Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Samankaltaiset tiedostot
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. huhtikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. toukokuuta 2018 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. toukokuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 681 final. Liite: COM(2016) 681 final /16 akv DG G 2A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 116 final LIITTEET 1 4.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. toukokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. lokakuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. toukokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. syyskuuta 2016 (OR. en)

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 160 final

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

SAK AKAVA STTK

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. helmikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. toukokuuta 2018 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. helmikuuta 2016 (OR. en)

Oikeudellisten asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

A8-0317/11

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2019) 462 final. Liite: COM(2019) 462 final 13089/19 RELEX.1.B

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2018 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 512 final LIITE 1 OSA 1/2.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2017) 6339 final. Liite: C(2017) 6339 final /17 akv DG C 1

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. syyskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 408 final LIITE 1.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Vero-osasto Tarja Järvinen ja Marianne Malmgrén Eduskunta, valtiovarainvaliokunnan verojaoston kuuleminen

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 595 final.

Transkriptio:

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0337 (CNS) 13730/16 ADD 3 SC 170 IA 99 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 26. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri SWD(2016) 342 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotukset neuvoston direktiiveiksi yhteisestä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja SWD(2016) 342 final. Liite: SWD(2016) 342 final 13730/16 ADD 3 mh DG G 2B

EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.10.2016 SWD(2016) 342 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotukset neuvoston direktiiveiksi yhteisestä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta {COM(2016) 683 final} {SWD(2016) 341 final}

Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä Vaikutustenarviointi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) A. Toimenpiteen tarve Miksi? Mihin ongelmaan puututaan? Enintään 11 riviä EU:ssa tällä hetkellä käytössä olevat 28 erilaista yhteisöverojärjestelmää luovat mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun, millä on kielteinen vaikutus verovelvollisten moraaliin ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Tällainen hajanaisuus verotuksessa nostaa säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hankaloittaa investointien tekemistä. Useimpien jäsenvaltioiden verojärjestelmissä suositaan velkarahoitusta omalla pääomalla rahoittamiseen verrattuna, mikä nostaa velkaantumistasoa ja heikentää talouden kestokykyä. Lisäksi EU:ssa toimivat yritykset eivät sijoita tarpeeksi tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) muihin suuriin talouksiin verrattuna. Näiden ongelmien osasyynä on yritystoiminnan kansainvälistyminen ja voittojen lisääntynyt siirreltävyys. Samaan aikaan veropohjista päätetään kansallisella tasolla. Tämä luo jäsenvaltioille kannustimia veropohjiensa yksipuoliseen suojaamiseen ja liikkuvan veropohjan houkuttelemiseen. Näitä keskeisiä ongelmia ei voida ratkaista yksipuolisilla toimilla. Yksipuoliset toimet hankaloittavat asiaa edelleen, mikä heikentää sisämarkkinoiden kehittymistä ja luo esteitä investoinneille ja kasvulle. Yrityksiin tämä vaikuttaa eri tavoin: rajatylittävään toimintaan osallistuvat yritykset kärsivät korkeista säännösten noudattamiskustannuksista kun taas aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat tahot hyötyvät tilanteesta muiden yritysten ja kansalaisten kustannuksella. Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan? Enintään 8 riviä Yksi tärkeä tavoite on parantaa verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta ottamalla käsittelyyn joitakin yhteisöverotuksen kiertämiseen johtaneita tekijöitä. Tämän pitäisi i) vähentää merkittävästi rajatylittävää verosuunnittelua, ii) luoda kansallisille ja monikansallisille yrityksille tasavertaisemmat toimintaolosuhteet, iii) varmistaa, että yritykset maksavat oikeudenmukaisen osuuden verorasituksesta, ja iv) parantaa verovelvollisten moraalia yleensä. Aloitteella pyritään myös edistämään kasvua ja lisäämään investointeja i) yksinkertaistamalla EU:n monimutkaista yhteisöverojärjestelmää säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi ja hallinnollisen taakan pienentämiseksi, ii) poistamalla kaksinkertaisen verotuksen riskejä ja muita syrjiviä ja rajoittavia tekijöitä, iii) vähentämällä verotuksesta johtuvia vääristymiä investointi- ja rahoituspäätöksissä ja iv) luomalla kannustimia investointien tekemiseen EU:ssa muun muassa tukemalla tutkimusta ja kehitystä ja innovointia. Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? Enintään 7 riviä EU:ssa saataisiin lisäarvoa siitä, että pääoman liikkuvuus unionissa paranisi edelleen, jos vähennettäisiin säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kansainväliseen verotukseen liittyviä esteitä. Lisäksi EU:n toimilla varmistetaan, että monikansalliset yritykset eivät EU:hun sijoittuvassa toiminnassaan pysty välttämään oikeudenmukaista verotusta. Yhteinen lähestymistapa EU:n yhteisöveropohjaan edistää verotuksen ja arvonmuodostuksen välisen yhteyden palauttamista ennalleen. B. Ratkaisut Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? Enintään 14 riviä Tarkasteltavana ollut toimintapoliittinen päävaihtoehto on ehdotus yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB). Keskeinen valinta oli tällaisen veropohjan laajuus eli tehdäänkö CCCTB:stä pakollinen kaikille yrityksille vai sovelletaanko sitä vain osaan yrityksistä. Harkinnassa oli useita vaihtoehtoja, joilla puututtaisiin siihen, että nykyisissä verojärjestelmissä suositaan velanottoa. Valittavissa oli kaksi keskeistä toimintatapaa: sallitaan niin velkarahoituksen kuin oman pääoman ehtoisen rahoituksen vähennyskelpoisuus tai kielletään se molemmilta. T&K-kannustimien osalta keskeisissä vaihtoehdoissa harkittiin T&K-investointimenojen eriasteisia verovähennyksiä. Eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui CCCTB, joka on pakollinen suurille yhtiöille ja jossa on mahdollista tehdä ns. kasvu- ja investointivähennys ja jossa T&K-menot ovat vähennyskelpoisia. Kasvu- ja investointivähennyksessä velan ja oman pääoman rahoituskustannukset voidaan 2

