Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Anttila Tarja, Ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.2.2018
Pilaantuneiden maiden historiaa Suomessa 1985 1989-94 1994 2000 2005 2007 2008 selvitys riskikaatopaikoista valtakunnallinen SAMASE-projekti jätelaki voimaan -luvun alussa saastuneiden maiden sijaan alettiin käyttämään pilaantuneet maa-alueet Maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) vna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) MATTI yleiseen käyttöön 2
Keskeiset käsitteet Maa-aines Maa-aineksella tarkoitetaan kallio- tai maaperän ainesta, joka on kaivettu (= irrotettu) rakentamisen tai muun vastaavan toiminnan yhteydessä. Maa-aines voi olla orgaanista tai epäorgaanista tai niiden seosta. Pilaantumaton maa-aines Pilaantumattoman maa-aineksen käsitteelle ei ole lainsäädännössä vahvistettua yleispätevää määritelmää. Ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten perusteella pilaantumattoman maa-aineksen voidaan katsoa tarkoittavan maaperästä kaivettua maa-ainesta, joka on luonnontilaista tai joka ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 3
Keskeiset käsitteet Pilaantunut maaperä Pilaantuneella maaperällä tarkoitetaan maaperästä kaivamatonta maaainesta, jossa ihmistoiminnasta maaperään joutuneet haitalliset aineet aiheuttavat haittaa tai merkityksellisen riskin ympäristölle tai terveydelle alueen nykyisessä ja/tai tulevassa käytössä (PIMA-ohje). Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007, PIMA-asetus) mukaisesti tapauskohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Asetuksessa annetaan kullekin haitta-aineelle kolme pitoisuusarvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo - Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haittaainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kynnysarvoa sovelletaan herkissä kohteissa, joita ovat mm. pohjavesialueet, ravintokasvien viljelyalueet 4
Keskeiset käsitteet Pilaantunut maaperä Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo - Alempaa ohjearvoa sovelletaan mm. tavanomaisessa maankäytössä joita ovat mm. asuinkäyttö ja virkistysalueet - Ylempää ohjearvoa sovelletaan alueille, jotka ovat teollisuus-, varastotai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena. PIMA-asetuksen Liite 5
Haitta-aineita ja niiden lähteitä Toimiala Mahdolliset haitta-aineet Haitta-aineiden lähteet Polttoaineen jakelu Öljyhiilivedyt, Pb, MTBE, TAME polttoaineet ja niiden lisäaineet Korjaamot, maalaamot ja öljyhiilivedyt, metallit (mm. Pb,Cu) jäteöljyt, akut, kaapeleiden muovit romuttamot dioksiinit ja furaanit sekä PCB:t kondensaattorit ja muuntajat, liuottimet, maalit ja ruosteenestoaineet Sahat ja kyllästämöt kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit, kyllästys- ja puunsuoja-aineet Metalliteollisuus PAH-yhdisteet, As, Cu, Cr (raskas)metallit, öljyhiilivedyt, liuottimet ja syanidit Ampumaradat Pb, Sb, As luodit ja haulit Kaatopaikat lähes mitä vain, esim. syanidit raskasmetallit tai hiilivety-yhdisteet Muut teollisuuden alat, esim. - Kemianteollisuus raskasmetallit ja liuottimet Muu toiminta, esim. - Kemialliset pesulat -perkloorietyleeni pesuaineet 6
Pilaantuneen maaperän huomioiminen kaavoituksessa Alueen pilaantuneisuus asettaa yleensä rajoitteita maankäytölle > huomioon myös kaavoittamisessa Lainsäädännössä ei suoraan kaavojen sisältövaatimuksia pilaantumiseen liittyen, mutta turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luominen ovat yleis- ja asemakaavojen perusvaatimuksia Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tulisi selvittää suurimmat ja maankäytön suunnittelua rajoittavimmat saastuneet kohteet > käsitys pilaantuneiden alueiden aiheuttamista vaikutuksista ja kustannuksista. 7
8 Kaavan perusselvitysvaiheessa on päätettävä, soveltuuko ko. alue lainkaan esim. asuinkäyttöön Toisaalta alueelle voidaan sijoittaa toimintoja, jotka eivät edellytä perusteellista puhdistamista. Rakentamisen edellytysten täyttyminen arvioidaan joko kaavoitus- tai rakennusluvan myöntämisvaiheessa - kaavassa voidaan edellyttää maaperän tutkimista ennen rakennusluvan myöntämistä ja puhdistettavaksi ennen rakentamisen aloittamista - kaavaa ei hyväksytä ennen alueen puhdistamista tai siihen tulee määräyksiä alueen puhdistamisesta (esim. Hollihaan puistoalue)
Kaavan kustannusvaikutukset Maaperän pilaantuneisuus voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia ja rajoittaa alueen rakentamismahdollisuuksia (esim. Lipporanta) Pilaantuneisuus huomioon ottavalla maankäytön suunnittelulla ja sen yhteydessä tapahtuvalla riskinhallintavaihtoehtojen vertailulla on usein mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Kaavatyön aikana olisi hyvä selvittää myös pilaantuneen maaperän kunnostamiskustannukset > jonka jälkeen voidaan päättää, onko kaavaa järkevää toteuttaa 9
Pilaantuneiden maa-alueiden esiselvitys Tiedossa olevat pilaantuneet kohteet löytyvät ympäristökarttapalvelu Karpalosta https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlightviewer.aspx Tietoja kohteista löytyy MATTI-järjestelmästä (kunnilla lukuoikeus). Tietojärjestelmät tulevat kuitenkin muuttumaan lähivuosina Tarkempia tietoja kohteista voi kysyä ELY-keskukselta Kaikkia kohteita ei ole MATTI-järjestelmässä, joten tarvittaessa alueen toimintahistoria ja mahdollinen maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää Jos historiatietojen mukaan pilaantuminen alueella mahdollista, tulisi katsoa pilaantuneisuuden arviointitarve 10
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen PIMA-yhteyshenkilöt Ylitarkastaja Tarja Anttila, tarja.anttila@ely-keskus.fi Ylitarkastaja Maria Säkkinen, maria.sakkinen@elykeskus.fi MATTI-kohderaporttipyynnöt: Mika Kastell, mika.kastell@ely-keskus.fi 11