1: Kenelle hanketta tehdään?

Samankaltaiset tiedostot
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA IHMISTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN Mitä, miksi ja miten? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

Yhdenvertaisuuskysely

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

Länsi-Suomen ESR-haku

Kestävää kasvua ja työtä

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Taustaa Suunnitelma yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluprosessin kulusta

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki Sinikka Mustakallio WoM Oy

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys

Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Digiohjausta kaikille!

Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR

Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä

Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

6Aika-strategian ohjausryhmä

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

6Aika-strategian johtoryhmä

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Tilauksessa tasa-arvo: sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti 2018

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Kestävän kehityksen ohjelma

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Piirrä monta kiloa perunaa lattialla

Muutosten ja tarkennusten tekeminen (työsuunnitelma)

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt

EDUCA SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

ELIMÄEN LUKION TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Hyväksytty Elimäen lukion tasa-arvotyöryhmässä

SAMALLE VIIVALLE Havaintoja kuntien yhdenvertaisuustyöstä. Ennora VTT Elina Ekholm ja YTM Kati Tuokkola

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025


Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelma

Rauman Lyseon lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma V

Muutosten ja tarkennusten tekeminen (työsuunnitelma)

tukipalvelujen laadunvarmistusta

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon tukena

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

HYVÄ YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA TUO MYÖS AJATUSPROSESSIN NÄKYVIIN!

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Transkriptio:

1: Kenelle hanketta tehdään? Analysoi hankkeeseen osallistujat, jotta voit edistää tasa-arvoa hankkeessasi. Kaikki osallistujia ja hankkeen toimintaympäristöä koskeva voidaan arvioida sukupuolen mukaan: koskeeko tämä tieto yhtälailla naisia, miehiä ja/tai esimerkiksi transihmisiä ja mitä tieto tarkoittaa eri sukupuolten näkökulmasta. Aloita esimerkiksi sukupuolen mukaan eritellyn tilastotiedon avulla. On tärkeää ottaa huomioon nais- ja miesidentiteetin lisäksi muut sukupuoliidentiteetin muodot. Millaisia eroja löytyy sukupuolten välillä, kun tarkastellaan hankkeeseen osallistuvien ikää, koulutusastetta, työkokemusta, työttömyyden kestoa, etnistä taustaa, työkykyä ja taloudellista tilannetta? Millaisia kokemuksia eri sukupuolilla ja kohderyhmillä osallisuudesta ja/tai huonoosaisuudesta? Jatkokysymys esimerkiksi keskustelua varten: mitkä eroista voidaan todentaa tosiasioilla (esim. tilasto- tai tutkimustieto) ja mitkä taas ovat ennakkoluuloja tai ennakko-oletuksia? Millaisia voimavaroja ja mahdollisuuksia eri sukupuolilla ja ryhmillä on? Onko näissä eroja?

2: Tiedon hankinta ja analysointi Onko hanketta suunniteltaessa hyödynnetty aiempaa tutkimusta ja/tai tilastoja: Kyllä/Ei/Eos Onko hanketta suunniteltaessa kuultu kokemusasiantuntijoita ja tehty alueellista analyysia? Kyllä/Ei/Eos Millaista sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää aineistoa on käytetty apuna suunnitteluvaiheessa? Jatkokysymys: Onko tietoa ollut helppo vai vaikea löytää? Millaista aineistoa olisi hyvä saada lisää? Millä tavalla hankkeeseen osallistuvien välisiä eroja on eritelty? Millaista tietoa tulkinnan tukena on käytetty?

3: Hankkeen toimintaympäristön arviointi Miten hankkeen fyysistä toimintaympäristöä on arvioitu eri käyttäjien näkökulmasta? Onko arvioinnissa käytetty apuna esimerkiksi kokemusasiantuntijoita? Millaisia sukupuoliin liittyviä normeja ja stereotyyppisiä oletuksia liittyy hankkeen toteutukseen ja toimintaympäristöön? Millaisia vaikutuksia sukupuolten eroilla on hankkeen tavoitteiden sekä osallisuuden edistämisen tai köyhyyden torjunnan kannalta? Mitä hankkeessa on tehty toimintaympäristön esteettömyyden, saavutettavuuden ja turvallisuuden edistämiseksi?

