Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli Euroopassa Hallinnon koulutus 11.9.2018 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen
EU-oikeudellinen asema
Eläkkeiden näkökulmasta tärkeät EU:n perusarvot ja -oikeudet EU on sosiaalinen markkinatalous, jossa päävastuut ovat jäsenvaltioilla Perusoikeuskirja tasa-arvo, syrjimättömyys, vanhuus, etc. Perusvapaudet sisämarkkinoiden toimivuus työvoiman liikkuvuus Sosiaalinen ulottuvuus riittävä sosiaalinen suojelu, köyhyyden ehkäiseminen korkea työllisyys Kestävä julkisen talouden pito talous- ja työllisyyspolitiikoiden koordinointi 3
Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on? Pilari I Sosiaaliturva Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk. pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista. Lakisääteinen sosiaaliturva Pakollinen Kollektiivinen riskienjako Rahoitettu veroilla tai maksuilla Suomen työeläke. Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Perustuu työmarkkinasopimukseen Pakollinen tai vapaaehtoinen Yksityisesti hallinnoitu Pilari III Lisäeläkkeet Yksityinen eläkesäästäminen Vapaaehtoinen 4
Vanhuuden toimeentulon palapeli OECD-maissa 5 OECD: Pensions at glance 2017
Miksi suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen? Suomen työeläkejärjestelmä Vahva lakisääteinen ansioturva, etuusperusteinen, kattava, tasaarvoinen, edistää työvoiman liikkuvuutta Osittain rahastoiva, kollektiivinen vastuu Suomi on hybridimalli Työeläkevakuuttajat Yhdistelmä kilpailua ja sosiaalivakuutusta yks. sekt. Sijoitusriskiä osin vakuuttajien yhteisillä hartioilla Konkurssiyhteisvastuu Toimineet kansallisen, laadukkaan ja riskiperusteisen vakavaraisuussääntelyn alaisina yli 20 vuotta Pilari I Sosiaaliturva Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Suomi luottaa vahvaan ykköspilariin. Pilari III Lisäeläkkeet 6
II- ja III-pilarien eläketoimijoilla on EU-tason sääntelyä/valvontaa sekä myös sisämarkkinat.
Entä perinteiseen pilarimalliin sopimattomat? UK, valtiollinen NEST default rahasto, DK, ATP/NOW Pension I-pilari Skandinavia, Itä- Eurooppa, pakolliset eläketilit II-pilari III-pilari Entä jos toimijat vakuutusyhtiöitä? EIOPA, komission ehdotus asetukseksi: PEPP, pan-eurooppalainen eläketuote?
Työeläke ei kuulu EU:n sisämarkkinoilla kilpailtavien vakuutusmuotojen piiriin, vaikka toimeenpano on osittain yksityistä. Asiasta on sovittu EU-jäsenyyden yhteydessä.
EY-liittymissopimuksen ehdot yksityisalojen työeläkevakuuttajille Vain eläketoiminta on sallittua TEL-toiminta eriytetään muusta vakuutustoiminnasta. Syrjimättömyys Jäsenvaltioiden vakuutusyhtiöt voivat toimia Suomessa, mutta samoin edellytyksin kuin kotimaiset toimijat. 10
Mitä muita oikeudellisen aseman palomuuriin sisältyy? EY-liittymissopimuksen jälkeen vastaava rajaus on liitetty SII:een huom. EU:n vapaakauppasopimukset. Sosiaaliturvan koordinaatioasetus (perusasetus 883/2004, 987/2009) rajaa pois II-pilarin eläkkeiden regulaatiosta ja valvonnasta. Työeläkelaitosten luokitus kt-tilipidossa sosiaaliturvarahastoihin (EKT2010, S. 1314) juontuu Eurostatin päätökseen v. 1997 makrovakausvalvonnan kehittyminen? 11
Liittymissopimuksen rajaus ei tarkoita vapautusta muusta EUlainsäädännöstä.
