Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin päivä 25.8.2018, Vantaa Tervetuloa viettämään valtakunnallista Poliisin päivää maassa, joka on eri tutkimusten mukaan maailman vakain, vapain ja turvallisin. Suomessa on lisäksi paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja riippumattomin oikeuslaitos. Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat laskeneet useita vuosia peräkkäin. Katuturvallisuus on parempi kuin koskaan tällä vuosituhannella. Toimintavalmiusajat ovat säilyneet keskimäärin tyydyttävinä. Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat. Turvallisuus on tilastoja, mutta se on myös tunne. Enemmistö meistä suomalaisista ajattelee, ettei rikollisuus ole omassa lähiympäristössä poikkeuksellisen vakava ongelma juuri nyt. Turvattomuuden kokemukset esimerkiksi illalla ja öisin liikuttaessa ovat vähentyneet. Lähiympäristön rikosilmiöistä eniten huolestuttavat rattijuopot, ampuma-aseilla tehdyt rikokset, huumeiden käyttö ja myynti, seksuaalirikokset sekä pahoinpitelyt. Näille kaikille on yhteistä, että ne saattavat aiheuttaa hengen ja terveyden vaaraa, sekä siten horjuttaa turvallisuuden tunnetta. Tutkimusten mukaan ihmiset pitävät ylivoimaisesti tärkeimpänä tehtävänä sitä, että poliisi on paikalla kiireellisissä tilanteissa minuuteissa. Tästä emme voi itsekään tinkiä. Siksi olemme valinneet tämän vuoden poliisin päivän teemaksi poliisin toimintavalmiuden ja ammattitaidon. Haluamme esitellä laaja-alaisesti omaa toimintaamme ja tietysti vastata kaikkiin teitä askarruttaviin kysymyksiin. Poliisin tehtävänä on turvata kaikkia ja kaikkina aikoina. Poliisi joutuu menemään tilanteisiin, joihin kukaan muu ei mene. Poliisi joutuu toimimaan tilanteissa, joissa muut eivät pysty toimimaan. Meidän virassa olevien velvollisuutena on pitää huoli
siitä, että olemme jatkossakin varautuneet kaikkeen mahdolliseen - ja jopa mahdottomaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme panostaneet paljon siihen, että ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on tieto, taito ja välineet toimia välittömästi tarpeen vaatiessa. Kiireellisissä hälytystehtävissä toimintavalmiusaika on keskimäärin kymmenen minuuttia siitä, kun olemme saaneet tehtävän hätäkeskukselta. Toki alueelliset erot ovat huomattavia. Harva-alueilla apua joutuu odottamaan pidempään kuin kaupunkien keskustoissa. * * * Toimintavalmiuden lisäksi tarvitsemme valmiuksia estää rikoksia ennalta. Se säästää monelta murheelta ja on myös taloudellisesti ajatellen yhteiskunnalle kannattavampaa. Arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasautuvat kapealle joukolle. Esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja 10 prosenttia kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Rikosten uhrit ja tekijät ovat usein samoja. Roolit toistuvat pitkin elämän eri tilanteita ja vaiheita. Syrjäytyminen onkin yksi sisäisen turvallisuutemme suurimmista uhkista. Sitä me kaikki voimme osaltamme torjua, kun otamme huomioon ihmiset ympärillämme. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan torjuntaan, nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun ja ekstremismin ehkäisyyn olisi löydettävä uusia keinoja. Yhden olemme jo lähettäneet pohdittavaksi ensi viikon budjettiriiheen. Voisimme muutaman miljoonan euron lisärahoituksella palkata ennalta estävää työtä tekeviä poliiseja esimerkiksi 5-10 lähiöön, joissa on havaittu erityisiä ongelmia. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa heillä olisi enemmän aikaan vaikuttaa itse ongelmien syihin, ei yksin seurauksiin. Väkivaltainen radikalisoituminen, syrjäytyminen ja rikoksilla oireilu liittyvät yhteen erityisesti haavoittuvassa asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla. Nuoret ovat keskeinen kohderyhmä siksi, että onnistuneella ennalta ehkäisyllä voidaan vaikuttaa
