Espoolaisten hyvinvointi 2018 24.4.2018
Hyvinvointi-koosteesta Espoolaisten hyvinvoinnin tilan laajempi tarkastelu tehdään kerran valtuustokauden aikana hyvinvointikertomuksen valmistelun yhteydessä Viimeisin laaja tarkastelu tehtiin vuonna 2017 Linkki koosteeseen Välivuosina raportoidaan hyvinvoinnista rajatummin, lähinnä hyvinvointisuunnitelmiin, Espoo tarinaan ja kehitysohjelmiin kytkeytyviä seurantatietoja sekä keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 24.4.2018 2
Sisällys HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja perherakenne Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus HYVINVOINTITIETOA IKÄRYHMITTÄIN Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset 24.4.2018 3
Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Väestö ja perherakenne Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon 24.4.2018 4
Väestö ja perherakenne Sisällysluetteloon Koonnut: Noora Sipilä, Eija Österholm 24.4.2018 5
Yhteenvetoa väestö- ja perherakenteesta Espoon väkiluku oli vuoden 2018 alussa 279 044 asukasta. Väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli 1,6 prosenttia vuoden 2017 aikana. Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981 ja viime vuosina väestö on kasvanut keskimäärin 4 500 asukkaan vuosivauhtia. Väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä. Viime vuosina syntyneiden enemmyys on kääntynyt laskuun ja kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton. Väestöstä yli puolet on työikäisiä 25 64-vuotiaita. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin. Lasten (0 17-vuotiaiden) osuus väestöstä on Espoossa kuusikkokuntien suurin, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin. Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa pienempi kuin koko maassa. Kuolleisuus ja sairastavuus on Espoossa matalampaa kuin muissa kuusikkokunnissa 24.4.2018 6
Espoon väkiluku oli 279 044 asukasta vuoden 2018 alussa Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen 24.4.2018 7
Espoon kasvaa keskimäärin 4500 asukkaan vuosivauhtia Vuonna 2017 väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli 1,6 prosenttia Väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä 24.4.2018 8
Viime vuosina syntyneiden enemmyys on kääntynyt laskuun ja kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 9
Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa väestönkasvu perustuu keskimääräistä korkeampaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon Pohjois-Espoota lukuun ottamatta 24.4.2018 10
Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja pienistä lapsista Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten Kotimaankielisten muuttotase on tappiollista 40-vuotiaista lähtien Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 11
Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä 25 64-vuotiaita Ikääntyneessä väestönosassa on selkeä naisenemmistö Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Väestömäärä 2017/2018 63 669 23 915 151 128 Ikääntyneet 65 + 40 332 75+ 15 472 85+ 3 945 Yhteensä 279 044 24.4.2018 12
Espoossa lasten osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein 24.4.2018 13
Espoossa ja Vantaalla 18 24-vuotiaiden nuorten osuus on pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa 24.4.2018 14
Työikäisen väestön osuus on pääkaupunkiseudun kunnissa korkeampi kuin muissa kuusikkokunnissa 24.4.2018 15
Ikääntyneiden osuus väestöstä on Espoossa kuusikkokuntien matalin 24.4.2018 16
Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin Ikäryhmä Vieraskielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) 11 268 (17,7%) Nuoret (18 24-v) 3 805 (15,9 %) Työikäiset (25 64-v) 28 367 (18,8 %) Ikääntyneet 65 + 1 215 (3,0 %) 75+ 353 (2,3 %) 85+ 82 (2,1 %) Yhteensä 44 655 (16,0 %) 24.4.2018 17
Puhutuimmat vieraat kielet Espoossa ovat venäjä, viro, englanti ja arabia Yhteensä Espoossa puhuttiin 122 vierasta kieltä ja 42 kielessä oli yli 100 puhujaa. 24.4.2018 18
Yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia Perhetyyppi Aviopari ilman lapsia Avopari ilman lapsia Perheiden lukumäärä vuodenvaihde 2016/2017 21 323 10 251 Aviopari ja lapsia 26 697 Avopari ja lapsia 5 544 Äiti ja lapsia 8 639 Isä ja lapsia 1 477 Perheet yhteensä 73 931 24.4.2018 19
Perheiden määrä kasvaa tasaisesti väestönkasvun myötä Vuodenvaihteessa 2016/2017 Espoossa oli 73 931 perhettä. Lapsettomia perheitä oli 31 574. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi 0 17-vuotias lapsi oli 34 521. Sellaisia perheitä, joissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä oli 7 836. 24.4.2018 20
Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan 24.4.2018 21
Espoossa yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kuusikkokuntien matalin 24.4.2018 22
Espoossa oli 119 963 asuntokuntaa vuoden 2018 alussa Yhden hengen asuntokuntia oli 43 187 eli 36 prosenttia 24.4.2018 23
Kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / 100 000 asukasta Koko maa Espoo 0 200 400 600 800 1000 1200 530,9 981,3 Helsinki Oulu Tampere 632,5 812,1 831,5 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Turku 979,9 Vantaa 642,5 24.4.2018 24 Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)
Sairastavuus kuusikkokuntia vähäisempää Espoo Vantaa Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 75,9 88,4 Turku Tampere Oulu 98,1 96,7 107,9 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Helsinki 89,2 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Kelan tilastot 24.4.2018 25
Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Sisällysluetteloon Koonnut: Petri Lintunen, Sirpa Nykänen, Sammy Huotari, Tiina Kosama, Tiina Järvinen, Minna Joensuu 24.4.2018 26
