1 LUPAPÄÄTÖS Nro 8/10/1 Dnro PSAVI/132/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2010 ASIA HAKIJA Matkasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A 90570 OULU
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Porotalous... 9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 9 Vesistö... 9 Ympäristöriskit... 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 12 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 12 Kalatalousmaksu... 13 Korvaukset... 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Hakemuksen täydennykset... 13 Hakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunnot... 14 Hakijan vastine... 14 MERKINTÄ... 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 15 Ympäristöluparatkaisu... 15 Lupamääräykset... 16 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 20 Luvan voimassaolo... 20 Lupamääräysten tarkistaminen... 20 Korvattavat päätökset... 20 RATKAISUN PERUSTELUT... 20 Luvan myöntämisen edellytykset... 20 Lupamääräysten perustelut... 21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN... 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 23 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 23 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 23 KÄSITTELYMAKSU... 23 Ratkaisu... 23 Perustelut... 23 Oikeusohje... 23 MUUTOKSENHAKU... 24
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 31.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Matkasuon nykyisin 70,5 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 70/99/1 tarkistanut Turveruukki Oy:lle Matkasuon turvetuotantoalueen vesien johtamiseen 11.5.1993 myönnetyn luvan nro 49/93/1 ehdot. Samalla luvan haltija velvoitettiin lupaehdossa 7 jättämään vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2007 loppuun mennessä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 59/07/1 pidentänyt sanottua määräaikaa vuoden 2008 loppuun saakka. Hakija on vuokrannut Metsähallitukselta hanketta varten tarvittavan alueen. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. Maakuntakaavassa Matkasuo on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Matkasuo sijaitsee Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen Saarikosken pohjoispuolella noin 33 km Pudasjärven kuntakeskuksesta luoteeseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kunnosti Matkasuon vuosina 1995 1996, ja turvetuotanto aloitettiin vuonna 1999. Tuotantotoiminnan arvioidaan päättyvän vuoteen 2025 mennessä. Tuotannossa oleva suoalan 70,5 ha ohella auma-alueita on noin 1,2 ha sekä reuna- ja tiealueita noin 9,1 ha. Lisäksi tuotannosta poistunutta aluetta on noin 1,2 ha. Tuotantoalueen vedet johdetaan metsäojissa Korpijokeen, jossa vedet kulkevat noin 5 kilometrin matkan ennen Siuruanjokea.
Matkasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta noin 35 000 MWh/v. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunumenetelmää, jossa päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 20 30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, jonka jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä 1 2 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan vaunuun liitetyllä kiinteällä hihnakuljettimella kuormasäiliöön ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla tai rinnekoneella varastoaumaan. Matkasuon tuotannossa käytetään tuotantolaitteiden vetokalustona 2 3 pyörätraktoria sekä aumauksessa yhtä tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Tuotettu turve varastoidaan aumaan, joka sijaitsee kantavan tien varressa. Suolla tuotettu turve on mahdollista toimittaa ympärivuotisesti pahimpia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Turve kuormataan täysperävaunuyhdistelmiin yleensä pyöräkuormaajalla. Käytettävän ajoneuvokaluston kuormatilavuus on keskimäärin 125 135m 3. Matkasuon tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Kesän aikana on keskimäärin 30 40 varsinaista tuotantopäivää. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella alueella ei ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta toimintaa. Tuotantoalueelle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta yhteensä alle 5 000 tonnia vuodessa. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesienkäsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty jälkikäytön suunnittelu on tärkeää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia jälkikäyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri jälkikäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Matkasuon tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Hakija tulee esittämään jälkikäyttöä koskevat suunnitelmat Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen jälkikäyttöön siirtymistä. 4
Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Nykyiset vesienkäsittelymenetelmät Matkasuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta ympärivuotisesti pintavalutuskentälle, josta vedet laskevat mittapadon, metsäojien ja Korpijoen kautta Siuruanjokeen. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 82 ha, josta tuotantoaluetta on 70,5 ha, tuotannosta poistunutta aluetta noin 1,2 ha sekä auma-, reuna- ja tiealueita noin 10,3 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 4,8 ha eli 5,9 % kentän valuma-alueesta. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarka- ja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1.5 promillea, jolla myös edistetään lietteen laskeutumista tuotantoalueen ojastoon. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vesienkäsittelyrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vesienkäsittelyn tehostaminen Matkasuon vesienkäsittelyä on tehostettu kesällä 2004 pengertämällä pintavalutuskentän yläosaa niin, että vedet saadaan jakautumaan kentälle entistä tasaisemmin. Näin menetellen koko pintavalutuskenttä on tehokkaasti käytössä. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi hakija on esittänyt suunnitelman rakentaa virtaamansäätöpato 300 m ennen laskeutusallasta kohtaan, jossa metsäautotie ylittää laskuojan. Paikalla oleva rumpu vaihdetaan virtaamansäätöpatoon. Lisäksi vesienkäsittelyä voidaan tehostaa hyödyntämällä tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina silloin, kun se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Altaissa on myös mahdollista kasvattaa esimerkiksi ruokohelpiä, joka pidättää sekä ravinteita että kiintoainetta. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mikäli Matkasuolla lupakauden aikana mahdollisesti tehtäviä massansiirtoja ja massansiirtoaltaita voidaan hyödyntää vesienkäsittelyrakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle asianmukaiset suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen toimenpiteiden toteuttamista. Suunnitelmien esittäminen ei vielä ole mahdollista. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Käytännössä vesienkäsittelyrakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta vastaa työmaan kokonaisurakoitsija. Vuotuisissa Turveruukki Oy:n järjestämissä urakoitsijoiden koulutustilaisuuksissa keskeisimpiä aiheita ovat työmaan vesien- ja muun ympäristönsuojelun
hyvä hoitaminen. Yhtiön tuotantohenkilöstö valvoo vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta jatkuvasti. 6 Päästöt vesiin Matkasuolla päästötarkkailua on suoritettu kesällä vuosina 2004 ja 2007. Lisäksi kesällä 2007 tarkkailtiin pintavalutuskentän puhdistustehoa. Voimassa olevaa lupaa haettaessa vuonna 1998 tuotantoalueelta kesällä vesistöön joutuvien nettopäästöjen arvioitiin olevan 2,2 kg/vrk kiintoainetta, 11 kg/vrk COD Mn, 0,03 kg/vrk kokonaisfosforia ja 0,6 kg/vrk kokonaistyppeä. Hakemuksen mukaan keskimääräiset brutto- ja (netto)päästöt kesällä vuosina 2004 2007 ovat olleet: 3,1 kg/vrk (1,8 kg/vrk) kiintoainetta, 19 kg/vrk COD Mn, 0,02 kg/vrk (0,01 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 0,6 kg/vrk (0,3 kg/vrk) kokonaistyppeä. Tuotantokausittain tarkasteltuna päästöt kesällä ovat vuosina 2004 2007 olleet pääosin arvioitua pienemmät lukuun ottamatta kiintoaineen ja typen nettopäästöjä vuonna 2007. Pintavalutuskentän tehon tarkkailussa kesällä 2007 näytteitä otettiin kolme kertaa. Kentän keskimääräinen teho oli kiintoaine 77 %, kemiallinen hapenkulutus 68 %, kokonaistyppi 8 %, ammoniumtyppi 97 %, nitraatti- ja nitriittitypen summa 94 %, kokonaisfosfori 47 %, fosfaattifosfori 88 % ja rauta 45 %. Tulosten mukaan epäorgaanisten ravinteiden puhdistusteho oli hyvä ja fosforin kohtalainen. Muutoin puhdistusteho oli heikko. Alueelta huuhtoutui kiintoainetta, humusta ja rautaa. Viimeisellä tarkkailukerralla 7.8.2007 lähtevän veden laatu oli poikkeuksellisen heikko ja myös puhdistusteho oli huono. Esimerkiksi rautaa pidättyi kahdella ensimmäisellä tarkkailukerralla 24 43 %, mutta viimeisellä tarkkailukerralla rautaa huuhtoutui kentältä niin, että keskimääräinen raudan reduktioprosentti muuttui negatiiviseksi. Kentälle tulevan veden kiintoainepitoisuus oli kaikilla tarkkailukerroilla hyvin pieni, keskiarvona noin 7 mg/l. Vaikka kentältä huuhtoutui kolmen tarkkailukerran keskiarvona kiintoainetta, lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli ainoastaan 12 mg/l. Myös kentältä lähtevän veden keskimääräiseen kiintoainepitoisuuteen on vaikuttanut veden keskimääräistä heikompi laatu viimeisellä näytteenottokerralla. Matkasuon pintavalutuskentälle tulevasta vedestä otetaan näyte laskeutusaltaalle johtavasta ojasta, mikä voi vaikuttaa näytteen vedenlaatuun. Vastaiset päästöt on arvioitu 70,5 ha:n tuotantopinta-alan ja 1,2 ha:n auma-alueiden yhteenlasketun pinta-alan 71,7 ha:n mukaan. Eniten päästöjä vesistöön joutuu keväällä ja vähiten talvella. Tuotantoalueelta vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioidaan eri vuodenaikoina olevan 1,4 13 kg/vrk (0,5 7,3 kg/vrk) kiintoainetta, 11 43 kg/vrk COD Mn, 0,02 0,1 kg/vrk (0,02 0,01 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 0,7 2,9 kg/vrk (0,4 1,1 kg/vrk) kokonaistyppeä. Kesän alivirtaaman aikaan tuotantoalueelta vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioidaan olevan 0,3 kg/vrk (0,2 kg/vrk) kiintoainetta, 1,9 kg/vrk COD Mn, 0 kg/vrk (0 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 0,1 kg/vrk (0,04 kg/vrk) kokonaistyppeä.
