EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (04.05) (OR. en) 8562/10 UEM 123 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Unkarin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2009 2012 Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Unkarin tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2009 2012. Ehdotuksen on laatinut talous- ja rahoituskomitea ja se perustuu komission suositukseen. Talous- ja valtiovarainministerit antoivat 16. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan poliittisen hyväksyntänsä lausuntoehdotukselle. Liite: 8562/10 msu/ahl/ep 1 DG G I FI
Liite Ehdotus neuvoston lausunnoksi Unkarin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2009 2012 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2009 2012. (2) Unkarin talous oli epävakaassa tilassa, kun finanssikriisi puhkesi vuoden 2008 syksyllä. Finanssipolitiikan kurssia oli käännetty vuoden 2006 puolivälissä pyrkimyksenä korjata talouden silloinen epätasapaino ja hillitä julkisen velan kertymistä. Julkisen talouden alijäämä saatiinkin menestyksekkäästi supistettua 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2008 mennessä (vuonna 2006 alijäämää oli ollut 9,3 prosenttia). Sopeutusta ei kuitenkaan ollut saatu päätökseen, kun maailmanlaajuinen finanssikriisi iski. Valuuttamääräisen velan osuus oli lisäksi suhteellisen suuri. 1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/index_en.htm. 8562/10 msu/ahl/ep 2
Bruttorahoitustarpeiden täyttäminen muuttui vaikeammaksi, missä näkyi sijoittajien huoli julkisen talouden rahoitusaseman kestävyydestä, maan korkeasta ulkomaanvelasta ja potentiaalisen kasvun supistumisesta. Yhdessä nämä tekijät edellyttivät vahvaa talouspoliittista reagointia, pankkialaa tukevia toimenpiteitä ja kansainvälisten laitosten myöntämää huomattavaa 20 miljardin euron suuruista ulkoista apua, johon sisältyy 6,5 miljardia euroa EU:lta (josta 5,5 miljardia euroa on nostettu). Maaliskuun 2009 jälkipuoliskolta alkaen markkinoilta on saatu vahvojen vakauttamis- ja sopeutustoimien ansiosta uudestaan rahoitusta. Koska kotimaankysyntä supistui huomattavasti vuonna 2009, vaihtotaseessa on tapahtunut huomattavan suuri parannus lähinnä maksutaseen ansiosta. Valuuttakurssi on pysytellyt pääpiirteissään vakaana heinäkuusta 2009 lähtien, ja keskuspankki pystyi leikkaamaan tärkeintä ohjauskorkoa yhteensä 375 peruspistettä vuoden 2009 puolivälistä vuoden 2010 alkuun. Koska julkisen talouden liikkumavara on puuttunut ja ottaen huomioon sijoittajien huolenaiheet, hallitus on jatkanut julkisen talouden vakauttamispolitiikkaa ja toteuttanut talouden elpymisen tueksi ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, joilla ei ole ollut talousarviovaikutuksia. Julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen velan saamiseksi lasku-uralle ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi ovat yhä keskeisiä haasteita Unkarissa. (3) Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, myös potentiaalisen tuotannon tasoon on kohdistunut negatiivisia vaikutuksia. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Lisäksi talouskriisin vaikutukset pahentavat väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Unkarin on erityisen tärkeää toteuttaa uudistuksia, joilla pyritään lisäämään työmarkkinoille osallistumista, ja saada takaisin valmiutensa houkutella suoria ulkomaisia sijoituksia. 8562/10 msu/ahl/ep 3
