VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012



Samankaltaiset tiedostot
ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/

LIITE KHALL LIITE KVALT VUODEN 2014 LOPUSSA VIREILLÄ OLLEET VALTUUSTOALOITTEET SEKÄ NIIDEN JOHDOSTA SUORITETUISTA TOIMENPITEET

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN HIRSILÄN KOULUN LÄMMITYSTAVAN UUSINTAA

PUUENERGIAA SASTAMALAAN

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Energiatuki Kati Veijonen

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Keski-Suomen energiatase 2016

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Asiakkaalle tuotettu arvo

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika klo Teknologiakylän auditorio

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Keski-Suomen energiatase 2014

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Täyskäännös kotimaiseen

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Energiaa ja elinvoimaa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Energian tuotanto ja käyttö

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Anu Frosterus jätti yhdessä muiden Karkkilan vihreät valtuustoryhmän valtuutettujen kanssa seuraavan valtuustoaloitteen:

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Valtuutettu Vesa Parantaisen ym. valtuutettujen aloite koskien katuvalojen sammuttamista

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

LIITE KHALL LIITE KVALT

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Turun seudun puhdistamo Oy:lle poistoputken kapasiteetin tehostamiseksi

Transkriptio:

Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 17.09.2012 60 Kaupunginvaltuuston esityslistalla olleiden asioiden tultua käsitellyksi puheenjohtaja totesi, että Oriveden Vasemmiston valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloit teen energiaomavaraisesta Orivedestä. Aloite kuuluu seuraavasti: "Suomi on kansainvälisesti sitoutunut lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kansainvälisesti hyväksytyn tavoitteen saavuttamista voidaan edistää kaikilla niin julkisen hallinnon kuin yksityistaloudenkin tasoilla. Orivedellä on äskettäin siirrytty tuottamaan kaukolämpöä pääasiallisesti hakkeella. Kaupungissa on myös muita haketta hyödyntäviä lämpölaitoksia ja yksityistalouksissa käyte tään varsin paljon uusiutuvia energialähteitä. Samoin maa- ja ilmalämpöä on jo hyödynnetty useissa kohteissa. Parhaillaan tehtävässä maakunnallises sa tuulivoimaselvityksessä on alustavasti esitetty tutkittavaksi tuulivoiman hyödyntämisen alueita myös Orivedellä. Energian hinnan nousu pakottaa tutkimaan uusia voimalähteitä. Uusiutuvan energian laajeneva käyttö on omiaan luomaan myös uusia pysyviä työpaikkoja. Orivedellä on monen laisia mahdollisuuksia lisätä erilaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energiatuotannon uudistamisen ohella on konkreettisesti selvitettävä myös energian säästämisen koh teita ja mahdollisuuksia. Tämä koskee niin kaupungin toimia omissa kiin teistöissään kuin myös esimerkiksi kaupungin tuottamaa kotitalouksien ja muiden kiinteistöjen neuvontaa. Oriveden tulee lisäksi olla aktiivinen suurtenkin yritysten hakiessa sijoituspaikkoja erilaisten biopoltto aineiden valmistamiseen liittyville uusille tuotanto laitoksille. Vasemmiston valtuustoryhmä esittää, että Orivesi asettaa tavoitteekseen olla energiaomavarainen kunta tai alue viimeistään vuonna 2020

ja että tavoitteen saavuttamiseksi ryhdytään pikaisiin suunnittelu- ja valmistelutoimiin. Orivesi 17.9.2012 VASEMMISTON VALTUUSTORYHMÄ Irma Koskela Anne Kahelin" Puheenjohtaja otti valtuustoaloitteen vastaan ja totesi, että aloite lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. - - - - - - - - - - - - - - - - - Kaupunginhallitus 08.10.2012 309 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää toimittaa aloit teen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi siten, että valmistelu toimitetaan kaupunginhallitukselle 28.2.2013 mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Tekninen lautakunta 06.02.2013 18 Energiankäyttöä kannattaa tehostaa kaikissa kunnan toiminnoissa, ja energiatehokkuus onkin osa kunnan toimintojen kokonaisvaltaista tehostamista. Kiinteistöjen energiahallinta, energiatehokkuuden huomiointi hankinnoissa sekä kunnan maankäytön suunnittelussa ovat myös keskeisiä keinoja, joilla kunta kantaa vastuutaan kuntalaisten kestävästä tulevaisuudesta. Oriveden kaupunki on tehnyt vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Sopimuksella toteutetaan EU:n energiapalveludirektiiviä ja kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksessa kunnat sitoutuvat tavoitteelliseen yhdeksän prosentin energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Lähtötilana on vuoden 2005 energiankulutus.