Mitä vakiintunut käytäntö mahdollistaa Työeläketoiminnan Suomessa, kotimaan säännöillä ja valvonnassa Kollektiivisen riskien jakamisen Sijoitustoiminnan riskien ja potentiaalisten tuottojen kansallisen määrittelyn Työeläkerahastoinnin tilastoinnin julkiseen talouteen Työmarkkinaosapuolten rooli työeläkeyhtiöiden hallinnossa 13
Osio II
Eläkepolitiikka EU:ssa
Trendit eläkekeskustelussa EU:ssa Väestön vanhenemisen tsunami Sosiaaliturvaan pääsy Uusi työ! EMU:n kehittäminen momentum? Makrovakausvalvonta ei-pankkisektorilla Vastuullinen sijoittaminen Lisäeläkkeet PEPP yksilön vastuu? Työvoiman liikkuvuus koordinaatio ja lähetyt työnt. CMU ja investoinnit Vakavaraisuus ja vastuiden diskonttaus (jäsenvaltiot). 16
Eläkeuudistusten trendit EU-maissa Tuunataan olemassa olevaa Varhaiseläkereittien vähentäminen ja eläkeiän nosto. Siirtymäaikojen jälkeen 67-v alkaa olla uusi normaali. Tanskassa mennään ehkä pisimmälle 72-vuotta (2050). Lisätään automatiikkaa Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen. Eläkkeen tason/indeksien sitominen rahoituksen kestävyyteen. Isot muutokset/järjestelmämuutokset Etuusperusteinen eläke maksuperusteinen eläke välimuodot esim. SWE. Annuiteetti könttänostot esim. UK Lakisääteisten, yksilöllisten eläketilien sosialisointi esim. HU ja PL Eläkerahastojen konsolidaatio esim. NL ja EL
Miksi EU:ta kiinnostaa eläkkeet? Kestävyys = rahoituksellisesti kestävät eläkejärjestelmät Riittävyys = riittävät eläke-etuudet Talouden näkökulma: väestörakenteen muutos julkisen talouden kustannukset rahastoimattomat eläkevastuut työmarkkinat (mm. eläkeikä) Sosiaalinen näkökulma: turvattu vanhuuden toimeentulo, eläkeköyhyyden kitkeminen sukupuolten eläkekuilu työllisyys tulevien eläkkeiden näkökulmasta Sosiaaliturvan piiriin pääsy: itsensätyöllistäjät? 18
EU:n eläkepolitiikkaa: komissio EU:n suuntana: jyvittää eläkkeet kaikkien kolmen pilarin varaan Vastuiden jakaminen kehittämisen painopisteenä lisäeläkkeet* Miksi? Pilari I Sosiaaliturva Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Pilari III Lisäeläkkeet Käytäntö monissa EU-maissa, linjassa vapaan kilpailun periaatteen kanssa Julkisten talouksien huono tilanne työuran ja eläkeajan terve suhde, työurien pidentäminen 19 * esim. valkoinen kirja eläkkeistä
Lisäeläkkeet voivat täydentää lakisääteisiä eläkkeitä, mutta eivät korvata niitä
Eläkepolitiikka EU:ssa: etujärjestöt Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) lääke lisäeläkkeiden edistäminen. EU-tason eläke-etujärjestöillä kaksijakoinen suhtautuminen: a. mahdollisuus vahvistaa II-pilarin roolia b. toisaalta sisältää myös lisäsääntelyä IORP-alalle? c. miten suhtautua III-pilarin edistämiseen (PEPP)? Finanssiala näkee mahdollisuuden III-pilarin eläkkeiden edistämiseen. Komission eläkkeiden riittävyysraportti ja ikääntymisraportti tulkinnat (2015) jatkavat samalla linjalla Haavoittuvat ryhmät ja sosiaaliturvaan pääsy? Kuka puolustaa EU-tasolla vahvasti I-pilarin eläkkeitä ja kattavaa eläketurvaa? 21
Työllisyys- ja sosiaaliasioissa pääasiallinen vastuu on jäsenvaltioilla, mutta taloudenpidon ohjausta on lisätty.
Työeläkejärjestelmä on talouskoordinaation vaikutuspiirissä Kokonaistaloudellinen kansantalouden ohjaus velkakriisien ehkäisy. Vahvistettu ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä Suomi on ollut vaarassa rikkoa EMU-kriteerejä Työeläkerahastoinnin jäämällä keskeinen vaikutus julkisyhteisöjen alijäämätavoitteeseen. Annetaan vuosittain maakohtaisia suosituksia talouspolitiikan ohjausjaksossa. Myös eläkkeet mukana. Selitä tai toteuta periaate. Kestävyys/finanssipolitiikka painottuu, I-pilarin suosituksia enimmäkseen. FIN linjassa eläkeuudistuksen jälkeen eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen. 23
Valtiovarainvaliokunta: työeläkejärjestelmään tehdään rahoitusasemaa parantavia muutoksia (kansallisesti) vain jos se on tarpeen sen oman kestävyyden kannalta
MEGA eli Make Europe Great Again?