(4) Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotanto supistui 6,7 prosenttia vuonna 2009 ja supistuu edelleen 0,3 prosenttia vuonna 2010. Sen jälkeen kokonaistuotanto kasvaa 3¾ prosenttia vuosina 2011 ja 2012. Tämä on hieman optimistisempi arvio kuin komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa, jonka mukaan BKT:n vuotuinen kasvu supistuisi 0,5 prosenttia vuonna 2010 ja kohenisi 3,1 prosenttia vuonna 2011. Kun kuitenkin otetaan huomioon tuoreet tiedot, myös vuoden 2009 alustava, odotettua parempi alijäämäluku eli -6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuoden 2010 ennuste vaikuttaa realistiselta. Ohjelmakauden loppuvuosien skenaario on kuitenkin jokseenkin optimistinen. Ohjelmassa kasvun odotetaan pääosin pohjautuvan nettoviennin elpymiseen. Yksityisen kulutuksen odotetaan supistuvan vuonna 2010 vielä noin 2½ prosenttia. Uusimpien tietojen mukaan tämä luku saattaa olla tätäkin hieman heikompi. Kotimaankysyntää koskevat ennusteet vaikuttavat pääpiirteissään realistisilta, mutta tuontia ja investointeja koskevat ennusteet näyttävät optimistisilta. Makrotalouden skenaario näyttää kaiken kaikkiaan realistiselta vuonna 2010 ja hieman optimistiselta vuosina 2011 ja 2012. Viiteskenaarion nimellisuran kimmokkeena on työ- ja tuotemarkkinoiden yhtenäinen suhdannetilanne. Tuntuva negatiivinen tuotantokuilu luo hintoihin alenemispaineita, ja korkea työttömyys merkitsee hidastuvaa palkkakehitystä. Inflaatioluvut näyttävät kaiken kaikkiaan realistisilta vuonna 2010 ja hieman alhaisilta sen jälkeen. Ohjelmassa esitetty makrotalouden skenaario on sopusoinnussa perustana olevien rahapolitiikkaa ja valuuttakursseja koskevien oletusten kanssa. (5) Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 alijäämä arvioidaan 3,9 prosentiksi suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2008 alijäämä oli 3,8 prosenttia. Julkisen sektorin alijäämä on pääpiirteissään vakaantunut huolimatta siitä, että talous on heikentynyt jyrkästi maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja sillä julkiseen talouteen olleiden huomattavien epäsuotuisten vaikutusten vuoksi. Vakaantuminen on menoleikkausten ansiosta. Menoleikkaukset ovat osittain olleet rakenteellisia, osittain ne ovat koskeneet julkisen sektorin palkkoja sekä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia. Rakenteellinen rahoitusasema on tämän seurauksena kohentunut huomattavasti lähes 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi verojärjestelmässä tehtiin uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät juurikaan vaikuta alijäämään. Tarkoituksena on kasvattaa talouden kilpailukykyä alentamalla työhön kohdistuvaa verorasitusta ja nostaa kulutusverojen osuutta. 8562/10 msu/ahl/ep 4
Kun otetaan huomioon julkisen velan huomattava määrä ja finanssimarkkinoiden stressitilanne, viranomaiset ovat kyenneet tukemaan talouden elpymistä siten, että ne ovat toteuttaneet ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, joilla ei ole ollut talousarviovaikutuksia. Kun otetaan huomioon julkisen velan huomattava määrä suhteessa BKT:hen, vuoden 2009 rajoittavaa finanssipolitiikan viritystä on tarkoitus jatkaa neuvoston suosittaman irtautumisstrategian mukaisesti vuosina 2010 2011, jotta liiallinen alijäämä saataisiin korjattua viimeistään vuonna 2011. (6) Ohjelman mukaan julkisen talouden vuoden 2010 tavoitteena on 3,8 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, kuten neuvosto EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti 7 päivänä heinäkuuta 2009 suositti ja 30 päivänä marraskuuta 2009 hyväksytyssä vuoden 2010 talousarviossa esitetään. Ohjelmassa ennakoidaan, että nimellistulot vakiintuvat vuonna 2010, mikä