Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen 1.1.2019 Selvitys Meilahden ja Töölön seurakuntien huhtikuussa 2017 käynnistämästä yhdistymishankkeesta. Käsittely: Meilahden seurakuntaneuvosto 5.9.2017. Töölön seurakuntaneuvosto 6.9.2017. Selvitys on perusteluosiona seurakuntien aloitteelle seurakuntien yhdistymiseksi 1.1.2019.
2 Selvityksen sisällysluettelo: 1. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymishankkeen lähtökohdat, s. 3-4 2. Seurakuntien syntyhistoria ja 2000-luvun seurakuntarakenneselvitykset, s. 4 3. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymisen perusteet, s. 5-8 4. Seurakuntien yhteinen aloite Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymiseksi, s. 9 5. Yhdistymishankkeen vaiheiden aikataulutus, järjestelytoimikunta ja viestintä, s. 10-11 6. Tiekartta uuteen seurakuntarakenteeseen siirtymiseksi 1.1.2019 alkaen, s. 11-12 7. Seurakuntien yhdistymistä käsittelevät KL:n, KJ:n ja KVJ:n säädökset, s. 13-18 8. Seurakuntien nykytilan kuvaus ja keskeiset tunnusluvut, s. 18-30, Meilahden seurakunta, s. 18-23 ja Töölön seurakunta, s. 24-30 9. Selvityksen lähteet ja kirjallisuus, s. 31 2
3 1. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymishankkeen lähtökohdat Meilahden ja Töölön seurakuntia koskevan seurakuntarakenteen uudistamisen strategisena lähtökohtana on seurakunnallisen toiminnan määrällisen ja laadullisen tason turvaaminen ja kehittäminen. Yhdistymishankkeen ajankohtaisuuden merkitystä ja tärkeyttä korostavat toimintaympäristön kasvava haasteellisuus ja monimuotoiset muutokset. Tavoitteena on, että nykyiset Meilahden ja Töölön seurakunnat yhdistyvät muodostaen siten yhden seurakunnan 1.1.2019 lukien. Hankkeen suunnitellussa aikataulutuksessa tulee huomioiduksi marraskuulle 2018 ajoittuvat seurakuntavaalit, joissa voitaisiin äänestää uuden seurakuntajaotuksen mukaisesti. Uuden seurakunnan jäsenmäärä olisi 28.000, kirkkorakennuksia 3, päätoimisia työntekijöitä 57 ja seurakuntaneuvostossa 16 jäsentä ja kirkkoherra. Aloiteoikeus seurakuntajaon muuttamisessa on seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan seurakuntaneuvostolla, hiippakunnan tuomiokapitulilla ja piispalla. Tämä yhdistymishanke pohjautuu Meilahden ja Töölön seurakuntien seurakuntaneuvostojen yksimielisiin ja sisällöltään yhteneväiseen päätökseen, joka tehtiin Meilahden seurakuntaneuvostossa 4.4.2017 ja Töölön seurakuntaneuvostossa 26.4.2017 seuraavan sisältöisenä: "Meilahden / Töölön seurakunta suhtautuu myönteisesti mahdolliseen rakennemuutokseen nykyisen seurakuntajaon muuttamiseksi Helsingissä. Osaltaan Meilahden / Töölön seurakunta on aktiivinen toimija mahdollisen rakennemuutosprosessin kartoittamisessa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa." Tämä seurakuntien vahva yhteinen tahtotila antaa erinomaisen lähtökohdan seurakuntien yhdistymiselle. Yhdessä niillä on käytössään aikaisempaa monipuolisempaa kokemusta ja osaamista seurakuntien yhdistymisprosessin sekä toiminnan ja henkilöstön kehittämishankkeiden onnistuneesta läpiviemisestä. Yhdistymishanke ilmentää strategisen tason rakenteellista ratkaisua, missä huomioidaan Meilahden ja Töölön seurakuntien ominaispiirteet, henkilöstö- ja tilaresurssit, toiminnalliset tarpeet ja kehittämismahdollisuudet, asukasmäärältään merkittävästi kasvava yhteneväinen kantakaupunkialue, toimintaympäristön muutoksesta nousevat haasteet ja merkittävä kirkollisverokertymän väheneminen. Seurakuntien yhteinen aloitteellisuus luo hyvät edellytykset vastata onnistuneesti seurakuntien yhdistymisprosessin mukana tuleviin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi muutosprosessin onnistunut johtaminen, työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten osallistaminen sekä riittävien toimitilojen ja henkilöstön palvelussuhteiden monipuolisuuden turvaaminen. Lisäksi uuden seurakunnan strategian, toimintarakenteen ja johtamisjärjestelmän luominen ovat keskeisessä asemassa, samoin kuin merkittäväksi asumis-, palvelu- ja työpaikkakeskittymäksi 2020-2030 luvuilla rakennettavan Keski- ja Pohjois-Pasilan uusien asukkaiden huomioiminen, joita arvioidaan muuttavan alueelle noin 15.000. Seurakuntien yhdistyminen on merkittävä ja tärkeä strateginen valinta, jonka keskeisenä pyrkimyksenä on seurakuntaelämän hengellisen elinvoimaisuuden ja muun toimintakyvyn turvaaminen. Seurakunta on jäsenyhteisö; se koostuu ja kasvaa jäsenistään ja on jäseniään varten. Seurakuntalaisilla on oikeus osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, päättämiseen ja toteuttamiseen. Tiedostettu seurakunnan jäsenyys tukee kristittynä elämisen identiteettiä. Samalla seurakunta on kirkollisten palvelujen tarjoaja. Jäsenten, ja osaltaan myös alueen muiden asukkaiden, on tärkeää saada seurakunnan taholta nämä palvelut helposti, nopeasti ja laadukkaasti. Erityisesti tämä koskee kirkollisia toimituksia, sielunhoitoa, rippikoulua, diakoniaa ja kasvatustyötä. Seurakunnassa tulee olla riittävän monipuolinen ja ammattitaitoinen työntekijäkunta, joka kykenee toteuttamaan seurakunnan strategiaa, reagoimaan nopeasti sekä toimimaan menestyksellisesti. Lisäksi sen tulee osallistaa seurakunnan jäseniä ja yhteistyötahoja. Lisäksi seurakuntarakenteen tulee tukea seurakunnan jäsenten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia, ja luoda edellytykset kirkollisten palveluiden saatavuudelle. 3
4 Seurakuntarakenteen uudistamiseen ohjaa ja kannustaa lainaus Raamatusta: Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen., 2. Tim. 1:7. 2. Seurakuntien syntyhistoria ja 2000-luvun seurakuntarakenneselvitykset Helsingin keskusta-alueen väestön kasvaessa merkittävästi 1930-luvulla alettiin valmistella suureksi kasvaneen Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan jakamista. Vuoden 1942 alusta seurakunta jaettiin Keski-Helsingin ja Töölön seurakunniksi. Voimakkaan kaupunginrakenteen kasvun myötä Töölön seurakunnan pohjoisosa erotettiin uudeksi Meilahden seurakunnaksi vuoden 1956 alusta. Vuoden 1965 alusta lukien Taivallahti erotettiin Töölöstä itsenäiseksi seurakunnaksi. Helsingin suomenkielisiä seurakuntia koskevia kattavia seurakuntarakenneselvityksiä on 2000-luvulla tehty kaksi: 1. Kokonaisselvitys Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien suomenkielisten seurakuntien seurakuntarakenteen kehittämisestä, selvitysmies Erkki Huhdan raportti v. 2005. Raportissa mm. esitetään, että silloiset Meilahden, Taivallahden ja Töölön seurakunnat yhdistettäisiin. Mitään seurakuntajaotusta koskevia muutoksia ei tässä vaiheessa vielä kuitenkaan tehty. Raportissa esitetään seurakuntarakenteen kehittämistä mm. siten, että seurakuntien määrän vähentämisen ja kokoluokan suurenemisen myötä kyetään paremmin tekemään seuraavia asioita: - panostamaan edelleen seurakunnan perustehtävien hoitamiseen seurakunnissa, - ottamaan huomioon jäsenistön ikärakenteen kehittyminen, - huomiomaan maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden lisääntyminen, - korostamaan identifioitumisen kohteena jumalanpalvelusyhteisöä ja sen kokoontumispaikkaa, - panostamaan jumalanpalvelusyhteisöjen ja seurakuntien erikoistumiseen ja omaleimaisuuteen, - kehittämään ja laajentamaan vapaaehtoistoimintaa sekä organisoimaan sen koulutus ja ohjaus. 2. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli teki 6.9.2006 virallisen aloitteen Taivallahden ja Töölön seurakuntien yhdistämisestä. Samassa yhteydessä tuomiokapituli teki myös muita yhdistymisaloitteita. Tuomiokapitulin mielestä paras jäsen- ja palvelumallin yhdistetty hyöty on saavutettavissa riittävän suurissa seurakunnissa, mutta ne eivät saa olla liian suuria. Tiettynä optimaalisena kokona on pidetty 25.000 40.000 jäsenen suuruista seurakuntaa. Seurakuntarakenteen selvitystyö jatkui siten, että selvitysmiehet Jaakko Ripatti ja Leena Vallenius laativat v. 2007 ehdotuksen Helsingin suomenkielisten seurakuntien seurakuntarakenteen kehittämiseksi vuodesta 2011 lukien. Tuomiokapitulin aloitteiden ja laaditun selvitystyön pohjalta seurakuntajaotus muuttui mm. siten, että silloiset Taivallahden ja Töölön seurakunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin uusi seurakunta 1.1.2011, jonka alueeksi tuli molempien seurakuntien rajojen mukainen alue. Uuden seurakunnan nimeksi tuli Töölön seurakunta. Vuoden 2011 seurakuntarakenneuudistuksessa olisi ollut myös mahdollista, että sekä Meilahden että Taivallahden seurakunnat olisi yhdistetty Töölön seurakuntaan. Tämä vaihtoehto olisi sopinut Meilahden ja Töölön seurakunnille, mutta Taivallahden seurakunta ei sitä tuolloin puoltanut. Yhteneväinen pohjoisen kantakaupungin seurakunta jäi siten syntymättä. 4
