Seitsemän tarinaa ennovaatiosta Rohkea uudistaa ennakoiden
Sisällys Käsitteet............................................ 8 Kirjoittajat.......................................... 10 Lukijalle............................................ 12 Johdanto 15 Innovaatioita ennakoiden............................... 15 Ennakoinnin merkitys innovaatiotoiminnassa................. 16 Käsitteistä.......................................... 17 Työkaluista......................................... 18 Hyödyntämisestä..................................... 21 Innovaation lähteet.................................... 26 Miksi innovaatiot epäonnistuvat?.......................... 29 Aika ja uutuusaste..................................... 38 Ennovaatiot Suomen terveyden hoidossa 43 Suomen terveydenhoito................................. 44 Miksi terveydenhoidon innovaatioita syntyy Suomessa niin vähän?.. 46 Ennakoiva innovaatio eli ennovaatio........................ 48 Muutosvastarinta tavallista.............................. 49 Kaikella on aikansa.................................... 49 Miksi ennovaatio?..................................... 51 Skenaarioajattelu Pulssissa............................... 51 Ennovaatioita Pulssissa................................. 52
Kemia kulkee arvoketjuissa 61 Osaamisella kohti globaaleja markkinoita.................... 62 Tutkimusintensiivisyydessä menestyksen avaimet.............. 64 Innovaatioprosessit ennakointia kemian arvoketjuissa.......... 68 Virallinen totuus eli ennakointia liittotasolla................. 81 Yhteenveto......................................... 91 Pakkausten arvoketju 95 Vaatimukset ovat monet................................ 96 Pakkausala tänään.................................... 97 Mitä tulossa?....................................... 104 Yhteenveto......................................... 121 Jos metsään haluat mennä nyt 125 Metsän ennakoinnilla on pitkä historia..................... 126 Miksi paljosta ennakoinnista syntyy vähän innovaatioita?........ 133 Seudullinen ennovaatio järjestelmä organisaatio näkökulmasta 141 Johdanto.......................................... 141 Seudullisen ennovaatiojärjestelmän elementtejä............... 156 Salon seudun ennakoinnin toimintamalli................... 158 Aluevaikuttavuus ja innovaatiot koulutuksen tehtäväkenttää...... 161 Kehitysaskeleita..................................... 164 Kuka leipoo ja kuka ahmii uuden mediakakun? 169 Mediankäytön muutos ja sosiaalisen median synty............. 173 Mitä kannattaa ennakoida; teknologian kehitystä vai sen käyttöönottoa?............................................ 181 Mistä innovaatiot tulevat mediaan?........................ 187 Kuluttaja?......................................... 188 Mikä niitä innovaatioita synnyttää?....................... 189 Yhteenveto......................................... 191
Pieni suurten puristuksessa 195 Teleala pitkistä perinteistä nykyajan haasteisiin.............. 195 Tarve uusiutua innovaatioin............................. 205 Case Hetivalmis-palveluinnovaatio........................ 217 Case OSBE ja avoin palvelumalli.......................... 234 Yhteenveto......................................... 243 Ennovaatiota ohjaavat visiot ja esteet 247 Visio kasvusta talon sisällä.............................. 247 Visio kasvusta markkinoilla............................. 261 Visio mahdollistajista................................. 265 Epilogi............................................ 268 Lopputeesit ennakoivan innovaation onnistumiseksi............ 270 Pieni ennovaatiokirjasto................................ 272