vähentää tiettyjen enimmäismäärien rajoissa väärinkäytön ja verosuunnittelun välttämiseksi. T&K-menojen vähennyksen tarkoituksena on vähintään säilyttää nykyiset T&K-verokannustimet. Arvioinnin mukaan CCCTB:llä on selkeitä etuja verrattuna siihen vaihtoehtoon, ettei toimia toteutettaisi. Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? Enintään 7 riviä Kaikki sidosryhmät antoivat tukensa CCCTB:tä koskevan ehdotuksen antamiselle uudelleen. Eniten tukea saatiin kansalaisjärjestöiltä, yksityishenkilöiltä ja muilta kuulemiseen osallistuneilta henkilöitä sekä yrityksiltä ja erityisesti pk-yrityksiltä. Kansalaisjärjestöt, pk-yritykset ja yksityishenkilöt puolsivat myös voimakkaasti sitä, että CCCTB:stä tehtäisiin (osittain) pakollinen; suuryritykset puolestaan vastustivat sitä. Toisaalta sidosryhmien selvä enemmistö kannatti mahdollisuutta soveltaa CCCTB:tä vapaaehtoisesti. Niin pienet kuin suuret yritykset tukivat vahvasti tutkimuksen ja kehityksen suotuisaa kohtelua ja kannattivat velanoton suosimiseen puuttumista myöntämällä pääomaa koskeva verohelpotus ehdotuksen uudelleen antamisen yhteydessä. C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? Enintään 12 riviä Parhaana pidetyn vaihtoehdon toteuttamisen odotetaan lisäävän verojärjestelmien oikeudenmukaisuutta ja luovan tasapuoliset toimintaedellytykset sen ansiosta, että poistetaan tosiasiallisesti aggressiivisen verosuunnittelun kannustimet EU:ssa. Näin olisi helpompaa varmistaa, että yhtiöt maksavat oikeudenmukaisen osuuden verorasituksesta, ja lisätä verovelvollisten moraalia. Lisäksi rajatylittävät verotukselliset esteet voitaisiin poistaa tehokkaasti EU:ssa. Vääristymät yritysten tekemissä rahoituspäätöksissä vähenevät kasvu- ja investointivähennyksen ansiosta, sillä kyseinen vähennys tuo oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja velkarahoituksen samaan asemaan. T&K-verokannustimia ei pelkästään säilytetä vaan niitä parannetaan ja virtaviivaistetaan. Tästä ehdotuksesta odotetaan koituvan positiivista taloudellista hyötyä. CCCTB, johon sisältyy kasvu- ja investointivähennys, lisäisi investointeja jopa 3,4 prosenttia ja työllisyyttä 0,6 prosenttia. Kasvu kiihtyisi kaiken kaikkiaan noin 1,2 prosenttia. Säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten odotetaan alenevan (10 % säännösten noudattamiseen kuluvassa ajassa ja 2,5 % säännösten noudattamisesta aiheutuvissa kustannuksissa). Tytäryhtiön perustamiskustannukset alenisivat jopa 67 prosenttia, minkä ansiosta yritysten (myös pk-yritysten) olisi helpompi lähteä ulkomaille. Parhaana pidetystä vaihtoehdosta ei odoteta aiheutuvan ympäristövaikutuksia. Myös yhteiskunnalliset vaikutukset ovat rajalliset. Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? Enintään 12 riviä Ehdotuksen kustannusvaikutukset kansallisiin verotuloihin riippuvat siitä, miten jäsenvaltiot mukauttavat verokantojaan uuteen veropohjaan, ja siitä, minkä suuruinen kasvulle ja investoinneille sekä T&K-kannustimille myönnettävä verovähennys on. Parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon liittyvät säännösten noudattamisesta aiheutuvat ja hallinnolliset kustannukset johtuvat pääasiassa siirtymisestä olemassa olevista yhteisöverojärjestelmistä CCCTB:hen. Nämä kustannukset tulevat kuitenkin maksettavaksi vain kerran. Saatavilla ei ole määrällistä tietoa siitä, millaisia kustannuksia veroviranomaisille aiheutuu tietyn veron hallinnoinnista tai uuden veron käyttöönotosta. Syynä on se, että useimmat verojärjestelmät (ja niihin liittyvät ITjärjestelmät) on organisoitu tehtävien perusteella eikä enää verotyypin mukaan. Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset? Enintään 8 riviä Yhteinen yhtiöveropohja on pakollinen suurille yrityksille, ja sitä on sovellettava niihin pakollisesti. Tämä on suuri muutos kyseisille yrityksille, ja se luo EU:hun tasavertaisemmat liiketoimintaedellytykset. Muilla yrityksillä on mahdollisuus soveltaa CCCTB:tä vapaaehtoisesti, eikä ehdotuksesta näin ollen aiheudu niille välittömiä vaikutuksia, jos ne päättävät jatkaa kansallisen järjestelmän käyttöä. Yritykset soveltavat CCCTB:tä, jos ne katsovat, että se tarjoaa etuja, kuten säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen. Näin ollen sen vaikutus on myönteinen. Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? Enintään 4 riviä Ehdotuksella on kaksi suoraa vaikutusta verotuloihin. CCCTB:llä muutetaan veropohjan laskemista koskevia sääntöjä kansallisiin järjestelmiin verrattuna, minkä seurauksena veropohja pienenee useimmissa 3