5 3. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymisen perusteet Seurakuntien rakenneuudistuksen peruskysymys on: Millainen seurakuntarakenne palvelee parhaiten seurakunnan perustehtävän toteutumista ja seurakuntalaisten hengellistä elämää? Tärkeää on, että monipuolinen seurakuntaelämä säilyy ja sitä vahvistetaan. Tämän onnistumiseksi tarvitaan yhteisöllisyyden ja toimintaympäristön muutoksen ajantasaista huomioon ottamista, joustavaa ja toimintakelpoista strategiaa, nopeaa reagointi- ja toimeenpanokykyä, selkeää organisaatiota ja johtamisjärjestelmää, työntekijöiden tarvelähtöistä sijoittelua, kannustavaa ja henkilöstöystävällistä johtamista, hyvää lähiesimies- ja päivittäisjohtamista, talouden ja seurakunnan tilaresurssien turvaamista sekä hallinnon ja tukipalvelujen joustavuutta. Seurakuntien rakenneuudistuksen vaihtoehdot ovat seuraavat: seurakuntien lakkauttaminen ja uuden seurakunnan perustaminen tilalle, seurakunnan liittyminen toiseen seurakuntaan, seurakunnan lakkauttaminen ja sen osien liittäminen toisiin seurakuntiin, seurakunnan osan erottaminen uudeksi seurakunnaksi, seurakunnan osan erottaminen ja siirtäminen toiseen seurakuntaan. ( seurakuntayhtymän perustaminen, seurakunnan liittyminen olemassa olevaan seurakuntayhtymään). Seurakuntarakenteita on monesti uudistettu pääasiassa talouden ja hallinnon näkökulmasta. Organisaatiomallin valinta vaikuttaa kuitenkin olennaisesti siihen, millaista seurakuntaelämää seurakunnassa kehittyy. Toiminnan muodot puolestaan luovat edellytyksiä ja sisältöä seurakuntalaisten keskuudessa toteutuvalle hengelliselle elämälle. Rakenteiden uudistamisen ydinkysymys on, miten seurakunta toiminnallaan tukee yksittäisen seurakuntalaisen kristillistä uskoa ja elämää, koko seurakuntaelämän yhteisöllisyyttä ja myös seurakunnan yhteiskunnallisen vaikuttamisen myönteisyyttä. Luterilaisen tunnustuksen mukaan seurakunta on yhteisö, jossa evankeliumia puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Hallinnon ja taloudenhoidon tarkoitus on erilaista toimintaa aikaansaamalla luoda edellytykset hengellisen yhteisön olemassaololle ja sen tehtävän toteutumiselle. Kirkkolaki luettelee seurakunnan tehtäviä seuraavasti: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (KL 4:1) Seurakunnan rakenteiden on siis palveltava seurakunnan tehtävän toteutumista. Niiden on myös vastattava seurakuntalaisten tarpeita. Tarkoituksenmukainen hallinto ja taloudenhoito mahdollistavat toiminnan, joka vahvistaa jäsenyyttä kirkossa sekä tukee seurakuntayhteisöjen ja seurakunnan yhteistyöverkostojen muodostumista. Hallinnon pitää olla tehokas, riittävän joustava ja taloudellinen; hallinto- ja tukipalvelujen rakenteet ovat siten aina tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. Kirkkohallituksen seurakuntarakennetyöryhmän mietinnössä Muuttuvien yhteisöjen kirkko todetaan, että seurakuntarakenteen uudistamisen keskeisinä tavoitteina tulee olla seuraavat kolme asiaa: kirkon jäsenyyden vahvistaminen, seurakuntayhteisöjen tukeminen ja itsekannattavuuden lisääminen. 5
6 Edellä mainittujen tavoitteiden pohjalta voidaan todeta seuraavasti: 1. Kirkon tulevaisuuden kannalta tärkeä tehtävä on vahvistaa seurakunnan jäsenyyttä. Luterilaisen käsityksen mukaan jokainen kastettu seurakunnan jäsen toteuttaa kristityn kutsumustaan omalla paikallaan seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Seurakunnan tulee tarjota paikka sekä heikosti että vahvasti seurakuntaan ja kristilliseen uskoon sitoutuneille jäsenille. Mielekkäillä toimintarakenteilla voidaan säilyttää kansankirkon avaruus ja luoda edellytykset monimuotoisille kristillisen uskon ilmaisutavoille. 2. Seurakuntayhteisössä kohtaavat hengellinen ja maallinen. Seurakunta on yhteisö, joka huolehtii Kristuksen evankeliumin julistamisesta ja pyhistä sakramenteista. Se on myös rakkauden yhteisö, joka vaalii kanssakäymistä, auttaa ja palvelee. Samalla seurakunta on organisaatio, jonka toiminnassa vaikuttavat inhimillisten yhteisöjen geneeriset eli yleiset lainalaisuudet. Luterilaisen perinteen mukaan hallinto muotoutuu tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien perusteella. Seurakunta on myös osa paikallisten yhteisöjen toimintaa, ja siksi hallinto- ja toimintarakenteissa tulee ottaa huomioon toiminnan nivoutuminen muun yhteiskunnan kanssa. Kansankirkon seurakunta on yhteiskuntaan nähden avoin ja yhteistoimintaa toteuttava yhteisö. Seurakuntayhteisö pitää yllä paikallisidentiteettiä, jonka kautta seurakuntalainen hahmottaa kuulumistaan tiettyyn alueyhteisöön. Tätä identiteettiä tukevat seurakunnallinen toiminta, tutut nimet ja erilaiset symbolit kuten kirkot, hautausmaat ja leirikeskukset. Myös tietyn alueen mukaan määritellyt seurakuntavirat voivat tukea paikallisidentiteettiä. Paikallisidentiteettiin kuuluu myös kansalaisten oikeus päättää itse yhdessä toisten alueen asukkaiden kanssa oman asuinseutunsa asioista. Tämä paikallisdemokraattinen näkökulma voidaan ottaa huomioon esimerkiksi riittävän selkeästi ja kattavasti toteutetuilla seurakuntajaotuksen muutoksilla ja seurakunnallisen aluetyön rakenteilla. 3. Seurakuntien talouteen on kohdistunut ja tulee kohdistumaan useita tekijöitä, jotka yhdessä merkitsevät seurakuntien taloudellisen tilanteen ja liikkumavaran tiukentumista. Seurakuntien jäsenmäärän suhteellisen vähentymisen myötä tilanne ei tule ainakaan helpottumaan. Vuoteen 2025 ulottuva ennuste Helsingin seurakuntien jäsenmäärän suhteellisesta pienentymisestä ja taloudellisten resurssien vähentymisestä edellyttää väistämättä määrätietoista ja riittävän etupainotteista reagointia. Siihen kuuluvat sekä toimintakulttuurin muuttaminen, että tarvittavat seurakuntarakenteen muutokset. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymishankkeen perusteita tarkasteltaessa on näiden seurakuntien välisissä keskusteluissa nostettu esille yhteisiä tavoitteita, joita yhdistymisellä saavutettaisiin: 1) seurakuntien toimintaympäristössä olevien mahdollisuuksien ja kumppanuuksien laaja-alainen hyödyntäminen, 2) seurakuntien voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen nykyistä monipuolisemman seurakuntatoiminnan mahdollistamiseksi, 3) seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistamisen kehittäminen, ja 4) seurakuntien alueen kasvavan väestöpohjan tasapuolinen huomioiminen ja seurakunnan palvelutarjonnan turvaaminen. Meilahden ja Töölön seurakunnat ovat myös osaltaan sitoutuneet Kirkko Helsingissä 2020 -strategiaa valmistui vuonna 2013. Sen viisi otsikkoa kuvaavat linjauksen suuntaa: Hengellinen elämä vahvistuu, Kirkon jäsen nousee keskiöön, Kirkko puolustaa heikoilla olevaa, Ylös, ulos ja verkostoihin sekä Voimavarat kuntoon. Nämä periaatteet ohjaavat myös käynnissä olevaa Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutosta 2016-2018, jonka Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 7.6.2016. 6
