Toimintasuunnitelma 2019

Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.

Kepan sopeutettu ohjelma

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

FINGON OHJELMA

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E


Sisällys UUDEN KATTOJÄRJESTÖN OHJELMA JOHDANTO JA MUUTOSTEORIA. Liite 11A

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TOIMINTAKERTOMUS 2010

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

R U K A. ratkaisijana

Kampanjointi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vaali-info Katja Hintikainen

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Mediakasvatusseuran strategia

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Ylioppilaskunnan suunta

Vastuullisuussuunnitelma 2018

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

Kepan strategia 2018-

HESETA RY STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

AMEO-strategia

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

STRATEGIA TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS 2. VISIO 2023 SYYSKOKOUS

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Toimintasuunnitelma 2018

Esteettömyyden entistä laajempi huomiointi sekä aiempaa edullisempi osallistumismaksu mahdollistaa osallistumisen yhä useammalle toimijalle.

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Viestintästrategia vuosille

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Unesco-koulujen seminaari

SAKU-strategia

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

KEPAN OHJELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SPEK2020. strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

KEHITYSYHTEISTYÖLINJAUKSET SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER RY.

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Kepan tavoite ja tehtävät

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia


OHJELMA-ASIAKIRJA

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Fingon pääviestit Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle:

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Löydämme tiet huomiseen

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

TSL:n strategia vuosille

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Yksi elämä -terveystalkoot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Strategia Suomen YK-Nuoret

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Hyvä viestintä innostaa jäsenyyteen ja toimintaan. Siru Aura

Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Transkriptio:

Liite 8A Fingo ry Toimintasuunnitelma 2019 Hallituksen esitys 5.11.2018

Sisällysluettelo Johdanto... 1 1. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vahvistaminen... 3 1.1. Verkostoituminen ja uudet yhteistyökumppanit... 3 1.2. Kansalaisjärjestöjen toimintakyvyn vahvistuminen... 5 1.3. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen... 6 1.4. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset... 8 2. Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon... 9 2.1. Päättäjien ja viranhaltijoiden dialogi kansalaisyhteiskunnan kanssa... 9 2.2. Kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluu julkisuudessa... 14 3. Jäsenomisteinen, toimiva ja oppiva organisaatio... 15 3.1 Aktiiviset suhteet jäsenjärjestöihin... 15 3.2. Henkilöstön kehittäminen ja resurssien tehokas käyttö... 15 3.3. Johtaminen ja tuloksellisuus... 16 Liitteet... 17 Liite 1 Vaikuttamisen tiekartta 2019... 17 Liite 2 Vaikuttamistyön teemat 2019... 18 Liite 3 Fingon tarjoamat työryhmät ja verkostot... 19 Liite 4 Oppimispalvelut... 20 Liite 5 Hankerahoitus... 21 2

Johdanto Vuosi 2019 on tärkeä vuosi. Se on kehitysjärjestöjen uuden yhteistyö- ja kattojärjestön Fingo ry:n ensimmäinen toimintavuosi. Kehyksen ja Kepan yhdistyminen on saatu päätökseen: tästä vuodesta alkaa toden teolla tekojen aika uutena kattojärjestönä, joka katsoo tulevaisuuteen, vastaa ketterästi haasteisiin ja samalla toteuttaa tuloksekkaasti tavoitteitaan. Merkittävä perusteita voimien yhdistämiselle olivat muutokset ulkoisessa toimintaympäristössä, ja Suomen, EU-tason ja kansainvälisen tason vaikuttamisen tiivis ja tehokas yhteistyö. Polarisaatiokehitys ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat haastaneet monia itsestään selvinä pidettyjä periaatteita. Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumiset, kauppasodat ja nationalistinen sisäänpäin kääntyminen kulkevat täysin vastavirtaan YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:n henkeä, joka perustuu yhä kasvavan keskinäisriippuvuuden tunnustamiselle. Yhteiset, globaalit haasteet edellyttävät myös entistä enemmän yhteisiä ponnisteluja; hyvänä esimerkkinä mm. ilmastonmuutoksen torjuminen. Päätavoitteet vuodelle ovat 1) jäsenomisteisuuden ja jäsenpalvelujen kehittäminen o entistä syvempi järjestöjen työn vaikuttavuuden esiin tuominen o systemaattinen vuosittainen prosessi jäsenten kontaktoimiseksi o uuden kattojärjestön tunnettuuden kasvattaminen jäsenistön keskuudessa 2) vahvan vaikuttamisen vuosi o eduskuntavaalit ja EU-parlamenttivaalit sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi o vaikuttamistyön kärkiteemoina näissä kaikissa Agenda 2030, kehitysrahoitus, kestävä ja oikeudenmukainen talous sekä ilmasto-oikeudenmukaisuus 3) innovaatiot ja kehitys o järjestöjen ja yritysten yhteistyötä vahvistetaan o uudet kumppanuudet. Fingon strategian painopisteistä korostuvat toimintavuonna 2019 jäsenjärjestöjen omistajuuden vahvistaminen ja laajapohjaisten kumppanuuksien lisääminen yli sektorirajojen kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja vaikuttamistyö reilun ja kestävän politiikan puolesta säilyvät järjestön perustyönä myös vuonna 2019. Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita on Suomen eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamenttivaaleihin vaikuttaminen sekä johdonmukainen toiminta EU-puheenjohtajuuskausien yli. Fingon ja sen jäsenjärjestöjen viestit eduskuntavaaleissa liittyvät muun muassa pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön, kehitysrahoitukseen ja ilmastovastuuseen. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on keskiössä vuonna 2019, mutta tulemme toimimaan tiiviissä yhteistyössä kaikkiaan kuuden EU-puheenjohtajuuskauden tiimoilta vuosina 2019-2021. Ilmastoasiat tulevat olemaan esillä esimerkiksi EU-yhteistyössä, yritysyhteistyössä, vaalikampanjoissa, Maailma kylässä-festivaalilla ja Mahdollisuuksien toreilla liki 20 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Fingo tekee entistä voimakkaammin laajapohjaista yhteistyötä, mitä tehokas Agenda 2030:n toteutus vaatii. Kumppanuuksia etsitään ja rakennetaan erityisesti yksityissektorin kanssa. Eri toimijoiden saumaton yhteistyö tehostaa Agenda 2030:n toteutusta ja työtä kehittyvien maiden tukemissa demokraattisen, kestävän kehityksen uralla. 1