tarkoittaa, että reaalitulot jatkavat supistumistaan ja tulosuhde alenee (vuoden 2009 45,9 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2010). Sen lisäksi, että negatiivinen tuotantokuilu jatkaa kasvuaan, tulosuhteen alenemista selittävät pitkälti kasvun koostumuksen vaikutukset, jotka liittyvät nettoviennin kasvavaan painoarvoon taloudessa ja kotimaankysynnän samanaikaisesti alenevaan osuuteen. Tulosuhteen alenemisen vastapainona ohjelmassa kaavaillaan menosuhteen pienentämistä (vuoden 2009 49,8 prosentista 48,8 prosenttiin vuonna 2010), jotta julkisen talouden rahoitusasemaa voitaisiin samalla kohentaa. Ohjelmassa turvaudutaan lähinnä rakenneuudistuksiin ja erityisiin säästötoimenpiteisiin (mukaan lukien eläkejärjestelmä, sosiaalietuudet, julkisen sektorin palkat sekä varainsiirrot paikallishallinnoille ja julkiselle kaukoliikenteelle), joiden vaikutus on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka hyväksyttiin vuonna 2009 (talousarviovaikutukset näkyvät vuonna 2010). Vaikka näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutus ylittänee 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2010, rakenteellisen alijäämän (jonka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti ohjelman tietojen perusteella) odotetaan kohenevan alle ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Huomattava osa näistä säästötoimenpiteistä yksinkertaisesti tarvittiin tasapainottamaan tiettyjen menojen kasvusuuntausta. Tulosuhteen odotetaan lisäksi alenevan enemmän kuin mitä tavanomaisen jouston perusteella olisi voitu olettaa, kun otetaan huomioon vuonna 2010 toteutettavien verotuksen uudelleenjärjestelytoimien alijäämää hivenen kasvattava luonne sekä tupakan leimamerkkien osto ennakkoon ennen valmisteveron vuodesta 2010 alkavaa korotusta. 8562/10 msu/ahl/ep 5
(7) Ohjelmassa esitetyn keskipitkän aikavälin strategian tärkeimpänä tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä vuoden 2010 3,8 prosentista suhteessa BKT:hen alle 3 prosenttiin (2,8 %) viimeistään vuonna 2011 ja edelleen 2,5 prosenttiin vuonna 2012. Alijäämätavoitteet johtavat uudelleenlaskettuun rakenteelliseen alijäämään, joka on BKT:hen suhteutettuna 1½ prosenttia vuonna 2011 ja 2½ prosenttia vuonna 2012. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2009 noin 3 prosenttiyksikön rakenteellisen paranemisen jälkeen kohenemista ennakoidaan olevan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010 2011 (verrattuna komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaiseen lähes 1 prosentin heikkenemiseen suhteessa BKT:hen). Vuonna 2012 rakenteellinen rahoitusasema jopa heikkenisi 1 prosentin suhteessa BKT:hen. Talouden elpymisestä huolimatta tulosuhteen ennakoidaan edelleen alenevan vuonna 2011, kun otetaan huomioon i) nettoviennin kasvava painoarvo, joka muokkaa kasvusta vähemmän veroja tuovaa, ii) talouden supistumisen hitaasti näkyvät vaikutukset ja iii) vuonna 2009 hyväksytty kokonaisverorasituksen kevennys (joka liittyy henkilökohtaiseen tuloveroon vuodesta 2011 alkaen). EU:n varojen käytön lisääminen saattaa vastapainottaa tätä kehitystä kenties vain osaksi: tulosuhde alenisi kokonaisuudessaan 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelmassa luetellaan pääpiirteittäin mahdollisia menopuolen toimenpiteitä, jotka korvaisivat tulosuhteen alenemisen reippaasti ja toisivat alijäämän 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Lähinnä kyse on julkisen sektorin reaalipalkkojen lisäalennuksesta, sosiaalietuuksien reaalimääräisestä lisäalennuksesta ja talousarviokohtien tiukasta hallinnoinnista. Tätä toimenpidepakettia ei ole kuitenkaan esitetty yksityiskohtaisesti. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on -1,5 prosentin rakenteellinen rahoitusasema suhteessa BKT:hen. Tuoreimpien ennusteiden ja velkatason parusteella tämä vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä. Ohjelmassa pyritään keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen vuonna 2011; komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleenlaskeman rakenteellisen rahoitusaseman mukaan ja ottaen huomioon vuosille 2010 ja 2011 ennustetun merkittävän tuotantokuilun, tavoite on tarkoitus saavuttaa jo vuonna 2010 ja sitä on tarkoitus ylläpitää vuonna 2011. Uudet vakauttamistoimet ovat kuitenkin tarpeen keskipitkän aikavälin tavoitteen ylläpitämiseksi vuonna 2011 ja rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemisen estämiseksi vuonna 2012. Vuoden 2012 tavoitetta tukevat toimenpiteet olisi myös tarkennettava paremmin. 8562/10 msu/ahl/ep 6
(8) Julkisen talouden toteutumat voivat olla ohjelmassa ennakoitua heikompia. Tulot saattavat vuonna 2010 osoittautua ¼ prosenttia ennakoitua alhaisemmiksi suhteessa BKT:hen. Varhaisemman koontipäivän vuoksi ohjelmassa ei varsinkaan otettu huomioon perustuslakituomioistuimen päätöstä, jolla parlamentin hyväksymä yleinen arvoperusteinen kiinteistövero peruutetaan. Joitakin menoylityksiä saattaa tapahtua. Syynä ovat Malevlentoyhtiön uudelleenkansallistamiseen liittyvät kustannukset ja se seikka, että julkisen kaukoliikenteen saamien tukien kaavailtua alennusta ei täysin tueta rakenteellisin toimenpitein. Ohjelmassa talousarviokohtiin myös kaavaillaan lisäsäästöjä, sillä valtiovarainministeriön muiden ministeriöiden varainkäyttöön kohdistamaa valvontaa on hiljattain lisätty. Koska lisäsäästöjä ei tueta erityisin toimenpitein, niiden toteutuminen ei kuitenkaan ole varmaa. Vuonna 2010 saataville kertaluonteisille ¼ prosentin tuloille suhteessa BKT:hen, jotka syntyvät, kun siirtokelpoiset työntekijät ja eläkeläiset siirretään eläkejärjestelmän yksityisestä pilarista julkiseen, on kuitenkin vielä saatava varmistus ilmoitusmenettelyn kautta. Talousarviossa on toisaalta jäädyttämiskelpoisia varantoja noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen, ja menopuolella on varauduttu epäsuotuisan kehityksen vastapainottamiseksi mahdollisesti toteutettaviin 0,2 prosentin menoleikkauksiin suhteessa BKT:hen. Niiden perusvaikutusten lisäksi, joita aiheutuu muun muassa kiinteistöveron peruuttamisesta, voidaan sekä tulo- että menopuolella vuosina 2011 ja 2012 odottaa lipsumisia ohjelman tavoitteista. Talouden elpymisvauhtia ja yksityisen kulutuksen osuutta vuonna 2011 ja sen jälkeen koskevat arviot ovat ohjelmassa hieman optimistisempia kuin komission yksiköiden ennusteet, mikä viittaa siihen, että ohjelman verotuloarviot saattavat olla melko korkeita. Ohjelmassa kaavailtua menopuolen säästötoimenpiteiden pakettia, jolla tasapainotetaan tulosuhteen jatkuvaa alenemista, ei ole vielä tuettu konkreettisin päätöksin. Ohjelmassa ei myöskään oteta huomioon keskuspankin tappioita, joiden nykyarvioiden perusteella odotetaan kasvattavan alijäämää 0,1 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 0,3 0,4 prosenttia vuonna 2012. 8562/10 msu/ahl/ep 7
