Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Jyväskylässä Jyväskylä on nuorten kaupunki Asukasluku 140 188 Ulkomaalaisten osuus 3,3 % - 123 äidinkieltä Jyväskylässä asuu 54 000 alle 29 vuotiasta (n. 40 %) o 15 19 vuotiaita 7 500 o 20 24 vuotiaita 14 000 o 25 29 vuotiaita 12 500 Perusopetus - opiskelijoita 13 000 o toiseen asteen koulutus - opiskelijoita 11 950 o korkeakouluopetus - opiskelijoita 21 500 ammattikorkeakoulutus 7 500 Jyväskylän yliopisto 14 000 11.9.2018 1
Taustaa Hyvinvointikertomus 2013-2016 o Lasten ja nuorten tilanteesta huolta erityisesti päihteiden ja mielenterveyspalvelujen suhteen Hyvinvointisuunnitelma 2017-2020 o Selkeytetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestelmää Huoli noussut palveluissa o Lisääntyneet asiakasmäärät, palvelujen pirstaleisuus ja riittämättömyys 3 Taustaa Ilmiö tullut näkyväksi katukuvassa kama, alko ja jengiytyminen o Kannabis ja lieventyneet asenteet o Polarisaatio päihteiden käytössä o Avointa välitystä katukuvassa o Päihteiden saatavuus Jyväskylässä o Päihteidenkäytön vaikutukset näkyvät nuorten arjessa o Ongelmat kasautuvat o Päihde- ja mielenterveysongelmien yhteen kietoutuminen Paikalliset ja valtakunnalliset tilastot tukevat ilmiötä o Lastensuojelu, opiskelijaterveydenhuolto, kouluterveyskysely, jätevesitutkimukset jne. 4 2
11,5 Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana, % peruskoulun 4. ja 5. luokka Jyväskylä 2017 Kouluterveyskysely 25,0 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus perusopetus 8.-9.lk, lukio 1.-2. ja ammatillinen oppilaitos Jyväskylä 2017 Kouluterveyskysely 11,0 20,0 10,5 15,0 10,0 9,5 10,0 9,0 5,0 8,5 Jyväskylä Pojat Jyväskylä Tytöt 0,0 Sukupuoli: yhteensä Pojat Tytöt Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos 5 Vuonna 1987 syntyneiden nuorten NEET-vuosien määrän yhteys hyvinvointiongelmiin. NEET-vuosien kertymistä on tarkasteltu aikavälillä 2003 2012 Tuloksista näkyy, että mitä useampana vuotena nuori on ollut NEET-statuksella eli koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella, sitä todennäköisemmin hänellä on ollut myös muita sosiaalisia tai psyykkisiä ongelmia ja sitä todennäköisempää on muiden hyvinvointiongelmiin liittyvien palveluiden kuten Kelakorvattujen psyykenlääkkeiden, psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai toimeentulotuen käyttö. NEET-vuosien kertyminen on yhteydessä myös saatujen tuomioiden sekä teiniraskauksien lisääntymiseen. NEET-statuksesta riippumatta tytöillä on enemmän psykiatrian poliklinikkahoitoja ja psyykenlääkkeiden käyttöä ja pojilla rikostuomioita GISSLER, LARJA, MERIKUKKA, PAANANEN, RISTIKARI & TÖRMÄKANGAS (2016) NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tilastokeskus. Asiantuntijaartikkelit 6 3
