Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa 3 alaikäistä lasta, oli 2% vastaajista. 89% oli kahden vanhemman perheitä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien vastauksia oli 343. Kaikista vastaajista 4% koki, ettei tarvitse sujuvan arjen tueksi mitään apua tai tukea. 41% vastaajista koki, että tarvitsee arkensa tueksi satunnaisesti apua. Selkeästi eniten tuen tarvetta oli koettu lastenhoitoon liittyen. Kaikista vastaajista 4% koki tarvitsevansa lastenhoitoapua. Lastenhoitoapua toivottiin eniten vanhempien oman ajan mahdollistumiseksi ja lisäksi asiointien mahdollistumiseksi sekä vanhemman kaveriksi kuormittavaan arkeen. Vastaajista, jotka kokivat tarvitsevansa jotain apua/tukea sujuvan arjen tueksi, 75% tarvitsi lastenhoitoapua. Kuitenkin kokemus avun saannista ja sen riittävyydestä oli huono. Esimerkiksi 888 perhettä kertoi tarvitsevansa lastenhoitoapua vanhemman oman ajan mahdollistumiseksi. Näistä 447 perhettä oli saanut tätä apua, 187 oli saanut sitä riittävästi ja 21 riittävän pitkäaikaisesti. Lastenhoitoapu 9 888 8 76 7 6 55 511 5 447 4 3 2 1 23 236 281 96 1 187 21 Lastenhoitoapua asiointien mahdollistumiseksi Lastenhoitoapua vanhemmalle kaveriksi kuormittavaan arkeen Lastenhoitoapua vanhemman oman ajan mahdollistamiseksi Kodinhoidollista apua kertoi tarvitsevansa 386 vastaajaa. Näistä 35% oli saanut tätä apua, mutta ainoastaan 15% koki saaneensa tätä apua riittävästi.
Kodinhoidolline n apu 4 386 35 3 25 2 15 1 5 137 Kodinhoidollista apua 56 6 Osa-aikaista varhaiskasvatusta kertoi tarvitsevansa 324 ja näistä selkeästi yli puolet, 62% kertoi saaneensa sitä riittävästi. Vertaisellisia ryhmiä oli tarvittu 437 vastauksessa, joista 55% oli saanut tätä tukea riittävästi. Kerho- ja viriketoimintaa oli tarvittu 566 vastauksessa, joista 47% oli saatu riittävästi. Aamu- ja iltapäivätoimintaa oli tarvittu 311 vastauksessa ja näistä 45%:ssa sitä oli saatu riittävästi. 6 566 5 4 3 2 324 234 21 199 437 37 24 242 394 266 283 311 177 14 14 1 Osa-aikainen varhaiskasvatus Vertaiselliset ryhmät Kerho- ja viriketoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta
Taloudellista tukea tarvitsi 315 perhettä, joista ainoastaan 12% koki saaneensa sitä riittävästi. Ruoka-apua tarvitsi 163 vastaajaa, joista ainoastaan 17% koki saaneensa sitä riittävästi. Ruoka-apua oli tarvittu paikkakunnilla, joissa on paljon lapsiperheitä. Esimerkiksi oululaisista vastaajista 9% tarvitsi ruoka-apua. Vastaava määrä Tyrnävällä oli 12%, joka oli aineistossa suurin prosentuaalinen luku. Tyrnävältä vastauksia saatiin asukaslukuun suhteutettuna eniten koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Taloude lline n apua ja ruoka-apu 35 315 3 25 2 163 15 1 5 13 39 37 28 3 87 Taloudellista tukea Ruoka-apua Lähiverkoston tuki oli koettu aineistossa erittäin tarpeelliseksi. Oman lähiverkoston apua tarvitsi 984 vastaajaa. Näistä 82% oli saanut tätä tukea, mutta vain 45% oli kokenut saaneensa tätä tukea riittävästi. Lähiverkoston tuki 1 8 6 4 2 Lähiverkoston tuki
Lastenhoitoapu asiointeihin Lastenhoitoapu kuormittavaan arkeen Lastenhoitoapu vanhemman omaan aikaan Kodinhoidollinen apu Parisuhdeneuvonta Kasvatuksellinen tuki Keskusteluapu Mielenterveyspalvelut Vertaistuelliset ryhmät Osa-aikainen varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Kuntouttava päivähoito Avoin varhaiskasvatus Kerhotoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Esikoulu/koulukyydistys Oppilashuolto Harrastustuki Vammaispalvelu Taloudellinen tuki Ruoka-apu Lähiverkoston tuki 2 4 6 8 1 12 Olemme saaneet tätä palvelua riittävästi Tarvitsemme tätä palvelua
