3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Samankaltaiset tiedostot
3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0007 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Insinöörimatematiikka D

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

Insinöörimatematiikka D

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

sitä vastaava Cliffordin algebran kannan alkio. Merkitään I = e 1 e 2 e n

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Lineaarialgebra (muut ko)

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Lineaarikuvauksista ja niiden geometrisesta tulkinnasta

Insinöörimatematiikka D

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Matematiikka B2 - TUDI

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Insinöörimatematiikka D

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /310

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Seuraava luento ti on salissa XXII. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/117

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Käänteismatriisi 1 / 14

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matriisihajotelmat. MS-A0007 Matriisilaskenta. 5.1 Diagonalisointi. 5.1 Diagonalisointi

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

1 Tensoriavaruuksista..

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Ensi viikon luennot salissa X. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/66

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

2 / :03

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Transponointi Matriisitulo

Johdatus matematiikkaan

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Ennakkotehtävän ratkaisu

Insinöörimatematiikka D

Lineaariset Lien ryhmät / Ratkaisut 6 D 381 klo

Insinöörimatematiikka D

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Matriisitulo Determinantti

Transkriptio:

31 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 3 Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2292015 Lineaariset yhtälöt ovat vektoreille luonnollisia yhtälöitä, joita ratkotaan mm sähkömagnetiikassa, mekaniikassa, tietotekniikassa, taloustieteissä, ekologiassa jne Määritelmä 1 Funktio T : R n R m on lineaarinen (eli lineaarikuvaus), jos (i) T (u + v) T (u) + T (v) kaikille u, v R n (ii) T (cu) ct (u) kaikille c R ja kaikille u R n 1 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 2 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 31 31 Huomioita Ehdot (i) ja (ii) voidaan lausua myös yhdessä: T (cu + dv) ct (u) + dt (v) kaikille c, d R ja kaikille u, v R n Edelleen (induktiolla) T (c 1 u 1 + + c k u k ) c 1 T (u 1 ) + + c k T (u k ) kaikille k N, kaikille c 1,, c k R ja kaikille u 1,, u k R n Lineaarikuvaus säilyttää lineaarikombinaatiot Mielivaltaiselle u R n pätee T (0) T (0u) 0T (u) 0 Lineaarikuvaus pitää origon paikallaan Matriisin A R m n määräämä kuvaus T (u) Au on lineaarinen (määritelmä toteutuu) Lineaarikuvaus R n R m voidaan aina esittää matriisikuvauksena (nähdään esimerkin jälkeen) Esimerkki 2 (lasketaan luennolla) Määritellään lineaarikuvaus T : R 2 R 2, T (x) Ax, missä A ( 0 1 1 0 ) Määritä pisteiden u (4, 1), v (2, 3) ja u + v (6, 4) kuvapisteet Totea, että T (u + v) T (u) + T (v) 3 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 4 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3

31 31 Standardikantavektorit avaruudessa R n ovat e 1 (1, 0,, 0, 0), e 2 (0, 1,, 0, 0), e n (0, 0,, 0, 1) Identtinen matriisi I n on matriisi, jonka j:s sarake (yhtä lailla rivi) on j:s standardikantavektori: 1 0 0 0 I n ( ) 0 0 e 1 e n 0 0 1 0 0 0 Lause 3 Jokainen lineaarikuvaus T : R n R m voidaan esittää matriisikuvauksena T (x) Ax, missä matriisin A sarakkeet ovat kantavektorien e j kuvat: Esimerkki 4 A ( T (e 1 ) T (e n ) ) Olkoon T : R 2 R 3 lineaarikuvaus, jolle T (e 1 ) (5, 7, 2) ja T (e 2 ) ( 3, 8, 0) Etsitään matriisi A R 3 2 siten, että T (x) Ax kaikille x R 2 5 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 6 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 31 31 Esimerkki 5 (jatkuu) Koska mielivaltainen x (x 1, x 2 ) R 2 voidaan esittää muodossa x x 1 e 1 + x 2 e 2 ja koska T on lineaarinen, niin T (x) T (x 1 e 1 + x 2 e 2 ) x 1 T (e 1 ) + x 2 T (e 2 ) x 1 (5, 7, 2) + x 2 ( 3, 8, 0) (5x 1 3x 2, 7x 1 + 8x 2, 2x 1 + 0x 2 ) eli sarakemuodossa 5x 1 3x 2 T (x) 7x 1 + 8x 2 2x 1 + 0x 2 5 3 7 8 2 0 ( ) x1 x 2 Ax Avaruuden R n suora on joukko {u + tv t R} R n, missä u R n on eräs suoran piste ja v R n on suoran suuntavektori Lause 6 Lineaarikuvaus kuvaa suoran suoraksi Todistus Luentoharjoitus Matriisi A on lineaarikuvauksen T esitys standardikannassa 7 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 8 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3

