MASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen maarakentamiskohteissa Väylät Kentät Vallit Täytöt Teollisuus- ja varastorakennusten maaperustukset Sisältää välivarastoinnin ja stabiloinnin jätesideaineilla Pois rajattu herkät alueet (mm. pohjavesialueet), kaivannaisjätteet sekä ainesten hyödyntäminen kaivukohteessa PIMA-ilmoituksella 2

3 Mitä on maa-ainesjäte? Sen lisäksi mitä jätelain 5 :n 1 momentissa säädetään, maa-aineserää pidetään maa-ainesjätteenä, jos: 1. sen edustava haitallisen aineen pitoisuus ylittää liitteessä 2 säädetyn kynnysarvon ja taustapitoisuuden; 2. se sisältää enemmän kuin yhden (kaksi?) paino-tai tilavuusprosentin maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta; tai 3. sillä on muita ominaisuuksia, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Maa-aineserää, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta joka ei sisällä haitallisia aineita ja jolla ei ole muita ympäristölle haitallisia ominaisuuksia, pidetään pilaantumattomana maaainesjätteenä. 3

4 Maa-aines(jäte) Rakentamistoimien tai muun vastaavan toiminnan aikana pois kaivettu maaaines ja muu luonnosta peräisin oleva aines, joka ei ole pilaantunut ja joka käytetään varmasti ja jokseenkin välittömästi sellaisenaan taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä rakentamistarkoituksiin kaivupaikalla tai muualla täyttää harvoin jätteen yleiset tunnusmerkit (HE 199/2010) (Myös YM muistio ) Pilaantumattomuus, varmuus, suunnitelmallisuus ja muuntamattomuus Pilaantumaton maa-aineskin (ei sisällä muita aineksia) voi joissain tapauksissa olla maa-ainesjätettä, jos edellä mainitut ehdot eivät täyty 4

5 Eli mitä aineksia MASA siis koskee? Maa-ainesjätettä, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon tai taustapitoisuuden, mutta alittavat raja-arvon (asetuksen liite 2) Pilaantumatonta maa-ainesjätettä, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta (max 20 %), mutta joka ei sisällä haitallisia aineita ja jolla ei ole muita ympäristölle haitallisia ominaisuuksia Asetuksen mukaisilla jäteaineksilla stabiloidut maa-ainekset ja maa-ainesjätteet Myös sellainen pilaantumaton maa-aines, joka joissain tapauksissa luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi (vrt. varmuus, suunnitelmallisuus ja muuntamattomuus) 5

6 Asetukseen sisältyvät jätteet Maa-ainesjätteet maa-ja kiviainekset (mukaan lukien pilaantuneilta alueilta kaivetut maaainekset) ruoppausmassat ratapenkereiden sorapäällysteet kiinteytetyt maaainekset esikäsitelty hiekoitushiekka-ja sepeli Stabiloinnissa käytettävät jätteet kattilatuhka kivihiilen poltossa syntyvä lentotuhka turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvä lentotuhka savukaasujen rikinpoistossa syntyvät kiinteät kalsiumpohjaiset reaktiojätteet (rikinpoiston lopputuote) rinnakkaispoltossa syntyvä kattilatuhka rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka meesa(kalsiumoksidi) kipsi (fosforikemikaalien valmistuksessa syntyvä jäte) polttamattomat raakaaineseosjätteet kalkin kalsinointi-ja hydratointijätteet 6

7 Hyödyntämisen edellytykset Välivarastointi ja kerrallaan max tonnia (yläraja myös hyödynnettävän maan määrälle) Laatu- ja laadunhallintavaatimusten noudattaminen (liitteet 2 ja 3) Maa-ainesjätettä valleissa max 5 m ja muissa maarakentamiskohteissa max 1,5 m Kiinteytyksen sideaineena jätettä max 300 kg/m3. Jätteen soveltuvuus kiinteytykseen maarakentamiskohteessa osoitettu hyödyntämistä edeltävissä kokeissa Peittovaatimuksia osalle jätteistä (haitallisia aineita tai ominaisuuksia sis. maaainesjäte ja pilaantumaton maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta) Maa-ainesjätteen etäisyys pohjaveden enimmäiskorkeudesta vähintään 1 m ja maarakentamiskohteen etäisyys vesistöstä tai kaivosta vähintään 30 m, lukuun ottamatta pilaantumatonta maa-ainesjätettä Maa-ainesjäte merkitään ja erotetaan maaperästä (huomioverkko tms.), lukuun ottamatta pilaantumatonta maa-ainesjätettä ja jätteellä stabiloitua maa-ainesta Välivarastointialueen sovelluttava tarkoitukseen, samat etäisyysvaatimukset vesistöihin ja kaivoihin, käytettävä BAT/BEP päästöjen hallintaan 7