Käsitteet Aika Aikaikkuna Aikajänne Aktori Avoin kehitysmalli Ballistinen ohjus BoP Bullwhip-ilmiö Ekspotentiaalinen kasvu Ennakointi Exploration Exploitation Hedonismi Implementointi Innovaatio Innovaatioprosessi Kannibalismi Ketjun sisäinen huijaus Kilpailija(-analyysi) Kilpailuetu Kilpailukyky Kompleksisuus Laajennettu tuote- ja palvelukonsepti Muutos Patenttianalyysi Perususkomus PESTE-analyysi Piilokartelli, piilomonopoli, piiloprotektionismi Menneisyys ja tulevaisuus kumpaankin suuntaan etenevänä Aika, joka uudistajalla on käytössään ennen kilpailijoiden tuloa Ajanjakso, jota tarkastellaan Toimija Käyttäjien ja muiden sidosryhmien hyödyntäminen kehitystyössä Ohjus, jonka rataa ei voi muuttaa liikkeellelähdön jälkeen Bottom of Pyramid, miljardien köyhien markkinat Puutteellisesta/väärästä informaatiosta johtuvat tuotannon mitoitusvirheet Sekä kasvun nopeus että nopeuden muutos ovat +-merkkisiä Tulevaisuuden vaihtoehtojen monialainen kartoittaminen ja ajoitus toimijan näkökulmasta Yrityksen kehittäminen uusille alueille Yrityksen kehittäminen olemassa olevilla alueilla Mielihyvätavoitteinen kulutus Käyttöönotto, soveltaminen Käyttöönotettu uutuus, kaupallisesti hyödynnetty/menestynyt Menettelytavat ohjeistava toimintamalli uutuuksien tuottamiselle ja toteuttamiselle Uutuus häiritsee yrityksen nykyistä myyntiä Bullwhip-ilmiö yrityksen sisällä Niiden toimijoiden tutkiminen ja arviointi, jotka voivat haastaa oman toiminnan Ylivoimatekijä, jota muilla ei ole Perusedellytykset menestyä kilpailussa Monimutkaisuus Tuote, palvelu- ja tieto-osioiden laajentaminen esim. rahoitusratkaisuilla Ero nykytilan ja tulevan tilan välillä Menetelmä patentointiaktiviteetin ja sen suuntaamisen seurantaan Asia, jota pidetään itsestään selvänä Tiedonkeruumenetelmä, joka ottaa huomioon poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset muutostekijät ja niiden vaihtoehtoiset arvot Piilossa olevat, vaikeasti havaittavat menestymisen esteet 8
Proaktiivinen Muutoksia ennakoiva käyttäytyminen Radikaali muutos Seurauksiltaan mittava muutos Reach-säädöstö Kemian turvallisuusnormisto Reaktiivinen Muutoksiin vastaava käyttäytyminen Riskinottohalu Tahto-/visiolähtöinen Riskinottokyky Resurssilähtöinen Serendipity Onnekas sattuma Silmuaminen Yrityksen kasvu omien starttiyhtiöiden kautta/avulla Skenaario Vaihtoehtoinen tulevaisuuden käsikirjoitus, joka on joissakin oloissa mahdollinen, vaikka ei välttämättä todennäköinen kehityskulku Skenaarioiden suodatinmalli Skenaarioiden rakentamisen menetelmä, jossa otetaan huomioon markkina-, teknologia- ja yhteiskuntanäkökulmat Skenaarioprosessi Prosessi, jonka aikana luodaan useita, tavallisimmin 2 4 vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuuteen, tavallisimmin 10 20 vuoden päähän Skenaario työskentely Tulevaisuuteen varautuminen vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen avulla Strategia Määritelty tapa, jolla toimitaan tavoitteiden saavuttamiseksi Tabu Asia, jota syystä tai toisesta ei haluta keskustelun piiriin riippumatta siitä, mitä siitä tiedetään Tapahtuma-aika Ajan kulku suhteessa määriteltyihin tapahtumiin Tiedon siirtymisen Tiedon omaksumisen ja käyttöönoton viive vitkaisuus Toimialojen