7 Tavoitteet ja strategisiin linjauksiin kiinnittyminen edellyttävät alla kuvattuja toimenpiteitä, joita Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymisen myötä voidaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin ja kattavammin tehdä, kehittää ja turvata: Monipuolisen ja jäsenlähtöisen seurakuntatyön toteuttaminen sekä erilaisten jäsenidentiteettien ja monipuolisen vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen: Seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistämistä ja toimintakulttuurin uudistamista siten, että seurakuntalaiset voivat olla ja myös kokea olevansa täysivaltaisia toimijoita. Seurakunnan elämässä merkittävää on sellainen jäsenlähtöisyys, joka perustuu jäsenen aikuisuuden tunnistamiseen. Maallikkovastuu ja vapaaehtoistoiminta ovat erottamaton osa kirkkona olemista ja elämistä, ja siihen kuuluu tulevaisuuden vaihtoehtoja ja niiden seurauksia pohtiva keskustelu. Seurakunnan vetovoimaisuuden edistäminen vaatii seurakuntatyön strategista kehittämistä, toiminnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta sekä uusia avauksia ja innovaatioita. Seurakunnan yhteisöllisyyden ja jäsenyyden merkityksen lisääminen sekä läheisyysperiaatteen toteuttaminen, turvaaminen ja kehittäminen: Helsingissä seurakuntien jäsenmäärän pitkään jatkunut negatiivinen kokonaiskehitys haastaa jatkuvasti kysymään, mitkä ovat ne perustehtävät, jotka kaikissa olosuhteissa hoidetaan. Merkittävimmät strategiset ratkaisut tehdään siellä, missä pohditaan seurakunnan keskeisen perustoiminnan järjestämistä. Seurakunnan tulee kantaa huolta jokaisesta yksittäisestä seurakuntalaisesta ja hänen hengellisistä tarpeistaan. Jäsenyyden merkityksen vahvistamisen osalta tarvitaan avaavaa toimintaa erityisesti niiden kohdalla, joiden jäsenyys on käytännössä nimellinen ja helposti vaarassa katketa. Syventävällä toiminnalla seurakunta tarjoaa henkisen ja hengellisen kasvun ja yhteisöllisen osallistumisen mahdollisuuksia. Seurakunnan alueen ollessa muuttovoittoista, kuten Helsingin pohjoisen kantakaupungin alueella tulee olemaan 2020-2030 luvuilla, on seurakuntiin muuttajien kotouttaminen keskeinen kasvava haaste. Haasteen vaikeusastetta korostaa tieto siitä, että monin paikoin Helsingissä uudisrakentamisen alueille muuttavista ihmisistä selkeästi alle puolet on kirkon jäseniä. Seurakuntien yhdistyminen turvaisi riittävät resurssit kattavaan ja laadukkaaseen seurakuntatyöhön myös voimakkaan uudisrakentamisen kohteena 2020-2030 luvuilla olevassa Keski- ja Pohjois- Pasilassa. Seurakunta olisi alusta alkaen aktiivisesti läsnä v. 2019 avattavassa Keski-Pasilan kauppaja palvelukeskus Triplassa. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen antaa riittävät resurssit tähän haasteeseen vastaamiseen. Seurakunnan toimintaresurssien ja talouden vakauden turvaaminen sekä synergian hyödyntäminen: Seurakuntien taloudellinen liikkumavara tulee Helsingissä entisestään kaventumaan. Kun kysytään, millä resursseilla seurakuntatyö on hoidettavissa parhaalla mahdollisella tavalla, vahvistaen seurakunnan jäsenyyttä ja palvelua, on talous eräs keskeinen asiaa määrittävä tekijä. Nykyistä suuremmassa seurakunnassa on mahdollista arvioida ja käyttää taloudellisia resursseja helpommin ja joustavammin kuin pienemmässä seurakunnassa. Tämä ohjaa osaltaan tarvetta seurakuntien yhdistymiseen. Yhdistyneessä seurakunnassa taloudellista vakavaraisuutta vahvistaa myös Temppeliaukion kirkon turistimaksutuotot. Seurakunnan toimintarakenteiden ja prosessien kehittämistä tarvitaan seurakunnan tarjoamien palveluiden riittävyyden, saavutettavuuden ja sisällöllisen laadun turvaamiseksi. Seurakunnan on entistä tarkemmin pohdittava, miten se pystyy huomioimaan tasapainoisesti kaikkien eri väestöryhmien tarpeet. Seurakunnan toimitilojen, taloudellisten ja muiden voimavarojen kohdentaminen tulee tapahtua seurakuntalaisten tarpeista ja toiminnan tavoitteita käsin. Seurakunnalla on mahdollisuus vaikuttaa 7
8 moniin ajankohtaisiin ja paikallisiin kysymyksiin. Tätä varten tarvitaan entistä enemmän valppautta, ketteryyttä ja tietoisia ratkaisuja. Suurkaupungin nopeiden muutosten keskellä on välttämätöntä kysyä, mihin suuntaan ja millä vauhdilla ollaan menossa, mutta ennen kaikkea sitä, mihin suuntaan kristillisenä seurakuntana haluamme edetä. Osaavan, motivoituneen ja kehittämiskykyisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen sekä moniammatillisen ja työnkierron mahdollistavan toimintakulttuurin käyttäminen. Hallinnon palveluja kustannustehokkuuden turvaaminen sekä ammattimaisen johtamisen, selkeän organisaatiorakenteen, nykyaikaisen johtamisjärjestelmän ja kohdennettujen esimiesvastuiden käyttäminen ja kehittäminen: Seurakunnan henkilöstövoimavarojen moniammatillisen osaamisen ja toimintakyvyn turvaaminen varmistetaan riittävällä henkilöstömäärällä, ammatillisella osaamisella, työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla. Siinä auttaa valmentava ja koulutuksellinen työssä kehittyminen, sisäinen ja muu työnkierto sekä tehtävänkuvien tarvelähtöinen ajantasaisuus. Suuremmassa seurakunnassa nämä mahdollistuvat pienempää seurakuntaa paremmin. Kokoluokaltaan riittävän suuressa seurakunnassa, jonka Meilahti ja Töölö yhdistyessään muodostaisivat, on henkilöstön määrää ja eri ammattiryhmien kokoa mahdollista suunnitella ja ohjata paremmin, ja lukuisammin vaihtoehdoin, kuin pienemmässä seurakunnassa. Esimerkiksi nykyisessä Meilahden seurakunnassa, missä on enää 20 päätoimista työntekijää (v. 2013 työntekijöitä oli vielä 27), strategisen henkilöstösuunnittelun liikkumavara on käytännössä lähes olematon. Yhdistyessään seurakunnan työyhteisön kokoluokka olisi noin 57 päätoimista työntekijää, mikä mahdollistaa toimintavarmat sijaisjärjestelyt ja vuosilomien porrastamiset. Molemmissa seurakunnissa on myös käytössä hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaika (Meilahdessa v. 2010 ja Töölössä syksystä 2017 lukien). Seurakunnan koolla on vaikutuksensa myös rekrytoinnin haasteellisuuteen. Tulevaisuudessa koulutetusta, osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta tullaan käymään entistä kovempaa kilpailua. Tällaisessa tilanteessa pienempien seurakuntien on vaikea rekrytoida henkilöitä työyhteisöihin, joissa on vähäisemmät toimintaresurssit. Suuremmassa seurakunnassa työntekijällä on hyvä mahdollisuus saman koulutuksen omaavien kollegoiden tukeen ja moniammatillisten työntekijätiimien työntekoa rikastuttavaan vaikutukseen. Erityisesti nuorempaa työntekijäkuntaa ajatellen seurakunnat joutuvat tulevaisuudessa entistä kovemmin kilpailemaan osaavan ja seurakuntatyöhön sitoutuvan henkilöstön saatavuudesta. Tällöin suuremmassa seurakunnassa pystytään paremmin mahdollistamaan työuralla eteneminen ja motivoiva työnkierto. Suuremmassa yksikössä on joustava mahdollisuus nopeastikin kohdentaa henkilöstön ja vapaaehtoistoiminnan voimavaroja uudestaan ja asettaa uusia seurakunnallisen työn painopistealueita. Lähtökohtaisesti harkitulla ja hallitulla seurakuntien yhdistymisellä voidaan tasapainottaa työvoimaresurssien ja tehtävien epäsuhtaa seurakuntien välillä. Suuremmassa seurakunnassa turvataan riittävä työn monipuolisuus, merkityksellinen projekti- ja hanketyöskentely ja erityisosaamisen hyödyntäminen. Sijaisjärjestelyissä, erityistyömuodoissa, leirien järjestämisessä, hallinto- ja tukipalvelukuluissa sekä yhteisessä koulutuksessa pystytään saamaan kustannussäästöjä. Riittävän suuressa työyhteisössä työntekijöille mahdollistuu hyvät edellytykset kartuttaa ammattitaitoaan ja sosiaalista pääomaansa vertaistuen ja vertaiskehittämisen kautta. Nämä edellä kuvatut asiat Meilahden ja Töölön seurakunnat kykenisivät toisiinsa yhdistyneinä hyvin ja kilpailukykyisesti turvaamaan. Seurakuntatyötä palvelevan nykyaikaisen johtamisjärjestelmän eräänä perusedellytyksenä on, että työn suunnittelussa ja toteutuksessa sekä hallintoelinten päätöksenteossa on käytössä riittävän monipuolinen asiantuntemus. Esimerkiksi tehokkaan tiimityöskentelyn edellytyksenä on, että tiimissä olisi vähintään 4-5 jäsentä. Työntekijäjäsenten suhteen tiimit voivat olla joko yksi- tai moniammatillisia. Tiimiorganisaatio on lähtökohtana myös lähiesimiesjärjestelmälle ja mielekkäälle johtoryhmätyöskentelylle. 8