Fingo ottaa entistä keskeisemmän roolin kehitysyhteistyön ympärillä tapahtuvan innovaatiotyön edistämiseen ja tukemiseen. Jäsenjärjestöjä tuetaan vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa uusien menetelmien, kumppanuuksien, sosiaalisten innovaatioiden kehittämisen sekä digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien myötä. Osana tätä rohkaistaan rakentamaan kumppanuuksia erilaisten yritysten kanssa niin Suomessa kuin globaalissa etelässäkin. Jäsenomisteisuus näkyy entistä voimakkaammin muun muassa Fingon koordinoimissa työryhmissä, joissa jäsenjärjestöt muotoilevat yhteisiä kannanottoja ja tekevät vaikuttamistyötä. Tuemme omalta osaltamme jäsenjärjestöjen vahvaa osaamista ja yhdessä tekemistä globaalin etelän kansalaisjärjestöjen kanssa ja kehittää samalla yhteistyötä paikallisten kansalaisyhteiskunnan kattojärjestöjen kanssa. Jäsenpalveluita kehitetään esimerkiksi verkko-oppimisen, jäsenviestinnän ja digitaalisten alustojen hyödyntämisen kautta. Palvelumuotoilu on yhtenä työkaluna tässä kehitystyössä. Jäsenomisteisuus on kuitenkin enemmän kuin osallistuminen työryhmään tai äänivalta yhdistyskokouksissa. Jäsenlähtöisyys on kaikkea toimintaa ja sen toimintakulttuuria hallitseva ajattelutapa. Toimintavuoteen 2019 lähdetään 50 työntekijän, harjoittelijoiden ja siviilipalvelushenkilöiden voimin. Vuosibudjetti on 8 745 800 euroa, joka koostuu tuesta ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, EU:sta ja opetushallituksesta. 2

1. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vahvistaminen Tavoite: Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työ globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta on vaikuttavaa ja uusiutumiskykyistä. Fingon keskeinen päämäärä on kansalaisyhteiskunnan - järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoisten - työn vahvistaminen. Haluamme tarjota verkostoitumisen ja kehittymisen paikkoja, jotka auttavat kansalaisyhteiskunnan toimijoita menestymään työssään kestävän kehityksen puolesta. Kattojärjestön tehtävä on seurata tiiviisti kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kehitystä. Vaikutamme omalta osaltamme järjestöjen toimintaympäristöön ja lisää tietoisuutta globaalien haasteiden mittakaavasta, syistä ja ratkaisuista. Tuomme esiin kestävän kehityksen teemoja ja järjestöjen työtä sekä kannustaa ihmisiä osallistumaan kehitysyhteistyötä, vaikuttamistyötä ja globaalikasvatusta tekevien jäsenjärjestöjen työhön. 1.1. Verkostoituminen ja uudet yhteistyökumppanit Tavoite: Kansalaisyhteiskunnan toimijat verkostoituvat ja löytävät uusia yhteistyökumppaneita globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Fingossa kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat toimia yhdessä ja siten vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Tarjoamme mahdollisuuksia verkostoitua ja löytää uusia yhteistyökumppanuuksia esimerkiksi yksityisen sektorin toimijoiden, ministeriöiden ja muiden viranomaisten, tiedeyhteisön sekä kasvatus- ja koulutusalan toimijoiden kanssa. Vuoden 2019 aikana uuden kattojärjestön moninaiset työryhmät ja verkostot nivoutuvat selkeäksi, helpommin lähestyttäväksi kokonaisuudeksi. Kepan ja Kehyksen työryhmät yhteen laskien Fingolla on noin 20 yhteistä työryhmää tai verkostoa. Myös uusia työryhmiä ja verkostoja perustetaan jäsenten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Fingo toimii myös useissa kansainvälisissä verkostoissa ja tukee jäsentensä verkostoitumista. Se edustaa suomalaisia järjestöjä eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestössä CONCORDissa. Olemme aktiivisia jäseniä kaikissa sen työryhmissä ja näin varmistamme suomalaisen osaamisen kanavoimisen eurooppalaiseen yhteistyöhön, saamme tietoa ja yhteyksiä muihin maihin sekä teemme yhteistä vaikuttamistyötä. Globaalitasolla toimimme kansallisten kattojärjestöjen verkostossa Forusissa ja CIVICUSissa, jonka kautta seuraamme aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan tilan kehittymistä eri puolilla maailmaa. Verkostoon innostetaan mukaan myös muita suomalaisia toimijoita erityisesti tulevan kevään aikana, kun CIVICUSin Civil Society Week järjestetään poikkeuksellisesti Euroopassa. Vuoden aikana kehitetään jäsenten kanssa yhteisiä toimintatapoja, joilla tuomme järjestöjen kehitysyhteistyön asiantuntemusta ja kontakteja kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntaan mukaan yhteiseen toimintaan ja saamme niille näkyvyyttä. Kehittämistyössä tarkennetaan Fingon roolia verkostoijana ja monitoimijayhteistyön rakentajana kehittyvissä maissa. Globaalikasvatustyötä verkostoissa Fingo koordinoi kansainvälistä Bridge 47-verkostoa, joka tuo yhteen eri toimijoita ympäri maailmaa vahvistamaan globaalin kansalaiskasvatuksen roolia Agenda2030 -tavoitteen 4.7. mukaisesti. Kolmivuotinen (2018-2020) Euroopan komission rahoittama Bridge 47-hanke jatkaa ja laajentaa verkoston työtä. Fingon vetämässä hankkeessa on mukana 15 järjestöä eri EU-maista yhteistyössä kahden globaalin verkoston, CIVICUSin ja ICAE:n, kanssa. Työtä tehdään niin toimijoiden yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseksi kuin 3