Menot voivat myös osoittautua arvioitua suuremmiksi valtionyhtiöiden kärsimien tappioiden vuoksi. Talousarviossa on varantoja lipsumisten tasapainottamiseksi ainoastaan noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 0,4 prosenttia vuonna 2012, kun vuonna 2010 näitä varantoja oli 0,8 prosenttia. Vaikka tavoitteina olleisiin julkisen talouden alijäämälukuihin on viime vuosina päästy, julkisen talouden aiempiin toteutumiin Unkarissa perustuvat riskit ovat parhaimmillaankin neutraalit, kun otetaan huomioon, että lipsumiset ovat aiempina vuosina olleet huomattavia. Sen vuoksi on huomattava riski, että alijäämätoteutumat osoittautuvat ohjelmassa suunniteltua heikommiksi. (9) Julkinen bruttovelka arvioidaan 78 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mikä merkitsee kasvua edellisvuoden noin 73 prosentista. Kasvua selittää julkisen talouden alijäämä ja BKT:n negatiivinen nimelliskasvu. Ohjelman mukaan velkasuhde pysyy perussopimuksen viitearvon yläpuolella koko ohjelmakauden ajan. Velkasuhteen ennakoidaan jatkavan kasvuaan 79 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ennen kuin se alkaa supistua, ensin 77 prosenttiin vuonna 2011 ja sitten 73½ prosenttiin vuonna 2012. Positiivisen kehityksen tärkeimmät syyt ovat makrotalouden edellytysten ennakoitu koheneminen ja kansainvälisen talousavun vuodesta 2011 alkava takaisinmaksu. Kun otetaan huomioon julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät negatiiviset riskit sekä mahdolliset virta-varantokorjauserät, velkasuhde voi kehittyä ohjelmassa ennustettua huomattavasti epäsuotuisammin etenkin vuodesta 2011 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen velkasuhde supistuu riittävästi kohti viitearvoa. (10) Vuoteen 2020 saakka ulottuvien keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee ainoastaan vähitellen tasolle, jota ennakoitiin ennen kriisiä. Samoin verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle. Ohjelmassa ennakoitu nimellismääräinen julkisen talouden strategia riittäisikin vakauttamaan velkasuhteen viimeistään vuonna 2020. 8562/10 msu/ahl/ep 8
(11) Vuonna 2009 toteutettujen eläkeuudistusten ennakoidaan hillitsevän väestön ikääntymiseen liittyvien menojen kasvua tulevaisuudessa. Näiden menojen ennakoidaan uudistuksen jälkeen jäävän selkeästi alle EU:n keskiarvon. Julkisen talouden vuoden 2009 rahoitusasema on ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman lähtöasetelmaa parempi. Väestön ikääntymisen talousarviovaikutuksia kestävyyskuiluun on näin ollen hillitty paljolti. Suurten perusylijäämien varmistaminen keskipitkällä aikavälillä ja eläkeuudistuksen tinkimätön täytäntöönpano, kuten ohjelmassa jo ennakoidaan, vähentävät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa 2 keskisuuriksi. EKP:n helmikuussa 2010 laatimien, vuoden 2009 eläkeuudistukseen perustuvien ennusteiden vahvistamisen jälkeen ajantasaistetut kestävyyslaskelmat osoittavat kestävyysriskin olevan alhainen. (12) Julkisen talouden institutionaalisten piirteiden osalta viimeaikaisia tärkeimpiä tapahtumia on uuden finanssipoliittisen kehyksen käyttöönotto. Kehys pohjautuu finanssipoliittista vastuuta koskevaan lakiin ja muutoksiin, jotka marraskuussa 2008 hyväksyttiin valtiosäännön liitännäislakiin. Uuden finanssipoliittisen kehyksen odotetaan kaiken kaikkiaan omalta osaltaan parantavan avoimuutta ja lisäävän julkisen talouden kestävyyttä. Finanssipoliittista vastuuta koskevassa laissa säädetään, että tulevien perusjäämien määrityksen olisi yleisenä sääntönä noudatettava reaalivelkaa koskevaa sääntöä. Kyseisen lain nojalla on muodostettu riippumaton finanssipoliittinen neuvosto, joka on aloittanut toimintansa. Vuoden 2010 talousarvion laatimisessa on jo suurimmalta osin noudatettu uutta finanssipoliittista kehystä, ja vuoden 2011 talousarvion on oltava kokonaisuudessaan finanssipoliittisen