9 4. Seurakuntien yhteinen aloite Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymiseksi Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteinen aloite Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntajaon muuttamiseksi KL 3 luvun 3 :n nojalla koskien Meilahden ja Töölön seurakuntia 1.1.2019 lukien. 1. Meilahden ja Töölön seurakunnat lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan Töölön seurakunta, jonka alueena on nykyisten Meilahden ja Töölön seurakuntien rajojen mukainen alue. Lakkauttamiskohta on 31.12.2018. Uuden seurakunnan alkamisajankohta on 1.1.2019. 2. Meilahden ja Töölön seurakuntien kirkkoherranvirat lakkautetaan. Uuteen seurakuntaan perustetaan kirkkoherranvirka. 3. Perustettavan uuden seurakunnan kirkkoherranvirkaan siirretään joko nykyisen Meilahden seurakunnan kirkkoherra tai nykyisen Töölön seurakunnan kirkkoherra. Toinen nykyisistä kirkkoherroista siirretään uuden seurakunnan kappalaisen virkaan, joka virkana on nykyisessä Meilahden seurakunnassa täyttämättä oleva kappalaisen virka, jos he rakennemuutoksen toteutuessa ovat vakinaisessa virkasuhteessa. Nykyiset Meilahden ja Töölön seurakuntien seurakuntaneuvostot valmistelevat uuden seurakunnan kirkkoherranviran haltijasta yhteisen esityksen, ja lähettävät sen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kautta kirkkohallitukselle päätettäväksi. Tavoitteena on, että esitys olisi käsittelyssä samassa kirkkohallituksen kokouksessa, jossa päätetään seurakuntajaotuksen muuttamisesta. 4. Meilahden ja Töölön seurakuntien päätoimiset vakinaiset viranhaltijat ja pysyväisluonteisessa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään kirkkolain 13 luvun 2 :n nojalla heille soveltuviin uuden seurakunnan virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin. Esityksen asiasta valmistelevat nykyiset Meilahden ja Töölön seurakuntien seurakuntaneuvostot, ja lähettävät sen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kautta kirkkohallitukselle päätettäväksi. Tavoitteena on, että esitys olisi käsittelyssä samassa kirkkohallituksen kokouksessa, jossa päätetään seurakuntajaotuksen muuttamisesta. Siirretyllä viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada KL 13 luvun 2 :n nojalla virkasuhteeseensa tai työsopimussuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin hänelle aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut. 5. Seurakuntajaon muuttamista koskevista muista toimenpiteistä päätetään siten, kuin asiasta on säädetty Kirkkolaissa, Kirkkojärjestyksessä ja Kirkon vaalijärjestyksessä sekä muissa asiaan mahdollisesti vaikuttavissa säädöksissä. 6. Vapaaehtoisia rahastoja, jotka on perustettu määrättyä tarkoitusta varten tai lahja- tai testamenttivaroja, käytetään edelleen niiden tarkoitusten ja ehtojen mukaisesti. 7. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin asettaman järjestelytoimikunnan valitsema vaalilautakunta toimittaa vuoden 2018 seurakuntavaalit KL 8 luvun 5 :n nojalla. 8. Kirkkohallituksen päätöksen edellyttämiin täytäntöönpanotoimiin tulee ryhtyä hyvissä ajoin ennen päätöksen voimaantulopäivää ja mahdollisista valituksista huolimatta. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita päätöksen soveltamisesta. 9
10 5. Seurakuntien yhdistymisen aikataulu, järjestelytoimikunta ja viestintä Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymisprosessin eri vaiheiden aikataulu: Yhdistymisprosessin vaiheet 1. VALMISTELU- ja SELVITYSVAIHE huhti-syyskuu 2017 Meilahden ja Töölön srkt yhdessä 2. SEURAKUNTIEN VIRALLINEN YHTENEVÄINEN ALOITE syyskuu 2017 3. LAUSUNTO- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE lokakuu 2017 kevät 2018 YKV, kapituli, KH 4. JÄRJESTELYVAIHE kevät-joulukuu 2018 käynnistyy Kirkkohallituksen päätöksen jälkeen 5. TOTEUTUSVAIHE 2019 uusi seurakunta aloittaa toimintansa 1.1.2019 6. VAKIINNUTTAMISVAIHE 2020 uuden seurakunnan toimintamalli vakiintuu Järjestelytoimikunnan keskeiset tehtävät (KJ 13:7-10) ja seurakunnan nimi (KJ 13:11): Mikäli Kirkkohallituksen täysistunto keväällä 2018 päättää perustaa uuden seurakunnan 1.1.2019 lukien, tuomiokapituli asettaa järjestelytoimikunnan seurakuntien luottamustoimiin vaalikelpoisista jäsenistä. Järjestelytoimikunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on säännökset kirkkojärjestyksen 13 luvun 7-10. Lakkautettavien seurakuntien seurakuntaneuvostot tekevät ehdotukset järjestelytoimikunnan jäsenistä ja varajäsenistä. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä seurakuntaneuvostosta on säädetty. Järjestelytoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Järjestelytoimikunnan valmistelijana ja esittelijänä on useimmiten viranhaltija. Järjestelytoimikunnan tulee siihen saakka, kunnes uudella seurakunnalla on seurakuntaneuvosto, edustaa seurakuntaa ja huolehtia hallinnon järjestämisestä uudessa seurakunnassa. Järjestelytoimikunnan asiana on 1) valita kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 1 :ssä tarkoitettu vaalilautakunta ja sen puheenjohtaja huolehtimaan seurakuntavaalien 2018 valmistelemisesta ja toimittamisesta, sekä päättää äänestyspaikoista; 2) valmistella seurakuntaneuvoston ensimmäisessä kokouksessa esille tulevat asiat; 3) hoitaa muut valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät; 4) tehdä sopimukset viranhaltijoiden siirroista ja työntekijöiden sijoittamisesta; sekä 5) päättää muista seurakunnan toiminnasta aiheutuvista välittömistä ja kiireellisistä toimenpiteistä. Kun seurakuntavaalien 10
11 tulos on vahvistettu, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja kutsuu seurakuntaneuvoston ensimmäiseen kokoukseen. Seurakunnan nimestä päätetään seurakuntajakoa muutettaessa. Jos nimeä tahdotaan muuttaa muussa yhteydessä, sitä koskevan aloitteen tekemisestä ja käsittelemisestä sekä nimestä päättämisestä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä seurakuntajaon muutoksesta on säädetty tai määrätty (KJ 13, 11 ). Yhdistymisprosessin viestintäsuunnitelma: Viestinnän lähtökohtana ovat avoimuus, näkyvyys- ja julkisuusperiaate. Viestintä on avointa, aktiivista, nopeaa, luotettavaa ja tasapuolista. Viestintä tukee yhdistymisprosessin päämääriä. Viestinnällä huolehditaan asianosaisten seurakuntien ja seurakuntayhtymän tiedontarpeesta. Viestinnällä ehkäistään puutteellisesta ja/tai virheellisestä tiedosta syntyvät väärinkäsitykset. Viestintä eri tahoille: Viestintä henkilöstölle Viestintä luottamushenkilöille Viestintä seurakuntalaisille Muutosviestintä Ulkoinen viestintä (media) Viestinnän keinoja: Sähköpostitiedotteet Verkkoviestintä ja some (seurakuntien ja seurakuntayhtymän verkko- ja fb-sivut) Info- ja keskustelutilaisuudet Mahdolliset muut tiedotustilaisuudet Informaatiopostitus seurakuntalaisille yhdistymispäätöksestä, yms. Lehdistötiedotteet 6. Tiekartta uuteen seurakuntarakenteeseen siirtymiseksi 1.1.2019 alkaen Uudistuvan seurakuntarakenteen myötä tulee ajankohtaiseksi seurakunnan toimintastrategian laatiminen ja käytäntöön vienti. Tämä on eräs järjestelyvaiheen keskeisimmistä ja haasteellisimmista tehtävistä, joka korostuu erityisesti nykyisessä toimintaympäristön muutoksessa. Tätä tehtävää varten on luotava strategian onnistumista tukevat puitteet: organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä ja tuettava henkilöstön toimintaa uudessa organisaatiossa. Seuraavaan on koottu eräänlainen huoneentaulu niistä asioita, jotka kehystävät järjestely- ja toteutusvaihetta: Monipuolinen ja jäsenlähtöinen seurakuntatyö. Seurakunnan hengellisen itseymmärryksen, yhteisöllisyyden ja merkityksen lisääminen. Seurakunnan toimintaresurssien ja talouden vakauden turvaaminen. Työvoimaresurssien joustava, moniammatillinen käyttö ja motivoiva työilmapiiri. Hallinnon joustavuus, tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Selkeä organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Kannustava johtaminen ja työyhteisöosaamisen hyödyntäminen. Yhteistyön lisääminen seurakunnallisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kirkko Helsingissä 2020-strategian ja toimintakulttuurin muutoksen mukaisen seurakuntatyön toteuttaminen. 11