Kesän ylivirtaaman aikaan tuotantoalueelta vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioidaan olevan 6,2 kg/vrk (1,7 kg/vrk) kiintoainetta, 79 kg/vrk COD Mn, 0,1 kg/vrk (0,03 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 2,2 kg/vrk (1,1 kg/vrk) kokonaistyppeä. Hakija on huomauttanut, että tuotantopinta-alan edelleen pienentyessä tulevina vuosina päästöt vesistöön vähenevät edelleen. Tuotantopinta-alan arvioidaan olevan noin 50 ha vuonna 2018. 7 Arvio parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta ja käytännöstä Hakijan käsityksen mukaan alueella on toteutettu BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Pöly, melu ja liikenne Matkasuon turvetuotantoalueen lähistöllä ei ole peltoja ja lähimpään asutukseen on matkaa yli kilometri, joten tuotantotoiminnasta ei aiheudu pölytai meluhaittaa. Matkasuolle johtaa Yli-Ii Pudasjärvi maantieltä nro 855 noin 6 kilometrin pituinen Korpijoen metsäautotie, jonka varrella sijaitseville muutamille kiinteistöille turpeen kuljetuksista voi aiheutua jonkin verran pöly- ja meluhaittaa. Auma-alueiden yhteyteen on rakennettu kääntöpaikat täysperävaunuyhdistelmille. Asiattomien henkilöiden työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatie on varustettu lukittavalla puomilla. Työmaatiet aurataan ainoastaan turvetoimituksia varten. Matkasuolta jyrsinturvetta voidaan kuljettaa ympäri vuoden. Pääosin turve toimitetaan Kemi Tornion alueelle. Vaihtoehtoisesti kuljetukset suuntautuvat Ouluun. Vuotuinen toimitusmäärä on noin 40 000 m 3 ja toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 10 20 kuormaa/vrk. Yhtäjaksoisesti työmaan vuotuisen tuotantomäärän toimitus kestää noin kolme viikkoa. Varastointi ja jätteet Vuotuiseen jyrsinturvetuotantoon tarvitaan kevyttä polttoöljyä noin 30 000 litraa. Traktoripolttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen 2 000 5 000 litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoaineen varastopaikka on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve tai kulutus voivat vaihdella merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimääristä riippuen. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Tuotantoyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15 20 kg tuotantokauden aikana. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut
voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, joka on yleensä lukittava varastotila. Tuotantoalueella varastoidaan enintään 5 000 tonnia vuodessa hakkuutähdettä, purua, kutterilastua tai muuta puuperäistä polttoainetta lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Hakijan mukaan puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen samassa kuljetusketjussa turvepolttoaineiden kanssa energiatuotantoon vähentää kuljetuksesta ja poltosta aiheutuvia päästöjä. Matkasuon tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Matkasuon turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan koko toiminta-aikana syntyy pintamaata noin 21 000 m 3, kantoja ja muuta puuainesta noin 10 m 3, kiviä 7 m 3, kivennäismaata 7 100 m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä noin 60 m 3. Mainituilla jätteillä ei hakijan mukaan ole ympäristövaikutuksia ja ne maisemoidaan maapohjana lukuun ottamatta kantoja ja muuta puuainesta, joka käytetään energiana. 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Matkasuon tuotantoalue on otettu turvetuotantoon. Asutus ja maankäyttö Matkasuon turvetuotantoalue sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä asutuksesta. Korpijoen varrella on hakijan tuotantoalueen lisäksi lähinnä suota ja metsäaluetta. Pieninä lohkoina olevat pellot sijaitsevat Korpijoen alaosalla, jossa on myös asutusta. Matkasuon ympäristössä sijaitsee useita turvetuotantoalueita, joista lähin on 3 km luoteeseen sijaitseva Teerilammensuo.