Yhteenvetoa koulutuksesta, työstä ja toimeentulosta Yli puolella 30-64-vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Työttömyyden tilanne helmikuussa 2018 Espoossa: 11 656 työtöntä työnhakijaa (vähennystä 9 % helmikuusta 2017, työttömyyden kasvu taittui lokakuussa 2016) Työttömyysaste oli 9,1 % (0,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa nuorten työttömyysaste oli 9,3 %, (1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 22,2 % (1,9 %- yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Vuonna 2016 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa Pienituloisuusaste Espoossa on noussut Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on lisääntynyt Valtaosa on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen 24.4.2018 27
Yli puolella 30 64-vuotiaista espoolaisista on korkeakoulututkinto. 24.4.2018 28
Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa 24.4.2018 29
Espoon työttömyysaste 8,2 % helmikuussa 2018 1,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Kuuden suurimman kaupungin alhaisin Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 30
Nuorten työttömyysaste kääntyi laskuun v. 2016 ja laskusuunta jatkuu Vuosikeskiarvo v. 2017 oli 8,9 % (1,6 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Tammi-helmikuun 2018 keskiarvo oli 7,4 % (1,9 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TEtoimistolle. 24.4.2018 31
Helmikuun 2018 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 18,1 % pääkaupunkiseudun alhaisin 3,8 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM 24.4.2018 32
Helmikuun 2018 lopulla Espoossa 11 656 työtöntä työnhakijaa naisia 46 %, miehiä 54 % Naisten osuus on kasvanut vuodesta 2014 lähtien, tosin kasvu on hidastunut vuodesta 2017 alkaen Lähde: TEM 24.4.2018 33
Helmikuun 2018 lopulla Espoon 11 656 työttömästä 991 (8 %) oli 15 24 -vuotiaita (22 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 6499 (56 %) oli 25-49 -vuotiaita (14 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 4166 (36 %) oli 50 64 -vuotiaita (16 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Lähde: TEM 24.4.2018 34
Helmikuun 2018 lopulla Espoossa pitkäaikaistyöttömiä 4043 (1725 vähemmän kuin vuotta aiemmin) osuus työttömistä 35 % (7 %-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin) Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TE-toimistolle. Lähde: TEM 24.4.2018 35
Ulkomaalaistaustaisten työttömien osuus ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta taustamaan mukaan Espoossa v. 2014-2016 Lähde: Tilastokeskus 36 24.4.2018
Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla kuusikkokuntien matalin taloudellinen huoltosuhde 24.4.2018 37
Vuonna 2016 Espoossa oli kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot 24.4.2018 38
Pienituloisuusaste Espoossa on kääntynyt nousuun vuonna 2016 24.4.2018 39
Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut 24.4.2018 40
Perustoimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä sekä osuus ovat kasvaneet 24.4.2018 41
Perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut Perheitä 4500 4000 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet (%-osuus lapsiperheistä) 3986 (11,6 %) 3500 3306 (9,8 %) 3524 (10,4 %) 3000 2500 2177 2400 2283 Perustoimeentulotuki Harkinnanvarainen toimeentulotuki 2000 1500 1000 500 0 2015 2016 2017 2017 = Kelasta perustoimeentulotukea saaneet Lähde: Effica ja Kela Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 42
Alueet. Vertailtava tulos Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 81 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on kasvanut hiukan edellisestä kerrasta. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sam % os Espoo 2017, n=622 43 38 1 11 7 81 % Espoo 2015, n=605 40 37 1 14 6 78 % Espoo 2014, n=569 35 38 1 18 8 73 % Espoo 2013, n=628 37 36 1 16 10 72 % Espoo 2012, n=641 35 39 2 15 8 75 % Espoo 2011, n=668 34 40 1 16 8 75 % Leppävaara 2017, n=141 39 38 1 16 7 77 % Tapiola 2017, n=99 47 33 0 13 6 81 % Matinkylä-Olari 2017, n=118 47 38 0 8 7 85 % Espoonlahti 2017, n=138 46 38 1 7 7 85 % Espoon keskus 2017, n=119 38 39 3 12 9 76 % (¹) 81 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 43
Neljäsosa yläkoululaisista ja kaksi viidestä ammattiin opiskelevasta kokee perheen taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 44
Alueet. Vertailtava tulos Joka kahdeksas tinkii terveydenhoidosta rahapulan vuoksi Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 13 % vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä. Espoonlahdessa arviot olivat negatiivisempia kuin vuonna 2015. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2017, n=617 6 7 2 7 78 Samaa m % osuus 12 % Espoo 2015, n=593 3 8 2 6 81 10 % Espoo 2014, n=559 3 9 3 8 77 12 % Espoo 2013, n=622 4 8 3 6 78 12 % Espoo 2012, n=632 5 7 3 7 79 12 % Espoo 2011, n=663 5 8 2 8 77 13 % Leppävaara 2017, n=139 7 6 2 10 75 13 % Tapiola 2017, n=98 3 5 3 3 86 8 % Matinkylä-Olari 2017, n=117 2 8 1 9 80 9 % Espoonlahti 2017, n=137 6 4 1 7 82 10 % Espoon keskus 2017, n=119 8 9 4 6 72 18 % o (¹) 12 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 45
Alueet. Vertailtava tulos Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 16 % vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on laskenut yhden prosenttiyksikön. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2017, n=617 7 9 4 12 68 Samaa % osuus 16 % Espoo 2015, n=590 4 13 4 14 65 17 % Espoo 2014, n=561 6 10 4 14 66 16 % Espoo 2013, n=621 7 11 3 13 66 18 % Espoo 2012, n=628 7 10 4 13 65 17 % Espoo 2011, n=659 7 10 4 14 66 17 % Leppävaara 2017, n=139 10 11 4 12 63 21 % Tapiola 2017, n=98 4 7 3 10 76 11 % Matinkylä-Olari 2017, n=117 4 11 4 8 73 15 % Espoonlahti 2017, n=137 4 11 3 10 72 15 % Espoon keskus 2017, n=119 9 7 5 20 59 16 % (¹) 16 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 46 (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näyte
Joka viides yläkoululainen ja joka kolmas ammattiin opiskeleva kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliina Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 47
