SATULA-hanke Lapsi- ja perhepalvelut Omaishoito 21.3.2018
Lape muutosohjelmaa toteuttaa Satakunnassa tulevaisuus lapsissa- SATULA -hanke Kohdistuu kaikkiin neljään kehittämiskokonaisuuteen: 1) Toimintakulttuurin muutos 2) Perhekeskustoimintamallin toteuttaminen 3) Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena 4) Erityis- ja vaativamman tason palvelut 2
YK:n lapsen oikeuksien sopimus, arvot ja velvoitteet YK:n lapsen oikeuksien sopimus, arvot ja velvoitteet Syrjimättömyys Lapsen edun ensisijainen harkinta Oikeus elämään ja kehittymiseen Lapsen näkemyksen kunnioittaminen Alle 18-vuotias on lapsi. YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista. Komitea on antanut Suomelle erilaisia suosituksia, mm. kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa 3
Väestön jakautuminen Satakunnassa Alue Asukasmäärä (6/2017) Lapsiperheiden osuus Pohjois-Satakunnan alue 21 618 32.1 % Porin seutu, YTA alue: 101 720 34,1 % Rauman alue 39 711 35,4 % Keski-Satakunnan alue 29 763 35,5, % Eteläisen Satakunnan alue 29 533 34,4 % 4
SATULA-hanke 5
6
Yhteistyö SATULA-hankkeen, I & O kärkihankkeen ja vammaispalveluiden kanssa Lasten ja nuorten kohdalla keskitytään alle 18 vuotta täyttäneisiin tässä kokonaisuudessa, huomioiden lainsäädännön poikkeukset. Satakunnassa yhdenmukaiset kriteerit ja maksuluokat omaishoidontuelle. 7
Äidin kokemuksia erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen arjesta n. 15 työntekijää toiminut lapsen asioissa kenellä on vetovastuu? äiti yrittää järjestää moniammatillista työryhmää koolle äiti kokee, ettei voi päättää asioista kun yhteistyötahoja on monia joissa vedotaan siihen, että jonkun ammattiryhmän kannalta on jokin asia aiheellista tehdä pompottelua palveluiden välillä; vammaispalvelu ja lastensuojelu palveluntuottajiin on vaikea saada yhteyttä toivoisi kokonaisvaltaista kartoitusta lapsiperheiden palveluohjausta äitiä, isää ja muita sisaruksia ei ole tuettu riittävästi, erikseen tai yhdessä tuki kotiin aika, määrä eivät välttämättä kohtaa perheen tarvetta vanhemmilla huoli lapsista, ovat taustalla koko ajan järjestelmässä- heillä on huoli lapsista- eivät ole hankalia vanhempia- vaan vanhempia 8
Vanhemmuuden tuki lapsen hyvinvoinnin edistämisessä Vanhemmuuden tukea tulee korostaa: YK:n lapsen oikeudet velvoittaa julkishallintoa tukemaan lasten vanhempia kasvatus tehtävissään. Miten ammattilainen voi tukea vanhemmuutta paremmin: Huomioida lapsi keskiössä, lapsi edellä ei diagnoosi edellä Miten tuetaan perheitä ohjausta, neuvontaa, rinnallakulkemista perhetyötä tilapäishoitoa ym. Lapset puheeksi- menetelmä omaishoidon kokonaisuuteen? Varhainen tuki perheen tarpeista lähtien Lapsen hyvän kasvun turvaaminen Tuntea lapsen, nuoren ja mahdolliseen vammaansa liittyvät erityispiirteet arjessa 9
Moniammatillinen, monialainen ja monitoimijainen arviointi Moniammatillinen liittyy asiantuntijuuteen ja eri ammattilaisten yhteistyöhön erilaiset tiedon ja osaamisen näkökulmat yhdistyvät Monialainen perustana asiakaslähtöisyys: monialaisuutta tarvitaan, kun asiakas tarvitsee samanaikaisesti monenlaista apua Monitoimijainen lapsikeskeisyys, lapsi toimijana - yhdessä lapsen ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan ymmärrystä lapsen kokemasta todellisuudesta asiakkaat ja muut ei-ammattilaiset toimivat yhteistyössä aktiivisina osapuolina Monitoimijainen arviointi: Strukturoitu, eri palveluja yhteen sovittava ja systemaattinen arviointimalli ja yhteinen viitekehys, joka edistää lapsen ja perheen avun ja tuen kokonaisvaltaista kartoittamista perustason lähipalvelujen yhteistyönä tehtävässä tuen, hoidon ja palvelutarpeen arvioinnissa vahvistaa lastensuojelun ja erityispalvelujen piirissä olevien lasten ja perheiden avun ja tuen tarpeen selvittämistä yhteistyönä ja palvelujen sujuvampaa yhteen sovittamista selkiyttää asiakkuuden aikaista jatkuvaa arviointia Lähde: https://www.slideshare.net/thlfi/monitoimijainen-arviointi-16122016-lape-loppuseminaari-v2 10
Monitoimijaisen arvioinnin lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys Osallisuus Kokonaisvaltaisen tiedon rakentaminen tuen tarjoamisen perustaksi Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen Yhtenäiseen palvelusuunnitelmaan pääseminen Päällekkäisten arviointien vähentäminen eri arvioiden jatkumollisuus Arvioinnin tarkoitus on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen ja perheen elämäntilanteesta tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista Arviointi on jo itsessään lapsille ja perheille tukea Hyvin toteutettuna se auttaa perheitä näkemään oman tilanteensa selkeämmin jokaisen perheenjäsenen näkökulmasta Auttaa löytämään perheen omat ja lähipiirin vahvuudet ja voimavarat Ohjaa tarvittaessa sellaisen avun piiriin, jota perhe tuekseen tarvitsee Mäkelä Jukka: Monialainen ja monitoimijainen arviointi ja avun antaminen - yksi lapsi, yhteinen suunnitelma. Luettavissa:https://www.thl.fi/documents/605877/3674647/Monialainen+ja+monitoimijainen+arviointi+ja+avun+varmistaminen.pdf/fae7ad17-dbc7-42bf-a5e4-b5d4f3ae94a4 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131363/urn_isbn_978-952-302-749-7.pdf?sequence=1 11