kehyksen kaikkien osatekijöiden mukainen. Talousarviokehyksen osalta toinen merkittävä tapahtuma oli se, kun parlamentti joulukuussa 2009 hyväksyi julkisen talouden instituutioiden oikeudellista asemaa ja taloushallintoa koskevan lain. Uudella lailla nykyisiä sääntöjä täydennetään monilta osin, mukaan lukien julkisen talouden eri instituutioiden toimintaa ja taloushallintoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä yhdenmukainen kehys, jota sovelletaan sekä Unkarin valtion että EU:n varojen käyttöön. On kuitenkin liian varhaista arvioida, miten tehokas uusi kehys on pyrittäessä varmistamaan talousarvion parempi toteuttaminen ja moitteeton finanssipolitiikka. 2 Julkisen talouden kestävyyttä koskevissa 10 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä "neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kestävyyteen tähtääviin strategioihin tulevissa vakaus- ja lähentymisohjelmissaan" ja "pyytää komissiota yhdessä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa kehittämään edelleen menetelmiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioimiseksi hyvissä ajoin ennen julkisen talouden kestävyyttä koskevan seuraavan kertomuksen laatimista". Kyseinen kertomus on määrä laatia vuonna 2012. 8562/10 msu/ahl/ep 9
(13) Unkarille on ominaista korkea kokonaisverorasitus yhdessä huomattavien julkisten menojen kanssa. Hallitus on toteuttanut useita toimenpiteitä uudistaakseen verojärjestelmää vaikuttamatta kuitenkaan juurikaan talousarvioon. Tarkoituksena on kasvattaa talouden kilpailukykyä siirtämällä verorasitusta työnteosta kulutusveroihin. Perustuslakituomioistuimen hiljattaiset tuomiot ja vuodeksi 2011 suunniteltu tuloveron leikkaus merkitsevät kuitenkin tulojen menetyksiä, joita ei ole vielä korvattu muilla toimenpiteillä. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että muutetusta kiinteistöverosta annetaan uusi lakiesitys. Menopuolella perusmenot kasvoivat nopeammin kuin nimellinen BKT vuosina 2000 2009. Julkisten menojen vähentämisessä merkittävänä haasteena on väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu. Eläkejärjestelmän aiemmat uudistukset, erityisesti toukokuussa 2009, johtanevat eläkekustannusten kasvun hidastumiseen ja edistävät samalla työvoiman tarjontaa tukien näin potentiaalista kasvua. Lakisääteisen eläkeiän nostaminen tulevaisuudessa samaa tahtia elinajanodotteen kanssa auttaisi parantamaan julkisen talouden laatua. Julkisen sektorin koon pienentäminen ja julkishallinnon tehostaminen esimerkiksi koulutus- ja terveydenhuoltoaloilla saattaisivat myös johtaa huomattaviin hyvinvointietuihin ja lopulta mahdollistaa työhön kohdistuvan verotuksen leikkaukset. (14) Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia vaikuttaa kaiken kaikkiaan vuonna 2010 olevan pääpiirteittäin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisten neuvoston suositusten kanssa, sillä toteutumaan kohdistuvia tuntuvia riskejä tasapainotetaan ainakin osittain mahdollisuudella jäädyttää talousarvion varannot ja hyväksyä varalla olevat menoleikkaukset. Riskit huomioon ottaen julkisen talouden strategia ei ehkä ole vuodesta 2011 alkaen sopusoinnussa neuvoston suositusten kanssa. Vielä ei ole myöskään varmistettu kumulatiivisia 0,5 prosentin rakenteellisia toimia suhteessa BKT:hen vuosina 2010 2011. Vuoden 2011 tavoitetta tukevat menoja säästävät toimenpiteet on varsinkin täsmennetty ainoastaan osittain eikä niitä ole vielä hyväksytty. Vuodelle 2012 ei myöskään ole täsmennetty lainkaan toimenpiteitä. 8562/10 msu/ahl/ep 10