Yhteinen, kynnyksetön toimintakulttuuri, jossa nuorten kohtaaminen ja osallisuus toteutuu Yhteisen toimintakulttuurin ja konseptin luominen - Yhteistyörakenne, jossa mukana, kaupunki, sairaanhoitopiiri, järjestöt, kokemusasiantuntijat Sillanrakentajat Nuorten talo Yhteiset, saavutettavat ja kynnyksettömät tilat Ensimmäisessä vaiheessa kaupungin omat toiminnat; ohjaamo, etsivä nuorisotyö, nuorisovastaanotto, J- nappi - Toisessa vaiheessa yhteistyökumppanit Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen - Koulutukset - Pari- ja tiimityöskentely - Konsultaatio Ehjä ja joustava palvelukokonaisuus - Asiakastyön prosessien avaaminen - Palvelupolun kehittäminen - Puuttuvien palvelujen suunnittelu ja järjestäminen 7 NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN VIESTINTÄ - SUUNNITELMA TOIMINTAKULTTUURI JA SEN MUUTOS OSALLISUUS PUUTTUVAT PALVELUT PALVELUAUKKOJEN PAIKKAAMINEN VERKOSTON LAAJENTAMINEN KOULUTUS SIB NEET -NUORET PERUSTURVA-, KULTTUURI- JA LIIKUNTALAUTAKUNNAT SIVISTYKSEN TOIMIALAT SIVISTYKSEN SIVISTYKSEN JOHTORYHMÄT OHJAUSRYHMÄT TOIMIALAJOHTAJAT TILA JA TOIMINTA YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN JA SITOUTUMINEN KOKEILUT JA PILOTOINNIT KOKONAISPROSESSI JA KRIITTISET PISTEET TIETO JA TUTKIMUS KOKEMUSTIETO TIEDONKERUU DIGIATALISAATIO Yhteisen toimintakulttuurin ja konseptin luominen - Yhteistyörakenne, jossa mukana, kaupunki, shp, järjestöt, kokemusasiantuntijat ASIAKASPROSESSIT MATKA -MALLI Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen YLISUKUPOLVISUUS - Koulutukset - Pari- ja tiimityöskentely - Konsultaatio ASUMISEN PALVELUT Sillanrakentajat Nuorten Talo Yhteiset, saavutettavat ja kynnyksettömät tilat - Ensimmäisessä vaiheessa kaupungin omat toiminnat; ohjaamo, etsivä nuorisotyö, nuorisovastaanotto, J-nappi - Toisessa vaiheessa yhteistyökumppanit Ehjän ja joustavan palvelukokonaisuuden vahvistaminen - Asiakastyön prosessien avaaminen - Palvelupolun kehittäminen - Puuttuvien palvelujen suunnittelu ja järjestäminen HAASTEET JA KOHDENNETUT RESURSSIT NYT PAINOPISTE KORJAAVASSA TYÖSSÄ JA PALVELUAUKKOJEN HYVINVOINTISUUNNITELMAT PAIKKAAMISESSA- LAAJENNETAAN RESURSSIA VÄHITELLEN KOHTI JA HOITOKETJUT VARHAISEMPAA EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄ TYÖTÄ 8 MIELENT.-, PÄIHDE- JA VÄKIVALTAKOORDINAATTORI JA HYVINVOINTIKOORDINAATTORI OHJAUSRYHMÄ ESIMIEHET SILLANRAKENTAJAT (TYÖNTEKIJÄT) MUUT T, HANKKEET JA VASTAAVAT: NOP MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA VÄKIVALTATYÖTÄ KOORDINOIVA LAPSET, PERHEET JA PÄIHTEET LAPE EPT - LAPSET PUHEEKSI VERKOSTO JA MAAKUNNALLINEN OHJAUSRYHMÄ KSSHP MAAKUNNALLINEN NUORTEN MTP -STARTEGIAN KEHITTÄMISEN KEHO HIPPOS - 2020 4
Tutkimusyhteistyö Eritasoiset opinnäytetyöt ja tutkimukset nuorten palvelujen monialaisen kehittämisprosessin tukemiseen Painopisteitä Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluprosessit Monialainen kehittämistyö Johtaminen Nuorten osallisuus Politiikan taso Organisaatioiden roolit (esim. koulut, oppilaitokset, Kela, TEtoimisto jne.) Koulutuksen rooli 9 Yhteystiedot Pihlajasaari Merja Mielenterveys- päihde- ja väkivaltakoordinaattori merja.pihlajasaari@jkl.fi Soanjärvi Katariina Palvelupäällikkö, nuorisopalvelut katariina.soanjarvi@jkl.fi Välimäki Sari Hyvinvointikoordinaattori sari.valimaki@jkl.fi 10 5