laajemman ja tehokkaamman vaikuttamistyön ja innovaatioiden lisäämiseksi. Hanke tukee myös uusien kumppanuuksien muodostumista, jotta globaali kansalaiskasvatus ymmärrettäisiin laajemmin yhteiskunnassa ja yhteistyötä tehtäisiin myös esimerkiksi yksityisen sektorin kanssa. Vuoden 2019 aikana verkosto järjestää muun muassa tilaisuuden CIVICUSin Civil Society Weekin yhteydessä. Kotimaassa Fingon koordinoima globaalikasvatusverkosto kokoaa yli sata järjestöä ja muut toimijat yhteen edistämään elinikäistä oppimista tukevaa globaalikasvatustyötä tiiviissä yhteistyössä Bridge 47-verkoston kanssa. Vuonna 2019 toimintaa on muun muassa opetusmateriaalien laadun kehittäminen yhteistyössä kirjakustantamojen kanssa, laaja-alainen vuoropuhelu ja yhteistyö tutkijoiden kanssa, koko maan kattava koulutusyhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa sekä järjestöjen yhteisesiintyminen suurtapahtumissa kuten Nuori2019 ja Educa-messuilla. Verkostossa tutkitaan vuoden aikana mahdollisuuksia myös uusiin kumppanuuksiin koulutusalan yritysten kanssa. Transformer 2030 opettajat kestävän kehityksen muutosagentteina -hankkeessa globaalikasvatusta tekevät järjestöt ovat aloittaneet yhteistyön uusien kumppanien kanssa (OKKA-säätiö, Suomen kansanopistoyhdistys, tutkijoita) ja toteuttavat eri puolella Suomea täydennyskoulutuksia, joiden kohderyhminä ovat opettajat ja kouluttajat varhaiskasvatuksesta kansalaisopistoihin. Koulutusten osallistujien ja hankkeen asiantuntijoiden yhteisen kehittämistyön pohjalta mallinnetaan oppimisprosessia Agenda 2030:n kokonaisvaltaiseen edistämiseen opetuksessa ja kasvatuksessa. Fingon koordinoima hanke toteutetaan opetushallituksen erillisrahoituksella vuosina 2018-2019. Yritysyhteistyön verkostot Fingo muodostaa yritysyhteistyöstä kiinnostuneiden jäsentensä kanssa foorumin, jossa järjestöt voivat luoda yhteyksiä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja vahvistaa osaamistaan. 2019 erityisenä painopisteenä ovat innovaatiot ja kehitys, ja vuoden aikana tunnistetaan ja päätetään muun muassa strategiset yksityisen sektorin kumppanuudet ja verkostot, joiden kautta voidaan edistää järjestöjen ja yritysten välistä yhteistyötä pitkällä tähtäimellä. Alkuvuoden aikana toteutetaan Digitalisaatio ja innovaatiot kehitysyhteistyössä -selvitys kohdealueena Itäinen Afrikka. Selvitys on jatkoa 2018 tehdylle pilotille Tansaniassa ja auttaa vastaamaan jäsenjärjestöjen tarpeeseen tukea konkreettisten kumppanuuksien syntymistä. Selvityksessä kartoitetaan, miten järjestöt työskentelevät eri toimijoiden kanssa ja miten esimerkiksi mobiiliteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään. Tulosten pohjalta tarkennetaan sitä, miten kumppanuuksien syntymistä voidaan jatkossa edistää tuloksellisesti ja kehitystavoitteiden mukaisesti ja tarpeen vaatiessa myös rakentaa erillinen innovaatioekosysteemi. Yhteistyötä rakennetaan tavoitteellisesti keskeisten etelän innovaatioverkostojen mutta myös digitalisaation ja sosiaalisten innovaatioiden parissa aktiivisesti toimivien eurooppalaisten sisarverkostojen kanssa. Toimintavuonna osallistutaan ja järjestetään tapahtumia niin Suomessa kuin globaalissa etelässäkin. Fingo tekee yhteistyötä alan johtavien yritysten kanssa selvittääkseen, miten lohkoketjuteknologiaa, tekoälyä ja koneoppimista sekä muita mahdollisia teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää laajemmin kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisen edistämiseksi. Edistämme myös kriittistä ja avointa keskustelua teknologisen kehityksen vastuullisesta sekä selvittää miten kansalaisyhteiskunnan tilaa voidaan edistää digitaalisen kehityksen keinoin. Tämän mahdollistamiseksi perustamme digitalisaatio- ja kehitysyhteistyö -ryhmän, johon kutsutaan mukaan yrityksiä, asiantuntijoita ja kiinnostuneita järjestöjä. Ryhmän avulla pyritään ymmärtämään eri teknologioiden hyödyntämistä kehitysyhteistyön kehittämisessä. Verkostoitumista edistävät tapahtumat Fingo tukee paikallista verkostoitumista kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden välillä tukemalla Mahdollisuuksien tori -tapahtumien verkostoa noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla eri puolilla 4

Suomea. Tapahtumissa paikalliset toimijat järjestöistä viranomaisiin ja myös yrityksiin esittelevät toimintaansa ja tarjoavat osallistumismahdollisuuksia globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi. Vuoden aikana tarjotaan tapahtumien käytännön järjestämisestä vastaaville paikallisaktiiveille vertaisoppimisverkoston, jossa he kehittävät tapahtumien laatua, viestintää ja monitoimijayhteistyön rakentamista. Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla sadat yhteiskunnan toimijat kansalaisjärjestöistä poliittisiin päättäjiin ja viranomaisista ja yrityksiin näkyvät kestävän kehityksen teemoissa oikeudenmukaisen maailman puolesta. Fingon toteuttama festivaali toimii monipuolisena yhteistyöalustana erilaisten tahojen kesken erilaisten ideapajojen ja yhdessä tekemisen kautta lähes ympäri vuoden. Vuoden 2019 festivaalin teemana on ilmastonmuutos. 1.2. Kansalaisjärjestöjen toimintakyvyn vahvistuminen Tavoite: Kansalaisjärjestöjen toimintakyky edistää globaalisti kestävää kehitystä on vahvistunut. Fingo vahvistaa kansalaisyhteiskunnan kykyä tehdä vaikuttavaa työtä globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Toimintakykyä ja oppimista tukevia palveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan järjestöjen tarpeita keräämällä säännöllistä palautetta eri muodoissa, seuraamalla toimintaympäristöä ja kansainvälisiä trendejä sekä tarttumalla aktiivisesti järjestöjen yhteistyötarjouksiin. Järjestöt vahvistavat toistensa osaamista lähes kaikissa Fingon toiminnoissa tuomalla mukanaan oman asiantuntemuksensa ja oppimalla muilta esimerkiksi yhteisten kampanjoiden, festivaalien, työryhmien ja tilaisuuksien kautta. Fingo tarjoaa oppimistilaisuuksia, neuvontaa ja muita osaamista tukevia työkaluja järjestöjen kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen, yritysyhteistyöhön, vaikuttamistyöhön ja viestintään. Oppimispalveluiden työtä ohjaa toimintaympäristön tuntemus, ajatus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ihmisoikeusperustaisuudesta sekä toiminnan arvojohdonmukaisuudesta. Vuoden 2019 painopisteenä on oppimispalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen, jossa luodaan oppimistoiminnalle uusi visio ja tavoitteet sekä kehitetään oppimispalveluiden laatua ja vahvistetaan jäsenjärjestöjen roolia oppimispalveluiden omistajana. Tärkeänä osana on digitaalisen oppimisen ja verkkooppimisympäristöjen kehittäminen. Pohdimme keinoja, joilla voisimme jalkauttaa digitaalista oppimista muun muassa globaalikasvatuksen kenttään ja kasvattaa digiosaamista jäsenjärjestöissä ja laajemmin kansalaisyhteiskunnassa. Digitaalisen oppimisen kehittämiseen etsitään kehittämiskumppaneita ja mahdollista ulkopuolista rahoitusta. Kehittämistä tehdään jäsenistön kanssa yhteistyössä palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen niin, että jäsenistön moninaisuus huomioidaan ja esimerkiksi diasporajärjestöjen kokemuksia ja toiveita oppimispalveluille selvitetään. Fingo järjestää koulutuksia vuoden aikana esimerkiksi vaikuttamistyöstä sekä Suomen että EU:n tasolla, globaalikasvatuksesta ja sen vaikuttavuuden arvioinnista, työn tuloksista viestimisestä sekä kehitysyhteistyöstä ja yritysyhteistyöstä esimerkiksi digitaalisen kehityksen hyödyntämisestä kehitysyhteistyössä. Osa tilaisuuksista järjestetään webinaareina. Jäsenjärjestöjen viestintäosaamisen vahvistamiseksi järjestämme koulutusten lisäksi sparrauspäiviä, joissa teemme viestintää yhdessä järjestöjen omista tarpeista lähtien. Yhteiskunnallisen muutoksen opintopiirissä keskitytään tunnistamaan yhteiskunnallisen muutoksen mekanismeja sekä pureudutaan eriarvoisuuden syihin. Maatapaamisissa puolestaan keskitytään jonkun tietyn maantieteellisen alueen tilanteeseen alustusten sekä jäsenistön ja muiden osallistujien osaamista hyödyntäen. 5