Turveruukki Oy:n Matkasuolla harjoittaman tuotantotoiminnan aikana yhtiön henkilöstön ja kokonaisurakoitsijan tietoon ei ole tullut toimintaa koskevia ympäristön asukkaiden tai muidenkaan reklamaatioita. 9 Porotalous Matkasuon tuotantoalue sijaitsee Ikosen paliskunnan poronhoitoalueella. Tuotannossa ollevalla suolla ei ole merkitystä porojen laidunalueena. Tuotantoaikana työmaalla liikkuu poroja ja niistä on ajoittain haittaa tuotantotoiminnalle. Porot voivat olla tuotantokoneiden tiellä ja ne rikkovat karheita ja aumojen pintoja. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Myöskään muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei sijaitse lähistöllä. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Matkasuon läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Vesistö Vedenlaatu Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siuruanjoki ja Korpijoki kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Ekologisen luokittelun mukaan Siuruanjoen tila on hyvä. Korpijoesta ei ole tehty ekologista luokitusta. Vedenlaadun tarkasteluun ei ole otettu Saarikosken alapuolisen havaintopaikan tietoja, koska niihin vaikuttavat merkittävästi Mertajoen varren ja myös muiden tuotantoalueiden vedet. Siuruanjoen Matkasuon yläpuolisella havaintopisteellä Saarikoskella vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Veden fosforipitoisuus on ollut 24 85 µg/l ja typpipitoisuus 240 868 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on kuulunut luokkaan rehevä ja typpipitoisuuden perusteella luokkaan lievästi rehevä. Veden happipitoisuus on pääosin ollut hyvä. Korpijoen suun havaintopisteellä vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Veden fosforipitoisuus on ollut 22 66 µg/l ja typpipitoisuus 310 750 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on kuulunut luokkaan rehevä ja typpipitoisuuden perusteella luokkaan lievästi rehevä. Veden happipitoisuus on pääosin ollut hyvä. Korpijoen veden laatu on ollut pääosin hieman heikompi kuin Siuruanjoen.
10 Kalasto ja kalastus Siuruanjoella vuosina 1997 2007 pyytäneiden kirjanpitokalastajien saalis oli pääosin haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä, ja joen alaosalla myös madetta. Hauen osuus saaliista oli noin puolet. Harjusta on yleensä saatu muutamia kiloja vuodessa ja istutettuja taimenia joen alaosalta joinakin vuosina. Siuruanjoen alaosalla kalastajakohtainen vuosisaalis on ollut alle 40 kg ja keskiosalla yli 50 kg. Siuruanjoen pääuomalla tehtyjen kalastustiedustelujen mukaan kalastajamäärät eivät ole suuresti muuttuneet vuoden 1990 jälkeen lukuun ottamatta vuotta 1999, jolloin poikkeuksellisen alhainen kalastajamäärä saattoi johtua tiedustelun menetelmällisestä erosta. Siuruanjoella kalastetaan pääosin verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Siuruanjoen kokonaissaalis vuonna 1990 oli noin 10 tonnia ja vuonna 2004 enää alle 5 tonnia. Kaikkien lajien saalis on vähentynyt melko tasaisesti, mutta suhteellisesti eniten on vähentynyt made- ja harjussaaliin osuus. Hauen, ahvenen ja särjen yhteenlaskettu osuus kokonaissaaliista oli 80 90 %. Kokonaissaaliin vähenemä ei suoraan ilmennä kalakantojen muutoksia, sillä vuosien mittaan kalastusmenetelmät ovat muuttuneet siten, että Siuruanjoella verkkojen ja katiskojen määrä sekä madekoukkujen määrä on alentunut noin kolmannekseen vuoden 1990 jälkeen. Saalistietojen perusteella pyyntikokoinen harjuskanta on taantunut. Vuonna 2004 saalis oli kymmenesosa vuoden 1990 saaliiseen verrattuna. Siuruanjoella kalastusta haittaavat pyydysten likaantuminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. Siuruanjoen alaosalla Leuankoskella ja Hirvaskoskella sekä keskiosalla Saarikoskella on määrävuosin tehty sähkökoekalastuksia 1980-luvun lopulta lähtien. Koskikalasto on kaikkina vuosina ollut pääasiassa pohjakaloja eli kivisimppua ja kivennuoliaista sekä mutua ja harjusta. Haukea, ahventa, madetta ja taimenta on esiintynyt vain satunnaisesti. Harjukset ovat olleet pääasiassa kesänvanhoja poikasia, joiden määrä on vaihdellut eri vuosina. Harjusta oli kuitenkin keskimääräistä vähemmän vuosina 2005 ja 2007. Poikasten määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Siuruanjoen ala- ja keskiosalla on ollut paikallisesti pyyntivahva rapukanta jo 1980-luvulla, jolloin joella muutamat ravustaneet henkilöt saivat saaliiksi muutamia satoja rapuja vuodessa. Siuruanjoen rapukanta oli 1990-luvun loppupuolella varsin heikko ja ravustus vähäistä. Myös 2000-luvulla ravustus on ollut vähäistä. Siuruanjoen ravustusta vuonna 2002 on selvitetty kalastus- ja ravustustiedustelulla. Vastanneiden mukaan ravustaneiden talouksien keskimääräinen mertakohtainen saalis oli 0,33 rapua vuorokaudessa. Ravustajien mukaan Korpi- ja Mertajoen sekä Vitmaojan Hepo-ojan välisellä Siuruanjoella rapukanta oli kohtalaisen hyvä vuonna 2002. Raputiheys ei kuitenkaan ollut kovin suuri ja ravustajakohtainen saalis oli yleensä muutamia kymmeniä yli 10-senttisiä rapuja. Siuruanjoella kahden rapuja pyytäneen kirjapitokalastajan saalis vuosina 2004 2007 oli yhteensä 108 346 yli 10-senttistä rapua vuodessa. Saalissa on ollut merkittävä määrä pieniä rapuja, joten rapukanta on elinvoimainen,
