Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

SATAKIELI - TIETOA TULKIN KÄYTTÄMISESTÄ Toimittanut Saija Huttunen KOODI - Maahanmuuttajatyön koordinointiprojekti Julkaisija Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Taitto ja ulkoasu Lasse Reijonen Paino Joensuun yliopistopaino Joensuu 2007 ISBN 978-952-219-041-3

Tämä esite on laadittu vuonna 2007, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa KOODI maahanmuuttajatyön koordinointihankkeessa. Esitteen tavoitteena on rohkaista Joensuun seudulla asuvia ja tänne muuttavia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä sekä viranomaisia käyttämään yhteisen asioinnin helpottamiseksi tulkkeja ja kääntäjiä. Esite pyrkii ohjeistamaan eettisesti ja teknisesti oikeaan työskentelyyn tulkkia käytettäessä. Esitteeseen on koottu keskeisimmät tulkkausta ja tulkin käytön korvauksia säätelevistä lainkohdista. http://tkk.joensuu.fi/koodi

SISÄLTÖ Miksi tulkkausta käytetään? 5 Kuka maksaa tulkin käytön? 5 Mitä pitää huomioida tulkkipalveluita tilatessa ja mistä niitä voi tilata? 6 Paljonko tulkille maksetaan? 7 Minkälainen on hyvä tulkkaustilanne? 7 Virallinen käännös 8 Yhteystietoja Joensuun seudulla 9 Tulkkikeskukset 10 Keskeisimmät tulkkausta säätelevät lait 11

Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä Miksi tulkkausta käytetään? Tulkkauksen avulla voit keskittyä työssäsi pääasiaan. Asiakkaan oikeuksia hoitaa omia asioitaan kunnioitetaan. Tulkin käyttäminen on hyvää viranomaistyötä. Kuka maksaa tulkin käytön? Viranomainen tai muu taho, joka tarvitsee tulkkia, maksaa ensisijaisesti itse tulkin käyttöön liittyvät kustannukset. Kustannukset maksetaan esimerkiksi organisaation omista asiantuntijapalkkioista tai erikseen tulkkausta ja käännöstyötä varten perustetulta momentilta. Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) korvaa kunnille tietyt tulkin käytöstä aiheutuvat kulut. 1. Pakolaisstatuksella kuntaan muuttaneista henkilöistä aiheutuvat tulkki- ja käännöspalvelut, kun ne liittyvät: a) kotoutumissuunnitelman laatimiseen tai b) alkuvaiheen kotouttamiseen; esim. kotoutumista edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamiseen tai c) pakolaiselle annettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kustannukset korvataan pakolaisten vastaanottosopimuksentehneille kunnille. 2. Ulkomaalaislain 48 :ssä tarkoitettujen entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden paluumuuttajien tulkki- ja käännöspalveluista kunta voi saada korvausta toimeentulotuen korvauksena 6 kk:n ajan henkilön maahanmuutosta, silloin kun: paluumuuttaja on kunnan toimeentulotukiasiakas, kunta on myöntänyt henkilölle tulkkauskustannukset toimeentulotukena ja lisäksi kielipalvelut ovat paluumuuttajan kotoutumisen kannalta välttämättömiä. Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Ohjeita kielipalvelujen järjestämisvelvoitteesta ja korvattavuusasioista löytyy mm. Työministeriön ohjeesta joka on annettu 17.1.2005. Nro 0/3/2005 TM / Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kielipalvelujen järjestäminen ja kustannusten korvaaminen. Ohje on tulostettavissa osoitteesta: http://www.finlex.fi/normit/index.html Koska korvauksia saa kunta, ei esimerkiksi kuntayhtymä, on suositeltavaa, että nämä kaksi tahoa sopivat laskutus- ja korvauskäytännöistä kahdenkeskisesti. Mitä pitää huomioida tulkkipalveluita tilatessa ja mistä niitä voi tilata? Tulkkia tilatessa on tiedettävä asiakkaasta henkilötietojen lisäksi äidinkieli oleskelulupastatus ensimmäiseen kotikuntaan rekisteröitymispäivä tarvitaanko tulkiksi nainen/mies tulkkauspäivä ja ajankohta tulkkauksen aihe tilaajan nimi ja puhelinnumero laskutusosoite Status ja maahantulopäivä ovat keskeisiä, jotta tulkkauksen kulut menevät oikeasta menokohdasta. Yleensä tulkki tulee paikalle, mutta joissakin tapauksissa kannattaa harkita myös puhelintulkkausta kaiutinpuhelimen avulla. Puhelintulkkaus on sopiva, jos asia on hyvin kiireellinen tai tulkattava asia on pieni. Jo ennen tulkkausta kannattaa erityisesti selvittää asiakkaan oleskelulupastatus asiakkaalta itseltään, esim. hänen passistaan. Viranomainen voi tiedustella statusta myös poliisin lupapalveluista. A B P jatkuva oleskelulupa tilapäinen oleskelulupa pysyvä oleskelulupa Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Turvapaikanhakijan asiain hoitamiseen liittyvissä, tulkin käyttöä vaativissa asioissa, viranomainen voi mahdollisesti laskuttaa asiakkaana olevan henkilön omaa vastaanottokeskusta. Mahdollisesti syntymässä olevista tulkkikuluista on hyvä sopia etukäteen kyseisen vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän kanssa. Paljonko tulkille maksetaan? Asioimistulkki on suorittanut aikuisten ammatillisen näyttötutkinnon. Koulutus kestää noin vuoden. Koulutettu asioimistulkki hoitaa luotettavasti ja hienotunteisesti asiakkaan ja viranomaisten välistä tulkkausta. Lisätietoa tutkinnosta www.oph.fi Tulkkien palkat vaihtelevat kunnittain ja henkilöittäin. Tulkki työskentelee joko itsenäisenä, freelancerina tai on työsuhteessa johonkin tulkkikeskukseen. Asioimistulkille maksetaan Joensuun seudulla noin 25-40 e/ tunti + matkakulut. Tulkille, jolla on tulkkauskielestä korkeakoulututkinto tai jonka työnä on sisällöltään erityisen vaativa tehtävä, esimerkiksi kriisi-, oikeudenkäynti, turvapaikkapuhuttelu tms., maksetaan yleensä korkeampaa korvausta. Tulkki ja tilaaja sopivat korvauksista keskenään. Minkälainen on hyvä tulkkaustilanne? Ennen asioimistilannetta sinun on hyvä varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukseen soveltuvat. Käänny keskustelukumppanisi puoleen puhuessasi, aivan kuten tekisit ilman tulkkia. Pidä puheessa taukoa, jotta tulkki ehtii tulkata sanomasi. Vältä mahdollisuuksien mukaan ammattislangia ja murteita. Tulkki tulkkaa viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun jättämättä mitään pois tai lisäämättä mitään asiaankuulumatonta. Hän ei itse osallistu keskusteluun. Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Tulkki ei esiinny puolestapuhujana eikä ylimääräisenä virkamiehenä. Hän on täysin puolueeton ja ehdottomasti vaitiolovelvollinen. Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä. Esim. kirjalliset käännökset kannattaa käännättää etukäteen. Tulkki voi tehdä tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Hän saattaa niin ikään pyytää puhujaa selvittämään sanomaansa. Jos tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa 10-15 minuutin tauko. Tauoista kannattaa sopia tulkin kanssa ennen asioimistilannetta. Pidä kiinni sovitusta aikataulusta. Tulkki ei voi myöhästyä seuraavasta tulkkauksesta siksi, että edellinen tulkkaus venyy. Käytä tulkkina ammattitulkkia, ei asiakkaan sukulaista, ystävää tai lasta. Läheisen ihmisen käyttäminen tulkkina ei ole suotavaa, koska asiat saattavat värittyä ja muuttua epäpätevän tulkin mielipiteiden mukaisiksi. Erityisesti lapsen rooli perheessä vääristyy jos hän toimii vanhempien tulkkina. Aikuiset päättävät aikuisten asioista ja lapsi saa olla lapsi. Anna tulkille etukäteen selvät ohjeet tulkkauspaikasta, käytettävästä ajasta ja tulkattavasta asiasta, jotta hän voi valmistautua tilanteeseen asianmukaisesti. Virallinen käännös Kääntämisen taksa riippuu niinikään kääntäjästä, joten kannattaa kysellä vaihtoehtoja. Yhden täyden tekstisivun lähtöhinta on noin 40-80 euroa. On hyvä tutkia, tarvitaanko asian hoidossa välttämättä virallinen käännös. Usein riittää, että käännös on tarkka, kieliopillisesti hyvin tehty ja koneella kirjoitettu. Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Suomessa hyväksytään viralliseksi käännökseksi vain Suomessa virallisen kääntäjän tutkinnon suorittaneen kääntäjän tekemä työ. Huom. Virallisen kääntäjän leima ei automaattisesti tarkoita että kääntäjä esimerkiksi suomesta venäjän kieleen olisi pätevä myös venäjästä suomen kielelle. Tutkinto suoritetaan aina suuntaansa. Yhteistä työtä helpottaa jos käsittelyn kohteena olevasta asiasta voidaan antaa asiakkaalle ja hänen perheelleen omankielinen esite. Monikielisten esitteiden teetättämisellä vältetään väärinymmärryksiä. Suomessa työskentelevät viralliset kääntäjät löydät osoitteesta http://kaino.kotus.fi/www.kaltk Myös tulkkikeskukset hoitavat käännösasioita. Yhteystietoja Joensuun seudulla Joensuun seudulla asuu useita tulkkeja, asioimistulkkeja ja virallisia kääntäjiä. Tulkkia tarvitsevat tahot voivat ottaa yhteyttä seuraaviin paikallisiin tahoihin: Joensuun seudun työvoimatoimisto 1. Työnantajapalvelut, 010-604 0765 2. Työnantaja voi etsiä tulkkia ja kääntäjää myös työvoimatoimistojen CV-netistä osoitteesta www.mol.fi ja siellä kohdasta CV-netti. Jos sinä tai ystäväsi haluatte työskennellä tulkkina tai kääntäjänä muistakaa ilmoittaa työvoimatoimistoonne, että työnhakutietoihinna lisätään kohtaan hakuammatti: tulkki. Lisäksi ilmoita kielet, joilla tulkkaat tai käännät virallisesti tai epävirallisesti. Epävirallisia käännöksiä tarvitaan myös paljon. On hyvä, jos olet esillä myös työvoimatoimistojen CV-netissä. Rekisteröidy ilmaiseksi www.mol.fi ja siellä kohdassa CV-netti. Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Vaikka et olisikaan rekisteröityneenä työvoimatoimistossa työttömäksi, on mahdollista olla työvoimatoimiston kautta sinua kiinnostavan työn hakijana. Joensuun kihlakunnan poliisilaitos/ulkomaalaislupapalvelut Susanna Karvinen, 013-245 5224 susanna.karvinen@poliisi.fi Kontiolahden Vastaanottokeskus Oy/turvapaikanhakijat Sosiaalityöntekijä Mikko Tanskanen, 013-894574 mikko.tanskanen@vok.kontiolahti.fi Toimisto/pakolaisohjaajat, 013-894571 Pohjois-Karjalan TE-keskus, työvoimaosasto Eija Ratinen, 010 6026 122 eija.ratinen@te-keskus.fi Kielipalveluja järjestävien tahojen yhteystietoja: Tulkkikeskukset (myös käännöstyöt) Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, 09-839 20020 Keski-Suomen tulkkikeskus, 014-626 672 Lahden seudun tulkkikeskus, 03-8183 282 Semantix Lingua Nordica Oy, 09-7740180 Pirkanmaan tulkkikeskus, 03-56577314 Pohjanmaan tulkkikeskus, 06-325 2941 Pohjois-Suomen tulkkipalvelu, 08-5584 1856 Turun seudun tulkkikeskus, 02-2626 321 Suomen tulkkien ja kääntäjien liitto, 09-445927, www.sktl.net Monikielistä lisätietoa löydät osoitteista: www.mopedkoulu.fi www.infopankki.fi www.sosiaaliportti.fi * 1.10.2007 lisätty maahanmuuttajaosio 10 Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Keskeisimmät tulkkausta säätelevät lait Ulkomaalaislaki 301/2004 / 203 Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos ulkomaalainen ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi: 1) turvapaikkamenettelyssä käsiteltävässä asiassa; 2) käännyttämistä tai maasta karkottamista koskevassa asiassa; taikka 3) asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen voi asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi huolehtia tulkitsemisesta tai kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallintotuomioistuimen velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta tai kääntämisestä säädetään hallintolainkäyttölaissa. Viranomaisen tai tuomioistuimen velvollisuus huolehtia kääntämisestä tai tulkitsemisesta ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn. Asianosaisella on oikeus saada häntä koskevasta päätöksestä tieto äidinkielellään tai kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän. Tieto päätöksestä annetaan tulkitsemalla tai kääntämällä. Hallintolaki 434/2003/ 26 Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: 1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai 2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä 11

Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa. Suomen ja ruotsin kieltä käyttävän oikeudesta viranomaisen järjestämään tulkkaukseen sekä käännökseen säädetään kielilaissa (423/2003). Tulkitsemisesta ja kääntämisestä saamen kielelle on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Viranomaisen on myös huolehdittava siitä, että muiden pohjoismaiden kansalaiset saavat sen käsiteltävissä asioissa tarvittavan tulkitsemis- ja käännösavun. Kielilaki 423/2003 10 Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta. 1 8 Oikeus tulkkaukseen Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu. Asianosaisen, joka 15 ja 16 :ssä tarkoitetussa asiassa haluaa tulkkausta, on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin. 12 Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 3 3 mom Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. 5 Potilaan tiedoksisaantioikeus Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta. Potilaan oikeudesta tarkastaa häntä itseään koskevat potilasasiakirjoissa olevat tiedot on voimassa, mitä henkilötietolain (523/1999) 26 28 :ssä säädetään. Potilaan oikeudesta tietojen saantiin on lisäksi voimassa, mitä siitä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 ja 12 :ssä. Satakieli tietoa tulkin käyttämisestä 13