12 12 Etunimi Sukunimi
Monitoimijaisuuden perusperiaatteita Arvion tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan miksi tekisin niin tai näin tai olisin tekemättä mitään Useimmiten arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea Perustason palveluissa arvioinnin tausta-ajatuksena on ensisijaisesti: tarvitaanko tukea, apua ja hoitoa universaaleissa palveluissa: äitiys- ja lastenneuvola, opiskeluhuolto, varhaiskasvatuksen ja koulun tehostettu tuki, nuorisotyö kohdennetuissa palveluissa: perhesosiaalityö Erityispalveluissa ajatukset suunnataan vahvemmin kysymykseen: mitä tukea, apua ja hoitoa tarvitaan mm. erikoissairaanhoito, lastensuojelu, sivistystoimen erityinen tuki, vammaispalvelut Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset oppivat luottamaan toisiinsa tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet tuntemaan toistensa työtä, käsittelemään keskinäisiä jännitteitään 13
Monitoimijaisen arvioinnin toteuttamistapoja 1. Hyödyntämällä ja kokoamalla yhteen jo olemassa olevaa tietoa (esim. matalan kynnyksen seuranta- ja arviointikäynneistä, pyytämällä lapsen tuntevien tahojen näkemyksiä lapsen tilanteesta) 2. Konsultoimalla toisia ammattilaisia 3. Sopimalla muista arvioinneista tai tutkimuksista, jotka täydentävät ja syventävät arvioinnin viitekehyksen osa-alueita ja teemoja ja liittävät nämä tiedot arvioinnin kokonaisuuteen 4. Toteuttamalla arviointi yhdessä työparina esimerkiksi toisen ammattilaisen kanssa tai 5. Toteuttamalla arviointi yhdessä useamman toimijan kanssa ja saman pöydän ääressä tai monitoimijaisessa tiimissä. 14 Etunimi Sukunimi 14
Mihin arvioinnin kehittämisellä pyritään? Yksi arviointi, yksi suunnitelma Kokonaisvaltainen tiedon rakentuminen tuen tarjoamisen perustaksi Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen Oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen Asiakaslähtöisyys, osallisuuden toteutuminen Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen Yhtenäinen asiakas-/hoito-/palvelusuunnitelma 15
Omaishoidon tuesta päättäessä ja tuen kokonaisuutta suunniteltaessa on päätöksentekoon osallistuvien ammattilaisten tärkeä tunnistaa kunkin omaishoitotilanteen yksilölliset piirteet: 1. Perhenäkökulma -> Palvelujärjestelmän tulisi tunnistaa omaishoitajan ja hoidettavan tilanteiden yhteen kietoutuminen ja sovittaa tukimuodot tähän kokonaisuuteen 2. Arjen näkökulma -> Omaishoito vaatii erityisiä voimavaroja, se on osa perheen jokapäiväistä arkea, johon tukitoimien tulisi luontevasti sulautua 3. Voimavaranäkökulma->Tarvittavan tuen suunnittelussa tulisi arvioida paitsi ongelmia ja avun tarpeita, myös perheen ja lähiverkoston olemassa olevia voimavaroja, toimintatapoja ja selviytymisstrategioita 4. Kulttuurinen näkökulma -> Perheellä ja palvelujärjestelmällä on erilaiset toimintakulttuurit ja siten myös erilaiset odotukset. Palvelujärjestelmän ja ammattilaisten tulisi pyrkiä tunnistamaan näitä eroja ja pohtimaan niiden merkitystä oman toimintansa kannalta 5. Yhteistyön näkökulma -> Omaishoitaja on ammattilaisten yhteistyökumppani 6. Prosessinäkökulma -> Omaishoitotilanne on muuttuva ja edellyttää siten tukijärjestelmän joustavuutta. -> huomioiden lapsi keskiössä Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30, Omaishoidon tuki Opas kuntien päättäjille ->asiakassuunnitelman / hoitosuunnitelman päivittäminen tulee olla säännöllistä ja tehdä monitoimijaisesti - huomioiden tarvittaessa mm. päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja peruspalvelut yhteisyössä lapsen ja nuoren muun verkoston kanssa varhaiskasvatus ja koulu ->omatyöntekijä tulee olla nimettynä ->omatyöntekijän yhteydenotot säännöllisiksi vähintään puolivuosittain jos ei muuta yhteydenpidon tarvetta ole ollut 16
SATULA hanketyöntekijät Projektipäällikkö Henna Kyhä 044-701 0060 Projektisuunnittelijat Petra Ahonen 044-701 6833 Mirja Isoviita 044-701 6832 Jonna Koivuniemi 044-701 6831 Heli Mäkelä 044-701 0061 Tiina Tenho 044-701 6830 Sähköpostit etunimi.sukunimi@pori.fi 17 17
Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Satasote SATULA -hanke 18 Etunimi Sukunimi