mutta varsin harva. Rapukannan leviämistä ja vahvistumista ovat edistäneet yksittäisten ravustajien tekemät siirtoistutukset. Siuruanjoen sivujoilla Merta-, Korpi- ja Ranuanjoella on tehty sähkökoekalastuksia ja/ tai kalastustiedusteluja vaihtelevasti eri vuosina. Korpijoen alaosalla sijaitseville talouksille on tehty tiedustelu vuoden 2004 kalastuksesta. Kahdeksasta taloudesta kolmessa kalastettiin vähäisessä määrin lähinnä koukuilla ja katiskoilla ja vain yhdellä verkolla. Lisäksi jossain määrin pyydettiin vapakalastusvälineillä sekä pilkki- ja mato-ongilla. Kalastus ajoittui lähinnä kesäkuukausiin, mutta helmi huhtikuussa pyydettiin myös koukuilla ja pilkittiin. Kokonaissaaliista 53 kg hauen osuus oli 57 %. Lisäksi saatiin särkeä ja ahventa. Talouskohtainen kokonaissaalis oli 18 kg. Kalastusta Korpijoella haittaa pyydysten likaantuminen. Korpijoen alaosalla tehtyjen sähkökoekalastusten tulosten mukaan niukka koskikasto koostuu pääasiassa pohjakaloista, kivisimpusta ja kivennuoliaisesta, jota on tavattu pieninä tiheyksinä ainoastaan 1990-luvun puolivälissä. Lisäksi satunnaisesti on saatu harjusta, taimenta, haukea, madetta, ja mutua. Eri kalalajien määrä on vaihdellut vuosittain. 11 Toiminnan vaikutukset virkistys- ja muuhun vesistön käyttöön Matkasuolta vesistöön joutuva ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Korpijoen veden laatuun. Kuormituksen vaikutukset havaitaan erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, joita ovat veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Kalastushaittoja on esiintynyt pitkään Korpijoella ja niitä olisi myös ilman Matkasuolta tulevaa kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa haittoja. Matkasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista kuormituslähteistä kuten maa- ja metsätalous, muu turvetuotanto sekä asutus. Karttatarkastelun perusteella suuri osa Matkasuon laskuojan varresta ja Korpijoen alaosasta on ojitettu. Hakijan mukaan Matkasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida havaita enää Siuruanjoessa. Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Matkasuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Siinä on esitetty mm. ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m:iin/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusallas tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakija on esittänyt, että Matkasuon toimintaa ja sen vaikutuksia tarkkaillaan hakemukseen liitetyn "Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2012" mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 14.6.2006, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 16.6.2006 ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 14.9.2006. Ohjelmassa on otettu huomioon ja sitä uusittaessa otetaan huomioon Matkasuon tuleva tarkkailutarve. Hakija on esittänyt, että käyttötarkkailu ja päästötarkkailu vahvistetaan toteutettavaksi edellä mainitun ohjelman mukaisesti. Tuotantovaiheen päästötarkkailua esitetään tehtäväksi kahtena vuonna lupakaudella, joista toinen on ohjelman mukaan 2011. Toinen tarkkailuvuosi päätetään nykyistä ohjelmaa seuraavassa ohjelmassa, joten toista vuotta ei vielä voida tarkkaan esittää. Päästötarkkailunäytteet otetaan mittapadolta 1. Virtaamat mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamanmittarilla 15.5. 30.9. Tänä aikana näytteenottotiheys on 1 näyte/2 viikkoa. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä-, elokuu ensimmäinen näytekerta) määritetään PO 4 -P, NH 4 -N, NO 2+3 -N ja Fe. Matkasuolle ei ole esitetty suppeaa tarkkailua, koska se on pieni turvetuotantoalue. Vaikutustarkkailu, biologinen tarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu on esitetty tehtäväksi edellä mainitun ohjelman mukaisesti. Pöly- tai melutarkkailuohjelmaa ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska lähiasutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä eikä muitakaan häiriintyvä kohteita ole tuotantoalueen lähistöllä. 12 Vahinkoja estävät toimenpiteet Työmaan suunnittelussa on huomioitu työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat, ojien lopetuskohdat sekä rumpujen päät pyritään tekemään kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään myös 300 metrin välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan kaivon rakentamisen yhteydessä. Hakijan tiedossa ei ole porojen tai vasojen hukkumistapauksia työmaan ojiin tai vesienkäsittelyrakenteisiin.