Kysyttäessä vastaajien kokemuksia eri palveluiden joustavuudesta, hajonta kokemuksissa oli suuri. Kotipalvelu ja matalan kynnyksen päihdepalvelut olivat ainoita, joissa negatiivisia kokemuksia oli enemmän kuin positiivisia. Kotipalvelussa 44 palvelukokemuksesta 59% oli kokenut palvelun joustamattomana ja päihdepalveluissa 33 kokemuksesta 58% oli negatiivisia. Muita palveluita, joissa negatiivisia kokemuksia oli paljon suhteessa positiivisiin kokemuksiin, oli perhetyö, jossa 631 kokemuksesta 44% oli koettu joustamattomaksi, vammaispalvelussa 165 kokemuksesta 39%, lastensuojelussa 333 kokemuksesta 39% sekä perheneuvolassa 56 kokemuksesta 32% oli koettu joustamattomaksi. Varhaiskasvatuksesta oli vastaajilla positiivisimmat kokemukset palvelun joustavuudesta. Siellä ainoastaan 14% koki, ettei palvelu ollut ollut joustavaa. Olen saanut joustavaa palvelua Päihdepalvelu Koulu/oppilashuolto Seurakunta Järjestö Lastensuojelu Perheneuvola Vammaispalvelu Varhaiskasvatus Mielenterveyspalvelu Perhetyö Kotipalvelu Neuvola 2 4 6 8 1 12 14 16 Eri mieltä Samaa mieltä
Kaikista vastaajista 486 vastaajan palveluntarvetta oli arvioitu. Väitteeseen Olemme osallistuneet palvelutarpeemme arviointiin suurin osa, 72% vastasi osittain tai täysin samaa mieltä. Ainoastaan 4% oli täysin eri mieltä. Kotiavun kohtuullinen tuntihinta perheen taloudellisesta näkökulmasta vaihteli hieman vastaajien kesken siten, että kaikista vastauksista 27% oli tuntihinnan kannalla, 49% 5 :n tuntihinnan ja 2% 1 :n tuntihinnan kannalla. Kun tarkastelemme vastauksia ainoastaan niiden vastaajien kohdalta, jotka tarvitsevat kotiapua arjen tueksi, vastaavat luvut ovat 34%, 5% 5 ja 14% 1 tuntihinnaltaan. Kaikkia vastauksia oli 2152 ja kotiapua tarvitsevien vastauksia 162. Kotiavun tuntihinta 5% 45% 49% 5% 4% 35% 3% 27% 34% 25% 2% 15% 2% 14% 1% 5% 4% 2% % /h 5 /h 1 /h yli 1 /h Kaikki vastaukset Kotiapua tarvitsevien vastaukset Kyselyn avoimet vastaukset tukivat muiden kysymysten vastauksia ja olivat linjassa niiden kanssa. Lastenhoitoapua ja kodinhollista apua toivottiin saatavan helposti, nopeasti ja joustavasti. Neuvoloiden kautta saatu kotiapu oli useissa vastauksissa koettu toimivana. Useissa vastauksissa oli korostettu perheen tarpeen kuulemisen tärkeyttä ongelmien ja vaikeuksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Vastauksissa korostui myös kokemukset kohtaamisista ammattilaisten kanssa. Osa kokemuksista oli positiivisia ja vastaajilla oli kokemuksia kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisista. Näissä kokemuksissa vastaajilla oli usein käsitys, mistä voivat jatkossa pyytää apua tarpeisiinsa. Osa kohtaamisista oli koettu asenteellisiksi, palvelutarpeen arviot perheen ulkopuolella tehdyiksi ja perheen tarpeita vähätteleviksi. Muutamissa vastauksissa kohtaamisissa oli koettu ammattilaisen taholta mielivaltaista vallankäyttöä. Näiden kokemusten yhteyteen oli usein kirjattu, että avun pyytämisen kynnys on perheellä noussut, eivätkä he helposti ota yhteyttä avun saamiseksi. Harrastustoiminnan tukeen kohdennetussa avoimessa kysymyksessä vastaukset liittyivät paljolti harrastusten taloudellisen tukemisen tarpeiksi. Lasten harrastaminen oli jäänyt usean perheen kohdalla pois, koska siihen ei ollut perheellä varaa.