Alueet. Vertailtava tulos Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Osuus on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Alueiden välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta Leppävaarassa samanmielisten osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2017, n=613 4 6 10 6 75 Sama % osu 9 % Espoo 2015, n=585 3 6 9 7 75 9 % Espoo 2014, n=557 4 6 7 8 76 10 % Espoo 2013, n=616 3 6 8 9 74 9 % Espoo 2012, n=625 4 5 8 11 73 9 % Espoo 2011, n=656 4 4 10 7 75 7 % Leppävaara 2017, n=139 6 7 9 5 73 13 % Tapiola 2017, n=98 2 4 6 3 85 6 % Matinkylä-Olari 2017, n=116 3 3 10 6 78 6 % Espoonlahti 2017, n=135 3 5 4 8 79 8 % Espoon keskus 2017, n=118 3 7 17 8 65 10 % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 48
Yhteenvetoa asumisen tilasta Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja: viime vuonna aloitettiin 4 095 uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Asunnottomuuden kasvua on pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni vuonna 2017 Kaupungin vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut viime vuodesta Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin 2 000 hakijataloutta 24.4.2018 49
Asuntotuotanto on lisääntynyt ennätystahtia Espoossa aloitettiin viime vuonna 4 095 uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuokra-asuntoja aloitettiin noin 1 171, joista valtion tukemia ARA-vuokraasuntoja oli lähes puolet. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 172. Lähde: TYT, asuntoyksikkö 24.4.2018 50
Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla Koko maassa oli vuonna 2017 yli 7 100 asunnotonta, joista 3 500 Helsingissä. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Asunnottomien osuus kasvoi Helsingin lisäksi myös Espoossa, Turussa ja Oulussa. Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA) 24.4.2018 51
Asunnottomuuden kasvua pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Espoon asunnottomista neljäsosa (153) on pitkäaikaisasunnottomia. Nuorten, alle 25- vuotiaiden asunnottomien osuus on lähes yhtä suuri (145). Maahanmuuttaja -taustaisia asunnottomia oli 127. Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA) 24.4.2018 52
Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni Asunnottomien perheiden ja pariskuntien määrä on pienentynyt Vuosi (15.11. tilanne) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yksinäiset asunnottomat 446 438 393 443 467 486 540 525 624 544 563 633 546 570 567 joista pitkäaikaisasunnottomia 269 385 388 329 336 247 223 303 245 199 153 joista nuoria (alle 25 v) 104 96 86 86 116 125 150 159 136 144 145 joista maahanmuuttajataustaisia 75 94 106 137 167 210 201 189 141 159 127 Perheet ja pariskunnat 23 10 9 28 22 13 23 22 17 33 41 43 51 39 28 -perheet ja pariskunnat (hlöä 22 51 52 46 104 115 105 132 103 86 -näistä maahanmuuttajaperheitä 9 2 6 12 12 23 35 20 14 20 12 -maahanmuuttajaperheissä hlöä yht 28 29 34 72 98 51 37 56 42 Yhteensä 469 448 402 471 489 499 563 547 641 577 604 676 597 609 595 Lähde: Kuntien asunto-markkina-selvitykset (ARA) 24.4.2018 53
Asunnon hakijoiden määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut edellisvuodesta Vuonna 2015 Helsingissä ja Vantaalla hakemusten voimassaoloaika puolittui 6 kuukaudesta 3 kuukauteen, mikä näkyi hakemusten määrään vähenemisenä. Lähde: TYT, asuntoyksikkö 24.4.2018 54
Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokraasuntojen hakijamäärä laski vuonna 2016, koska hakemusten voimassaoloaika puolittui Lähde: TYT, asuntoyksikkö 24.4.2018 55
Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin 2 000 hakijataloutta Keskimäärin 70 % kaupungin vuokraasunnon saaneista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin 24.4.2018 Lähde: TYT, asuntoyksikkö 56
Elinympäristö Sisällysluetteloon Koonnut: Tiina Järvinen, Leena Sjöblom, Tiina Kosama, Päivi Ahlroos 24.4.2018 57
Yhteenvetoa elinympäristöstä Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen parantunut viimeisen vuoden aikana Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus kasvaa hitaasti Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 24.4.2018 58
Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen parantunut hieman viimeisen vuoden aikana Lähde: HSL Asty Web, https://hsl.louhin.com/asty/ 24.4.2018 59
Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Julkiseen liikenteen hoitoon tyytymättömien osuus kasvoi joillakin alueilla vuonna 2017. Espoolaisista 70 % on sitä mieltä, että julkinen liikenne on hoidettu hyvin. Leppävaarassa tyytyväisten osuus on kasvanut. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut 24.4.2018 60
Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Kestävien kulkutapojen liikennemäärän kasvu on ollut asukasmäärän kasvua suurempi: kävely keskustaalueilla on kasvanut 25 % ja keskusten välinen pyöräily 96 % laskentakohteissa. Lähde: Espoon liikennekatsaus 2017 61 24.4.2018
Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin Miten hyvin liikenneolot jalankulkijan kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Miten hyvin liikenneolot pyöräilijän kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 62
Espoolaiset vastaajat varsin tyytyväisiä jalankulkijan liikenneturvallisuuteen, pyöräilijät kokevat liikenneturvallisuuden parantuneen Miten hyvin liikenneturvallisuus jalankulkijan kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Miten hyvin liikenneturvallisuus pyöräilijän kannalta on hoidettu asuinkunnassa, Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 63
Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Typpidioksidin vuosikeskiarvo µg/m 3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Raja-arvo Leppävaara Luukki Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 64 Lähteet: HSY, Espoon ympäristökeskus
Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Espoossa ilman laadun hoitoon tyytyväisten osuus on kasvanut pidemmällä aikavälillä kaikissa kaupunkikeskuksissa. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut 24.4.2018 65
Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus on kasvanut pidemmällä aikavälillä Meluntorjunnan hoitoon tyytyväisten osuus kasvaa tasaisesti. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut 24.4.2018 66