13 Kalatalousmaksu Vesioikeuden lupapäätöksessä nro 70/99/1 luvan haltija on velvoitettu suorittamaan 600 markan suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakantojen hoitoon Matkasuon tuotantoalueen vaikutusalueella. Hakemuksessa on arvioitu, että Korpijoen nykyinen tila ja Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Matkasuolta vesistöön joutuvasta kuormituksesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haittavaikutukset ylittävät myös vastaisuudessa kompensaatiotoimia edellyttävän tason. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla, jota voidaan käyttää osakaskuntien ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen sopimalla tavalla joustavasti kalanhoitotoimiin tai kunnostustoimiin. Siuruanjoen vesistöalueella turvetuotantoalueita on yhteensä noin 3 000 ha. Yhdistämällä eri alueiden kalatalousmaksut ne voidaan käyttää keskitetysti ja suunnitelmallisesti. Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalatalousmaksut on käytetty 2000- luvulla Iijoen vesistön kalastusalueen esityksen mukaisesti pääasiassa kesänvanhan harjuksen istutuksiin pitkin Siuruanjokea. Lisäksi pyyntikokoista kirjolohta on istutettu lähinnä Siuruanjoen alaosalle Saarikosken koskikalastusalueelle. Pohjois-Pohjanmaalla useiden pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kalatalousmaksun suuruus on voimassa olevissa lupapäätöksissä noin 2 euroa tuotantoaluehehtaaria kohti. Matkasuon 72 ha:n suuruisen tuotantoalueelta määrättävän kalatalousmaksun suuruus olisi siten 140 euroa vuodessa. Korvaukset Vesioikeuden lupapäätöksessä nro 70/99/1 ei ole määrätty korvauksia. Hakijan arvion mukaan Matkasuolta vesistöön joutuvasta kuormituksesta ei vastaisuudessakaan aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 18.2.2009 asianosaistiedoilla sekä virtaamansäätöpadon rakentamissuunnitelmalla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa 19.3. 20.4.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 19.3.2009 Iijokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä sen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaavoitusviranomaiselta.
14 Lausunnot 1) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksista toiminnasta. Vedet johdetaan laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta painovoimaisesti Korpijokea pitkin Siuruanjokeen. Matkasuolla on pumpattu tuotantoaikana vesiä kuivatuksellisista syistä vuodesta 2003 lähtien. Pumppua ei ole merkitty tuotantosuunnitelmaan. Matkasuon pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtu vesinäyttein vuonna 2007. Jostain syystä pitoisuusreduktiot ovat olleet ajoittain negatiivisia. Hakemuksessa on arvioitu, että yläpuolinen näytteenotto voi olla osasyynä. Ympäristökeskuksen lausuntoon liitetyn tarkastusmuistion perusteella syynä voisi olla myös pumppausongelmat tai laskuojan tukkeutuminen. Laskeutusallas on leveä, mistä syystä sitä on hankala puhdistaa. Päällisin puolin pintavalutuskentässä ei pitäisi olla tekijöitä, joiden vuoksi kenttä toimisi huonosti. Ympäristökeskuksen mukaan lupa toimintaan voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana niin, että lupamääräykset velvoitetaan tarkistettavaksi vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävällä hakemuksella. Hakemukseen on velvoitettava liitettäväksi yhteenveto päiväkirjakoosteista. Hakemukseen liitetystä vesistövaikutusselvityksestä ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa. Ehdotuksessa Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi Siuruanjoen tila on luokiteltu hyväksi, mutta sen säilymiseksi vuoteen 2015 saakka esitetään lisätoimenpiteitä. Vesistön vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla hyväksytyn Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman 2006 2012 mukaisesti ja sen jälkeen edelleen yhteistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana niin, että lupamääräykset velvoitetaan tarkistettavaksi vuoden 2018 loppuun mennessä jätettävällä hakemuksella. Luvan saaja on velvoitettava suorittamaan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta vuodesta lähtien 140 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, johon Matkasuo jo kuuluu. 3) Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Oulunkaaren ympäristölautakunta on vaatinut, että ympäristöhaittojen minimoimiseksi ympäristöluvassa on vesienkäsittelyssä määrättävä käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toimintaa on syytä rajoittaa sellaisen tuulen aikaan, jolloin turvepölyä kulkeutuisi merkittävästi lähiympäristöön. Hakijan vastine Hakijan vastine on saapunut ympäristölupavirastoon 6.5.2009.
1) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon osalta on todettu, että Matkasuon vesiä on pumpattu kuivatuksellisista syistä vuodesta 2003 vuoteen 2008. Syksyllä 2008 on perattu laskuojaa lohkolta 1 laskeutusaltaalle saakka. Tämän vuoksi kuivatustilanne on alueella parantunut, eikä pumppua enää käytetä. Vedet johdetaan painovoimaisesti laskeutusaltaalle 1 ja siitä pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttien tehon tarkkailu on monesti käytännön syistä hyvin ongelmallista. Tulevan veden näytteenottoon ei välttämättä ole yläpuolista mittapatoa, vaan vesi joudutaan kuten Matkasuolla ottamaan suoraan laskuojasta. Tehon tarkkailussa tulee ottaa huomioon, että samaan aikaan otettu tulevan ja lähtevän veden näyte kuvaa eriaikaisia pulsseja, sillä veden virtaus kentän läpi voi kestää päiviä tai jopa viikkoja. Matkasuon pintavalutuskentän päästötarkkailun mukaan kenttä on toiminut muihin kenttiin verrattuna samantasoisesti. Pumppauksen lopettamisen jälkeen vesi virtaa aiempaa tasaisemmin kentälle, minkä arvioidaan parantavan puhdistustehoa. 3) Oulunkaaren ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on huomauttanut, että Matkasuon lähistöllä ei ole asutusta, jolle voisi aiheutua pölyhaittaa. Hakija on esittänyt, että tuotantotoiminta lopetetaan tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Muulle rajoitukselle pölyn leviämisen estämiseksi ei ole perusteita. 15 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä vesioikeuden 17.12.1999 antama lupapäätös nro 70/99/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.1.2010 alkaen lakkautettu ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Matkasuon turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 72 ha. Tuotannosta on poistunut 1,2 ha. Auma-alueilla saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Luvan saaja velvoitetaan suorittamaan vuosittainen kalatalousmaksu toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
16 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4.5.1 ja 4.5.3 olevien karttojen MK 1:10 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa Korpijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1:10 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Virtaamansäätöpato" mukaisen virtausta säätävän padon, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksestä ilmenevällä tavalla ympäri vuoden. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä ruokohelpikenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on käsiteltävä kuten tuotantoalueelta johdettavat vedet vähintään kahden vuoden ajan tuotannon päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on alkanut tai alue on luontaisesti kasvittunut. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Virtaamansäätöpato on rakennettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokauden 2010 alkua ja sen käyttöönotosta tulee ilmoittaa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jona yhteydenotot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. On huolehdittava vesien tasaisesta leviämisestä pintavalutuskentälle. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin, penkerein tai muilla toimenpiteillä. Mikäli tämän päätöksen liitteenä 3 olevan käyttö- ja päätöstarkkailusuunnitelman mukaisessa pintavalutuskentän tehon tarkkailussa pintavalutuskentän teho ei ole merkittävästi parantunut vuonna 2007 tehtyyn tehon tarkkailuun verrattuna, luvan saajan on vuoden 2011 vuoden loppuun mennessä saatettava aluehallintovirastoon vireille hakemus Matkasuon vesienkäsittelyn tehostamiseksi rakentamalla uusi pintavalutuskenttä tai muilla BATtasoisilla toimenpiteillä. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotantotoimet, aumaus ja lastaus on toteutettava sellaisella kalustolla ja tuuliolosuhteissa, ettei turvepölyä leviä Korpijokeen. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen liitteenä 6.6 olevaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen valuma-allas. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 17
9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 18 Tarkkailut 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006 2012 laadittua ja hyväksyttyä Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalasto- ja kalastustarkkailussa voidaan vastaavasti vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006 2012 laadittua ja hyväksyttyä Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalasto- ja kalastustarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportti, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja se on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELYkeskukselle, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Iijoen vesistön kalastusalueelle. Kalasto- ja kalastustarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle sen määräämänä aikana sekä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Iijoen vesistön kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Yhteistarkkailuraportit toimitetaan sovitun jakelun ja aikataulun mukaisesti.