Yritysyhteistyöhön liittyen toteutetaan tarvekartoitus yritys- ja innovaatioyhteistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen koulutus- ja neuvontatarpeista. Tarvekartoitus kattaa keskeisimmät alueet digitalisaatio ja kehitys -teeman alla. Näiden pohjalta suunnitellaan tulevien koulutusten ja neuvontojen sisällöt ja koulutustavat. Oppimistilaisuuksissa jäsenjärjestöt tuovat esiin osaamistaan ja kumppanien asiantuntemusta myös toimimalla vierailijoina ja kouluttajina. Haluamme jakaa myös kotimaisten ja kansainvälisten hankkeiden parhaita käytänteitä ja oppeja laajemmalle joukolle, ja osa oppimistilaisuuksista tuotetaankin yhdessä Fingon erillishankkeiden kanssa. Oppimispalveluiden tuottamisessa hyödynnetään myös muita kansainvälisiä verkostoja sekä kumppaneiden asiantuntemusta. Itseopiskelua varten tarkoitettu oppimateriaaleja päivitetään vuoden aikana. Tarjolla on verkkomateriaaleja muun muassa kehitysyhteistyöhankkeen suunnitteluun, yritysyhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Fingo tukee jäsenjärjestöjen kyky hakea ulkoministeriön, EU:n ja muuta kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta. Vuoden aikana järjestetään rahoitusmessut, rahoitusinfoja sekä julkaistaan joka toinen kuukausi rahoituskirje. Lisäksi järjestetään koulutusta, neuvontaa ja mentorointia, jotta järjestöt pystyisivät laajentamaan rahoituspohjaansa. Yhteistyötä Vastuullinen Lahjoittaminen -järjestön (VaLa) kanssa jatketaan esimerkiksi toteuttamalla infotilaisuuksia ja koulutuksia. Monet Fingon koordinoimista erillishankkeista, kuten Bridge 47, Frame, Voice, Report! ja Transformer 2030, tukevat kansalaisyhteiskunnan osaamisen vahvistamista ja uusien innovaatioiden syntymistä globaalin kansalaiskasvatuksen menetelmien ja lähestymistapojen suhteen. Frame, Voice, Report! -hankkeen kautta järjestöt ovat myös voineet hakea rahoitusta omille projekteilleen, joissa globaalikasvatuksen ja viestinnän keinoin sitoutetaan ihmisiä Agenda 2030-tavoitteisiin. Vuoden 2019 aikana jaetaan hankkeen toisen hakukierroksen projektituki, ja rahoitusta saaneet järjestöt osallistuvat vuoden mittaiseen oppimisprosessiin, jossa keskitytään laadun kehittämiseen ja vertaisoppimiseen. EU-rahoitteinen hanke toteutetaan vuosina 2017-2020. Fingo vahvistaa järjestöjen arviointiosaamista ja siihen liittyvää yhteistyötä. Ohjelmatukijärjestöjen laatuja vaikuttamistyöryhmällä on keskeinen rooli järjestöjen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Laadimme yhdessä työryhmän ja muiden järjestöjen kanssa suunnitelman siitä, miten arviointiosaamisen eri osa-alueita voidaan vahvistaa koulutuksen, vertaisoppimisen ja neuvonnan avulla. Selvitämme myös mahdollisuutta osallistua järjestöjen hankearviointeihin esimerkiksi mentorin roolissa osana järjestöjen oman osaamisen kasvattamista. Vuonna 2019 vahvistetaan erityisesti muutoskartoituksen ja muutosharavoinnin (Outcome mapping/outcome harvesting) menetelmien osaamista ja käyttöä. Yhteistyötä järjestöjen arviointiosaamisen vahvistamiseksi tehdään muun muassa ulkoministeriön evaluointiyksikön (EVA-11) koulutus- ja kehittämistiimin, arviointikonsulttien, Suomen arviointiyhdistyksen ja yliopistojen kanssa. 1.3. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen Tavoite: Kehityskysymyksiä ymmärtävien kansalaisten määrä kasvaa ja halukkuus toimia kestävän ja oikeudenmukaisen maailman puolesta lisääntyy 6