Suuri osa vastaajista ei kiinnitä huomiota liikkumisen esteettömyyteen, ei osaa sanoa -vastausten osuus tästä syystä erittäin suuri Esteettömyys on huomioitu kaikessa katujen ja yleisten alueiden suunnittelussa sekä kunnossapidossa. Samoin viheralueilla esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota paitsi kunnossapidossa myös erillisissä viheralueiden kunnostushankkeissa. Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut 24.4.2018 67
Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon Koonnut: Satu Laukkanen, Ari Oja, Petri Häkkinen 24.4.2018 68
Yhteenvetoa lähiympäristön turvallisuudesta Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti hyväksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Lievää nousua viimeisten kolmen vuoden aikana. Määrä edelleen Kuusikko-kuntien pienin. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Luvut ovat Kuusikko-kunnista selvästi alhaisimmat. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa viime vuosina. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2017 korkein kuuteen vuoteen. 24.4.2018 69
Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hyväksi Vastaajista 89 % piti yleistä järjestystä ja turvallisuutta Espoossa hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä. % vastaajista Espoo 2017, n=620 Espoo 2016, n=1265 Espoo 2015, n=606 Espoo 2014, n=564 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1380 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=692 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1731 Espoo 2003, n=950 Leppävaara 2017, n=142 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1054 Lahti 2015, n=464 Oulu 2016, n=518 Turku 2016, n=581 Vantaa 2016, n=1040 VERTAILUKUNNAT, ka.=3,94 0 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 89 95 91 89 89 91 83 84 87 86 8892 93 87 88 87 90 86 89 89 82 87 6 5 232 7 9 2 7 5 2 7 10 7 96 77 5 7 7 53 8 63 4 7 6 9 3 8 6 4 6 4 10 45 86 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 4 13 9 70 K Keskia 4,0 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 3,9 4,0 3,8 3,9 4,0 3,8 3,9
Tyytyväisten osuus hiukan pienempi kuin vuonna 2015 Espoolaiset kokevat, että oman asuinalueen turvallisuutta hoidetaan hyvin Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet Vertailukunnat % vastaajista Espoo 2017, n=619 Espoo 2016, kysymys ei mukana Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2017, n=141 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=118 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=118 Helsinki 2012, n=1549 Lahti 2015, n=464 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n=135822 VERTAILUKUNNAT, ka.=4,07 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 0 90 93 92 90 91 88 87 89 89 90 9094 85 91 90 87 92 89 91 83 88 5 43 6 2 5 6 3 7 6 76 7 46 6 5 4 6 42 6 4 8 8 46 54 3 10 3 68 32 7 8 9 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 4 5 8 71 K Keski 4,1 4,2 4,2 4,1 4,1 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1 4,1 4,2 4,1 4,1 4,1 4,0 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0
Katuturvallisuusindeksissä on kolmen viimeisimmän vuoden osalta pientä laskua Espoossa on edelleen kuusikkokuntien paras katuturvallisuus 160,00 Katuturvallisuusindeksi: 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Lähde: Polstat Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon 24.4.2018 72
Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt Espoossa pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa 1600,00 1400,00 Rikoslakirikosten määrä pois lukien liikennerikokset / 10 000 asukasta 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu Lähde: Polstat 24.4.2018 73
Omaisuusrikosten määrä on pysynyt Espoossa asukaslukuun suhteutettuna tasaisena useita vuosia ja on alle muiden Kuusikko-kuntien 1200,00 1000,00 Omaisuusrikosten määrä / 10 000 asukasta 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu 2009 459,30 982,30 696,60 582,90 779,40 579,80 2010 423,00 996,90 705,40 594,50 681,00 535,60 2011 453,90 1057,30 681,10 620,20 703,20 603,60 2012 384,50 865,20 587,60 634,10 702,60 568,80 2013 380,50 873,30 670,10 614,20 695,10 639,50 2014 359,00 863,50 688,90 653,30 618,40 635,20 2015 374,40 786,00 668,80 637,60 653,80 555,80 2016 372,20 792,70 677,60 629,70 609,70 492,30 2017 383,60 708,20 606,90 563,00 536,90 466,20 Lähde: Polstat 24.4.2018 74
160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Pahoinpitelyrikosten määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena Viimeisen kolmen vuoden aikana on havaittavissa lievää nousua Kuusikko-kuntiin verrattuna määrä on vähäisin Pahoinpitelyrikosten määrä / 10 000 asukasta 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu 2009 46,50 112,20 80,30 59,70 87,00 57,50 2010 49,60 114,40 77,70 67,30 95,40 58,90 2011 53,40 135,50 97,30 81,10 115,40 87,50 2012 52,20 122,60 91,20 88,50 101,40 74,90 2013 50,90 107,10 86,40 84,70 91,40 72,40 2014 45,70 98,00 81,40 68,40 82,10 63,80 2015 48,30 101,60 79,30 73,30 85,20 71,40 2016 54,60 99,10 78,70 74,20 84,80 59,20 2017 56,00 91,50 81,50 74,70 74,30 65,70 Lähde: Polstat 24.4.2018 75
Kotihälytysten määrä on pysynyt tasaisena Kuusikko-kuntiin verrattuna määrä on selvästi pienempi 250,00 Kotihälytysten määrä / 10 000 asukasta 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 837 Tampere 853 Turku 092 Vantaa 564 Oulu 2009 117,20 167,20 172,70 188,80 205,60 193,30 2010 119,20 165,20 167,30 194,30 202,70 193,10 2011 122,30 171,10 167,70 195,80 201,00 192,30 2012 113,80 160,10 182,90 197,00 195,60 207,60 2013 116,20 165,80 157,00 203,70 178,00 217,10 2014 118,00 162,00 141,60 192,00 170,80 207,80 2015 113,00 146,30 145,40 190,60 152,80 207,00 2016 112,00 144,50 149,70 185,40 151,90 183,70 2017 113,70 136,30 144,30 174,60 163,80 178,80 Lähde: Polstat 24.4.2018 76
Tieliikenneonnettomuuksien määrä Espoossa on vähentynyt tasaisesti viimeisen viiden vuoden ajan 24.4.2018 77
