Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki
Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus: Voidaanko kiertovesivaiheen ruokintatavoilla tehostaa merivaiheen kasvua? (SmartSea Pohjanlahti, strategisen tutkimuksen neuvosto) Tuloksia siian kiertovesikasvatuksesta: Voidaanko ruokinnan jaksotuksella ylläpitää siian hyvää kasvua? Unelma elää; Siika-nelma risteymät ja steriilit kalat Koskela, Vielma, Heinimaa, Pellinen, Bomberg & Riihimäki
Kirjolohikokeen toteutus Startti ja poikaskasvatus (Tervo, touko marraskuu 2016) Ruokintakäsittelyt kiertovesivaiheessa (Laukaa, joulukuu 2016 huhtikuu 2017) 1. Ruokahalu: kalat ruokittiin ruokahalun mukaan 2. Ruokahalu 75%, kalat ruokittiin 75% ruokahalun mukaisesta ruokinnasta 3. Ruokahalu + talvi: kalat ruokittiin ruokahalun mukaan. Maalis-huhtikuussa 23 vrk talvijakso (läpivirtaus, 2,2 C, luonnollinen päivänpituus) Merivaihe (Parainen, huhti-marraskuu 2017) Kaikki ryhmät samassa altaassa/kassissa Startti ja poikaskasvatus Merkintä ja rokotus Kesä-marraskuu 2016 Kiertovesikasvatus Ruokahalu ruokinta Ruokahalu 75% ruokinta Ruokahalu ruokinta + talvi Talvi Merikasvatus -yhteiskasvatus Siirto Allas Kassi mereen 0 vrk 116 vrk 170 vrk 335 vrk 8.12.2016 3.4.2017 31.5.2017 28.11.2017
Veden lämpötila C Kalat ja olosuhteet Kalat: Yksilömerkitty kirjolohi, täysnaarasparvi jalon kasvulinja. Kiertovesikasvatus (Laukaa joulukuu 2016-huhtikuu 2017) Korvausvesi 1-1,5 m 3 / kg ruokittua rehua Lämpötila, 10,5 14,6 C, happikyllästys, 75 92 % Nitraattipitoisuus, < 31 mg l -1 Valaistus 24h/vrk, ruokinta 6h/vrk Merivaihe (Parainen huhti-marraskuu 2017) Yliruokinta Luonnonlämpötila, 3,7 19,8 C ja valaistus 25 20 15 10 Talvijakso Kiertovesikasvatus Merikasvatus 5 0 0 50 100 150 200 250 300 350 Kasvatuksen kesto vrk
Kalan keskipaino g Kirjolohen kasvu kiertovesivaiheessa Alkupaino 60 g 450 400 Ruokahalu Ruokahalu 75% Ruokahalu+ talvi Talvijakso A Loppupainot ruokahaluruokinta 410 g ruokahalu 75% 280 g ruokahalu + talvi 315 g 350 300 250 200 B B Rehukertoimessa ei eroja ruokintaryhmien välillä (0,87-0,92) 150 100 50 0 0 27 49 70 91 116 Aika kasvatuksen alusta vrk Joulukuu Huhtikuu 2016 2017
Kalan keskipaino g Kirjolohen kasvu merivaiheessa Kasvukerroin merivaiheessa Ruokahaluruokinta 4,2 Ruokahalu 75% 5,8 Ruokahalu + talvi 4,9 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Merivaihe alku- ja loppupainot huhtikuu toukokuu marraskuu 1727 A 1621 1540 B B 588 416 431 444 281 314 Ruokahalu Ruokahalu 75% Ruokahalu + talvi Ruokintakäsittely kiertovesivaiheessa
TGC x 1 000 Kirjolohen kasvu merivaiheessa Thermal growth coefficient 3,0 huhti-toukokuu 2,6 touko-marraskuu 2,5 2,3 A 2,2 Mereen siirron jälkeen huhti-toukokuussa kasvu oli nopeampaa ruokahalu 75% ryhmässä kuin muissa ryhmissä. 2,0 1,5 1,0 B 1,5 B 1,8 A B 1,7 A Touko-marraskuussa kasvu oli nopeampaa ruokahalu 75% ja talvi ryhmissä kuin kylläiseksi ruokituilla kaloilla. 0,5 0,0 Ruokahalu Ruokahalu 75% Ruokahalu + talvi Ruokintakäsittely kiertovesivaiheessa
Perkaussaanto % Kirjolohen perkaussaanto ja sukukypsyminen merivaiheen päättyessä marraskuu 2017 Sukukypsyminen Vain yksi kala oli sukukypsä muut kalat olivat martoja Merivaiheen perkaussaanto 90 80 70 60 50 Ruokahalu Ruokahalu 75% Ruokahalu + talvi Ruokintakäsittely kiertovesivaiheessa Perkaussaanto Kiertovesivaiheen käsittelyillä ei vaikutusta perkaussaantoon (86,7-86,9 %)
Voidaanko ruokinnan jaksotuksella ylläpitää siian hyvää kasvua kiertovedessä Ruokintakäsittelyt (kesäkuu 2017-maaliskuu 2018) 1. Ruokahalu: Kalat ruokittiin ruokahalun mukaan joka päivä. 2. la-su paasto: Kalat ruokittiin 5 päivänä viikossa ruokahalun mukaan. 3. Syyspaasto kiertovesi: Kalat ruokittiin ruokahalun mukaan ja 18.9-7.10 paastojakso kiertovedessä (lyhyt päivä 10h/vrk,15 C). 4. Syyspaasto läpivirtaus: Kalat ruokittiin ruokahalun mukaan ja 18.9-7.10 paastojakso läpivirtauksessa (lyhyt päivä 10h/vrk, 3-6 C)