Molempien vuosien verotuloennusteet voivat lisäksi osoittautua korkeiksi. Talousarvioon sisällytetyt varannot ovat samaan aikaan suhteellisen vähäiset verrattuna vuoteen 2010, mikä viittaa siihen, että alijäämätoteutuma voi osoittautua tuntuvasti huonommiksi ja liiallista alijäämää ei ehkä saada korjattua ajoissa, jollei ryhdytä uusiin vakauttamistoimiin. Kun otetaan huomioon julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat riskit, strategia ei ehkä myöskään riitä varmistamaan, että julkisen talouden bruttovelkasuhde saadaan takaisin vakaaseen laskusuuntaan. Jotta näitä riskejä voitaisiin hillitä sekä korjata vakaus- ja kasvusopimuksen vastainen vuoden 2012 kasvuhakuinen finanssipolitiikan viritys, strategiaa olisi tuettava tarkoin määritellyin toimenpitein vuodesta 2011 alkaen ja vakauttamistoimia olisi lujitettava, erityisesti ohjelmakauden loppuvuosina. (15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja 3. Neuvosto myös kehotti Unkaria 104 artiklan 7 kohdan mukaisissa, 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetuissa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamista koskevissa suosituksissaan raportoimaan neuvoston suositusten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä lähentymisohjelmien tarkistuksiin sisällytettävässä erillisessä kohdassa. Unkari on noudattanut tätä suositusta. Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että vaikka talous supistui jyrkästi vuonna 2009 finanssikriisin seurauksena, julkisen talouden alijäämä saatiin vakaannutettua. Finanssipolitiikan viritys oli hyvin rajoittavaa vuonna 2009 ja kahtena edellisvuonna. Vuosina 2010 ja 2011 viritys muuttuu Unkarissa pääpiirteissään neutraaliksi ja vuonna 2012 kasvuhakuiseksi. Ohjelman mukaan tämän pitäisi johtaa liiallisen alijäämän korjaamiseen viimeistään vuonna 2011 ja keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen. Julkisen bruttovelan suhteessa BKT:hen ennakoidaan jatkavan kasvuaan vuoteen 2010 saakka ja alkavan supistua uudelleen vuonna 2011, mikä toisi velan takaisin lasku-uralle. 3 Ohjelmasta puuttuvat erityisesti nimellistä efektiivistä valuuttakurssia koskevat pakolliset tiedot. Samoin puuttuvat vapaaehtoiset tiedot muun muassa julkisen talouden menoista toimintakohdittain ja virta-varanto-korjauserien erittelystä. 8562/10 msu/ahl/ep 11
Julkisen talouden rakenteelliseen rahoitusasemaan ennakoidaan kuitenkin ainoastaan hienoista kohennusta vuonna 2010, ei lainkaan kohennusta vuonna 2011 ja heikkenemistä vuonna 2012. Kehitys saattaa lisäksi olla huomattavasti heikompaa, erityisesti ohjelmakauden loppuvuosina. Kiinteistöveron poisjäänti ja erityisesti julkisen liikenteen lisärahoitustarpeista aiheutuvat heikkenemisriskit saattavat vuonna 2010 tasapainottua jossain määrin sillä, että talousarvion varaukset jäädytetään ja varalla olevat 0,2 prosentin menoleikkaukset suhteessa BKT:hen toteutetaan. Ohjelmakauden loppuvuosina riskit liittyvät siihen seikkaan, että ohjelmassa esitetty makrotalouden skenaario on hieman optimistinen ja että julkisen talouden kehitystä tukeva toimenpidepaketti jää täsmentämättä, eikä sitä ole hyväksytty. Tätä taustaa vasten voidaan todeta, ettei liiallisen alijäämän korjaamista vuonna 2011 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaista 7 päivänä heinäkuuta 2009 annettua suositusta noudattaen ole varmistettu. Julkisen talouden myöhempää lisävakauttamista ei myöskään ole varmistettu. Säästötoimenpiteet on tarpeen täsmentää ja vakauttamistoimia lujittaa vuodesta 2011 alkaen. Ohjelmassa esitetään uuden finanssipoliittisen kehyksen keskeiset elementit, mutta