Rakennuspalojen ja -palovaarojen määrä on pysynyt melko tasaisena. Määrä kasvoi vuonna 2017. Suurin muutos on tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrässä, joita oli aiempaa enemmän. Muissa syttymissyissä oli hyvin pientä vaihtelua. 24.4.2018 Rakennuspalovaaralla tarkoitetaan rakennuksessa ollutta tulipaloa, joka ei ole levinnyt syttymiskohdastaan 78
Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset Sisällysluetteloon 24.4.2018 79
Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapsia ja nuoria koskevaa väestötietoa Terveyden ja hyvinvoinnin tila Päihteidenkäyttö Osallisuus ja vaikuttaminen Koulunkäynti ja opiskelu Palveluja tuentarpeessa oleville lapsille, nuorille ja perheille Sisällysluetteloon Koonnut: Katariina Lappalainen, Noora Sipilä, Teea Kankaanpää, Emmi Kankaanmäki, Annika Latva-Äijö, Anni Elo, Sammy Huotari ja Jenni Leinonen 24.4.2018 80
Yhteenvetoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista tytöistä ja pojista 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä, nuoruusikäisistä 75 %. Nuoruusikäiset pojat ovat selvästi tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Yli 85 % lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään. Vähintään yksi hyvä ystävä on lähes kaikilla alakoululaisilla (99,5 %) ja suurella osalla myös nuoruusikäisistä (90 %). Viikoittain harrastaa noin 90 % alakoululaisista ja yläkoululaisista, lukiolaisista 95 % ja ammattiin opiskelevista 80 %. Mielen hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa on huolenaiheita Koulukiusaamista kokee viikoittain 7 % alakoululaista ja 5 % yläkoululaisista. Toisella asteella koulukiusaaminen on selvästi vähäisempää. Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kokee yläkoululaisista noin joka neljäs, alakoululaisista joka viides ja toisen asteen opiskelijoita noin joka kymmenes. Viidesosa nuoruusikäisistä kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on noussut erityisesti yläkoulussa ja lukiossa. Alakoululaisista noin joka kymmenes on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia lähiaikoina. Tyttöjen ahdistuneisuus on selvästi yleisempää kuin poikien kaikissa nuoruusikäisten ryhmissä. 24.4.2018 81
Nuorten tupakointi on vähentynyt ja raittius on lisääntynyt Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yläkoululaista ja lukiolaisista 3 % tupakoi päivittäin ja ammattiin opiskelevista 13 %. Nuuskaaminen on lisääntynyt ammattiin opiskelevilla. Pojat nuuskaavat selvästi yleisemmin kuin tytöt. Raittius on lisääntynyt selvästi sekä yläkoululaisilla että toisen asteen opiskelijoilla. Yläkoululaisista joka kymmenes ja toisen asteen opiskelijoista noin joka viides juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Säännöllinen humalajuominen on vähentynyt ammattiin opiskelevilla. Joka kymmenes yläkoululainen, joka viides lukiolainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista. Kiireellisten sijoitusten syinä on yhä useammin lasten ja nuorten päihteidenkäyttö. Palvelut hyvinvoinnin tukena Lasten ja nuorten palveluissa toimintaa on pyritty kehittämään ennaltaehkäisevään suuntaan. Opiskeluhuollon yhteisöllistä työtä ja lasten terapiapalveluiden ennaltaehkäisevää palvelua on lisätty. Perusopetuksessa 36 % vieraskielisistä lapsista saa tehostettua tukea, kun osuus suomenkielisistä lapsista on 6 %. Yleisesti lasten ja nuorten palveluissa on näkyvissä tuentarpeen kasvua. Esimerkiksi nuorisopoliklinikan, opiskeluhuollon ja lasten terapiapalvelujen asiakkaiden määrät ovat nousseet. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa. 24.4.2018 82
Lapsia ja nuoria koskevaa väestötietoa Koonnut: Noora Sipilä 24.4.2018 83
Kotimaankielisten 0 6-vuotiaiden määrä vähenee, vieraskielisten kasvaa 24.4.2018 84
Vieraskielisten 7 12-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin kotimaankielisten 24.4.2018 85
Vieraskielisten 13 17-vuotiaiden määrä kasvaa, kotimaankielisten on laskenut tai pysynyt lähes ennallaan viime vuosina 24.4.2018 86
Vieraskielisten 18 29-vuotiaiden määrä kasvaa, kotimaankielisten pysyy ennallaan 24.4.2018 87
Yli 80 prosentissa espoolaisia lapsiperheitä on 1-2 lasta 24.4.2018 88
Suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheitä on äiti ja lapsia Yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuonna 2017 yhteensä 7 219 eli 21 prosenttia lapsiperheistä 24.4.2018 89
Vieraskielisten perheiden määrä on suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden 24.4.2018 90
Terveyden ja hyvinvoinnin tila Koonnut: Katariina Lappalainen, Teea Kankaanpää 24.4.2018 91
Suuri osa alakoululaisista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaista tytöistä ja pojista noin 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Erittäin tai melko tyytyväinen elämäänsä, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 92
Pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % 24.4.2018 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 93
Yhä suurempi osa nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 94
Ylipaino on lisääntynyt nuoruusikäisten ikäryhmässä Ylipainoisuus, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 95
5. -luokkalaisten kestävyyskunto on koko maan keskiarvoa parempi Viivajuoksu mittaa oppilaiden fyysistä kestävyyttä ja osin myös liikkumistaitoja juoksun avulla. Testi mittaa kuinka pitkän ajan oppilas pystyy juoksemaan 20m matkaa nopeutuvalla tahdilla. 24.4.2018 96
8. -luokkalaisten kestävyyskunto on pojilla parempi kuin maassa keskimäärin Viivajuoksu mittaa oppilaiden fyysistä kestävyyttä ja osin myös liikkumistaitoja juoksun avulla. Testi mittaa kuinka pitkän ajan oppilas pystyy juoksemaan 20m matkaa nopeutuvalla tahdilla. 24.4.2018 97
Mielialaan liittyviä ongelmia on jo alakoululaisilla Alakoululaisista 13 % on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. Summaindikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikea ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana, % Tulokset eivät eroa valtakunnallisista tuloksista. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 98
