätevesistä. Kaikki tilalla varastoitava säilörehu tulee varastoida tiiviistä materiaalista rakennettuun laakasiiloon tai pyöröpaalata. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa säiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden ja pesuvesien varastointitilavuutta tulee olla yhteensä 7 257 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 356 m 3. Uusi lietelantasäiliö tulee olla valmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Lantavarasto tulee olla varustettu 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla sekä vähintään 50 cm korkeilla reunoilla. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden sekä hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt sekä kuivalantalat tulee vuosittain tyhjentää perusteellisesti ja samalla on tarkistettava niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietesäiliöiden täyttäminen tulee tapahtua alakautta. 3. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lietelanta, pesu- ja jätevedet sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannanluovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 157,8 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreiteille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee kuormata tiivispohjaisella alustalla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön

7 vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu- tai jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Nykyisistä säiliöistä suurin (3000 m 3 ) tulee kattaa, esim. peltikatteella tai vastaavalla materiaalilla. Katteen tulee olla valmis vuoden 2010 loppuun mennessä ja sen valmistumisesta tulee ilmoittaa toiminnan valvojalle ympäristökeskukseen. Nykyisistä säiliöistä pienempi (1400 m 3 ) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys säiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Kuivalantalaan varastoitu lanta tulee peittää tarpeen mukaan turpeella hajuhaittojen vähentämiseksi. 5. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnasta muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava tiiviille alustalle suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä vuoden 2011 loppuun mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mah-

8 dollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee viipymättä toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, ettei se aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lietesäiliöiden ja kuivikelantaloiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen ja haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: - tiedot eläinmääristä - kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka - toiminnasta muodostuvien lietteiden ja lannan määrä ja levityspinta-alat - tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista - tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Levitettävästä lietteestä on analysoitava kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin määrä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon ja antaa tiedoksi valvontaviranomaiselle. Toimintaa koskevat tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukseen sekä Kruunupyyn kunnan ympäristöviranomaiselle. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 päivää ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.

9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella tuotantotilanteen mukaan. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, etteivät lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 1) WC-jätevedet tulee käsitellä ennen vuoden 2013 loppua valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Lietelannan ja kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja lietesäiliöt, kuivikelantala sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM-RMO-C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste tulee kerätä talteen vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Hakijan esittämä 196 hehtaarin levityspeltoala on riittävä. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari kolmea emolehmää tai hevosta kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa tai lihanautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan

10 levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenesteitä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (Lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivikelantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Hajuhaittoja vähentää myös lietesäiliöiden kattaminen sekä kuivalannan peittäminen turpeella. (Lupamääräys 4) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM- RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (Lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. (Lupamääräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (Lupamääräys 8) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tar-

11 kastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET Tämän päätöksen saatua lainvoiman Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 16.10.2002 (LSU- 2002-Y-923) toiminnalle myöntämä ympäristölupa raukeaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.4.2019 mennessä. Hakemukseen tulee liittää voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn kirjanpidon vuotta 2018 koskevat tiedot. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. (Ympäristönsuojelulaki 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 2, 4, 6-8, 28, 31, 34-38, 41, 42, 43, 45, 46, 52-59, 100, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

12 Lisäksi on huomioitu: Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kruunupyyn kunnanhallitus Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Blomqvist Ingegärd, Carlandersgränd 3, 68600 Jakobstad Gahmberg Barbro, Nedrefortet 5 A 3, 02160 Esbo Granbacka, Erik, Forsgränd 5, 68700 Terjärv Granbacka Felix, Granöbyntie 10 B 68700 Teerijärvi Granbacka Jan-Gustav och Marianne, Norra Terjärvvägen, 68700 Terjärv Grankvist Dennis, Pohjoinen Teerijärventie 275, 68700 Teerijärvi Granholm Johnny, Norra Terjärvvägen 244, 68700 Terjärv Granö Dan-Håkan, Heimerinkuja 4, 68700 Teerijärvi Granö Folke, Pohjoinen Teerijärventie 290, 68700 Teerijärvi Granö Enni (Granö Anders arvingar), Granöbyntie 30, 68700 Teerijärvi Granö Harry och Pirjo, Pohjoinen Teerijärventie 292, 68700 Teerijärvi Granö Marta (Granö Henrik arvingar), Pohjoinen Teerijärventie 300, 68700 Teerijärvi Granö Maj-Britt (Granö Ingmar Eliel Arvingar), Pohjoinen Teerijärventie 290, 68700 Teerijärvi Granö Ralf, Vildvinsvägen 32, SE 72245 Västerås, Sverige Granö Ulf, Briggen 1, 67300 Kaby Häggblom Krister och Elja, Granöbyvägen 14, 68700 Terjärv Höqkvist Lise-Lott och Carsten, Granöbyntie 13, 68700 Teerijärvi

13 Kaitajärvi Margita ja Jan-Anders, Granöbyvägen 2, 68700 Teerijärvi Kaitajärvi Matias ja Manderbacka Tove, Granöbyvägen 5, 68700 Teerijärvi Knutar Harald och Eivor, Norra Terjärvvägen 255, 68700 Terjärv Korhonen Kaisa, Pohjoinen Teerijärventie 238, 68700 Teerijärvi Lundström Tage och Kainberg Kristina, Norra Terjärvvägen, 68700 Terjärv Saarinen Johan och Monika, Granöbyvägen 22, 68700 Terjärv Sandberg Mårten, Norra Terjärvvägen 141, 68700 Terjärv Westerlund Bob och Rita, Granöbyvägen 4, 68700 Terjärv Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Kruunupyyn kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehdissä Österbottens Tidning ja Keskipohjanmaa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Aira Halmetoja Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros (2 kpl)