kehyksen parempi noudattaminen on varmistettava. Edellä esitetyn arvion ja 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen perusteella Unkaria kehotetaan i) varmistamaan, että vuoden 2010 alijäämätavoite eli 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen saavutetaan tiukalla menovalvonnalla, talousarvioon sisällytettyjen varantojen mahdollisella jäädyttämisellä ja toteuttamalla varalla olevat menoleikkaukset tarpeen mukaan; ii) iii) tarkentamaan julkisen talouden tavoitteita tukevat toimenpiteet vuodesta 2011 alkaen ja olemaan valmiina lujittamaan vakauttamistoimia siinä tapauksessa, että riskit, jotka aiheutuvat siitä, että ohjelman makrotalouden skenaario on optimistisempi kuin EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen perustana ollut skenaario, käyvät toteen, jotta varmistetaan alijäämän saaminen alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2011; tiukentamaan huomattavasti vuoden 2012 strategiaa, jotta varmistettaisiin sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti; parantamaan julkisen talouden laatua siten, että vuoden 2011 talousarvio laaditaan ja hyväksytään noudattaen finanssipoliittista kehystä kokonaisuudessaan, menojen hillitsemistä tuetaan julkishallinnon lisäuudistuksella ja tappiota tekevien yritysten tilanteeseen puututaan rakenneuudistuksin. 8562/10 msu/ahl/ep 12
Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu 2008 2009 2010 2011 2012 LO tammikuu 2010 0,6-6,7-0,3 3,7 3,8 BKT:n määrä KOM marraskuu 2009 0,6-6,5-0,5 3,1 (%-muutos) LO joulukuu 2008 1,3-0,9 1,6 2,5 LO tammikuu 2010 6,1 4,2 4,1 2,3 2,6 YKHI-inflaatio KOM marraskuu 2009 6,0 4,3 4,0 2,5 (%) LO joulukuu 2008 6,2 4,5 3,2 3,0 Tuotantokuilu 1 LO tammikuu 2010 2,6-4,8-5,6-2,8-0,1 (% suhteessa potentiaaliseen KOM marraskuu 2009 2 2,9-4,0-4,7-2,0 BKT:hen) LO joulukuu 2008 2,3-0,1 0,4 Nettoluotonanto ulkomaille / LO tammikuu 2010-6,2 2,2 1,6 1,5 1,4 nettoluotonotto ulkomailta KOM marraskuu 2009-5,6 0,5 0,3 0,4 LO joulukuu 2008-5,1-3,7-2,5-1,6 LO tammikuu 2010 45,5 45,9 45,0 44,2 43,3 Julkisen talouden tulot KOM marraskuu 2009 45,5 45,9 45,1 45,1 Julkisen talouden menot Julkisen talouden rahoitusasema Perusjäämä Suhdannetasoitettu rahoitusasema 1 Rakenteellinen rahoitusasema 3 Julkinen bruttovelka LO joulukuu 2008 45,2 45,8 46,0 45,8 LO tammikuu 2010 49,3 49,8 48,8 47,0 45,8 KOM marraskuu 2009 49,3 50,0 49,4 49,0 LO joulukuu 2008 48,6 48,4 48,5 48,0 LO tammikuu 2010-3,8-3,9-3,8-2,8-2,5 KOM marraskuu 2009-3,8-4,1-4,2-3,9 LO joulukuu 2008-3,4-2,6-2,5-2,2 LO tammikuu 2010 0,4 0,5 0,5 1,0 1,2 KOM marraskuu 2009 0,4 0,2-0,1-0,2 LO joulukuu 2008 0,6 1,9 2,0 2,2 LO tammikuu 2010-5,0-1,7-1,3-1,5-2,5 KOM marraskuu 2009-5,1-2,2-2,1-3,0 LO joulukuu 2008-4,3-2,8-3,2 LO tammikuu 2010-4,6-1,6-1,5-1,5-2,5 KOM marraskuu 2009-4,8-2,1-2,1-3,0 LO joulukuu 2008-4,0-2,8-3,2 LO tammikuu 2010 72,9 78,0 79,0 76,9 73,6 KOM marraskuu 2009 72,9 79,1 79,8 79,1 LO joulukuu 2008 71,1 72,5 72,2 69,0 Huom: 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 0,8 % vuonna 2008, 0,3 % vuonna 2009, 0,2 % vuonna 2010 ja 0,3 % vuonna 2011. 3 Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan BKT:hen suhteutettuna 0,4 % vuonna 2008 ja 0,1 % vuonna 2009 (alijäämää supistavia) ja 0,2 % vuonna 2010 (alijäämää kasvattavia) ja komission yksiköiden marraskuun 2009 talousennusteen mukaan 0,3 % vuonna 2008 ja 0,1 % vuonna 2009 (alijäämää supistavia). Lähde: Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden marraskuun 2009 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8562/10 msu/ahl/ep 13