19 Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan ja sen suun kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen vuosittain maksettava kalatalousmaksua 140 euroa Kainuun ELY-keskukselle kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Matkasuon vesien vaikutusalueella. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 14. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300 400 metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
20 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista vesistöön, sen kalastoon sekä kalastus- ja virkistyskäyttöön ja rapuihin, kalatalousmaksun käytöstä ja sen tuloksista, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, yhteenveto käyttöpäiväkirjakoosteista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen vesioikeuden 17.12.1999 antama päätös nro 70/99/1 ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 59/07/1 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Matkasuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Lisäksi vesienkäsittelyä tehostetaan virtaamansäädöllä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Vuoteen 2015 hyväksytyn Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Korpijoella ja Siuruanjoella on tarpeen vähentää fosfori-, mutta ei typpikuormitusta. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman 2010 2015 mukaan Siuruan- ja Korpijoessa suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat. Korpijoessa ihmisen aiheuttamaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin kolmannes ja Siuruanjoen ala- ja keski-
osalla noin viidennes nykytasosta. Kaikkiaan ihmisen aiheuttama kuormitus alenee nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä noin 10 % ja jokien fosforipitoisuus alenee noin 2 µg/l, joka saattaa riittää hyvän tilan rajapitoisuuden alittamiseen vain Siuruanjoen yläosalla. Lisätoimenpiteitä tarvitaan Korpijoella ja Siuruanjoen alaosalla. Korpijoella lisätoimenpiteenä tehostetaan hajakuormituksen vähentämistä. Siuruanjoen ala- ja keskiosalla keskeisempiä ovat toimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta metsä- ja maataloudessa, turvetuotannossa sekä peruskuivatuksessa. Toimintokohtaisena lisätoimenpiteenä on ehdotettu, että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla käyttöön pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Vesienhoitosuunnitelmassa toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista esitetty on otettu lupaharkinnassa pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa huomioon siten, että Matkasuon tuotannossa olevalla turvetuotantoalueella on määrätty jo käytössä olevan ympärivuotisen pintavalutuksen lisäksi ottamaan käyttöön virtaamansäätö ja mahdollisuuksien mukaan massansiirtoalueita sekä tarvittaessa tehostamaan pintavalutuksen toimintaa. Ennalta arvioiden turpeen nostosta ja siihen liittyvistä toiminnoista ei aiheudu yli kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle kohtuutonta rasitusta melusta ja pölystä. Kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvat haitat ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Matkasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut lupamääräysten tarkistamista vuoden 2018 loppuun mennessä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävällä hakemuksella. Aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräykset voidaan velvoittaa tarkistettavaksi vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävällä hakemuksella, kun otetaan huomioon Matkasuolla käytössä olevat vesienkäsittelyrakenteet sekä tässä päätöksessä vesienkäsittelyn tehostamiseksi annetut velvoitteet sekä tarkkailumääräykset. 21 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Vesien käsittely pintavalutuksella ympäri vuoden sekä virtaamansäädön käyttöönotto vastaavat Matkasuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.
Määräys 5 pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on riittävä, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita kuin Korpijoki. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä toiminnan lopettamisen jälkeisiä toimenpiteitä varten. Pintavalutuskentän tehoa on määrätty tarkkailtavaksi, koska sen toiminnassa on ollut ongelmia. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuskentän ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräys 12 on tarpeen turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta porojen liikkumiselle aiheutuvien haittojen estämiseksi on annettu lupamääräys 14. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 22 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (1.1.2010 sakka Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus) vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Kainuun ELY-keskuksen (1.1.2010 sakka Kainuun työ- ja elinkeinokeskus) vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja luvan myöntämisen perusteluista ilmenevästi. Oulunkaaren ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.
23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on muutettava vesioikeuden päätöstä nro 70/99/1. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut Maksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Pinta-alaltaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti
24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 029. VN/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 24.3.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 1