Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen puhe Oulun poliisilaitoksen juhlaseminaarissa Arvoisa kansliapäällikkö, hyvä juhlaseminaariväki

Transkriptio

1 Sivu 1 / 5 Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen puhe Oulun poliisilaitoksen juhlaseminaarissa Arvoisa kansliapäällikkö, hyvä juhlaseminaariväki Yleinen järjestys ja turvallisuus ovat järjestäytyneen ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Niitä kannattelevat useat eri toimijat. Poliisilain 1 :n mukaan poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Se, että turvallisuusyhteistyö on nostettu poliisilain alkuun, korostaa yhdessä tekemisen tärkeyttä poliisille ja koko yhteiskunnalle. Tämä on huomioitu myös viime vuonna julkaistussa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Selonteon mukaan turvallisuus ei synny yksin turvallisuusviranomaisten toimenpitein. Tämä on harvinaisen totta. Suomen erityispiirteenä ja voimavarana onkin kokonaisturvallisuuden toimintamalli. Siinä turvallisuustoimijat jakavat tietoa, suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä. Mallimme kattaa kaikki relevantit turvallisuustoimijat viranomaisista yhteisöihin. Yhdessä ME muodostamme kokonaisturvallisuuden verkoston. Turvallisuus, valmius ja turvallisuudentunne luodaan ja ylläpidetään yhteistyössä. Niin nyt kuin aiemmin. Se on satavuotiaassa Suomessa tärkeää muistaa. Hyvät kuulijat Poliisin ja kuntien turvallisuusyhteistyö on aiheena hyvin ajankohtainen - onhan meillä tulossa kunnallisvaalit ylihuomenna, sunnuntaina. Kuntien turvallisuustyön keskeinen työkalu on paikallinen turvallisuussuunnitelma, johon kootaan oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät hankkeet ja ohjelmat. Turvallisuussuunnitelman laatii kunnan virkamiesjohto poliisin ja pelastuslaitoksen sekä paikallisten yhteisöjen, kuten elinkeinoelämän, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Turvallisuussuunnitelmat uusitaan yleensä valtuustokauden alussa. Turvallisuus on käsitteellisesti leveä ja usein puhutaan myös arjen turvallisuudesta. Se kuvaa hyvin turvallisuuden kokonaisuutta ja sitä, että turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kaikille. Aikaisemmin turvallisuus ymmärrettiin kontrollin ja järjestyksen ylläpitämisenä, josta vastasivat armeija ja poliisi. Nykyään turvallisuus on paljon muutakin

2 Sivu 2 / 5 ja linkittyy kiinteästi yleiseen hyvinvointiin sekä huolenpitoon. Siksi turvallisuuden takaamiseksi tulisi tehdä entistä enemmän poikkihallinnollista ennalta estävää työtä, esimerkiksi syrjäytymisen torjunnassa. Tähän on myös velvoitettu lainsäädännässä suoraan ja välillisesti. Esimerkkinä voidaan mainita, että kuntalaissa kuntia velvoitetaan edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Lastensuojelulaissa on useita toimijoita koskeva ilmoitusvelvollisuus salassapitosäännösten estämättä. Nuorisolaki velvoittaa paikallisia viranomaisia monialaiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa. Sosiaalihuoltolaissa edistetään ja ylläpidetään hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Näillä ja monella muulla lailla halutaan turvata huolenpito, terveys ja turvallisuus - salassapitosäännösten estämättä. Tarpeeton salassapito ei saa olla yhteistoiminnan ja turvallisuuden este - tavoitteet kun ovat kaikilla samat. Tiedonvaihtoa olisikin lainsäädännön tarkoittamassa hengessä syytä tiivistää. Tästä hyvänä esimerkkinä on niin kutsuttu ankkuritoiminta, joka tehdään poliisin ja sosiaalitoimen, sekä terveys- ja nuorisotoimen kanssa. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja esimerkiksi monia nuoria on saatu ohjattua harha-askeleiden jälkeen takasin oikealle polulle. Onkin hyvä pohtia, kumpi on yhteiskunnan kannalta parempi: sosiaalisin keinoin ennakolta vaikuttaminen vai jo rikoksen tehneen pidättäminen ja rikosprosessin läpivieminen? Hyvä juhlayleisö Poliisi on päävastuullinen toimija rikostorjunnassa sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa. Poliisi on siten johtava sisäisen turvallisuuden organisaatio, jonka tehtävä on turvata kaikkia, kaikkina aikoina. Poliisi ei kuitenkaan tee työtään yksin. Kovan turvallisuuden viranomaisyhteistyö yhdessä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa on molemminpuolista, tehokasta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tässä kontekstissa myös lainsäädännön täytyy olla mahdollistaja. Kahden viimeksi mainitun viranomaisen kanssa onkin voimassa yhteinen byrokratiaa purkanut ja toimintaa sujuvoittanut säännös - laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta. Sitä myös PTR-laiksi kutsutaan. Suomi on pitkä ja paikoin harvaanasuttu - tällöin yhteistyön ja -toiminnan merkitys korostuu. Apukäsien ja kaluston on oltava siellä missä kulloinkin tapahtuu tai uhkaa sattua. Elämme uudenlaisessa ajassa. Turvallisuusympäristömme on nopeasti ja pysyvästi muuttunut. Se on myös hankalasti ennustettava. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat

3 Sivu 3 / 5 uudessa kuvassa limittyneet, eikä jakolinjaa niiden välillä enää ole. Päivittäisessä työssä, tilannekuvan muodostamisessa ja strategisessa suunnittelussa tuleekin katsoa ympärilleen ja nähdä omien poteroiden ulkopuolelle. Kykeneväisyyttä uusien uhkien varalle ei rakenneta yhdestä näkökulmasta. Sitä vastoin on varmistettava yhdessä, ettei turvallisuustilanne pääse muuttumaan. Tässä tarkoituksessa poliisi on esittänyt myös hankalan ja monimutkaisen virka-apusääntelyn purkamista. Nopeutta ja ketteryyttä voisi lisätä vaikkapa puolustusvoimia kuvaavan P:n lisääminen PTR-lakiin. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat luonnollisella tavalla lähentäneet varsinkin poliisin ja puolustusvoimien yhteistyötä. Rikostorjunnassa PTR-toiminta konkretisoituu muun muassa toimenpiteen suorittamisena toisen PTR-viranomaisen lukuun tai apuna tämän tehtäväalueella sekä toimimista yhteistyössä yhteisissä tehtävissä. Yksi keskeinen yhteistyön muoto on rikostiedustelu- ja analyysitoiminto. Onnistumisen avaimina on kolmen viranomaisen toimiminen yhteisissä tiloissa ja sujuvan tiedonvaihdon varmistaminen. Niiden avulla on selvitetty ja estetty useita tekoja. Yhteistyössä ei pidä unohtaa myöskään kansainvälistä linkkiä. Globaalit ilmiöt ja uhat - esimerkiksi kyberikollisuudessa ovat läsnä ja roolissa myös paikallistason rikostorjunnassa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita ulkomaalaiset omaisuusrikoksia tekevät ryhmät, joita on tavattu Suomessa viime vuosina yhä enenevässä määrin. Rikostorjunnan tehokkuus, voimavarojen järkevä kohdennus ja rikosvastuun toteutuminen edellyttävät myös syyttäjän ja esitutkintaviranomaisten yhteistyön saumattomuutta. Erityisesti arjessa - paikallistasolla. Sen merkitystä on jo vuosia korostettu. Tarvittavan yhteistyön laatu ja laajuus vaihtelevat luonnollisesti tutkittavan rikosasian mukaan. Käytännön yhteistyön toteuttamisessa on vuosien mittaan syntynyt hyviä käytänteitä ja niitä on jatkossakin kehitettävä. Aika ajoin julkisuudessa on myös esitetty, että esitutkinnan johtaminen tulisi siirtää syyttäjille. Suomen malli poliisivetoisesta tutkinnanjohtamisesta on kuitenkin osoittanut tehokkuutensa myös kansainvälisesti vertaillen. On muistettava että Suomessa poliisi on erittäin korkeasti koulutettu ja on oman alansa johtava asiantuntija esitutkinnan toimittamisessa, sekä siihen liittyvässä taktiikassa ja tekniikassa. Syyttäjä taas on asiantuntija rikosasian ajamiseen liittyvien kysymyksissä. Olemme valtakunnansyyttäjän kanssa useasti yhdessä todenneet, että tehokas syyttäjä poliisi-yhteistyö on menestyksen

