Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa



Samankaltaiset tiedostot
Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja Marjaana Seppänen

Turvallisuus osana hyvinvointia

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Tutkimuksen lähtökohdat

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Somalien ja venäläisten näkökulma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Kaakon kaksikko foorumi

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Ikäihmisten arjen turvaa

Eläkeläisvaltuusto VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Sisäinen turvallisuus

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

20-29 vuotta 7,9% 7,6% 9,2% 5% 16,3% 25% 14,8% 11,1% 10,8% vuotta 26,7% 27,4% 42,1% 28,1% 38,8% 30% 31,5% 36,1% 30,3%

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Sydänyhdistysten aikamatka. Ulla Harala

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari klo 10.

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

HYVÄT VÄESTÖSUHTEET. Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

/ RA

ASUMISEN ARVOSTUKSET

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

Alueen hyvät käytännöt ja kokemukset kiintiöpakolaisten asuttamisessa kuntaan

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Oulun Turvallisuusohjelma

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Asumisneuvonnan ja opastuksen tarpeet maahanmuttaja- /pakolaisväestön asumisessa Asumisneuvontakoulutus Helsinki

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Selvitys 2/2014. Asunnottomat

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella

Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Lähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Kuntamarkkinat

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku Elävä esikaupunki tutkimushanke

Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Lähiöistä kaupunginosiksi

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

- materiaalia ehdokkaille

Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

MITEN ALUEELLINEN SEGREGAATIO VAIKUTTAA TURVALLISUUTEEN

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Transkriptio:

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi

Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen asuinalue teollisuustyöväestön tarpeisiin Vuokra-asuntojen osuus suuri: 62 % asuntokannasta Alueella oli aikoinaan huono maine Liipola oli mukana 1990-luvun lähiöohjelmassa (1995 99), jolloin se oli laajan fyysisen perusparannuksen ja kehittämisen kohteena. Kyselytutkimus vuosina 1999 ja 2010 Kiinnostuksen kohteena asuinalueen sosiaalinen merkitys asukkailleen Näkökulmana sosiaalisen erilaistumisen problematiikka

Tutkimusaineistot Kyselylomakeaineisto 1999 Vastausprosentti 38,7 (vastaajia 526) Kyselylomakeaineisto 2010 Vastausprosentti 47,2 (vastaajia 820)

Takaisin Liipolaan -tutkijaryhmä Ilkka Haapola (Helsingin yliopisto/palmenia) Kalle Puolakka (Helsingin yliopisto/palmenia) Marjaana Seppänen (Lapin yliopisto/ytk) (Elisa Pajunen) Tutkimuksen rahoitus: Lähiöohjelma

Tänään tarkastelussa Lähiö asukkaiden näkökulmasta, esimerkkinä Liipola Turvallisuus sosiaalisen erilaistumisen kautta tarkasteltuna Muutos

Ongelmalähiö vai lähiöongelma? Lähiöt alkuvaiheessa: uuden elämän mahdollistajia 1970-luvulta lähtien sosiaalisten ongelmien paikkoja: ongelmalähiöt 1990-luvulla: syntyi lähiöongelma 2000-luvulle tultaessa sosiaalisen erilaistumiskehityksen kasvu

Segregaatio Segregaation käsitteellä viitataan tilaan, jossa erilaiset ryhmät asuvat erillään Näkökulmana erityisesti sosioekonominen segregaatio (vrt. myös sosiaalisen erilaistumisen käsite) Segregaatio syntyy valikoituneen sisääntai poismuuton seurauksena Segregoituneet asuinalueet: riski turvallisuudelle?

Aluevaikutus ja turvallisuus Vahvistaako segregoituneilla alueilla asuminen huono-osaisuutta? Kansainväliset tutkimukset: Kyllä Suomalaiset havainnot: Kyllä, jonkin verran Kauppinen ym. (2009): Selityksenä Alueen sosiaalisten verkostojen laatu tai Asuinalueen ominaisuudet

Kuva: Kalle Puolakka

Kuva: Kalle Puolakka

Se, miten Liipolaa arvostetaan, riippuu arvioitsijasta. Kuinka paljon Sinun mielestäsi seuraavat tahot arvostavat Liipolaa? Melko paljon tai hyvin paljon arvostavien osuus. lahtelaiset viranomaiset 14 16 lahtelaiset tiedotusvälineet 16 13 lahtelaiset yleensä liipolalaiset itse 11 11 75 72 2010 1999 tuttavasi 24 37 sinä itse 67 74 0 20 40 60 80 100

Mielikuvien merkitys Sosiaaliset konstruktiot alueista pysyviä Hyvät ja Huonot alueet Säätelevät vahvasti muuttoliikettä

Työttömyysaste Lahdessa ja Liipolassa 2000-2010 35 30 Työttömyysaste (%) 25 20 15 10 Liipola Lahti 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Liipolan ja koko Lahden ikäjakauma vuonna 2010 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % Lahti 2010 Liipola 2010 Liipola 2000 2 % 0 % 0-4 10-14 20-24 30-34 40-44 50-54 60-64 70-74 80-84 90-94 Ikäryhmä

