VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Samankaltaiset tiedostot
VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA. Ismo Puurunen

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

VALIO OY DRONETEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET PROJEKTITOIMINNASSA

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Kiertotalous maataloudessa

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Luomuliiton ympäristöstrategia

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

DEMECAN TARINA. Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Maatalouden biokaasulaitos

Siipikarjanlannasta biokaasua

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Tuettu rakentaminen kaudella

Sustainable intensification in agriculture

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Biokaasuseminaari

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Envor Group Hämeenlinna

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Transkriptio:

1 2. 2. 2 0 1 8 VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA 7.2.2018, ANTTI-PEKKA PARTONEN 1

V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 MIKSI VASTUULLISUUS ON TÄRKEÄÄ?

V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 VÄESTÖNKASVU YMPÄRISTÖTIETOISUUS JA UUDET ELÄMÄNTAVAT ILMASTON LÄMPENEMINEN DIGITALISAATIO KIRISTYVÄ KILPAILU RESURSSEISTA KAUPUNGISTUMINEN

V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 MIKÄ ON VASTUULLISUUDEN MERKITYS VALIOLLE?

V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 TAVOITTEELLINEN VASTUULLISUUSOHJELMA ON OSA STRATEGIAAMME. TEKEMISEMME KESKIÖSSÄ ON RATKAISUJEN TARJOAMINEN KULUTTAJIEN, YHTEISKUNNAN JA YMPÄRISTÖN MUUTTUVIIN TARPEISIIN JA HAASTEISIIN. OLEMME PAREMMAN ELÄMÄN PALVELUKSESSA.

V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 ELÄINTEN HYVINVOINTI OSUUSTOIMINNALLINEN PERUSTA EKOLOGISTA MAIDONTUOTANTOA JA KIERTOTALOUTTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIÄ INNOVAATIOITA LÄPINÄKYVÄ HANKINTA

V A L I O N V A S T U U L L I S U U S O H J E L M A 12.2.2018 KEHITÄMME VASTUULLISUUSOHJELMAAMME ENTISTÄ TAVOITTEELLISEMMAKSI JA TEEMME SEN PUITTEISSA KONKREETTISIA TEKOJA 1. 2. 3. Olemme käynnistäneet oman Biolaitoshankkeen, jonka tavoitteena on jalostaa lehmien tuottama lietelanta sekä lannoitteiksi että energiantuotantoon. Biolaitoksen, joka toimii teknologiapilottina, on tavoitteena olla toiminnassa vuoden 2020 aikana. Laatu- ja tuotantotapauudistuksen jalkautus on täydessä käynnissä ja kattaa vuoden 2017 loppuun mennessä arviolta 90% tiloista. Tavoitteenamme on, että kaikki valiolaiset tilat ovat sopimuksen piirissä vuonna 2020. Olemme tehneet ravitsemussitoumuksen, jossa tavoitteena on vähentää suolan ja lisätyn sokerin määrää tuotteissamme.

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 Kaivannaisfosforivarantojen vähentyessä kierrätyslannoitteiden merkitys kasvaa. Tiukentuva ympäristölainsäädäntö asettaa haasteita maataloudelle erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Maatalouden aiheuttamia päästöjä seurataan entistä tarkemmin. 8

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 LIETELANTA Maidontuotannossa lietelantaa syntyy noin 20-30 m3/eläin/vuosi Lanta sisältää arvokkaita ravinteita, jotka nykymenetelmillä jäävät osittain hyödyntämättä Lietelantaa on paljon ja sen levittäminen vie aikaa Raskas levityskalusto tiivistää peltojen pintamaita Suuren määrän ja levitysajankohtarajoitusten takia tarvitaan paljon lietesäiliökapasiteettia 9

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 EKOLOGISTA MAIDONTUOTANTOA JA KIERTOTALOUTTA CH 4 MEIJERI BIOJÄTE BIOLAITOS BIOKAASUA LANNOITTEITA PUHDASTA VETTÄ

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 BIOLAITOKSEN PROSESSI Lietelanta Kiintoaineen erotus Nestejae Tiivistys Vesi 65-80 m-% Mahdolliset muut peltobiomassat ja Valion off grade -jakeet Kiinteä jae Typpi-kaliumlannoitetiiviste 5-15 m-% Kiinteä jae (fosfori) Kuivamädätys Biokaasu 15-20 m-% 11

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISEMPI ALKUTUOTANTO Ravinteet, erityisesti arvokas fosfori, saadaan tehokkaasti kiertoon Rehevöityminen vähenee, kun ravinnevalumat vähenevät Metaanipäästöt pienenevät kehittyneen lannanhallinnan ansiosta Kokonaisuudessaan päästöjen hallinta tilatasolla paranee 12

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 MAIDONTUOTANNON KANNATTAVUUS PARANEE Tarvitaan vähemmän peltoa, lietesäiliötilaa ja raskaita investointeja Säästetään työaikaa ja kustannuksia 13

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 NURMIVILJELY KEHITTYY Ylimääräistä peltopinta-alaa pelkästään lietteen levittämiseen ei enää tarvita Maaperän kunto ja maan rakenne paranevat Tutkimusten mukaan typen hyväksikäyttö paranee merkittävästi Lannoituksen suunnittelu helpottuu 14

B I O L A I T O S 1 2. 2. 2 0 1 8 PROJEKTIN ETENEMINEN Biolaitoksen laitos- ja prosessisuunnittelu on käynnissä Investointiesitys tehdään tarkennettujen suunnitelmien perusteella Valion hallitukselle vuoden 2018 alkupuoliskolla Jos investointi päätetään toteuttaa, aloitetaan laitoksen rakentaminen lähes välittömästi 15

KIITOS!