4 Sivu 4 / 5 avain. Näiden asiantuntijuuksien kehittäminen perinteisellä roolijaolla on edelleen tarkoituksenmukaisin tapa jalostaa poliisi-syyttäjäyhteistyötä. Arvoisat kuulijat Voitaneen sanoa, että tuomioistuimet toimivat ulkopuolisena laadunvalvojana myös poliisin suorittamassa esitutkinnassa. Rikosasia tulee olla selvitetty esitutkintalainkin mukaan niin, että todistelu voidaan ottaa pääkäsittelyssä vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Lainsäädännön tiukentuneet muotomääräykset ovat lisänneet vaatimuksia esitutkinnan laadun suhteen. Sama voidaan todeta salaisten pakkokeinojen osalta. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Se on tärkeää. Poliisi myös korostaa luottamusta strategiassaan läpi toimintansa. Haluamme jatkossakin olla kansalaisten luottamuksen arvoisia poliisiin luottaa erittäin paljon tai melko paljon Suomessa 96 %. Tuomioistuimien ja poliisin yhteistyön merkittävä muoto on myös oikeudenkäyntien turvaaminen sekä vastaajien todistajien noutaminen tarvittaessa pääkäsittelyyn. Tämä näkyy erityisesti paikallistasolla. Yhtenä yhteistyön muotona sekä syyttäjälaitoksen että tuomioistuimien osalta on myös koulutus. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistuksista pidetty niin sanottu Ponnistus- koulutus. Siinä poliisin ja syyttäjälaitoksen järjestämiin koulutuksiin osallistui muiden sidosryhmien ohella myös tuomioistuinlaitoksen edustajia. Lukumääräisesti eniten poliisi tekee yhteistyötä Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Hätäkeskuksen kautta poliisille välittyy noin tehtävää vuodessa - yhteensä poliisilla oli 2016 hieman yli miljoona hälytystehtävää. Hätäkeskusten, poliisin, terveys-, pelastus- ja sosiaalitoimen yhteistyö on jo nyt tiivistä. Kuluvan vuoden loppupuolella Oulun hätäkeskusalueella käyttöön otettava uusi hätäkeskustietojärjestelmä ERICA tulee entisestään parantamaan yhteistoimintaa. Esimerkkinä mainittakoon, että Pelastuslaitosten ja poliisin yhteistyöllä on jo kymmenien vuosien perinteet. Kentällä työskentelevät toimijat usein tuntevat toisensa henkilökohtaisesti. Erityisesti harva-alueilla saumaton yhteistyö korostuu ja vaikkapa liikenneonnettomuuspaikoilla pelastuslaitos saattaa joutua pitkäänkin ohjaamaan

5 Sivu 5 / 5 liikennettä ennen ensimmäisen poliisipartion saapumista. Vastaavasti poliisi saattaa suorittaa muille viranomaisille kuuluvia tehtäviä ennen alan ammattilaisten paikalle tuloa. Liikenneturvallisuus on viimeisen viiden vuoden aikana parantunut Suomessa. Tämä trendi näkyy myös Oulussa, kun etenkin liikenteessä loukkaantuneiden määrä on vähentynyt. Poliisin arvion mukaan kehitykseen vaikuttavat useat tekijät, joista yksi merkittävin on paikallinen yhteistyö liikenneympäristön kehittämisessä. Poliisi osallistuu liikenneympäristön kehittämiseen yhteistyössä tienpitäjien kanssa. Keskeisimmät kumppanit ovat alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä kunnat ja kaupungit. Yhteistyössä pohditaan suunnittelun, ylläpidon, lupahallinnon ja valvonnan ratkaisuja, joilla liikenneturvallisuutta voidaan paikallisesti parantaa. On muistettava, että paikallistason tärkeää ja konkreettista yhteistyötä on myös se, että alueen asukkaat voivat lähettää poliisille liikenteen valvontapyyntöjä omien havaintojensa pohjalta. Poliisi huomioi nämä pyynnöt valvonnan suunnittelussa. Arvoisa juhlaseminaariväki Edellä nimeltä mainittujen yhteistyöviranomaisten lisäksi poliisi tekee yhteistyötä lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Näistä mainittakoon esimerkkeinä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, ELY-keskukset, Säteilyturvallisuuskeskus, aluehallintovirastot, Metsähallitus, eri ministeriöt, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä sadat eri järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat. Lopuksi haluan korostaa sitä, että yhteistyön taustalla on aina ihminen - organisaatiot ja toimijat realisoituvat henkilöstönsä kautta. Isänmaamme turvallisuuden takaamiseen tarvitaan rohkeita naisia ja miehiä - nyt ja kaikkina aikoina.