8 Raja-arvot (liite 2) Samat liukoisuusraja-arvot kuin MARAssa samoille maarakennuskohteille Stabiloiduille rakenteille pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvo Täyttöjen raja-arvot soveltaen muiden maarakentamiskohteiden arvoja Pitoisuusraja-arvot kaikille aineille ja samat arvot kaikille maarakennuskohteille Metallit: pääosin ylempi ohjearvo Korotettuna: Cr (500 mg/kg), Cu (500 mg/kg), Zn (1000 mg/kg) Alempi ohjearvo: Hg, Cd, Pb, syanidi Hyvin kulkeutuvat orgaaniset: kynnysarvo Muut orgaaniset: alempi / ylempi ohjearvo 8

9 Muut laatuvaatimukset (liite 2) Täytettävä maarakentamiskohteen tekniset ja toiminnalliset vaatimukset Maa-ainesjäte saa sisältää enintään 20 paino- tai tilavuus % maaainekseen luontaisesti kuulumatonta ja palakooltaan mm ainesta, jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja jonka erottaminen maaaineksesta ennen hyödyntämistä ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista Maa-ainesjäte ei saa sisältää happoa tuottavaa, radioaktiivista tai muuta ominaisuuksiltaan haitallista maa-tai kiviainesta siten, että sen hyödyntämisestä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; Maa-ainesjätteeseen ei saa sekoittaa muuta ainesta raja-arvojen saavuttamiseksi Turpeen ja puun poltossa syntyvän tuhkan käytössä kiinteytyksen sideaineena on huomioitava rakennusmateriaalien ja tuhkien radioaktiivisuuteen liittyvät rajoitukset 9

10 Laadunhallinta (liite 3) Nimetty laadunvalvoja. Varmistaa, että Maa-aines kaivetaan lajittelevasti ennakkotietoa hyödyntäen ja hankkeeseen osallistuvilla on riittävät tiedot asetuksen vaatimuksista Näytteenottosuunnitelma; huomioiden ennakkotiedot Todetut haitta-ainepitoisuudet, havainnot, historiatieto, täytöt jne. Jäte-erän määrittely Suurin massamäärä, jota voidaan kuvata keskimääräisen koostumuksensa perusteella ja hyödynnetään kokonaisuudessaan samassa kohteessa Max t (mahd t tasalaatuiselle laitosmaisessa käsittelystä syntyvälle massalle) Näytteenotto (ensisijaisesti) edustavina kokoomanäytteinä In situ, kaivun aikana/massaa siirrettäessä tai kasalta Osanäytteitä vähintään 50 kpl (mahd. 20 kpl, jos haitta-aineita ennakkotiedon perusteella vain pistemäisesti) Näytteiden esikäsittely ja määritykset laboratoriossa Kansallinen menettelytapa esikäsittelystä valmisteilla 10

11 Rekisteröinti-ilmoitus Rekisteröinti (YLVA) Hyödyntämistä koskevat tarpeelliset tiedot ilmoituslomakkeella ennen hyödyntämisen aloittamista Loppuraportti toteutuksesta Välivarastoinnin kesto Max 24 kk haitallisia aineita sisältävälle Max 36 kk pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle Maarakentaminen saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa 11

12 Asetuksen voimaantulo Asetusluonnos lausunnoille lähiaikoina (mahdollisesti ensi viikolla) Voimaantulo loppukevät/alkukesä 2019 (lausuntokierroksen ja palautteen huomioimisen jälkeen edessä on vielä 3 kk notifiointi EU:lle, laintarkistus ja valtioneuvoston hyväksyminen) 12

13 Huomioita MASAsta Edellyttää huomattavasti nykyistä enemmän ennakoivaa suunnittelua Tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen Tilavaraukset, maa-ainespankit? ei suoraan MASAn soveltamisalaa Stabilointi menetelmät ja stabiloitujen ainesten hyödyntämiskohteet (vrt. soveltuvuus osoitettu hyödyntämistä edeltävissä kokeissa )(stabilointiainesten laadunvaihtelu) Vaatimusten todentaminen edellyttää (laajaa) näytteenottoa Kustannukset verrattuna (maan)kaatopaikkasijoitukseen? Uusiomateriaalien käyttö lisääntyy vain, jos saavutetaan jotain konkreettista hyötyä 13