EMU:n kehittämisen osa-alueet EMU:n kehittämisen osa-alueet (komissio 2017): - finanssimarkkinat (pankkiunioni, CMU) - fiskaaliunioni (suhdanteiden tasaus, säännöt) - päätöksenteko (rakenteet ja legitimiteetti) Sosiaalinen ulottuvuus: - Vastapaino talouskurille: - jäsenvaltioiden hyvinvointimittarit ja todellinen lähentyminen - Mitä tehdään EU-tasolla ja mitä kansallisella? - Työmarkkinoiden muutoksen ja ikääntymisen megatrendit - Myös eläkkeet ovat osa sosiaalista pilaria Valtioneuvosto on linjannut syksyllä 2017 FIN kantoja Käytännössä hallitusohjelman mukainen tiukka linja. FIN PJ kausi on Q3-Q4 2019! 26
EMU:n syventyminen ja eläkkeet Riskienjaon lisääminen toisi paineita keskittää euromaiden päätöksentekoa unionitasolle sekä ohjata voimakkaammin rakenteellisia uudistuksia. Toimivalta eläkejärjestelmien designista ja uudistamisesta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Eläkelupaus ei ole suhdanneilmiö, vaan pitkän aikavälin yhteiskuntasopimus, mikä on rakennettu kansallisten instituutioiden pohjalle. Työeläkkeiden rahoitukseen korvamerkityt varat ja maksut tulee pitää mahdollisten suhdannetasaajien ulkopuolella. 27
Euro on tärkeä työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan riskien vähentämisessä, mutta myös eläkeläisille hintavakauden säilyttäjänä.
Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys EU-vertailussa
Euroopan harmaa tsunami vaikuttaa talouteen ja kulttuuriin 30 Lähde: Ageing report EU 2018
Euroopan painoarvo pienenee: väestö ja geopolitiikka 31 Lähde: Ageing report EU 2018
Elatussuhteet jäsenmaissa EU28: apokalyptinen demografia? 32 Lähde: Ageing report EU 2018
Eurooppa vanhenee ja paine eläkejärjestelmiä kohtaan kasvaa (Vanhushuoltosuhteet (65+/15-64) 33 Lähde: Ageing report EU 2018
Ikäsidonnaisten menojen jakautuminen EU28 34 Lähde: Ageing report EU 2018
Julkiset eläkemenot Euroopassa 2016-2070: isoja uudistuksia on jo tehty, mutta 35 Lähde: Adequacy report EU 2015
Jäsenvaltioiden (EU28) kiinnostus kohdistuu pitkästä aikaa myös eläkkeiden riittävyyteen
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi keskitasoa, mutta hyvin vähän aitoa puutetta 37 Lähde: Riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
OECD-maat tuloköyhyys iän mukaan (50% mediaanitulosta) 38 OECD: Pensions at glance 2017
Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v) EU-28: Suomi keskitasoa toistaiseksi 39 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
Korvausasteiden ennusteet laskusuunnassa monissa jäsenmaissa v. 2016 vs. 2056 40 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
Useissa EU-maissa nuoret joutuvat jatkamaan huomattavasti nykyistä pidempään työssä, mikä sekään ei välttämättä riitä nykyisen tasoisiin eläkkeisiin
Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä on edelleen leveä 42 Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018: Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
EU vs. Suomi eläkkeiden riittävyyden osalta (2018) Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa aika hyvin verrattuna muihin. Työmarkkinoilla haavoittuvat ryhmien eläketurvan kattavuutta pitää edistää. Työllisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sukupuolten eläkekuilu pienemmäksi Suomi: Ei välitöntä tarvetta työeläkeuudistukselle. Suomi: Minimieläkkeiden tason nosto (takuueläke erityisesti) tärkeintä, entä kannustinongelmat? Suomi: köyhyyskuilu on matala. Entä palveluiden huomioiminen? Suomi: Suomi on pienten tuloerojen maa +65-vuotiaissa. Suomi: OVE saattaa muodostua ansaksi pienituloisille? 43
Lopuksi EY-liittymissopimuksen rajauksen kanssa (myös kauppasopimukset) pitää olla tarkkana, vaikka asema on vakiintunut. Eläkeuudistus 2017 kelpaa myös komissiolle ja on jopa malliesimerkki Euroopassa. Etuusperusteinen ansioeläke on monissa maissa jo luksusta. Suomi pärjää taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden vertailussa kohtuullisen hyvin. Eläkejärjestelmiä on uudistettu voimakkaasti Euroopassa. Suomessa ikäsidonnaisten menojen kasvu erityisesti sote-puolella. EMU:n kehittäminen osa kokonaispakettia. GER/FRA akselin kunnianhimoa rajoittaa sisäpolitiikka vaalivuosi 2019? 44
Kiitos! Janne Pelkonen janne.pelkonen@tela.fi