12 Järjestelytoimikunnan asettaminen ja toiminta Järjestelytoimikunnan asettaminen: Tuomiokapituli asettaa järjestelytoimikunnan, KJ 13:7, ja määrittää sen keskeiset tehtävät aikatauluineen ja toimivaltuudet. Tuomiokapituli lähettää seurakuntien seurakuntaneuvostoille pyynnön tehdä ehdotukset järjestelytoimikunnan jäsenistä ja varajäsenistä (XX mennessä). Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten lukumäärän ja koollekutsujan määrää tuomiokapituli. Tuomiokapituli asettaa ehdotukset saatuaan järjestelytoimikunnan viipymättä (istunnossa XX). Kokoonpano: asetetaan luottamustoimiin vaalikelpoisista jäsenistä; työntekijöiden edustus. Järjestelytoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Järjestelytoimikunnan työskentelyssä huomioitavia asioita: Strategiatyyppinen visiointi uuden seurakunnan toiminnasta. Seurakunnan organisaatiorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä sopiminen. Seurakuntatyön järjestelyt, etupainotteinen henkilöstösuunnittelu ja tehtävänkuvien päivitys. Seurakunnan toimitilojen käyttöprofiilista ja sisältöpainotuksista sopiminen. Henkilöstön tiedotus- ja tutustumistilaisuuksien ja sisäisen tiedotuksen järjestäminen. Työntekijätiimien ohjaaminen valmistelemaan tulevaa toimintaa kausi- ja vuositasolla. Kun kirkkohallituksen päätös seurakuntajaon muuttamisesta on syntynyt, käynnistetään seurakunnissa viralliset järjestelyt muutoksen toteuttamiseksi. Koska järjestelyvaihe on henkilöstölle yleensä muutostilanteessa kiireisin, laaditaan valmisteltavista asioista riittävän yksityiskohtainen lista, missä on tavoitteelliset asioiden käsittelyajat ja vastuuhenkilöt. Päälinjat on mietittynä jo ennen kirkkohallituksen päätöstä seurakuntien yhdistymisestä. Järjestelytoimikunnan ja seurakuntaneuvostojen hyvän yhteistoiminnan varmistaminen. Tiedotus keskeisistä asioista: Tiedotus järjestelyprosessin etenemisestä välittömästi kirkkohallituksen päätöksen jälkeen. Tiedotuksessa korostetaan, ettei seurakuntien nykyisistä kirkoista oheistiloineen luovuta, eikä nykyisten työntekijöiden palvelussuhteita lakkauteta. Järjestelytoimikunnan Kohti ratkaisuja listaus pähkinänkuoressa: 1. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus. 2. Uusien mahdollisuuksien, voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskiöön. 3. Etsitään nykytilanteesta voimanlähteitä uuden muutoksen aikaansaamiseksi. 4. Kaikkien toimijoiden arvostaminen ja hyvä keskinäinen yhteistyö. 5. Myönteisyys, luovuus ja huumori keskustelussa ja ajattelussa. 6. Edistys tapahtuu vaiheittain, riittävällä ripeydellä mutta ei kiireellä. 7. Huomio suunnataan onnistumisiin sekä osaamiseen, taitoihin, kykyihin ja kokemukseen. 8. Ilmeneviin ongelmiin tartutaan ripeästi ja haetaan toimivat ratkaisut. 9. Ihmisillä ja yhteisöillä on voimavaroja saada aikaan itselleen ja toisilleen tärkeät muutokset. 10. Johtajuus ei ole aina vastausten tietämistä, se on kykyä vapauttaa asianosaisten kyvykkyyttä, älykkyyttä ja oivallusta vastausten löytämiseksi. 12
13 7. Seurakuntien yhdistymistä käsittelevät KL:n, KJ:n ja KVJ:n säädökset Seurakuntien yhdistymisprosessia koskevat Kirkkolain, Kirkkojärjestyksen ja Kirkon vaalijärjestyksen keskeiset säädökset ovat seuraavat: Kirkkolain 13 luku: Seurakuntajaon muuttaminen 1 Aloiteoikeus Aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi voi tehdä seurakunnan kirkkovaltuusto tai kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto sekä tuomiokapituli tai piispa. Jos seurakuntajaon muutostarve johtuu kuntajaon muuttamisesta tai koskee muuta kuin suomenkielistä tai ruotsinkielistä taikka kaksikielistä seurakuntaa, asian voi panna vireille myös kirkkohallitus. 2 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden siirtäminen Jos seurakunta liitetään toiseen tai lakkautetaan tai jos seurakunnassa oleva virka tulee tarpeettomaksi sen alueen supistumisen vuoksi, sen päätoimiset viranhaltijat siirretään, jollei 3 :stä muuta johdu, heille soveltuviin laajentuvan tai uuden seurakunnan tai asianomaisen seurakuntayhtymän virkoihin. Siirretyllä viranhaltijalla on oikeus saada virkasuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin hänelle aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut. Pysyväisluonteisessa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevaan työntekijään sovelletaan vastaavasti, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty. 3 Kirkkoherra Toiseen seurakuntaan liitettävän seurakunnan kirkkoherranvirka lakkaa seurakuntajaon muuttamisen tullessa voimaan. Viranhaltija siirretään laajentuvan seurakunnan kirkkoherranvirkaan tai, jollei virka ole avoin, 3 momentin mukaan kappalaisenvirkaan. Milloin kahdesta tai useammasta seurakunnasta muodostetaan yhdistämällä uusi seurakunta, jakopäätöksessä on määrättävä, mikä tai mitkä kirkkoherranvirat lakkaavat. Kirkkoherra, jonka virka seurakuntajaon muuttamisen johdosta lakkaa, siirretään kappalaisen virkaan laajentuvassa tai muodostettavassa seurakunnassa taikka muussa seurakunnassa, jota seurakuntajaon muuttaminen koskee. Siirretyn viranhaltijan palkkaukseen sovelletaan, mitä 2 :n 2 momentissa säädetään. 13
14 4 Omaisuuden jako Kun seurakunnan alueellista jakoa muutetaan perustamalla uusi seurakunta tai kun seurakuntajaon muutos vaikuttaa huomattavasti seurakuntien väkilukuun, seurakuntien omaisuus on jaettava niiden seurakuntien kesken, joita muutos koskee tai jotka perustetaan muutoksen yhteydessä. Jos seurakunnat ovat eri mieltä omaisuuden jaon tarpeellisuudesta, asian ratkaisee kirkkohallitus. Jos seurakunta kokonaisuudessaan yhdistetään toiseen seurakuntaan tai perustetta- vaan uuteen seurakuntaan, seurakunnan omaisuus siirtyy tälle seurakunnalle. Jos kaikki seurakunnat, joita seurakuntajako koskee, tulevat kuulumaan samaan seurakuntayhtymään, omaisuuden jakoa koskevat määräykset otetaan yhtymän perussääntöön. Kirkkohallitus päättää omaisuuden jaosta seurakuntajaon muuttamispäätöksen yhteydessä. Milloin siihen on syytä, kirkkohallitus voi jättää omaisuuden jaon vahvistamisen myöhemmin tapahtuvaksi ja päättää jakopäätöksen yhteydessä vain siitä, onko jako tarpeellinen, ja tarvittaessa myös 5 :ssä säädetystä jakoperusteesta 6 :n mukaan ehkä tehtävistä poikkeuksista. Kun omaisuuden jako on vahvistettu, päätöksessä oleva määräys omaisuuden osoittamisesta seurakunnalle on omaisuuden saantokirja. 5 Yleinen jakoperuste Jos seurakunta jaetaan alueellisesti kahdeksi tai useammaksi seurakunnaksi, kukin näistä saa varoja väkilukunsa osoittamassa suhteessa seurakuntajaon voimaanastumispäivänä vallitsevan tilanteen mukaan. Jos osa seurakunnan alueesta liitetään toiseen seurakuntaan tai siitä muodostetaan uusi seurakunta, tulee sen seurakunnan, johon alue liitetään tai joka muodostetaan alueesta, saada ensiksi mainitun seurakunnan varoista sellainen osuus, joka vastaa seurakunnasta siirretyn alueen väkiluvun suhdetta seurakuntaan jääneen alueen väkilukuun, jollei 6 :stä muuta johdu. Velat ja muut vastaavat sitoumukset jaetaan seurakuntien kesken sen mukaan kuin ne saavat varoja. Vastuuta velasta tai sitoumuksesta ei kuitenkaan saa siirtää ilman saamamiehen tai muun oikeuden haltijan suostumusta. 6 Poikkeukset jakoperusteesta Omaisuuden jaossa edellä 5 :n 2 momentissa mainitussa tapauksessa on jakoperusteista poiketen ja jakoon ottamatta 1) jätettävä seurakunnan pääkirkko, siihen kuuluvat kirkon käyttöä palvelevat rakennukset irtaimistoineen sekä kirkon yhteydessä mahdollisesti oleva hautausmaa sille seurakunnalle, josta alue erotetaan; ja 14