Tyttöjen ahdistuneisuus on huomattavasti yleisempää kuin poikien Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana on kokenut 14 % yläkoululaisista, 12 % lukiolaisista ja 11 % ammattiin opiskelevista. Tyttöjen osuudet kaikissa näissä ryhmissä ovat selvästi suuremmat kuin poikien, esimerkiksi yläkoululaisissa 22 % vrt. pojat 6%. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 99
Päihteidenkäyttö Koonnut: Katariina Lappalainen, Emmi Kankaanmäki 24.4.2018 100
Yhä suurempi osa nuorista on raittiita. Joka kymmenes yläkoululainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista Ammatillinen oppilaitos Lukio 1. ja 2. vuosi Perusopetus 8. ja 9. lk Raittius, % 33,7 34,2 63,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 10,1 20,2 22,1 Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, % 11,8 18,3 26,1 Nuuskaa päivittäin, % 4,7 4,0 11,0 Tupakoi päivittäin, % 2,5 3,2 12,9 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 0,0 20,0 40,0 60,0 24.4.2018 101
Humalajuominen on vähentynyt erityisesti ammattiin opiskelevilla Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 102
Kiireellisten sijoitusten syinä yhä useammin lasten ja nuorten päihteidenkäyttö 35 30 Lapsen päihteidenkäyttö tai muu riippuvuus kiireellisen sijoituksen syynä (kpl) 31 25 22 20 15 15 17 16 10 5 0 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Effica 24.4.2018 103
Osallisuus ja vaikuttaminen Koonnut: Katariina Lappalainen 24.4.2018 104
Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa säännöllisesti ja kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään (perhe, suku, ystäväporukka, harrastusporukka) 24.4.2018 105
Joka neljäs yläkoululainen on kokenut syrjivää kiusaamista ja joka kymmenes nuorista on yksinäinen Ammatillinen oppilaitos Lukio 1. ja 2. vuosi Perusopetus 8. ja 9. lk Perusopetus 4. ja 5. lk 13,4 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana, % 11,4 19,6 23,7 2,5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 0,7 5,2 7,1 Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % 2,3 9,7 9,4 9,6 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 0 5 10 15 20 25 24.4.2018 106
Vähän yli puolet alakoululaisista on mukana kouluasioiden suunnittelussa Noin viidesosa yläkoululaisista pitää vaikutusmahdollisuuksia kouluasioissa hyvinä Alakoululaisista 58 % kokee, että luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä, pojat tyttöjä yleisemmin 57 % on ollut mukana koulun asioiden suunnittelussa lukuvuoden aikana Yläkoululaisista 22 % kokee, että heillä on hyvät mahdollisuudet koulutyön suunnitteluun 23 % kokee, että heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet välituntien tai taukojen suunnitteluun ja toteutukseen 45 % on äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 107
Lukiolaisista Suuri osa toisen asteen opiskelijoista kokee ilmapiirin ryhmässä mielipiteen ilmaisua tukevaksi 88 % kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 87 % kokee, että opettajat rohkaisevat mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 29 % on äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Ammattiin opiskelevista 89 % kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 84 % kokee, että opettajat rohkaisevat mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 24 % on äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 108
Koulukäynti ja opiskelu Koonnut: Katariina Lappalainen, Annika Latva-Äijö 24.4.2018 109
Prosentti yhdeksäsluokkalaisista jäi ilman päättötodistusta Peruskoulun päättötodistuksen saaneet, % ikäluokasta Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster Vuonna 2017 alle 2 % peruskoulun päättäneistä jäi ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa. Jatkopaikka 10. luokalle tai valmistavaan koulutukseen varmistettiin kaikille. 24.4.2018 110
Pääkaupunkiseudulla hieman useampi nuori on koulutuksen ulkopuolella kuin maassa keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 16 14 12 10 10,2 9,3 8,8 9,3 8 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016 Koko maa 9,4 8,6 8,3 8,3 Espoo 10,2 9,3 8,8 9,3 Helsinki 12 11,2 10,5 10,3 Vantaa 14 12,5 12,2 12 Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Lähde: THL, Sotkanet 24.4.2018 111
Palveluja tuentarpeessa oleville lapsille, nuorille ja perheille Koonnut: Katariina Lappalainen, Anni Elo, Sammy Huotari, Emmi Kankaanmäki, Teea Kankaanpää, Jenni Leinonen 24.4.2018 112
Yhteisöllinen työ on lisääntynyt oppilaitosten ja koulujen opiskeluhuollon palveluissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta kouluyhteisössä. Yhteisöllinen ennaltaehkäisevä työ on opiskeluhuoltolain mukaan ensisijaista psykologin ja kuraattorin työtä kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteisölliseen työhön sisältyvät esimerkiksi oppilaitosten hyvinvointia ja oppimista tukevien rakenteiden suunnittelu, kiusaamisen ennaltaehkäisy oppilaitoksen, vuosiluokan ja luokan tasolla, tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen toimintakulttuurissa ja opetuksessa, oppilasryhmien kanssa tehtävä työ, henkilöstön konsultoinnit sekä kodin ja koulun yhteistyö. Lähde: Aura asiakastietojärjestelmä Kaikki yhteisöllinen työ 2015-2016 14 785 kertaa 2016-2017 18 284 kertaa 2015-2016: 5273 krt 2016-2017: 6649 krt 24.4.2018 113
Kuraattorien ja psykologien asiakasmäärät kasvaneet merkittävästi Psykologien ja kuraattorien asiakasmäärät vuosina 2014-2017 perusopetuksessa ja 2. asteella 3500 3000 3133 3305 2846 2500 2323 2156 2443 2000 1970 2170 Kuraattori 1500 Psykologi 1000 500 0 2014 2015 2016 2017 Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017 Lukuvuonna 2015-2016 näkyvä voimakas nousu kuraattorien asiakasmäärissä johtuu osin toisen asteen kuraattorien siirtymisestä suomenkielisen opetuksen alaisuuteen. 24.4.2018 114