Fingo tarjoaa globaaleista aiheista tietoa kiinnostavasti, kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja tuottaa kootusti tietoa järjestöjen työstä ja esimerkiksi kehitysyhteistyön saavutuksista. Tavoitteena on, että laajalla joukolla kansalaisia on halu toimia kestävän kehityksen edistämiseksi osana kansalaisyhteiskuntaa, esimerkiksi liittymällä järjestöön ja tukemalla muuten järjestöjen työtä, vaikuttamalla lähipiirin mielipiteisiin, osallistumalla laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun tai kuluttamalla kriittisemmin. Fingo käyttää viestinnän keinoja monipuolisesti: eri viestintäkanavien ja yleisötapahtumien kautta tavoitetaan ihmisiä laajasti ympäri Suomea. Keskeisiä viestintäkanavia ovat verkkosivustot, Maailman Kuvalehti sekä sosiaalisen median kanavat. Maailma kylässä ja Mahdollisuuksien torit ovat suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia, joilla vierailee noin satatuhatta ihmistä vuosittain ja jotka saavat paljon näkyvyyttä myös mediassa. Vuonna 2019 viestinnässä keskitytään verkkosivustojen kehittämiseen ja sisältöjen eriyttämiseen eri kohderyhmille. Uudesta verkkosivustosta kehitetään entistä vahvemmin jäsenjärjestöille, aktiivisille kansalaisille, päättäjille, toimittajille ja asiantuntijoille tarkoitettu organisaatioviestinnän kanava, jossa julkaistaan kiinnostavaa think-tank-tyyppistä sisältöä, asiantuntija-artikkeleita ja blogeja sekä uutisia. Lisäksi verkkosivusto tarjoaa järjestöille tietoa eri toimijoiden kampanjoista, koulutustilaisuuksista ja tapahtumista. Verkkosivustolla näkyy järjestöjen työtä ja asiantuntemusta sekä yhteisiä kannanottoja ja puheenvuoroja. Fingon julkaiseman Maailman Kuvalehden tehtävä on puhutella laajemmin kehityksestä, kulttuurista, ympäristöstä ja globaaliasioista kiinnostunutta suurempaa yleisöä. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän paperilehden lisäksi laajempia yleisöjä tavoittavaan Maailman Kuvalehden verkkolehteen tuotetaan säännöllisesti juttuja ajankohtaisista aiheista. Lehti sisältää ammattitoimittajien tuottamaa journalistista sisältöä ympäri maailmaa taustoittaen ja syventäen uutisvirtaa. Tarinallisen ja elämyksellisen journalismin, henkilöjuttujen ja oivaltavien näkökulmien ansiosta lehti tarjoaa matalan kynnyksen globaaliaiheisiin tutustumiseen myös uusille kohderyhmille. Opettajia, kouluja, kasvattajia ja järjestöjä palveleva Globaalikasvatus-verkkosivusto tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia globaalikasvatuksen kentälle sekä tietoa järjestöjen globaalikasvatustyöstä, sen tuloksista ja monimuotoisista kumppanuuksista. Järjestöjen asiantuntemusta tuodaan esille vinkkipankin avulla ja esimerkiksi Järjestöt globaalikasvattajina -sarjassa. Sivustolla nähdään myös artikkeleita tematiikkaan perehtyneiltä toimittajilta tai asiantuntijoilta. Globaalikasvatus-sivuston rinnalla ylläpidetään opettajien itseopiskeluun suunnattua Koulumaailmaamuuttamaan.fi -verkkoaineistoa. Sosiaalinen media on ajankohtaisviestinnässä entistä enemmän käytetty väline, ja seuraajamäärät ovat tasaisessa kasvussa. Keskeisiä ovat muun muassa Facebook, Twitter, LinkedIn ja YouTube. Fingo hallinnoi yhteensä 13 sosiaalisen median tiliä, joilla on yhteensä noin 73 000 seuraajaa. Nimenvaihdoksen yhteydessä Kepan ja Kehyksen sosiaalisen median tilit yhdistetään. Tavoitteemme on, että emme muutoksen yhteydessä menetä seuraajia vaan päinvastoin kasvatamme sosiaalisen median näkyvyyttä ja sitoutumista, mutta ainakin alkuvaiheessa notkahdukseen on syytä varautua. Fingon yleisötapahtumilla on merkittävä rooli kansalaisten ymmärryksen ja toiminnan lisäämisessä globaalikysymysten parissa ja myös päättäjien keskustelufoorumina. Maailma kylässä -festivaali ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumat ovat suurelle yleisölle suunnattuja ulkoilmatapahtumia, joilla vierailee noin 110 000 130 000 ihmistä vuosittain ja jotka saavat paljon näkyvyyttä mediassa ja innostavat ihmisiä osallistumaan järjestöjen työhön. Lisäksi toteutetaan lukuisia pienempiä keskustelutilaisuuksia eri teemoista esimerkiksi vaaleihin ja EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen. Maailma kylässä -festivaalin vuoden teemana on ilmastonmuutos. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä järjestettävän tapahtuman keskustelu- ja kulttuuriohjelma ja sadat näytteilleasettajat tarjoavat tietoa ja osallistumismahdollisuuksia helposti lähestyttävällä tavalla. Tapahtuma on yksi Suomen isoimmista 7

festivaaleista ja Suomen suurin järjestötapahtuma, jonka monipuoliset sisällöt, sadat näytteilleasettajat, tunnettu brändi ja hyvin kohdennettu viestintä houkuttelevat vuosittain noin 80 000 kävijää. Järjestöt saavat festivaalin kautta uusia jäseniä, tunnettuutta ja varoja. Maailma kylässä -festivaalin verkkosivusto puolestaan tarjoaa helposti lähestyttävää tietoa festivaalin sisällöistä sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Festivaalin asiaohjelman toteuttajien kesken sparrataan yhdessä entistä kiinnostavampien ja puhuttelevampien ohjelmien tekemiseen. Fingon koordinoimat Mahdollisuuksien tori -tapahtumat esittelevät järjestöjen työtä ja globaaliteemoja vuonna 2019 yhteensä noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea. Torien asia- ja kulttuuriohjelma linkittää paikallisen tason ajankohtaiset teemat ja globaalit kysymykset toisiinsa ja tarjoaa paikkakunnalla olevia osallistumismahdollisuuksia sekä oivalluksia globaalin vastuun toteuttamiseen. Viestinnässä uuden nimen sisään ajaminen aiheuttaa paljon työtä uuden järjestön tunnettuuden rakentamiseksi. Nimien muuttuminen aiheuttanee notkahduksen näkyvyyteemme ja vaikuttavuuteemme erityisesti vuonna 2019, kun uusi järjestö ottaa ensi askeliaan. Lisäämme tunnettuuttamme omien tapahtumien, sosiaalisen median kampanjoiden ja muiden viestintäkanavien kautta sekä yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Tunnettuuden lisäämisessä keskitytään ensin tärkeimpiin sidosryhmiin: jäsenjärjestöihin, päättäjiin ja mediaan. 1.4. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset Tavoite: Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset vahvistuvat Fingo vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoon, lakien valmisteluun ja vaikutusten seurantaan. Vuoden aikana osallistutaan aktiivisesti prosesseihin, jotka saattavat vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaan sekä kehitysjärjestöjen julkiseen rahoitukseen ja yksityiseen varainkeräykseen niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi uuden hallitusohjelman laatiminen, kehitysyhteistyön toimintatapauudistus ja valtionavustusten digitalisaatioprosessin eteneminen. Kokoamme järjestöjen näkemyksiä näihin prosesseihin ja välittää niitä eteenpäin virkamiehille ja päättäjille. Fingo vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin ja pyrkii varmistamaan rahoituksen jatkumisen järjestöjen monimuotoiselle kehitysyhteistyölle, globaalikasvatukselle ja viestintätyölle. Järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua vahvistetaan siten, että järjestöt voivat vaikuttaa oman toimintansa edellytyksiin hyvän hallinnon periaatteita kunnioittaen. Järjestöjen työn tuloksia nostetaan esille viestinnän keinoin ja kohtaamisissa viranomaisten kanssa. Tuotamme tietoa kootusti järjestöjen työstä ja sen tuloksista verkkosivuillemme niin, että tieto on läpinäkyvää ja helposti saavutettavaa. Tavoitteenamme on tarjota tietoa siinä muodossa, että kuka tahansa järjestöistä kiinnostunut suomalainen ja potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät nopeasti ja helposti tietoa jäsenjärjestöistämme, työn sisällöistä, painopisteistä, panostuksista ja tuloksista. Toimintakauden aikana perustetaan kansalaisyhteiskuntateeman parissa toimiva työryhmä kiinnostuneille jäsenjärjestöille. Fingo jatkaa yhteistyötä myös muiden kattojärjestöjen kuten Sosten, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ja Kansalaisareenan kanssa, erityisesti kansalaisyhteiskunnan tilaan liittyvissä kysymyksissä. 8

2. Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Tavoite: Keskeiset poliittiset päättäjät ja viranhaltijat hyödyntävät kansalaisyhteiskunnan asiantuntemusta ja edistävät globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä päätöksenteossa Kansalaisyhteiskunnan huomioiminen poliittisessa päätöksenteossa on keskeinen osa demokratiaa ja Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamista. Fingo tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. Järjestön tavoitteena on, että Suomen ja EU:n politiikat tukevat johdonmukaisesti globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä. Fingo tähtää politiikkatason vaikutuksiin vaikuttamistyölle valituissa pääteemoissa, jotka ovat 1) kestävän kehityksen rakenteet ja periaatteet, 2) kehityspolitiikka 3) kestävä ja oikeudenmukainen talous sekä 4) oikeudenmukainen ilmasto- ja energiapolitiikka. Maantieteellisenä alueena Afrikka painottuu lähes kaikissa vaikuttamistyön teemoissamme, sillä maanosan painoarvo sekä mahdollisuuksien että haasteiden näkökulmasta nousee vahvasti esiin niin poliittisesti kuin monitoimijayhteistyössä, erityisesti EU:n ja Afrikan suhteen osalta. 2.1. Päättäjien ja viranhaltijoiden dialogi kansalaisyhteiskunnan kanssa Tavoite: Päättäjien ja viranhaltijoiden dialogi kansalaisyhteiskunnan kanssa globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksissä kasvaa. Vuosi 2019 on vaikuttamistyön osalta mielenkiintoinen, koska keväällä järjestetään sekä eduskuntavaalit että Euroopan parlamenttivaalit. Näiden lisäksi Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana heinäkuusta joulukuuhun. Nämä vaikuttavat vahvasti Fingon vaikuttamistyön painopisteisiin useampina vuosina. Vaikuttamistyön kaikki painopisteet näkyvät eduskuntavaalikampanjassa ja Euroopan parlamenttivaalikampanjassa ja järjestöjen EU:n puheenjohtajuuskauden ohjelmassa. Työ jatkuu vaalien jälkeen vaikuttamisena Suomen hallitus- ja kehityspoliittiseen ohjelmaan sekä EU:n strategisiin painopisteisiin. Jäsenjärjestöjen ja Fingon asiantuntemus ja osaaminen muodostavat yhteisen vaikuttamistyön selkärangan. Yhteistyön eri muodoilla varmistamme sen, että viestimme pohjautuvat oikeaan tietoon, ne etenevät laajasti ja vaikutamme monipuolisesti. Kattojärjestö toimii jäsenistön kokoavana voimana ja luo alustoja jäsenjärjestöjen yhteistyölle esimerkiksi temaattisissa työryhmissä, verkostoissa ja kampanjoissa. Toimintatavat valitaan vaikuttamiskohteen ja -tavoitteen mukaan, keinot vaihtelevat lobbauksesta ja seminaareista tempauksiin ja viestintäkampanjoihin. Yhteisen vaikuttamistyön teemat ovat nousseet jäsenten toiveesta, ja jäsenet ovat myös toteuttamassa niihin liittyvää vaikuttamistyötä. Fingon rooli jäsenistön edustajana ja suunnannäyttäjänä, asiantuntijana tai taustatukijana ja fasilitaattorina määräytyy jäsenten tarpeiden ja ulkoisen toimintaympäristön ehtojen perusteella. Kampanja- ja vaikuttamistyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Fingo vetää toimintavuoden aikana EU-puheenjohtajakausiin liittyvää, kuuden EU-maan yhteistä vaikuttamistyön ohjelmaa CONCORDin puitteissa. Yhdessä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa on haettu hankerahoitusta kattavalle EU-vaaleihin liittyvälle viestintäkampanjalle, jossa tarkastellaan vaalikeskusteluissa esitettyjä faktoja ja väittämiä muun muassa EU:n globaalista roolista sekä kestävästä kehityksestä ja globaalista oikeudenmukaisuudesta. 9

Kestävän kehityksen rakenteet ja periaatteet Fingo edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista globaalisti vaikuttamalla päätöksentekoon ja sen rakenteisiin Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena, että Suomen tulevan hallituksen ohjelma erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen suhteen. Osallistumme aktiivisesti Suomen Agenda 2030 -toimeenpanon kehittämiseen vaikuttamalla Agenda 2030 -selonteon päivittämiseen, osallistumalla kansallisen kestävän kehityksen seurantaverkoston toimintaan ja seuraamalla Polku2030- arviointihankkeen edistymistä sekä koordinoimalla kansalaisjärjestöjen Suomi ja Agenda 2030 - seurantaraportin. EU:ssa vaikutetaan uuden komission strategisiin painopisteisiin ja neuvoston strategiseen agendaan 2019-2024. Fingon tavoitteena on, että Agenda 2030 ja kestävä kehitys ohjaavat uuden komission strategisia painopisteitä. Viestimme komission keskusteluasiakirjasta, vaikutamme Suomen kantoihin yleisten asioiden neuvostossa ja toukokuussa Sibiussa Romaniassa järjestettävässä EU-huippukokouksessa, välitämme viestejä europarlamenttivaalien aikaan erityisesti kärkiehdokkaille ja teemme eurooppalaista vaikuttamistyötä CONCORDissa ja SDG Watchissa. Kestävän kehityksen toimeenpanosta EU:ssa ja tulevan komission painopisteisiin vaikuttamisesta keskustellaan järjestöjen Agenda 2030 -ryhmässä ja vaikutetaan Suomen Kestävän kehityksen toimikunnassa. Vuosi 2019 on Agenda 2030:n suhteen tärkeä vuosi myös kansainvälisesti. EU valmistautuu raportoimaan edistymisestään, korkean tason poliittinen foorumi (HLPF) järjestetään syyskuussa valtionjohtajatasolla ja HLPF:n arviointiprosessi käynnistyy. Toimintavuoden aikana jatketaan aktiivista kansallisen, EU-tason ja globaalin tason järjestöjen vaikuttamistyön linkittämistä Action for sustainable development ja Forusverkostoihin. Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisten järjestöjen kesken toimeenpanon vauhdittamiseksi ja pohjoismaisten kokemusten jakamiseksi kansainvälisellä tasolla. Fingo edistää kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta vaikuttamalla Valtioneuvoston kansliaan Agenda 2030 -selonteon toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kansainvälisellä tasolla osallistutaan UN Environmentin vetämään asiantuntijaryhmään, jotta globaalisti 17.14-indikaattoriksi otettaisiin vahvempi tilivelvollisuusnäkökulma. EU:ssa vaikutetaan johdonmukaisuusvastuun siirtämiseksi kehityspolitiikan pääosastosta komission pääsihteeristöön ja vaikutetaan neuvoston päätelmien hyväksymiseksi. Globaalin kansalaiskasvatuksen saralla Fingo kokoaa järjestöt vaikuttamaan siihen, että poliittiset linjaukset ja ohjelmat edistävät Agenda 2030 -tavoitteen 4.7 toimeenpanoa Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. Tätä työtä tehdään kansainvälisesti erityisesti osana Bridge 47-hanketta ja -verkostoa. Keskeisiä vaikuttamisen kohteita ovat koulutusta, kasvatusta ja kehityspolitiikkaa käsittelevät linjaukset, joissa voidaan luoda edellytyksiä aktiiviselle kansalaisuudelle. Samalla kannustetaan viranomaisia sektorien väliseen yhteistyöhön ja hyödyntämään järjestöjen asiantuntemusta. Suomessa seuraamme ja tuemme opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellun Agenda 2030 -linjauksen toimeenpanoa ja edesauttaa monialaisen vuoropuhelun jatkumista. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti CONCORDin globaalia kansalaiskasvatusta käsittelevän Hub 4:n työhön. 10