15 2) annettava sellainen muu kirkko, kappeli, seurakuntatalo, hautausmaa tai muunlainen kiinteistö taikka rakennus, joka yksinomaan tai pääasiallisesti palvelee jotakin aluetta, sille seurakunnalle, johon alue tulee kuulumaan. Seurakunnalle, jota seurakuntajaon muutos koskee, voidaan kuitenkin antaa määräajaksi oikeus käyttää 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta jakopäätöksessä tarkemmin määrätyin ehdoin, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa sille seurakunnalle, jolle omaisuus kuuluu. Jos seurakuntajaon muutoksesta, omaisuuden jaosta tai 1 momentissa tarkoitetusta järjestelystä aiheutuisi jonkin seurakunnan talouden ilmeinen heikentyminen tai muu olennainen haitta, voidaan jakoperusteista poiketa. Kirkkojärjestyksen 13 luku: Seurakuntajaon muuttaminen 1 Seurakuntajaon muuttamista koskeva aloite lähetetään tuomiokapitulille. Seurakuntaneuvoston aloite lähetetään yhteiselle kirkkovaltuustolle, jonka on lähetettävä se tuomiokapitulille oman lausuntonsa ohessa. Tuomiokapitulin on kuultava aloitteesta niiden seurakuntien ja seurakuntayhtymien kirkkovaltuustoja, seurakuntaneuvostoja ja yhteisiä kirkkovaltuustoja, joita ehdotettu seurakuntajaon muutos koskee. Jos tuomiokapituli pitää aloitetta ilmeisesti epätarkoituksenmukaisena, se voi palauttaa aloitteen sen tekijälle. Jollei tuomiokapituli palauta aloitetta tai jos palautettu aloite saatetaan uudelleen vireille, tuomiokapituli hankkii aloitteesta 2 :ssä tarkoitetut selvitykset ja kuultuaan tarvittaessa uudelleen edellä mainittuja toimielimiä lähettää asiakirjat oman lausuntonsa ohella kirkkohallitukselle. Jos seurakuntajakoon on kuntajaon muutoksen johdosta tehtävä vain vähäinen muutos, kirkkohallitus voi ratkaista asian ilman 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja. Jos kirkkohallitus on pannut vireille seurakuntajakoa koskevan asian muulla perusteella, se huolehtii sanottujen lausuntojen hankkimisesta. 2 Tuomiokapituli voi määrätä yhden tai useamman selvitysmiehen tutkimaan aloitteessa tarkoitettua seurakuntajaon muutosta ja tekemään siitä ehdotuksen. Tuomiokapituli voi hankkia aloitteen käsittelyä varten tarpeellisen selvityksen myös muulla tavalla. Selvitysmiehellä on oikeus tutkia seurakuntien ja seurakuntayhtymien toimintaa, hallintoa ja taloutta koskevia asiakirjoja sekä saada niiden viranomaisilta tietoja ja muuta apua tehtävänsä suorittamista varten. Selvitysmiehen on lähetettävä tuomiokapitulille ehdotuksensa, johon on liitettävä selvityksessä kertyneet asiakirjat sekä seurakuntien ehkä seurakuntajaon varalta tekemät viranhaltijoiden tai työntekijöiden sijoittamista taikka omaisuuden jakamista koskevat sopimukset. 3 Jos viranhaltijoiden ja työntekijöiden siirroista on tehty tai jakoaloitteen vireillä ollessa tehdään 2 :n 2 momentissa tarkoitettu sopimus, kirkkohallitus voi vahvistaa sen. Jollei sopimusta ole tehty tai jollei 15
16 kirkkohallitus voi sitä hyväksyä, siirroista päätetään seurakuntajaon muuttamista koskevassa päätöksessä tai, jos jaossa on muodostettu uusi seurakunta, myöhemmin tehtävässä eri päätöksessä. Tuomiokapituli antaa siirretylle papille ja lehtorille viranhoitomääräyksen. Kirkkoneuvosto tai 7 :ssä mainittu järjestelytoimikunta ottaa muut siirretyt viranhaltijat ja sijoittaa siirretyt työntekijät tehtäviinsä. 4 Jos seurakuntajaon muutoksen johdosta toimitetaan ylimääräiset seurakuntavaalit, päättyy muidenkin kuin seurakuntavaaleilla valittavien luottamushenkilöiden toimikausi. 5 Vahvistaessaan seurakuntajaon muutoksen johdosta tapahtuvan omaisuuden jaon kirkkohallitus voi, jolleivat seurakuntien osuudet varoista ja veloista muuten muodostu jakopäätöksen mukaisiksi, velvoittaa seurakunnan suorittamaan toiselle rahakorvauksen sekä määrätä maksuajat ja mahdollisen koron. 6 Jos seurakunta on saanut lahjana tai testamentilla omaisuutta määrättyyn tarkoitukseen käytettäväksi, seurakuntajaon muutoksen johdosta tapahtuvasta omaisuuden jaosta päätettäessä on annettava määräykset, joilla omaisuuden käyttö tuohon tarkoitukseen turvataan. 7 Kun kirkkohallitus on päättänyt perustaa uuden seurakunnan, tuomiokapitulin on viipymättä asetettava järjestelytoimikunta seurakunnan alueella asuvista luottamustoimiin vaalikelpoisista jäsenistä. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten lukumäärän ja kokoonkutsujan määrää tuomiokapituli. Niiden seurakuntien kirkkoneuvostojen tai seurakuntaneuvostojen, joista uusi seurakunta on muodostettu, on tehtävä tuomiokapitulille ehdotukset järjestelytoimikunnan jäsenistä ja varajäsenistä. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä kirkkoneuvostosta tai seurakuntaneuvostosta on säädetty. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 8 Järjestelytoimikunnan tulee siihen saakka, kun seurakunnalla on kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, edustaa seurakuntaa ja huolehtia hallinnon järjestämisestä uudessa seurakunnassa. Järjestelytoimikunnan asiana on 1) valita kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 1 :ssä tarkoitettu vaalilautakunta ja sen puheenjohtaja huolehtimaan seurakuntavaalien valmistelemisesta ja toimittamisesta, sekä päättää äänestyspaikoista; 2) valmistella kirkkovaltuuston ensimmäisessä kokouksessa esille tulevat asiat; 3) hoitaa muut valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät; 16
17 4) tehdä sopimukset viranhaltijoiden siirroista ja työntekijöiden sijoittamisesta; sekä 5) päättää seurakunnan tuloveroprosentista ja muista seurakunnan toiminnasta aiheutuvista välittömistä ja kiireellisistä toimenpiteistä. 9 Kun seurakuntavaalien tulos on vahvistettu, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja kutsuu kirkkovaltuuston ensimmäiseen kokoukseen. Kirkkovaltuuston on viipymättä ryhdyttävä toimiin, jotka ovat tarpeen seurakunnan hallinnon järjestämiseksi. Valtuuston on tehtävä päätökset kirkkoneuvoston ohjesäännön hyväksymisestä, jäsenten valitsemisesta kirkkoneuvostoon, tarpeellisten toimielimien asettamisesta ja virkojen perustamisesta. Valtuuston on hyväksyttävä myös talousarvio ensimmäiseksi varainhoitovuodeksi. Kirkkovaltuuston hyväksymää kirkkoneuvoston ohjesääntöä noudatetaan väliaikaisesti, kunnes ohjesääntö on vahvistettu. Jos uusi seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, sen seurakuntaneuvostosta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään kirkkovaltuustosta. 10 Järjestelytoimikunnan ja selvitysmiehen toiminnasta aiheutuneet kustannukset jaetaan tuomiokapitulin päättämällä tavalla niiden seurakuntien kesken, joita selvitys koskee. 11 Seurakunnan nimestä päätetään seurakuntajakoa muutettaessa. Jos nimeä tahdotaan muuttaa muussa yhteydessä, sitä koskevan aloitteen tekemisestä ja käsittelemisestä sekä nimestä päättämisestä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä seurakuntajaon muutoksesta on säädetty tai määrätty. Kirkon vaalijärjestyksen 2 luku: 56 Vaalitoimet seurakuntaliitoksissa Jos seurakunta kokonaan tai osa seurakunnan alueesta liitetään toiseen seurakuntaan, on sen seurakunnan vaalilautakunnan, johon seurakunta tai alue liitetään, hoidettava vaalista johtuvat toimet näin muodostetun seurakunnan alueella. Sen seurakunnan, josta alue siirretään toiseen seurakuntaan, on tarvittaessa annettava vaalilautakunnalle luettelo kaikista niistä äänioikeusiän saavuttaneista seurakunnan jäsenistä, jotka asuvat siirrettävällä alueella. 57 Seurakuntavaalit seurakuntajaotuksen muutosta edeltävänä vuonna Seurakuntajaotuksen muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitettavissa seurakuntavaaleissa noudatetaan uutta seurakuntajakoa. Ehdokkaiden ja vaalilautakuntien jäsenten vaalikelpoisuus luottamustoimeen sekä seurakunnan äänioikeutetun jäsenen kelpoisuus valitsijayhdistyksen perustajajäseneksi määräytyvät tällöin uuden jaotuksen mukaisesti. 17