4: Hankkeen tavoitteiden asettaminen Onko hankkeen tavoitteisiin kirjattu tasa-arvoon liittyviä tavoitteita: Numeroina tai lukuina Kyllä/Ei/Eos Laadullisina tavoitteina Kyllä/ei/Eos Millä tavalla hankkeeseen osallistujien väliset erot on huomioitu hankkeen tavoitteissa? Millaisia sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteita hankkeessa on? Onko tavoitteet kirjattu osaksi hankkeen yleisiä tavoitteita vai ovatko ne erillisiä? Miten erilaiset ryhmät on huomioitu hankkeen sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteissa? Millaisia käytännön toimenpiteitä hankkeessa on kirjattu, jotta sukupuolten tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet saavutetaan? Miten sukupuolten tasa-arvotavoitteet tukevat hankkeen kokonaistavoitetta? Millaisia toimintatapoja hankkeessa tarvitaan eri ryhmien tavoittamiseksi ja osallistamiseksi?

5: Hankkeen toteuttaminen Hankkeen toimintojen suunnittelu Onko hankkeen kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä edustettuina hankkeen eri vaiheissa, esimerkiksi kokemusasiantuntijoina tai asiakasyhteistyöryhmissä? Millaisia toimenpiteitä hankkeessa on kirjattu, jotta sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet saavutetaan? Miten hankkeesta tiedotetaan (esimerkiksi millä kielellä, kuinka usein ja missä kanavissa)? Onko hankkeen tapahtumissa mukana kohderyhmän edustajia? Vastaako esimerkiksi edustajien sukupuoli, ikä ja etninen tausta kattavasti kohderyhmää? Pystyvätkö kaikki osallistumaan hankkeen toimintaan, millä kielellä toimitaan ja vaatiiko osallistuminen fyysistä läsnäoloa? (Kysymys sopii hyvin ryhmäkeskustelun aiheeksi) Millä tavalla toimintaympäristö tukee yhdenvertaisuutta (mm. ovatko tilat esteettömiä, millaiset wc-tilat siellä on, miten pukuhuoneet on järjestetty)? (Kysymys sopii hyvin ryhmäkeskustelun aiheeksi) Kun hankkeeseen ostetaan palveluja ulkopuolelta, onko ostopalveluiden tarjoajilla osaamista sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa? Onko hankkeessa suunnitelma siitä, miten sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan ja pidetään esillä?

6: Henkilökunnan asiantuntemus ja osaaminen Millaista koulutusta henkilöstö on saanut kohderyhmään kuuluvien henkilöiden erityishaasteista? Onko kartoitettu, onko hankehenkilöstöllä osaamista hankkeen sukupuolten tasaarvotavoitteiden saavuttamiseksi? Millaista koulutusta henkilöstö on saanut erityisesti hankkeen kohderyhmän sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen? Kuinka usein koulutusta järjestetään? Onko hankkeen henkilökunnalla mahdollisuus keskustella sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista? Miten henkilökunnan osaamista ja asiantuntemusta tasa-arvoasioista on hyödynnetty? Onko hanketoimijoiden kanssa puhuttu sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman edistämisestä?

7: Hankkeen johtaminen ja ohjausryhmä Kirjataanko hankkeen väliraportointiin ja seurantaan tuloksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden osalta? Onko hankkeen henkilökunnalla mahdollisuus keskustella tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista? Millä tavalla eri ryhmät ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä? Onko ohjausryhmään pyydetty eri organisaatioista sekä nais-ja miesedustus? Millä tavalla sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulma on mukana hankkeen toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa?

8: Seuranta ja arviointi Käytetäänkö hankkeessa indikaattoreita, jotka todentavat sen, että hankkeella on ollut vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen? Mitä indikaattorit ovat? Huomioidaanko mittareissa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden erot? Seurataanko ja millä tavalla niiden ryhmien (esim. sukupuolivähemmistöt, etniset ryhmät) tilannetta hankkeessa, jotka eivät suoraan sovi ESR-seurantaan? Millaisia laadullisia ja määrällisiä mittareita hankkeen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteiden seurannassa käytetään? Onko seurannan tulosten perusteella tehty muutoksia hankkeen toimenpiteisiin, tavoitteisiin tai toimintaympäristöön? Mitä muutokset ovat olleet? Onko hankkeessa arvioitu, ovatko sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteet toteutuneet? Millaisia jatkotoimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi olisi syytä asettaa hankkeen kokemusten perusteella? Millä tavalla hankkeessa tehdyt toimenpiteet ovat tukeneet sukupuolittuneiden työmarkkinoiden purkamista ja tarvittaessa kannustaneet naisia ja miehiä heille epätyypillisille aloille? Miten hanke on onnistunut purkamaan naisiin, miehiin tai sukupuolivähemmistöihin liittyviä stereotyyppisiä oletuksia? Miten hanke vahvisti kohderyhmään kuuluvien ihmisten osallisuutta? Millaista uutta tietoa ja kokemuksia hankkeen sukupuolten tasa-arvotyö toi sekä sukupuolten tasa-arvon että yhdenvertaisuuden näkökulmasta köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen kentälle?