Tilanteet ja paikat, jotka yhdistävät eri toimialoja rajapinnat Toimintaskenaariotyöskentely Toimintaympäristö Toimintaympäristön kehämalli Trendi(analyysi) Tulevaisuuden tutkimus Virtuaalituote Visio Ydinpätevyyspuu Yritysfuturologia Vaiheistettu prosessi, jossa rakennetaan vaihtoehtoisia skenaarioita ja kytketään ne osaksi strategista päätöksentekoa Oman toiminnan tarkastelutaso laajennettuna sitä seuraavalla tasolla Tarkastelun laajentaminen lähiympäristöstä alaa sivuaviin muihin ratkaisuihin, funktioihin tai arvoihin Menneen/nykyisen jatkumo tulevaisuuteen Tieteenala, joka kartoittaa tulevaisuuden mahdollisia, todennäköisiä ja haluttavia kehityskulkuja Tuote, joka myydään asiakkaalle jo idea-asteella ja kehitetään sitten asiakkaan kustannuksella Tulevaisuuden arvoankkuroitunut tahtotila Menetelmä yrityksen tämänhetkisen kilpailukyvyn arvioimiseen Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien hyödyntäminen yritysten strategisessa johtamisessa 9
Kirjoittajat Sakari Alhopuro on lääkintöneuvos ja Lääkäriasema Pulssi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun Yliopistosta 1973 ja väitellyt lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1978 Helsingin Yliopistossa tehtyään 11 vuotta kokeellisen kirurgian tutkimustyötä ortopedian, plastiikkakirurgian ja synnynnäisten kehityshäiriöiden alueilta Invalidisäätiön tutkimuslaboratoriossa. Vuonna 1973 hän oli perustamassa Lääkäriasema Pulssi Oy:tä ja hän toimi sen toimitusjohtajana vuosina 1973 2007. Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut Pulssi-konsernin hallituksen puheenjohtajana. Lääkäriasema Pulssille myönnettiin vuonna 1991 Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto ja vuonna 2009 alueellinen Entrepreneur of the Year eli Vuoden kasvuyrittäjä -palkinto. Alhopurolle myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi vuonna 2004. Sakari Alhopuro nimitettiin Meksikon kunniakonsuliksi vuonna 2007. Riitta Juvonen on vuonna 1984 Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut diplomi-insinööri. Hän on toiminut vuodesta 2002 Kemianteollisuus ry:n apulaisjohtajana ja Osaaminen ja koulutus -sektorin vetäjänä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi kemianteollisuuden järjestöissä monissa tehtävissä, vastuualueinaan mm. standardisointi, ympäristönsuojelu sekä Vastuu Huomisesta -ohjemaan liittyvät tehtävät. Lisäksi hän oli päätoimensa ohella vuosina 1989-1998 Kasvinsuojeluteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Tulevaisuuden tutkimukseen Riitta Juvonen on perehtynyt sekä täydennysopinnoissaan että useissa kemianteollisuuden ja koko elinkeinoelämän ennakointihankkeissa. Hän on vastannut viime vuosina kemianteollisuuden tulevaisuustyöskentelystä, mm. Kemianteollisuuden tulevaisuuslinjaus 2021 skenaariohankkeen koordinoinnista sekä kahdesta kemianteollisuuden koulutustarpeiden ennakointiprojektista. Täydennysopintojensa yhteydessä Riitta Juvonen valmisteli mallin kemianteollisuuden jatkuvaan ennakointiin. Eurooppalaisessa kemianteollisuuden tulevaisuustyöskentelyssä Juvonen on ollut mukana Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin työryhmissä sekä SusChem -teknologiayhteisön Education and Skills -työryhmän puheenjohtajana. Jyrki Kettunen on professori ja metsäteollisuusyhtiö M-realin pitkäaikainen, vuodesta 2002 eläkkeellä oleva tutkimusjohtaja, joka on tehnyt tulevaisuusskenaarioita erityisesti