Energiansäästötyön avustusten suuruutta määritettäessä TEM huomioi myönteisenä tekijänä kunnan sitoutumisen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Oriveden kaupunki on 50 %:n osuudella osakkaana kaukolämpöä toimittavassa Oriveden Aluelämpö Oy:ssä. Tämä yhtiö käyttää lämmön tuottamiseen pääsääntöisesti kotimaista biopolttoainetta. Kaukolämpöverkoston ulkopuolella kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmitysmuoto on pääsääntöisesti öljylämmitys. Näiden kiinteistöjen lämmitysmuotoja ja energiatehokkuusasioita mietitään kiinteistökohtaisesti huomioiden nykyisten laitteiden elinkaari ja saavutettavat säästöt tehtävillä muutoksilla. Omaa sähkötuotantoa ei kaupungilla ole, vaan kaupunki ostaa sähköenergian markkinoilta kilpailutuksen kautta. Nykyinen sähköenergian toimittaja on Kraft & Kultur Oy. Valtuustoaloitteen tekijät esittävät Oriveden asettavan tavoitteekseen olla energiaomavarainen kunta tai alue viimeistään vuonna 2020. Tavoite on ylevä, mutta energiaomavaraisuuden lisääminen on perusteltua jo huoltovarmuuden lisäämiseksi. Täyttä energiaomavaraisuutta ei kaupungilla ole mahdollisuutta lähteä tavoittelemaan ilman suuria taloudellisia satsauksia, eikä niihin kaupungin taloudellinen tila anna mahdollisuuksia. Teknisen johtajan ehdotus: Annetaan kokouksessa keskustelun jälkeen. Teknisen johtajan kokouksessa tekemä ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että energiankäyttöä kannattaa tehostaa kaikissa kunnan toiminnoissa, ja energiatehokkuus onkin osa kunnan toimintojen kokonaisvaltaista tehostamista. Kiinteistöjen energiahallinta, energiatehokkuuden huomiointi hankinnoissa sekä kunnan maankäytön suunnittelussa ovat myös keskeisiä keinoja, joilla kunta kantaa vastuutaan kuntalaisten kestävästä tulevaisuudesta. Oriveden kaupunki on tehnyt vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Sopimuksella toteutetaan EU:n energiapalveludirektiiviä ja kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksessa kunnat sitoutuvat tavoitteelliseen yhdeksän prosentin energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Lähtötilana on vuoden 2005 energiankulutus.

Kaupungin energiaomavaraisuuden lisääminen on perusteltua jo huoltovarmuuden lisäämiseksi. Täyttä energiaomavaraisuutta ei kaupungilla ole mahdollisuutta lähteä tavoittelemaan ilman suuria taloudellisia satsauksia, eikä niihin kaupungin taloudellinen tila anna mahdollisuuksia. - - - - - - - - - - - - - Kaupunginhallitus 04.03.2013 81 Todetaan, että Oriveden kaupunki on pyytänyt aloitteen johdosta myös lausunnot Oriveden Aluelämpö Oy:ltä ja Biolämpö Oy:tä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää valtuustoaloitteen johdosta seuraavaa: 1. merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan antaman selvityksen aloitteen johdosta. 2. toteaa, että valtuustoaloitteessa esitetyn asian selvitys on kesken. Merkittiin, että hallintojohtaja Timo Toivonen ja talousjohtaja Marjatta Lilja olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn aikana. - - - - - - - - - - - - - - Kaupunginvaltuusto 18.03.2013 44 Tekninen lautakunta 18.02.2015 20 Merkittiin, että tekninen johtaja Antti Jortikka oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. - - - - - - - - - - - - - - - - - Oriveden kaupunki on pyytänyt aloitteen johdosta myös lausunnot Oriveden Aluelämpö Oy:ltä ja Oriveden Biolämpö Oy:tä.

Liitteenä kokoukseen osallistuville ovat Oriveden Aluelämpö Oy:n ja Oriveden Biolämpö Oy:n lausunnot. Kumpikin lämpöyhtiö käyttää kaukolämmön tuotannossa pääosin metsähaketta. Kyseisillä lämpöyhtiöillä ei ole sähköntuotantoa, koska se ei ole yritysten kokoluokassa kannattavaa toimintaa. Sähköntuotannossa syntyvä lämpöenergia voidaan talviaikana johtaa kaukolämpöverkkoihin, mutta kesäaikana voimalaitoksen lauhdevesi jouduttaisiin pumppaamaan järveen.tämä ei ole taloudellisesti eikä ympäristön kannalta järkevä vaihtoehto. Suomen metsäkeskus, Pirkanmaa laati vuoden 2014 aikana Moteista megawateiksi hankkeessa katsauksen Oriveden puuenergiavaroista. Liitteenä kokoukseen osallistuville on Metsäkeskuksen Puuenergiaa Orivedelle esite. Metsäkeskuksen energiapuuvaralaskelmien mukaan Oriveden metsistä voitaisiin korjata vuosittain noin 220 000 kiintokuutiometriä energiapuuta. Energiaksi muutettuna 220 000 kiintokuutiometriä tarkoittaa 440 gigawattituntia, joka vastaa lähes neljä kertaa niin suurta energiamäärää kuin Oriveden vuoden 2012 lämpöenergian kulutus. Orivedellä käytettiin vuonna 2012 koko rakennuskannan lämmittämiseen noin 121 gigawattituntia energiaa. Arvion mukaan koko kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen lämmityksessä öljy olisi korvattavissa energiapuulla 37 gigawattitunnin edestä. Tämä vastaisi noin 4 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Kaukolämpöverkoston ulkopuolella kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmitysmuoto on pääsääntöisesti öljylämmitys. Näiden kiinteistöjen lämmitysmuotoja ja energiatehokkuusasioita mietitään kiinteistökohtaisesti huomioiden nykyisten laitteiden elinkaari ja saavutettavat säästöt tehtävillä muutoksilla. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että: 1. paikalliset kaukolämpöyhtiöt käyttävät lämmöntuotannossaan pääosin metsähaketta, 2. paikallisilla kaukolämpöyhtiöillä ei ole edellytyksiä kannattavaan sähköntuotantoon, kun huomioidaan niiden kokoluokka, 3. energiapuun käytön lisäämiselle Orivedellä ja energiapuuhun liittyvään yritystoimintaan on hyvät edellytykset, sillä Oriveden metsien energiapuuvarat ovat energiaksi muutettuna lähes neljä kertaa suuremmat kuin Oriveden vuoden lämpöenergian kulutus,

4. kaupungin kiinteistöjen lämmitysmuotoja ja energiatehokkuusasioita mietitään kiinteistökohtaisesti huomioiden nykyisten laitteiden elinkaari ja saavutettavat säästöt tehtävillä muutoksilla. Merkittiin, että kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Vanhanen oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. - - - - - - - - - - - - - - -