Onko Liipolassa mielestäsi seuraavia ongelmia, joita on sanottu esiintyvän suomalaisissa lähiöissä? Selvästi tai suurena ongelmana pitävien osuus. asuntojen huono kunto 12 18 ostoskeskuksen rappioituminen 35 53 katukuvassa näkyvä alkoholinkäyttö 48 54 rikollisuus 34 39 rasismi 18 15 ihmisten eristäytyminen asuntoihinsa 30 34 väkivalta tai sen uhka 23 29 huumeet maahanmuuttajien liian suuri määrä 28 28 29 45 2010 1999 häiritsevät nuorisojengit 12 23 vapaa-ajanviettomahdollisuuksien puute naapurien aiheuttamat häiriöt 20 18 37 43 epäviihtyisät ravintolat 31 46 paikkojen rikkominen 39 45 paikkojen sotkeminen 37 43 0 10 20 30 40 50 60

Alueen ongelmat eri ikäryhmien silmin (Suurena tai selvästi ongelmana pitävien vastaajien osuudet) Katukuvassa näkyvä alkoholin käyttö Paikkojen rikkominen Rikollisuus Maahanmuuttajien suuri määrä Alle 35 v 35-64 v 65+ v Väkivalta ja sen uhka Asuntojen huono kunto Naapurien aih. häiriöt 0 10 20 30 40 50 60 70 80 16

Jos vertaat tämän päivän tilannetta tilanteeseen viisi vuotta sitten, mihin suuntaan asiat ovat menneet? selvästi parempaan suuntaan 13 25 hieman parempaan suuntaan 22 37 vaikea sanoa, ei juuri muutosta hieman huonompaan suuntaan 7 8 27 38 2010 1999 selvästi huonompaan suuntaan 4 3 0 10 20 30 40

Mitkä asiat ovat menneet parempaan suuntaan? (267 mainintaa) Rakennusten kunto (71 main.) Alue siistiytynyt (38) Launeen kaupat lähellä (27)

Mitkä asiat menneet huonompaan suuntaan? (210 mainintaa) Ostarin näivettyminen ja lähipalvelujen kato: pankki, apteekki, R-kioski (37) Syrjäytymisilmiöt: julkijuopottelu, työttömyys jne. (30) Nuorten käytös (9), ilkivalta(9), rikollisuus(6), turvattomuus(4) Maahanmuuttajien määrä (33)

Mihin suuntaan arvelet kehityksen kulkevan seuraavan viiden vuoden aikana Liipolassa? selvästi parempaan suuntaan 8 15 hieman parempaan suuntaan 31 40 vaikea sanoa, tuskin kumpaankaan suuntaan hieman huonompaan suuntaan 4 9 38 50 2010 1999 selvästi huonompaan suuntaan 2 2 0 10 20 30 40 50 60

Onko sinulla tällä hetkellä muuttoaikeita pois Liipolasta? Vuosi 1999: 15 % vastasi kyllä Vuosi 2010: 27 % vastasi kyllä

Vuonna 2010 muuttoaikeita selitti Ikä Työmarkkina-asema Perhetyyppi Koettu terveys Tyytymättömyys asuntoon ja asumiseen Alueen vähäinen arvostus omasta mielestä Kokemus lahtelaisten vähäisestä arvostuksesta Vähäinen kanssakäyminen naapurien kanssa Juurtumisen puuttuminen Alueen sosiaalisen ympäristön ongelmat Näkemys tulevaisuuden kehityskulusta

Mikä on muuttunut kymmenen vuoden aikana? Ostarin ongelmat ovat vähentyneet (ostarin kunto, ravintolat, näkyvä alkoholinkäyttö) Muuten paikkojen sotkeminen ja rikkominen, nuorisojengit ja väkivallan uhka koetaan suurempana ongelmana Maahanmuuttaja-asenteet koventuneet Poismuuttohalukkuus lisääntynyt Asukkaiden oma ja arvioitu tuttavien arvostus Liipolaa kohtaan on vähentynyt Pessimismi tulevan kehityksen suhteen vähän lisääntynyt

Alikehityksen kierre, joka johtaa lisääntyvään turvattomuuteen?

Liipolassa vastavoimana Asukasaktiivisuus Ikääntyneet voimavarana ja sosiaalisen turvallisuuden tuottajana Yhteisön luoman turvallisuuden merkitys

Mitä voitaisiin tehdä? Kaavoitus määrittää lähtökohdat (vuokraasuntojen osuus keskeinen tekijä) Osa muuttoliikkeestä elämänvaiheeseen ja asumisuraan liittyvää, osa kytkeytyy sosiaaliseen ympäristöön Lähiön parannustoimenpiteillä on vaikutusta, mutta mikä riittää?

Kuva: Ilkka Haapola