jäsenvaltioissa. Lisäksi monikansallisten yhtiöiden veropohja jaetaan jäsenvaltioiden kesken sellaisen kaavan avulla, jolla mitataan taloudellista toimintaa työvoiman, pääomakannan ja myynnin perusteella. On kuitenkin vaikea ennustaa, mitä lopulliset muutokset tulevat tarkalleen ottaen olemaan, koska vaikutukset verotuloihin riippuvat myös siitä, kuinka jäsenvaltiot mukauttavat verokantojaan vastauksena uuteen veropohjaan, ja siitä, kuinka yritysten käyttäytyminen muuttuu. Kaiken kaikkiaan kansallisten verojärjestelmien ja CCCTB:n soveltaminen rinnakkain lisää veroviranomaisten hallinnollista rasitetta, sillä niiden täytyy hallinnoida kahta, vaikkakin toisiaan muistuttavaa verojärjestelmää. Monikansallisten yritysten on kuitenkin tehtävä EU:ssa vain yksi veroilmoitus, mikä vähentää veroviranomaisten hallinnollista rasitetta, ja siirtohinnoitteluasiakirjojen hallinnointi vähenee huomattavasti. Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? Enintään 6 riviä CCCTB tekee EU:sta houkuttelevamman investointikohteen. EU:hun investointien tekemistä suunnittelevien sijoittajien ei tarvitse analysoida ja arvioida 28 verojärjestelmän eroja ja niihin liittyviä säännöksiä, mikä alentaa säännösten noudattamisesta aiheutuvia ja hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi veropohja, johon kuuluu T&Kkannustimia ja kasvu- ja investointivähennys, lisää EU:n kilpailukykyä, koska investoinnit ovat tuottavampia ja talouden kestokyky parempi. D. Seuranta Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen? Enintään 4 riviä Toimenpidettä tarkastellaan 3 5 vuoden kuluttua sen toteuttamisesta. Tällainen määräaika on kohtuullinen, koska niin yritysten kuin veroviranomaisten on sopeuduttava muutokseen ja viranomaiset tarvitsevat aikaa myös asiaankuuluvien tietojen toimittamiseen. 4