myönteisesti heidän tulevaisuuteensa. Tehokas ennaltaehkäisy edellyttää, että poliisin toimenpiteiden ohella henkilö voidaan tarvittaessa ohjata myös muiden palvelujen piiriin. Tämä edellyttäisi lisäksi, että tiedonkulun esteitä poistetaan. Esimerkiksi viitteet lähisuhdeväkivallasta saattavat näkyä ensivaiheessa terveydenhuollossa, neuvolassa tai koulussa. Lastensuojelulaissa on useita toimijoita koskeva ilmoitusvelvollisuus salassapitosäännösten estämättä. Nuorisolaki velvoittaa paikallisia viranomaisia monialaiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa. Sosiaalihuoltolaissa edistetään ja ylläpidetään hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Nyt olisikin tärkeää, että kaikki toimijat tiivistäisivät tiedonvaihtoa lainsäädännön tarkoittamassa hengessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on niin kutsuttu ankkuritoiminta yhdessä poliisin ja sosiaalitoimen sekä myös terveys- ja nuorisotoimen kanssa. Tämän lisäksi valtioneuvostossa selvitetään, onko lainsäädäntöä tarpeen kehittää edelleen. Turvallisuus varmistetaan parhaiten yhdessä. Perusteeton salassapito ei saa sitä estää. Rikokset ja turvallisuutta heikentävät häiriöt ja ilmiöt vaikuttavat varsinaisten uhrien lisäksi myös heidän lähipiiriinsä. Kaikkien vakavimpien tapahtumien, kuten terroristiiskujen, vaikutukset voivat olla laajoja ja pitkäaikaisia. Ne voivat muuttaa merkittävästi yhteiskuntaa ja ihmisten arkea. Näidenkin Keskusrikospoliisin seinien sisällä tehdään parhaillaan arvioita henkilöistä, joiden voidaan arvioida syyllistyvän vakavaan rikokseen. Sen lisäksi Kyberrikostorjuntakeskuksessa etsitään jälkiä tietoverkoissa tapahtuvista rikoksista ja analysoidaan nettivinkin kautta kansalaisilta tulleita vihjeitä. Samaa työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaikissa Suomen poliisilaitoksissa. Tuoreen poliisibarometrin mukaan ihmisten huoli tietoverkkorikollisuudesta onkin kasvanut vuosi vuodelta. Sama suuntaus näkyy viime vuonna tehdyssä eurobarometrissä. Sen mukaan 94 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kyberrikoksen uhriksi. Toisaalta yhtä moni luottaa poliisin kykyyn torjua sitä.
* * * Keskeisin poliisin suorituskykyyn vaikuttava tekijä on viime kädessä henkilöstömäärä, oli kyse sitten toimintavalmiusajasta, rikosten estämisestä tai niiden selvittämisestä. Siksi on tärkeää, että poliisien määrän väheneminen on saatu pysäytettyä. Tekeviä käsiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Siinä meitä tukee kansainvälisestikin arvostettu poliisikoulutus, jonka aloittamisesta tulee ensi kuussa kuluneeksi sata vuotta. Vielä 1960-luvulle asti poliisit kävivät vain parin kuukauden pituisen miehistökurssin. Nykyään kaikki suorittavat ammattikorkeakoulututkinnon. Koulutukseen hakevan odotetaan olevan sosiaalisesti taitava, yhteistyökykyinen ongelmanratkaisija ja vastuunottaja sekä hyvässä fyysisessä kunnossa. Poliisin ammatti on viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan arvostetuin ja 95 prosenttia suomalaisista luottaa suomalaiseen poliisiin. Tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, niin hallinnossa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Luottamus ansaitaan päivittäin sen perusteella miten kohtaamme ja kohtelemme asiakkaitamme. Se edellyttää myös, että noudatamme poliiseina itsekin tinkimättömästi lakia niin virantoimituksessa kuin vapaa-aikana. Suomen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin ja se on tehnyt siitä huolimatta eurooppalaisittain hyvää tulosta. Osaaminen ja luottamus ovat olleet menestystekijöitä, joita ilman emme selviäisi tehtävistämme. Lopuksi on muistettava, että yleinen järjestys ja turvallisuus edellyttävät ponnisteluja meiltä kaikilta, koska ne ovat järjestäytyneen ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Sinunkin roolisi voi olla hyvin merkittävä. Kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa soittamalla hätänumeroon 112, voit saada apua itsellesi ja muille. Hätänumeroon on
syytä soittaa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa, tai on syytä epäillä näin olevan. Tänään, juuri nyt, meillä ei ole kiirettä. Olemme läsnä keskustelemassa juuri sinun kanssasi turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tule rohkeasti kertomaan, kysymään tai muuten vain juttelemaan. Tervetuloa Poliisin päivään!