Vieraskielisten oppilaiden osuus tehostetun ja erityisen tuen oppilaissa kantaväestöä korkeampi Perusopetuksen oppilasmäärä 28 002 oppilasta - Yleisen tuen oppilaita 22 500 oppilasta (80,4 %) - Tehostetun tuen oppilaita 3 085 oppilasta (11,0 %) - Erityisen tuen oppilaita 2 417 oppilasta (8,6 %) Vieraskielisten oppilaiden osuus 4 863 oppilasta - Yleisen tuen oppilaita 2 385 oppilasta (49,0 %) - Tehostetun tuen oppilaita 1 750 oppilasta (36,0 %) - Erityisen tuen oppilaita 728 oppilasta (15,0 %) Suomenkielisten oppilaiden osuus 23 139 oppilasta - Yleisen tuen oppilaita 20 115 oppilasta (86,9 %) - Tehostetun tuen oppilaita 1 335 oppilasta (5,8 %) - Erityisen tuen oppilaita 1 689 oppilasta (7,3 %) Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, tukipalvelut 24.4.2018 115
Lasten terapiapalveluiden asiakasmäärissä kasvua 10000 9000 8000 7000 6000 5000 7116 + 12 % 9283 + 13 % 6339 8219 4000 3000 2000 1000 0 2167 + 15 % 1271 + 17 % 1880 1_12 / 2017 1_12 / 2016 1086 Lähde: Effica Ennaltaehkäisevää palvelua saaneet Asiakkuudessa vuoden aikana olleet Asiakkaat yhteensä Usean toiminnon asiakkuudessa vuoden aikana olleet Lasten terapiapalveluissa on edelleen kehitetty toimintaa kohti ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen palveluja (+ 15%). Tämän lisäksi asiakkuuteen tulevien lapsiperheiden määrä on jatkanut kasvuaan (+ 12%). Asiakkaan hoitoa on sujuvoitettu mm. asiakaslähtöisillä palvelukokonaisuuksilla, joissa on tarvittaessa yhdistetty joustavasti usean eri toiminnon palveluja. Kuntalaisten palveluntarve näkyy kasvaneina jonotusaikoina mm. lasten puheterapiaan, kasvatus- ja perheneuvontaan sekä lastenpsykiatriseen avohoitoon. 24.4.2018 116
Nupolin asiakkaiden määrä on noussut Nuorisopoliklinikka tarjoaa tukea 13-22-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen mielenterveyteen, päihteiden käyttöön, pelaamiseen ja vapaa-ajan käyttöön liittyvissä asioissa 1200 Nuorisopoliklinikan asiakkaat vuosina 2015 2017 1000 1004 837 800 600 596 400 200 0 Lähde: Effica 2015 2016 2017 24.4.2018 117
Perhesosiaalityön asiakkuuksien yleisimpinä syinä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä aikuisen jaksamattomuus Perhesosiaalityön (SHL) uudet asiakkuudet ja uusien asiakkuuksien syyt vuonna 2017 Äkillinen kriisitilanne Väkivalta Taloudellinen tilanne Sairaus tai vammaisuus Päihteiden ongelmakäyttö Puutteet elämänhallinnassa p Vauvan/lapsen univaikeudet p Varhainen vuorovaikutus p Vanhempien parisuhteeseen liittyvät vaikeudet p Vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet p Merkittävät perheristiriidat p Lapsen sairaus p Huoltajan sairaus p Arjen hallinta p Aikuisen jaksamattomuus Osallisuuden edistäminen Omaisten tai läheisten tuki Mielenterveysongelma Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen Kotoutumisen tuki Asunnottomuus 7 2 2 3 5 2 1 3 6 9 7 13 7 22 30 58 Perhesosiaalityönyksikkö perustettiin 4/2017 78 115 113 24.4.2018 131 173 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lähde: Effica 118
Lastensuojelun asiakkuuksien yleisimmät syyt olivat merkittävät perheristiriidat, lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen sekä kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila. Lastensuojelun uudet asiakkuudet ja asiakkuuksien syyt vuonna 2017 Väkivaltaa perheessä Toimeentulo Merkittävät perheristiriidat Lapsen väkivaltaisuus Lapsen terveydentlia Lapsen sosiaaliset suhteet Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Lapsen psyykkinen terveydentila Lapsen pahoinpitely Lapsen lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen fyysinen terveydentila Lapsen eristäytyminen Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Koulunkäynti tai opiskelu Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Asuminen Asiakkuuden siirto toiseen yksikköön 11 30 17 29 13 15 20 25 38 34 31 40 30 43 47 62 66 80 115 110 153 0 50 100 150 200 250 300 350 190 24.4.2018 258 297 309 Lähde: Effica 119
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa Uudet sijoitukset v. 2011-2017 (lkm) 300 257 250 200 184 182 219 174 208 195 164 178 150 100 137 135 116 102 98 95 114 68 138 86 68 81 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Uudet huostaanotot Avohuollon sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lähde: Kuusikko-raportit 2011-2016 ja Effica 2017 24.4.2018 120
Työikäiset Työikäisiä koskevaa väestötietoa Terveydentila ja työkyky Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Sisällysluetteloon Koonnut: Riikka Puusniekka, Noora Sipilä 24.4.2018 121
Yhteenvetoa työikäisten hyvinvoinnista Työikäisten terveydentila ja työkyky ovat keskimääräistä parempia Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt, osuus on keskimääräistä pienempi Lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on vähentynyt ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on keskimääräistä vähemmän Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus ei kuitenkaan ole pienentynyt vuosituhannen alkuun nähden Koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa seuraavan kerran keväällä 2019. Aiemmat tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. 24.4.2018 122
Vieraskielisten 18 29-vuotiaiden määrä kasvaa, kotimaankielisten pysyy ennallaan 24.4.2018 123
Vieraskielisten määrä kasvaa ja kotimaankielisten laskee 30 44-vuotiaiden työikäisten ikäryhmässä. 24.4.2018 124
Vieraskielisten määrä kasvaa ja kotimaankielisten pysyy ennallaan 45 64-vuotiaiden työikäisten ikäryhmässä. 24.4.2018 125
Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt Osuus pienempi kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 140 Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 120 100 80 60 73 83 79 84 85 86 84 85 80 77 77 75 72 72 70 65 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 40 Vantaa 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) 24.4.2018 126
Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä keskimääräistä pienempi 30 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64- vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 25 20 15 18 19 20 17 15 15 15 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere 10 Turku Vantaa 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) 24.4.2018 127