teknologian ennakoinnin ja innovaatiotoiminnan parissa. Kettunen on TKK:lta valmistunut puukemian tekniikan lisensiaatti, joka sai professorin arvonimen vuonna 1988 ja vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi vuonna 1993. Kettunen on ollut mukana isossa joukossa yritystason tulevaisuus- ja teknologialinjauksia useille liiketoiminta-alueille. Hän on ensimmäisenä soveltanut modernia biotekniikkaa kemiallisen metsäteollisuuden prosesseissa. Hän on laatinut ja arvioinut useita teknologiaohjelmia Suomessa, EU:ssa, USAssa ja Ruotsissa. Jyrki Kettunen on erikoisesti paneutunut energia- ja ympäristökysymyksiin ja toimi mm kansallisen ekovientitoimikunnan puheenjohtajana 1995 96. Vuonna 2007 Kettunen oli toteuttamassa kemianteollisuuden tulevaisuuslinjausta Uskalikot voittavat. Hänelle on kertynyt työkokemusta vuosikymmeniä, josta 40 vuotta keskeisellä paikalla teollisuuden teknologiavaikuttajana. Ennakointiosaamista hän on kehittänyt ja soveltanut tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä myöhemmin myös laajemmissa yhteyksissä eri toimialoilla. Hän laati vuonna 2008 yhdessä Christer Heinegårddin ja Knut Magnar Sandlandin kanssa arvioinnin Ruotsin kahdeksanvuotisesta puuteollisuusohjelmasta sekä julkaisi strategisesta uudistumisesta teoksen Uudistu ketterästi. Kehitä osta ja varasta. (Talentum 2008.). Anneli Manninen on diplomi-insinööri ja kasvatustieteen maisteri. Hän on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Keudan virkavapaalla oleva kehitysjohtaja, jonka vastuualueena on mm. ennakointi ja aluekehittäminen. Yksityisen sektorin lisäksi hän on työskennellyt laajasti opetushallinnon kentässä, Ammattikasvatushallituksen teknillisen opetuksen toimiston toimistopäällikkönä, Kaupunkiliiton ammatillisen koulutuksen päällikkönä, Walter Ahlströmin teknillisen oppilaitoksen rehtorina sekä opetusministeriön apulaisosastopäällikkönä. Hän toimi kymmenen vuoden ajan koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittäjänä Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliitossa sekä 10
Teknologiateollisuus ry:ssä. Tällöin hän vastasi myös ennakointihankkeista sekä Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden että ICT-alalla ja oli mukana Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton TT:n Tulevaisuusluotaimen toteutuksessa ja ohjausryhmässä. Euroopan tasolla hän on toiminut EICTAn Digital Economy Policy Groupin sekä R & D Committeen jäsenenä, Skills Shortage in ICT -työryhmän puheenjohtajana sekä eskills Forumin raportoijana. Tällä hetkellä hän kehittää nuorten ohjausportaalia, jonka avulla nuoria autetaan oman koulutuspolkunsa löytämisessä. Opiskelijaksi. net on väylä Uudenmaan nuorten koulutustarjontaan sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tarja Meristö on kauppatieteiden tohtori ja yritysfuturologi. Hän on skenaariotyöskentelyn varhainen kehittäjä ja soveltaja, joka aloitti työuransa vuonna 1979 tekemällä skenaarioita Partekin strategisessa suunnittelussa. Rautaruukin strategisessa suunnittelussa hän toimi yritysfuturologina 1980 90-lukujen taitteessa. Väitöskirja Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa valmistui vuonna 1991. Meristö on tutkinut ja konsultoinut yli 30 vuotta skenaariotyöskentely- ja strategiakysymyksissä eri toimialoilla toimivia yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita. Teknologiateollisuuden tulevaisuuden linjauksia ja