31 31 Kaikki tason lineaarikuvaukset (eli kuvaukset R 2 R 2 ovat) venytyksiä peilauksia kiertoja projektioita tai näiden yhdisteitä Projektiomatriiseja 1 0 Projektio x-akselille: 0 0 0 0 Projektio y-akselille: Venytysmatriiseja Venytys x-suunnassa kertoimella k: Venytys y-suunnassa kertoimella k: [ k ] 0 [ 1 ] 0 0 k 9 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 10 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 31 31 Peilausten matriiseja 1 0 Peilaus x-akselin suhteen: 0 1 1 0 Peilaus y-akselin suhteen: Peilaus suoran y x suhteen: 1 0 0 1 Peilaus suoran y x suhteen: 1 0 1 0 Peilaus origon suhteen: 0 1 Pyöritysmatriisi Matriisi [ cos(ϕ) ] sin(ϕ) sin(ϕ) cos(ϕ) pyörittää xy-tason pistettä kulman ϕ verran origon ympäri vastapäivään Esimerkki 7 Matlab-esimerkki: Talon lineaarikuvaukset 11 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 12 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3

32 Idea: Lineaarikuvausten laskutoimitusten avulla määritellään vastaavat matriisien laskutoimitukset Vakiolla kertominen ja summa Olkoon t R ja A, B R n m Silloin ta, A + B R n m ja määritellään ta 11 ta 12 ta 1m ta 21 ta 22 ta 2m ta, ta n1 ta n2 ta nm A 11 + B 11 A 12 + B 12 A 1m + B 1m A 21 + B 21 A 22 + B 22 A 2m + B 2m A + B A n1 + B n1 A n2 + B n2 A nm + B nm 32 Esimerkki 8 + 1 2 + 3 ( 2) 4 + 5 6 1 2 1 2 3 4 + 4 8 5 6 16 32 [ 2 + 4 ] 6 + 8 10 + 12 2 0 7 4 21 26 Huom Jotta A + B olisi määritelty, on matriisien A ja B oltava samankokoiset!, 13 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 14 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 32 32 Olkoon F : R m R n ja G : R n R p Yhdistetty kuvaus on mielekäs vain muodossa G F : R m R p Jos F ja G ovat lineaarikuvauksia, niin G F :kin on Olkoon B kuvauksen F matriisi ja A kuvauksen G matriisi Tällöin G F on AB on matriisitulo (G F )(x) G(F (x)) A(B(x)) ABx Määritelmä 9 missä A }{{} p n Muistisääntö: (α ij ) ja B }{{} n m C }{{} p m (β ij ) Tällöin }{{} C AB (γ ij ), p m γ ij }{{} A }{{} B p n n m n α ik β kj k1 Huom! Matriisitulo ei ole vaihdannainen eli se ei kommutoi: yleisesti AB BA! Huom! Tulo voi olla nolla, vaikka kumpikaan matriisi ei olisi nollamatriisi! 15 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 16 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3

32 32 9 8 B 7 6 ja A 5 4 [ 1 ] 2 3 4 Nyt A + B, AB ja BB eivät ole mielekkäitä (vastaavilla lineaarikuvauksilla menisivät dimensiot solmuun tällaisista yhdistelmistä) Kuitenkin voidaan laskea BA ja 9( 1) + 8( 3) 7( 1) + 6( 3) 5( 1) + 4( 3) 9( 2) + 8( 4) 33 50 7( 2) + 6( 4) 25 38 5( 2) + 4( 4) 17 26 A 2 : AA 1 2 1 2 3 4 3 4 ( 1)( 1) + ( 2)( 3) ( 1)( 2) + ( 2)( 4) ( 3)( 1) + ( 4)( 3) ( 3)( 2) + ( 4)( 4) 7 10 15 22 17 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 18 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 32 32 Esimerkki 10 (lasketaan luennolla) A 1 0, B Laske AB, AC, BC ja CB 2 1 1 3 ja C Vastaus: AB B, AC C (vrt 1 x x), 0 4 1 8 BC ja CB 5 3 2 4 [ 1 3 ] 2 2 Esimerkki 11 Olkoon x ( 1, 2, 3) R 3 ja lineaarikuvauksen F : R 3 R 2 matriisi 2 3 4 A F 5 6 7 Silloin A F x 1 2 3 4 2 5 6 7 3 2( 1) + 3( 2) + 4( 3) 5( 1) + 6( 2) + 7( 3) 20 38, joten F ( 1, 2, 3) A F x ( 20, 38) 19 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3 20 / 20 N Hyvönen, c R Kangaslampi 3