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus pysynyt pitkään saman suuruisena 30 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 25 20 15 10 5 13,9 14,4 14,8 15 15,1 15,1 15 15 15,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuilla on jokin vakava pitkäaikainen sairaus. Osuus kertoo pitkäaikaissairastavuudesta väestössä. 24.4.2018 128
Lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuus muita kuusikkokuntia pienempi Kelan lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu 0 20 40 60 80 100 120 140 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 84,9 86,6 99,5 91,1 95,1 114,3 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Lähde: Kelan tilastot 24.4.2018 129
Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on pienentynyt viime vuosina samoin kuin muissa kuusikkokunnissa ja koko maassa Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavankäisestä väestöstä 10 9 8 7 Koko maa 6 Espoo 5 4 4,9 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,6 4,7 4,6 4,6 4,5 4,3 4,1 4 3,8 3,7 3,6 Helsinki Oulu Tampere Turku 3 Vantaa 2 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Eläketilastot (ETK) 24.4.2018 130
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus samalla tasolla kuin vuosituhannen alussa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,5 4 3,5 3 Koko maa 2,5 2 2,1 2,2 2,3 2,3 2,4 2,3 2,2 2,1 2 Espoo Helsinki Oulu Tampere 1,5 Turku Vantaa 1 0,5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Eläketilastot (ETK) 24.4.2018 131
Työikäisen väestön koettua hyvinvointia kuvaavaa tietoa saatavissa seuraavan kerran keväällä 2019 Seuraavat työikäisiä koskevat indikaattoritiedot perustuvat FinSotetutkimukseen (ent. ATH), joka päivittyy seuraavan kerran keväällä 2019. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64-vuotiaat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20-64-vuotiaat Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%) 20-64 vuotiaat Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 20-64-vuotiaat Päivittäin tupakoivien osuus (%), 20-64 -vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 20-64-vuotiaat Lihavien osuus (painoindeksi BMI 30), %, 20-64 -vuotiaat Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 20-64 vuotiaat Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 20-64-vuotiaat Viimeisimmät tiedot ovat nähtävissä vuoden 2017 Hyvinvointikoosteessa. 24.4.2018 132
Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Vastaajista 32 % piti kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia Espoossa hyvinä Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä. Tyytyväisten osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. En osaa sanoa vastausten määrä on suuri. % vastaajista Espoo 2017, n=615 Espoo 2016, n=1262 Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=624 Espoo 2012, n=1368 Espoo 2011, n=660 Espoo 2010, n=684 Espoo 2006, n=878 Espoo 2005, n=1703 Espoo 2003, n=938 Leppävaara 2017, n=138 Tapiola 2017, n=96 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=138 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1051 Lahti 2015, n=465 Oulu 2016, n=516 Turku 2016, n=571 Vantaa 2016, n=1034 VERTAILUKUNNAT, ka.=2,7 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 32 29 30 29 24 25 22 24 17 15 2331 32 32 34 30 34 22 24 21 25 25 38 39 39 41 43 40 44 43 42 54 41 38 33 34 39 42 36 28 3840 41 33 30 33 30 30 33 35 34 33 41 31 36 30 40 29 26 29 32 45 42 4033 39 K Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 133
Ikäihmiset Elinolot Kokemus omasta terveydentilasta, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä Sisällysluetteloon Koonnut: Maria Rysti, Riikka Puusniekka, Noora Sipilä 24.4.2018 134
Yhteenvetoa ikäihmisten hyvinvoinnista Elinolot Suuri osa ikäihmisistä elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa pienempi kuin Kuusikko-kunnissa 75 vuotta täyttäneiden kotona asuminen on Espoossa hieman keskimääräistä yleisempää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi on ollut useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Seuraavan kerran koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa keväällä 2019. 24.4.2018 135
Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus Espoossa Kuusikko-kuntia pienempi 24.4.2018 136
Espoossa kotona asuu hieman keskimääräistä useampi 75 vuotta täyttänyt 94 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 92 90 90,8 89,4 90,6 91,6 92 91,1 90,7 91,9 92,3 Koko maa Espoo 88 Helsinki Oulu Tampere 86 Turku Vantaa 84 82 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL) 24.4.2018 137
65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 4009 3004 3985 3469 3731 4169 3505 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Lähde: Tilastokeskus, kuolleiden tilasto 24.4.2018 138
Ikääntyvän väestön koettua hyvinvointia kuvaavaa tietoa saatavissa seuraavan kerran keväällä 2019 Seuraavat ikääntyviä koskevat indikaattoritiedot perustuvat FinSotetutkimukseen (ent. ATH), joka päivittyy seuraavan kerran keväällä 2019. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 ja 75 vuotta täyttäneet 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 ja 75 vuotta täyttäneet Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Päivittäin tupakoivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 64 vuotta täyttäneet Viimeisimmät tiedot ovat nähtävissä vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteessa. 24.4.2018 139
Terveyden edistämisaktiivisuus 24.4.2018 140
Sitoutuminen terveyden edistämiseen osin heikompaa kuin muissa kuusikkokunnissa 24.4.2018 Lähde: Teaviisari (THL) 141
Keskeisiä hyvinvointia edistäviä teemoja* on käsitelty kaupungin johtoryhmässä keskimääräistä vähemmän * Väestön terveydentila, esim. mielenterveys, ylipaino, diabetes, muistisairaudet, liikuntaelinsairaudet Elämänhallinta, mm. tyytyväisyys elämään, lähisuhdeväkivalta 24.4.2018 Lähde: Teaviisari (THL) 142