Kehityspolitiikka Toimintavuoden aikana viedään yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa yhteisiä viestejä päättäjille liittyen Suomen hallitusohjelmaan, Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan ja EU:n tulevaan rahoituskehykseen ja kehityspoliittisen konsensuksen toimeenpanoon. Fingo toimii vaaleihin valmistautuville puolueille sparraajana ja haastaa ne huomioimaan globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Syvennämme suhteita puolueiden avainhenkilöihin ja vahvistamme jäsenjärjestöjen ja puolueiden välistä dialogia. Kattojärjestö tuo esille jäsenjärjestöjen näkemyksiä tarjotessaan ajankohtaista tietoa puolueiden ohjelmatyöhön. Fingo kampanjoi kehitysyhteistyörahoituksen nostamisen puolesta. Tavoitteena on saada hallitusohjelmaan kehitysrahoituksen lisäys ja sitova aikataulu 0,7-tavoiteosuuteen pääsemiseksi. Koordinoimme järjestöjen yhteistä kampanjaa, jossa vaikutetaan päättäjiin ja herätellään julkista keskustelua eri tavoin. Kampanjan ensimmäinen osa huipentuu hallitusohjelmaan vaikuttamiseen hallitusneuvottelujen aikana. Kampanjan toinen osa pyrkii varmistamaan kehitysyhteistyön jatkuvuuden ja rahoituksen. Syksyllä vaikuttamistyön pääpaino siirtyy talousarviovaikuttamiseen päättäjätapaamisissa, lausunnoilla, eduskuntakuulemisissa sekä näkyvällä viestinnällä ja tiedontuotannolla, kuten ajankohtaisilla tietoiskuilla. Kehitysyhteistyön nostamisen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta lisäksi painopisteitä ovat tavoite suunnata vähintään 0,2 prosenttia BKTL:sta kaikkein köyhimmille maille sekä kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitava tuki kansalaisyhteiskunnalle. Jäsenjärjestöjä tuetaan sparraamalla niiden vaikuttamistyötä, tavoitteena pitkäjänteiset tulokset. Fingo seuraa EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 (Multi-Annual Financial Framework, MFF) neuvotteluja ja koordinoi suomalaisten kehitysjärjestöjen kantoja MFF-työryhmässä. Tavoitteena on puolustaa ulkosuhteiden rahoituksen kasvua ja kohdentumista ensisijaisesti köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen. Tapaamme yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa virkamiehiä ja ministereitä ja keskustelee heidän kanssaan EU:n tulevan rahoituskehyksen painopisteistä. Lisäksi pidämme rahoituskehystä esillä EU-puheenjohtajuuskauden hankkeen kampanjoinnissa ja viestinnässä. Fingo osallistuu eurooppalaisten kehitysjärjestöjen vaikuttamistyöhön osana CONCORDin MFF Lead Groupia, joka seuraa rahoituskehyksen neuvotteluprosessia ja koordinoi CONCORDin kantoja EU:n ulkosuhteiden rahoitukseen. Seuraamme EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden välisen Cotonoun sopimuksen jatkoneuvotteluita ja vaikuttaa Suomen puheenjohtajuuskaudella kestävää kehitystä, heikoimpien asemaa ja kansalaisyhteiskunnan tilaa edistävän sopimuksen puolesta. Fingo vaikuttaa kansainväliseen keskusteluun kehitysrahoituksesta ja OECD/DAC:n julkisen kehitysavun (ODA) kriteereistä osana kansainvälisiä järjestöverkostoja ja tuottaa päätöksenteon tueksi materiaalia kriteerimuutosten konkreettisista vaikutuksista myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Vuoden aikana muotoillaan jäsenistön kanssa uuden kehitysrahoituslinjauksen ja tuottaa CONCORDin Aidwatch-raportin Suomen osion. Fingo vaikuttaa suomalaiseen keskusteluun kehityksen ja turvallisuuden suhteesta kokoamalla järjestöjä, tutkijoita ja viranomaisia yhteen Turvallisuus ja kehitys -työryhmässä. Työryhmä kerää vuonna 2019 yhteen jäsenten näkemyksiä esimerkiksi humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumosta ja EU:n ja Afrikan suhteista. Lisäksi tuomme rauhan ja turvallisuuden parissa työskentelevien jäsenjärjestöjemme asiantuntijuutta esiin ja tuemme heidän vaikuttamistyönsä tarpeita järjestämällä turvallisuusteemaan liittyvän seminaarin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana. Vuonna 2019 keskitytään myös rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa koskevan kestävän kehityksen tavoite 16:n toimeenpanoon EU:ssa ja globaalisti sekä turvallisuuden ja kehitysrahoituksen suhteeseen. 11