osaamisen ennakointia hän on ollut toteuttamassa useita kertoja. PESTE-analyysi, toimintaskenaariotyöskentely tai skenaarioiden suodatinmalli ovat esimerkkejä hänen kehitystyöstään nousseista innovaatioista. Tarja Meristö on Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsen ja toiminut myös seuran puheenjohtajana 1994 95. Tarja Meristö on toiminut mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajana, Corporate Foresight Group CoFin tutkimusjohtajana, Laurea Ammattikorkeakoulun yliopettajana sekä useiden eri korkeakoulujen johtamiskoulutus- ja MBA-ohjelmien skenaariokouluttajana. Margareetta Ollila on Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1977 valmistunut diplomi-insinööri. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta Englannissa ja sieltä palattuaan muoviteollisuudessa. Vuodesta 1983 lähtien Margareetta Ollila siirtyi vasta perustetun Tekesin palvelukseen ja toimi siellä pitkään pääasiassa materiaaleihin ja pakkauksiin liittyvissä tutkimus - ja kehitysaktiviteeteissa. Hän oli siellä vastuussa useista eri teknologiaohjelmista, kuten Biopolymeerit, Pro Muovi, Pakkausohjelma ja Pakkauksen tieto ja turva -teema, ja aktiivisesti mukana mm. Muovikomposiittirakenteet ja Polymeerit -ohjelmissa. Ohjelmatoiminnan myötä myös skenaariotyöskentely tuli tutuksi ja jäsenyys Tulevaisuuden tutkimuksen seurassa antaa lisäeväitä tulevaisuuden hahmottamiseen. Yritysten tulevaisuuteen ja ennakointiin tähtäävä työ jatkuu Margareetta Ollilan siirryttyä pakkausalan tutkimuksen koordinointiin keskittyvän Pakkaustutkimus PTR ry:n palvelukseen vuonna 2006. Esa Torniainen on graafisen tekniikan diplomi-insinööri, joka on koko uransa ajan kyseenalaistanut painetun median tulevaisuuden nykyisissä muodoissaan. Työskennellessään Metsä-Serlan Korporaatiotutkimuksen palveluksessa hän oli kehittämässä digitaalisiin painotekniikoihin suunnattujen papereiden liiketoimintaa, kuuntelemassa ja tulkkaamassa hiljaisia signaaleja erityisesti mediankäytön muutoksiin liittyen ja veti kuluttajan ja kuitutuotteiden suhdetta monialaisesti lähestynyttä tutkimusryhmää. Siirryttyään vuonna 2006 KCL:n palvelukseen hän on vastannut painetun median ja pakkausten arvoketjuille suunnattujen palveluiden kehittämisestä ja vastaavan tutkimusalueen johtamisesta. Esa Torniainen uskoo edelleen painetun viestinnän tulevaisuuteen, kunhan siihen liittyville innovaatioille annetaan mahdollisuus. Kari Vuorinen, CEO on avoimen palvelumallin (open access) ensimmäisiä kehittäjiä ja edistäjiä Suomessa. SSP Oy:ssä liiketoimintajohtajana toimiessaan oli kehittämässä toimijaa, jolla open access -toiminnallisuus ja -palvelumalli saadaan paikallisten verkkojen kilpailukykyä edistävästi ja asiakkaan parhaaksi Suomessa vauhtiin. Tämän työn tuloksena syntyi Gridit Oy, joka on myös kirjassa esitellyn materiaalin lopputulema. Tämä perinteisen operaattoriliiketoimintamallia muuttava toiminta on etenemässä erittäin nopeassa tahdissa. Karilla on yli 20 vuoden kokemus myynnin, markkinoinnin, tuotannon ja palvelujen työtehtävistä. Tämän lisäksi Kari Vuorinen on ollut käynnistämässä useita yrityksiä, joiden hallituksessa hän on myös toiminut ja toimii edelleen. Parhaillaan MBA-opiskelun sivutuotteena ja MBAopiskelijoiden yhteistyössä synnyttämä Kvalion Oy pyrkii myös avaamaan toisen toimialan sisäisiä liiketoimintamalleja ja lukkoja. Kari Vuorinen toimii Kvalion Oy:n hallituksen jäsenenä. 11