Veden lämpötila C Kalat ja olosuhteet Kalat: Yksilömerkitty siika 1vuotias valintajalostettu Kokemäenjoen kanta. Tausta Kasvatettu ensimmäinen vuosi Läpivirtauslaitoksessa ja siirretty 21.6. 2017 kiertoveteen. 25 20 15 Muut kalat Syyspaasto läpivirtaus Kiertovesikasvatus kesäkuu 2017- maaliskuu 2018 Olosuhteet vastaavat kuin kirjolohella 10 5 0 0 50 100 150 200 250 300 Kesäkuu 2017 Aika kasvatuksen alusta vrk Maaliskuu 2018
Siian paino g Siian kasvu Kalojen alkupaino oli 70 g Loppupaino 720 770 g ja käsittelyjen välillä ei ollut eroja 900 800 700 600 500 400 300 200 Ruokahalu la-su paasto Syyspaasto 15C Syyspaasto 5C 100 0 0 50 100 150 200 250 300 Kesäkuu 2017 Syyspaasto Aika kasvatuksen alusta vrk Maaliskuu 2018
Kasvu jakson aikana %/vrk Syöty ruokintapäivinä %/vrk Siian ruokailu ja kasvu Ruokailu ja kasvunopeus alenivat kesä-syyskuun välillä jonka jälkeen ne säilyivät samansuuruisina. Paastoryhmät kompensoivat täysin lyhyemmän ruokinta-ajan syömällä enemmän ruokintapäivien aikana. Ruokahalu la-su paasto Syyspaasto 15C Syyspaasto 5C 2,5 2,0 1,5 Syyspaasto 1,0 0,5 0,0 1-57 58-113 114-140 141-195 195-258 Jakson pituus vrk Kesäkuu Syyskuu Maaliskuu Ruokahalu la-su paasto Syyspaasto 15C Syyspaasto 5C 2,5 Ruokailun kompensointi ei kuitenkaan ollut niin suurta että kalat olisivat kasvaneet ruokahalu-ryhmää paremmin. 2,0 1,5 1,0 Syyspaasto Koko 9kk jakso kaikkien ryhmien keskiarvo kasvu 0,84 0.90 %/vrk 0,5 0,0-0,5 1-57 58-113 114-140 141-195 195-258 Jakson pituus vrk Kesäkuu Syyskuu Maaliskuu
Nostoja Kirjolohen yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus Ruokahalun mukainen ruokinta kiertovesivaiheessa hidasti kasvua merivaiheessa (havaittu kasvukerroin 4,2 kun normaali 5-6) Ruokinnan rajoittaminen kiertovesivaiheessa nopeutti merivaiheen kasvua mutta kasvun kompensaatio ei ollut riittävän suurta vaan kalat jäivät pienemmäksi kuin ruokahalu- ryhmän kalat Merivaiheen päättyessä kalat eivät sukukypsyneet johtuen kalojen nuoresta iästä (18 kk). Ruokinnan jaksotus ja siian kasvu kiertovedessä Kun koko seurantajakso (9 kk) otetaan huomioon niin ruokinnan jaksotus ei tehostanut eikä rajoittanut kasvua vaan kaikki ruokintaryhmät kasvoivat yhtä nopeasti.
Unelma elää Siika-nelma risteymät ja steriilit kalat työn alla Nykyään nelman mätiä ja poikasia voidaan tuottaa kasvatustarpeita vastaavasti. Myös lajin tuotantomenetelmät ja -vaatimukset tunnetaan. Lajin ruokakalakasvatus ei kuitenkaan ole lähtenyt kasvuun. Mahdollisia syitä tähän ovat: Liian hidas kasvu (ei domestikoitunut laji) Suhtautuminen lajin kasvatukseen avoimissa systeemeissä Heikko tunnettuus markkinoilla Haemme ratkaisua kasvatusongelmiin siika-nelma risteymien ja steriilikalatuotannon avulla
Paino g Siika-nelma risteymät ja steriilit kalat työn alla Kasvun parantaminen Meneillään olevasta kasvatuskokeesta tähän mennessä saatujen tulosten perusteella siika-nelma risteymät kasvavat paremmin kuin jalostettu siika ja huomattavasti paremmin kuin nelma. Kalat on kasvatettu 1.6 g koosta alkaen kiertovedessä Laukaan toimipaikassa. Steriilikalojen tuotanto Siika-nelma risteymästä onnistuimme tuottamaan kaloja, jossa kaikki yksilöt ovat triploideja. Tämä luo edellytyksiä steriilien ja nopeasti kasvavien kalojen tuotannolle. 350 300 250 200 150 100 50 Siika Nelma Siika K x Nelma N Nelma K x Siika N 0 0 50 100 150 200 250 300 Heinäkuu 2017 Kiertovesikasvatus vrk Maaliskuu 2018
Kiitos