18 8. Seurakuntien nykytilanteen kuvaus ja keskeiset tunnusluvut MEILAHDEN SEURAKUNNAN ALUE Meilahden seurakuntaan kuuluvat Meilahden, Ruskeasuon, Laakson, Pikku Huopalahden ja Pasilan alue (lukuun ottamatta Itä-Pasilaa). Meilahden, Laakson, Ruskeasuon ja suurimmaksi osaksi myös Pikku Huopalahden asuinalue kuuluvat Reijolan peruspiiriksi kutsuttuun kaupungin hallinnolliseen alueeseen. Perinteistä kantakaupunkia edustavat Reijolan alueen eteläosa ja Meilahdentien varsi. Niissä on nähtävissä esimerkiksi Laaksossa 1930-luvun kerrostumia ja korkeita sodanjälkeisiä asuintaloja. Laakson kaupunginosan pinta-alasta merkittävä osa on Keskuspuistoa. Siellä, kuten myös Meilahdessa sijaitsevat suuret sairaala-alueet, johon mm. valmistuu uusi Lastensairaala v. 2018. Meilahden alueella on myös jäljellä 1900-luvun vaihteesta peräisin olevia huviloita. Huvila-alueelta pääsee siltaa pitkin Seurasaaren ulkomuseoalueelle. Meren äärellä sijaitsevat myös museona toimiva Tamminiemi ja tasavallan presidentin nykyinen virka-asunto Mäntyniemi. Myös pääministerin virka-asunto sijaitsee samalla alueella. Keskuspuiston vieressä sijaitseva Ruskeasuo rakennettiin pääosin 1950-luvulla. Alueella sijaitsee asuinja toimistorakennuksia, Ruskeasuon linja-autovarikko, Invalidisäätiö Orton sekä Ruskeasuon ratsastustallit. Mannerheimintien toisella puolella sijaitsee Pikku Huopalahti, joka on pääosin 1990- luvulla rakennettu asuinalue. Alueella on myös toimistoja, kuten pikaruokaketju McDonald s Oy:n Suomen pääkonttori. Sekä Ruskeasuolle että Pikku-Huopalahteen on suunniteltu rakennettavaksi uusia kerrostaloasuntoja noin 2.000 asukkaalle. Rakentaminen ajoittunee vuosille 2018-2021. Asukkaita Meilahden, Laakson, Vanhan Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella on 17.406 (vuonna 2017) ja työpaikkoja on toistakymmentätuhatta. Peruspiirin koulutustaso on kaupungin peruspiirien keskiarvoa korkeampi ja työttömyysaste hieman keskiarvoa matalampi. Peruspiirin asukkaista suomenkielisiä on 81,9 %, ruotsinkielisiä 7,3 % ja muun kielisiä 10,8 %. Ulkomaalaistaustaisia asukkaista on noin 10 %. Ikärakenteellisesti tarkastellen eniten alueella asuu 25-39-vuotiaita ja 40-64- vuotiaita. Hieman yli puolet alueen asunnoista on vuokra-asuntoja. Asuntokuntien keskikoko 1,78 on kaupungin peruspiirien keskiarvoa matalampi myös asuntokuntien mediaanitulot 38.930 /v ovat ko. keskiarvoa matalammat (vuonna 2016). Valmisteilla olevien asemakaavojen mukaan Laakson sairaala-alueelle keskitetään tulevaisuudessa lisää sairaalatoimintaa. Uudisrakentamisen mahdollistamiseksi alueella selvitetään 1970-80-luvulla rakennettujen sairaalarakennuksen, asuintalojen sekä päiväkodin purkamista. Myös Töölöntullin korttelin osa on suunniteltu muutettavan asuinkäyttöön. Lisäksi Tilkan sairaanhoitajien asuntolan tilalle on suunniteltu asuinkerrostaloa ja Ruskeasuolle, Tenholantie 12:n tontille rakennetaan kolme uutta asuinkerrostaloa. Myös viereisen tontin asuntolarakennus suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostaloksi. Lisäksi Pikku Huopalahden pohjoisosaa suunnitellaan muutettavaksi pääosin asumiskäyttöön. Länsi-Pasilan alue rakennettiin 1980-luvun aikana. Siellä sijaitsee muun muassa Otavamedian toimitustalo, Pasilan poliisitalo ja Eläkevakuutusyhtiö Etera. Nykyisten varikko- ja varastotoimintojen siirtyessä muualle Keskuspuiston ja Ilmalan ratapihan välinen alue muuttuu asuin- ja työpaikka-alueeksi. Ilmala on muuttumassa kaupunkimaiseksi asuin-, yritys- ja mediatoiminnan alueeksi. Työpaikkoja Länsi-Pasilan, Pohjois-Pasilan ja Keski-Pasilan alueella on yhteensä noin 16.000. Asukkaita vuoden 2017 alusta näillä alueilla on yhteensä 5228, joista Länsi-Pasilassa 5106. Suomenkielisiä alueen väestöstä on 85 %, ruotsinkielisiä 3,4 % ja muun kielisiä 11,5%. Ulkomaalaistaustaisia asukkaita on Länsi-Pasilassa 11,7 %. Ikärakenteellisesti tarkastellen eniten 18
19 alueella asuu 20-29-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita, jota molempia on 20 % (1.1.2017). Alueen väestöstä suurin osa on yksinasuvia. Asuntokuntien mediaanitulot olivat Länsi-Pasilassa 41.201 /v (vuonna 2014). Keski-Pasilasta on suunniteltu Triplan rakentamisen myötä ensi vuosikymmenen alussa Helsingin uutta keskusta. Triplasta on kaavailtu paitsi kaupan, niin myös kulttuurin, liike-elämän ja liikenteen keskusta. Konserttien, tapahtumien ja messujen odotetaan tuovan Triplan alueelle vuodessa kolme miljoonaa kotimaista ja ulkomaista kävijää. Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, hotelleja, asuntoja, toimistoja, joukkoliikenneasema, pysäköintilaitos sekä Pasilan asema. Tämän Suomen vilkkaimman rautatieaseman kautta kulkee tulevaisuudessa päivittäin lähes 200.000 matkustajaa. Pisararata, uudistettava veturitie, uusi Kehärata lentokentälle ja läntinen lisäraide tekevät Triplasta sijainniltaan ohittamattoman. Tripla muodostaa yhdessä Helsingin messukeskuksen ja Hartwall Arenan kanssa Helsingin suurtapahtumien keskipisteen. Triplaan sekä Triplan pohjoispuolelle rakennettaviin Ratapihakortteleihin tulee koteja ja asuntoja tuhansille ihmisille. Lisäksi Triplan eteläpuolelle nousee tornitaloalue, joihin rakennetaan sekä asuntoja että toimistoja. Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on yhdistää rata-alueen jakama Länsi- ja Itä- Pasila sekä luoda alueesta Pasilan keskus. Valmisteilla olevien asemakaavojen mukaan Pöllölaakson nykyisten toimitilarakennusten tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. Myös Ilmalan asemanseudulle suunnitellaan asuntoja noin 4.000 ihmiselle ja Keski-Pasilan ratapihakortteleihin on suunniteltu asuntoja ja toimitiloja. Myös Keski- Pasilan uuden keskuksen eteläpuolelle suunnitellaan tiivis asuin- ja työpaikka-alue tornitaloineen. Pohjois-Pasilan eteläosassa puolestaan varaudutaan Yleiskaava 2002:n mukaiseen keskustarakentamiseen kansiratkaisuna. Väestöennusteen mukaan vuonna 2027 Länsi-Pasilan, Pohjois- Pasilan ja Keski-Pasilan väestömäärä on melkein kaksinkertaistunut ollen 9900. Maanvarainen asuinrakentaminen tulee Pohjois-Pasilan alueella jatkumaan pitkälle 2030-luvulle. Siten Keski- ja Pohjois-Pasilan alueelle tulee 2020-2030 luvuilla sijoittumaan noin 12.000-15.000 uutta asukasta. Vuosiluku MEILAHDEN SEURAKUNNAN JÄSENISTÖ 2015-2017: Läsnä olevan väestön jäsenmäärä vuoden alussa Kastetut ja kuolleet yhteisvaikutus määrään Muuttoliikkeen vaikutus Läsnä olevan väestön jäsenmäärä vuoden lopussa SRK:n alueella asuvien määrä Kirkkoon kuulumisprosentti 2015 11 945 8-150 11 802 21 074 56 % 2016 11 802-30 -168 11 599 21 051 55,1 % 2017 11 599 MEILAHDEN SEURAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS: Jumala on läsnä evankeliumi ja armo elämän arkeen usko hyvän tekemisen voimaan! 19
20 SUUNNITTELUKAUDEN 2017-2019 ERITYISHAASTEET JA PAINOPISTEET: Toimintakulttuurin muutoksen näkyväksi ja vaikuttavaksi tekeminen seurakuntaelämässä. Kehysmäärärahojen tuntuvan vähentymisen synnyttämät sopeuttamishaasteet, erityisesti vuosien 2018 2019 aikana, huomioiden se, että seurakunnalla ei ole yhtään testamenttivaroja käytettävissään taloudellisena sopeuttamisvälineenä. Keski-Pasilaan rakennettavan Tripla-kauppakeskuksen seurakunnallisen toimitilan toimintamallin suunnittelu ja vuonna 2019 käyttöön ottaminen. KESKEISET TAVOITTEET VUODELLE 2017: Toiminnallisten vastuualueiden vastuuryhmät, tiimit ja työryhmät käyttävät laaja-alaisesti työntekijöiden, maallikoiden ja yhteistyötahojen moniammatillista osaamista ja aktiivista vuorovaikutusta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Seurakunta toimii aktiivisesti rovastikunnallisen yhteistyön kehittämisessä. Seurakuntatyön vaikuttavuutta ja tavoittavuutta vahvistetaan kansankirkkoajattelusta nousevan seurakunnan jäsenyyden paremman tiedostamisen ja merkityksen arvostamisen välityksellä, korkeat laatuvaatimukset täyttävällä seurakuntatyöllä, monipuolisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella eri toimijoiden kanssa. Tiimien ja työalojen toimintasuunnitelmissa on yksilöidysti kuvattu v. 2017 tavoitteet. Alla olevat neljä asia- ja tapahtumakokonaisuutta voidaan tässä yhteydessä erikseen nostaa esille: Seurakunnan strategian toteuttaminen huomioiden erityisesti Toimintakulttuurin muutoshankkeen painotukset. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuoden esillä pitäminen toteutetaan erityisesti osana seurakunnan perustoimintaa ja yhteistyössä rovastikunnan ja seurakuntayhtymän kanssa. Seurakunnan uuden vapaaehtoistoiminnan strategian ja vapaaehtoisten koordinointivastuumallin (Kova-malli) käyttöön ottaminen. Helsingissä 30.6. 2.7. järjestettävän Valtakunnallisen Evankeliumijuhla 2017 Tässä ei ole kaikki isäntä- ja yhteistyöseurakuntana toimiminen. VAPAAEHTOISTOIMINTA: Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa otetaan käyttöön uusi Meilahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan strategia, johon sisältyy työntekijä-vapaaehtoinen työparikonsepti, jotka muodostavat ns. KOVA-tiimin. Sen keskeisin tavoite on ylläpitää ja mahdollistaa seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten osallisuutta tukevia toimia sekä uudistaa toimintavuoden aikana vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja jalkauttaa vapaaehtoistoiminnan strategian. Jokaisen työntekijän tehtävänkuvat on päivitetty siten, että kullakin heistä 5-15 % osuus työajasta kohdentuu vapaaehtoisten kanssa ja vapaaehtoistoiminnan kentällä toimimiseen. HENKILÖSTÖ- JA TILASUUNNITELMA 2017 2019: Henkilötyövuosimäärä säilytetään, taloudellisten resurssien mahdollistamissa rajoissa, noin 20 henkilötyövuoden tuntumassa ja henkilöstörakennetta ylläpidetään strategian toteuttamisen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisena. Hengellisen työn viranhaltijoiden työaikakokeilua jatketaan. Toimitilat vakiinnutetaan v. 2017 tasolle ja yhteistyötahojen kanssa tilayhteistyötä lisätään. 20
21 TALOUSARVIO 2017 TYÖALOITTAIN SEKÄ TILASTO- JA TUNNUSLUKUOSA: 21
22 MEILAHDEN SRK YHTEENVETO 2017 TALOUSARVIOSTA JA VERTAILU VUOTEEN 2016: TA 2016 KEHYS 2017 TAE 2017 SÄÄSTÖ +/- 2017 TASO VERRATTUNA 2016 TASOON %:NA 1 786 988 1 610 559 1 597 258 13 300 89 % MEILAHDEN SRK TALOUSARVIO 2017: Toimintaraha 2017 Tilaraha 2017 Koko kehysmäärä raha 2017 Perittävä sisäinen vuokra 2017 Toimintaraha sisäisen vuokran jälkeen 2017 1 130 086 480 473 1 610 559-511 588 1 098 791 MEILAHDEN SRK VUODEN 2018 KEHYSBUDJETTI JA VERTAILU VUOTEEN 2017: Toimintaraha 2018 Tilaraha 2018 Koko kehysmäärä raha 2018 Perittävä sisäinen vuokra 2018 Toimintaraha sisäisen vuokran jälkeen 2018 Vuoden 2018 ero vuoteen 2017 Vuoden 2018 ero vuoteen 2017 %:na 1 043 335 460 871 1 504 206-519 261 984 945-114 026-10,38 % MEILAHDEN SRK TOIMITILAT JA SISÄISET VUOKRAT JA TILARAHAT 2017: Toimintatila Pinta-ala m2 Sisäinen vuokra Tilaraha Meilahden kirkon kirkkosali 937 189 169 189 169 Tuomaankirkon kirkkosali 446 79 809 79 809 Meilahden kirkon muut tilat 1301 198 454 0 Tuomaankirkon muut tilat 106 17 458 0 Ruskeasuon srk-keskus Rasti 394 30 309 0 Partion kerhotila Pihlajatie 27 47 4 062 0 22
23 MEILAHDEN SEURAKUNNAN HENKILÖSTÖ VUONNA 2017: TYÖNTEKIJÄ PALVELUS- TYÖSSÄOLOASTE TEHTÄVÄNIMIKE SUHTEEN LAATU %:NA LAAKSO ANNI Vakinainen virka 100 Johtava nuorisotyönohjaaja VALKAMA JUKKA Vakinainen virka 50 Seurakuntapastori NYGREN ARI Vakinainen työsuhde 100 Suntio HIETALAHTI HANNU Vakinainen virka 100 Pääsuntio JUVONEN JANI Vakinainen virka 100 Suntio MALM MIA Vakinainen työsuhde 100 Lastenohjaaja KUUSANMÄKI SIRKKU Vakinainen virka 100 Diakonissa PAKKANEN NINA Vakinainen virka 100 A-kanttori AALTO ANU Vakinainen virka 100 Nuorisotyönohjaaja VUORIO PETE Vakinainen virka 100 B-kanttori RONIMUS HANNU Vakinainen virka 100 Kirkkoherra NIEMISTÖ HILKKA Vakinainen virka 100 Seurakuntapastori LIND REIJA Vakinainen työsuhde 100 Lastenohjaaja SAMMELA EEVA-LIISA Vakinainen työsuhde 50 Emäntä-suntio (Meil. srk 50 % ja Hsrkyn erityisdiakonia 50 %) KRANS VIRVA Vakinainen virka 100 Seurakuntapastori NÖYRÄNEN LIISA Vakinainen virka 100 Seurakunta- ja hallintosihteeri ANTTILA LAURI Vakinainen virka 100 Diakoni RIEPPONEN PASI Vakinainen virka 100 Seurakuntapastori LINDFORS NADIA Määräaikainen työsuhde 65 Lastenohjaaja, viestintäsihteeri SILLANPÄÄ JOHANNA Määräaikainen työsuhde 55 Seurakuntasihteeri PASI RAUTIAINEN Määräaikainen virka 100 Diakoni HTV yhteensä 19,2 23
24 TÖÖLÖN SEURAKUNNAN ALUE Töölön seurakuntaan kuuluvat Taka-Töölön ja Etu-Töölön alueet. Pohjoisessa seurakunnan alue rajoittuu Meilahden seurakuntaan, lännessä Kallion seurakuntaan ja etelässä tuomiokirkkoseurakuntaan. Taka-Töölö alkaa Hesperiankadun puistokadusta ja jatkuu lähelle Tullinpuomia. Alueella oli aikanaan lukuisia teollisuuslaitoksia. Niistä kuuluisin oli Töölön sokeritehdas, jonka tontilla Töölönlahden rannalla on nyt Kansallisooppera. Taka-Töölö on ollut alusta alkaen ennen kaikkea asuinaluetta. Taka- Töölö on kaavoitettu 1900-luvun alussa samaan aikaan Etu-Töölön kanssa. Merkittävä osa Taka-Töölön kaupunginosasta muodostaa maan yhtenäisimmän 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alueen. Taka- Töölön asemakaava on etelässä vielä suljettua korttelirakennetta, mutta muuttuu lännessä ja pohjoisessa avoimeksi funkkiskorttelialueeksi. Taka-Töölön länsiosassa on suuri Kivelä-Hesperian sairaala-alue sekä merenrantaan ulottuvia laajoja puistoalueita, kuten Sibeliuksenpuisto ja Topeliuksenpuisto. Töölön 1920-luvun klassismia edustava kirkko valmistui 1930. Alueen itäpuolta hallitsee Eläintarhan liikuntapuisto, jossa ovat muun muassa Olympiastadion, jäähalli, Töölön kisahalli ja uimastadion. 1930-luvulla rakennettu Taivallahden kasarmialue on suojeltu ja sittemmin muutettu asunnoiksi ja myymälätiloiksi. Töölön seurakunnan seurakuntatoimisto on myös Taivallahden kasarmialueen tiloissa. Etu-Töölön ensimmäinen rakentumisvaihe sijoittui vuosille 1907-1915. Leimallisin toinen vaihe oli 1920- luvulla, jolloin Helsingin rakentaminen oli vilkkainta juuri Etu-Töölössä. Kaupunginosasta tuli vakavaraisen keskiluokan asuinympäristö. Rakentamisessa tavoiteltiin yhtenäistä kaupunkikuvaa; yksittäiset rakennukset noudattivat yhtenäisesti sovittua kerroskorkeutta, kattolistan korkoasemaa, sokkelikorkeutta, kattomuotoa ja julkisivujäsentelyä. Etu-Töölön rakentumisen kolmas vaihe ajoittui 1930-luvulle. vaikutteita ammennettiin kansainvälisestä modernismista ja tästä paikallisesta sovelluksesta alettiin käyttää nimitystä töölöläisfunkkis. Etu-Töölössä on paljon julkisia rakennuksia, kuten Eduskuntatalo, Kansallismuseo ja Finlandia-talo. Fredrikinkadun päässä sijaitsee Temppeliaukion kirkko. Vuonna 1969 valmistunut kirkko on Töölön seurakunnan pääkirkko ja samalla myös Helsingin päänähtävyyksiä. Lännessä laajaan puistoalueeseen liittyvät Hietaniemen hautausmaa ja Hietarannan uimaranta. Lapinlahden entinen sairaala-alue puutarhoineen kuuluu myös alueeseen. Asukkaita Töölön alueella on 26 926 (vuonna 2016) ja työpaikkoja on 17 157. Alueen koulutustaso on kaupungin peruspiirien keskiarvoa korkeampi ja työttömyysaste hieman keskiarvoa matalampi. Töölön asukkaista suomenkielisiä on n. 82%, ruotsinkielisiä 8,5% ja muun kielisiä 9,5%. Ikärakenteellisesti tarkastellen eniten alueella asuu 25-39-vuotiaita ja 40-64-vuotiaita. Noin puolet alueen asunnoista on vuokra-asuntoja. Asuntokuntien keskikoko 1,64 on kaupungin peruspiirien keskiarvoa matalampi. Asuntokuntien mediaanitulot 43 185 ovat ko. keskiarvoa korkeammat (vuonna 2016). Kaupungin aluesuunnitelmissa on useita hankkeita Töölön alueelle vuosille 2017-2026. Keskeisimpinä Topeliuksen puiston peruskorjaus sekä Töölön sairaalan remontointi ja käyttötarkoituksen muutos. 24
25 Helsingin seurakuntien jäsenmäärä 31.12.2016: TÖÖLÖN SEURAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS: Olemme seurakunta töölöläisiä, kantakaupungissa asuvia, siellä työskenteleviä ja vierailevia varten. Yhdessä heidän kanssaan teemme työtä uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Panostamme erilaisuutta arvostaen evankeliumin tuomiseen tämän päivän ihmiselle tunnistettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Uskomme Jumalaan ja pidämme huolta luonnosta ja toisistamme. SUUNNITTELUKAUDEN 2017-2019 ERITYISHAASTEET JA PAINOPISTEET: Töölön seurakunnan oheistilojen, kirkkoherranviraston, diakoniatoimiston sekä uusien nuorisotilojen käyttöönotto tapahtuu pääsääntöisesti tulevan vuoden aikana. Uusien tilojen käyttöönotto haastaa seurakuntaa pidemmän ajan suunnitteluun. Helsingin seurakunnissa käynnistynyt työkulttuurin kokonaisvaltainen muutos liittyy seurakunnan koko toimintaan, jota suunnitellaan kuunnellen seurakuntalaisten ja Töölössä asuvien ja vierailevien ääntä ja tarpeita. Temppeliaukion kirkon toiminnan uudelleen järjestämiseen panostetaan, kun vuoden alussa otetaan käyttöön uusi vierailumaksu ja uudet opas- ja myyntitiskit erityisesti turistityön käyttöön. KESKEISET TAVOITTEET VUODELLE 2017: - Töölön kirkon käyttöönoton myötä vahvistetaan kokeilumessutoimintaa, kirkon oheistilojen aktiivista käyttöä ja seurakuntalaislähtöistä työn suunnittelu- ja toteuttamistapaa. - Nuorisotyössä keskitytään kokoavaan kerhotoimintaan - IP-kerhon ja päiväkerhon tilat Töölön kirkolla hyödynnetään kohtaamaan lapsiperheitä. 25