Fingo koordinoi ruokaturva- ja toimeentulotyöryhmää ja tukee järjestöjä puolustamaan ruokaturvan asemaa Suomen kehityspolitiikan painopisteiden joukossa. Ruokaturvatyöryhmä jatkaa ruokaturvaaamiaisten ja muiden ruokaturva-aiheisten tilaisuuksien järjestämistä ja seuraa maailman ruokaturvakomitean toimintaa. Tasa-arvotematiikan parissa toimii Fingon koordinoima Gender ja kehitys -työryhmä, joka välittää päättäjille järjestöjen viestejä tasa-arvosta ja eriarvoisuuden vähentämisestä. Vaikuttamistyötä tehdään kannanotoilla, tapahtumilla ja päättäjätapaamisilla. Toimintavuoden aikana keskitytään siihen, että Suomi edistää tasa-arvoa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia EU-puheenjohtajuuskaudella. Fingo koordinoi myös siirtolaisuus ja kehitys -työryhmää, johon se tuo tietoa EU:n muuttoliikkeeseen ja kehityspolitiikkaan liittyvistä prosesseista ja edistää suomalaisten järjestöjen vaikuttamistyötä. Työryhmään osallistuu aktiivisesti niin järjestöedustajia kuin virkamiehiä, ja voimme keskustella epävirallisesti siirtolaisuudesta ja löytää yhteisiä kantoja yli sektorirajojen. Kestävä ja oikeudenmukainen talous Fingo herättää keskustelua kestävän ja hyvinvointia edistävän talouskehityksen ehdoista ja kestävyyttä tarkastelevista mittareista nostamalla aiheen esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tiimoilta, muun muassa järjestämällä kansainvälisen monitoimijakonferenssin, keskustelutilaisuuksia sekä jakamalla ajankohtaista tietoa julkaisuissa ja verkkosivuilla. Tuemme jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä koordinoimalla kestävän talouden työryhmää, joka tarjoaa osallistujille foorumin tiedon jakamiselle ja keskustelulle ajankohtaisista kestävän talouden ja yritysvastuun kysymyksistä. Fingo varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluu kauppapolitiikassa, ja vaikuttaa siihen, että EU:n ja Suomen kauppapolitiikka on johdonmukaista suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja periaatteisiin. Se seuraa kauppapoliittista keskustelua ja prosesseja ja laatii kestävää kauppapolitiikkaa edistääkseen lausuntoja ja kannanottoja sekä tapaa päätöksentekijöitä. Fingo tukee järjestöjen tiedonvaihtoa ja yhteistyötä nostamalla kauppapoliittisia kysymyksiä keskusteluun ja linkittää kestävän kauppapolitiikan kysymykset vaikuttamistyöhön, jolla edistetään yritysvastuuta ja kestävän talouskehityksen mittareita. Kampanjoimme yhdessä muun muassa järjestöistä ja yrityksistä koostuvan koalition kanssa kansallisen yritysvastuulain puolesta. Suomi #ykkösketjuun -kampanja tavoittelee, että Suomen uusi hallitus kirjaa yritysvastuulain hallitusohjelmaansa ja toteuttaa sitä. Tämän varmistamiseksi vaikuttamista jatketaan uuden hallituksen aloitettua työnsä. Fingo seuraa ajankohtaisia yritysvastuuta käsitteleviä prosesseja, kuten YK:n yritysvastuuta ja ihmisoikeuksia koskevaa sitovaa instrumenttia käsitteleviä neuvotteluita sekä nostaa päättäjätapaamisissa ja muussa vaikuttamistyössä esiin järjestöjen niihin liittyviä kantoja. Verotuskysymyksissä Fingo vaikuttaa verotuksen ja omistusten läpinäkyvyyteen ja haitallisen verokilpailun torjumiseen. Tavoitteena on erityisesti monikansallisten yritysten julkinen maakohtainen raportointivelvollisuus ja YK:n verokomitean roolin vahvistaminen. Hallitusohjelmavaikuttamisessa Fingon tavoitteena on saada Suomi ajamaan EU-tasolla yhteisöverotukseen yhtenäisyyttä ja minimiverotasoja, jotka vaikuttaisivat merkittävästi yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun EU:ssa ja toimisi mallina muillekin alueille. Fingo pitää säännöllisesti yhteyttä päättäjiin verokysymyksissä. Teemme aiheen tiimoilta yhteistyötä jäsenjärjestöjen lisäksi myös ammattiyhdistysliikkeen kanssa muun muassa järjestämällä yhteisiä päättäjätapaamisia. Teemasta ja tarpeesta riippuen Fingo on varautunut myös yhteiseen kampanjointiin. Veroasioista kiinnostuneiden järjestöjen teemaryhmä vahvistaa jäsenkentän osaamista verokysymyksissä. 12

Finnfundin omistajaohjauksesta vastaa ulkoministeriö, joka laatii vuosittain loppuvuodesta omistajaohjausmuistion seuraavalle vuodelle. Fingo osallistuu omistajaohjausmuistion tiimoilta käytävään keskusteluun ja Finnfundista tehtäviin arvioihin kaikkien teemojensa osalta yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Olemme mukana yhteispohjoismaisessa hankkeessa, joka selvittää Pohjoismaiden sitoutumista ja mahdollisia synergioita verotukseen, läpinäkyvyyteen ja korruption ehkäisemiseen liittyen, vahvistaa pohjoismaista järjestöyhteistyötä ja herättää tietoisuutta tarpeesta vahvistaa myös poliittista yhteistyötä. Euroopan tasolla Fingo on mukana Tax Justice Europe-järjestöverkoston toiminnassa ja tuottaa Suomea käsittelevän luvun vuosittaiseen Stop Tax Dodging raporttiin. Fingo laatii katsauksen tämänhetkisestä globaalin eriarvoistumisen tilanteesta ja ratkaisuvaihtoehdoista järjestöjen vaikuttamistyön tueksi. Viisi vuotta sitten julkaistu ajankohtaiskatsaus päivitetään yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Oikeudenmukainen ilmasto- ja energiapolitiikka Suomen ilmastovastuu voidaan jakaa siihen vaikutukseen mikä Suomella on kansanväliseen ilmastopolitiikkaan ja mitä ilmastorahoitusta Suomi antaa sekä Suomen toimiin kotimaassa ja EU:ssa. Fingo kampanjoi yhdessä jäsenjärjestöjen ja kansainvälisten verkostojen kanssa ilmastopolitiikan kiristämisen puolesta. Järjestöjen yhteinen ilmastokampanja tähtää kevään eduskuntavaaleihin. Tavoitteena on saada ilmastopoliittisia vaatimuksia läpi hallitusohjelmaan, joista keskeinen on kirjaus hiilinegatiivisesta Suomesta vuonna 2030. Tämä vaatii aikataulua fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luopumiselle ja toimia hiilinielujen kasvattamiseksi. Fingo tukee ja osallistuu aktiivisesti järjestöjen yhteiseen ilmastokampanjaan, vaikuttaa puolueiden kantoihin sekä hallitusneuvotteluihin. Lisäksi jatkamme yhteistyötä Hiilivapaa Suomi - kampanjan kanssa. Vaikutamme Suomen ilmastopolitiikkaan ajankohtaisiin aiheisiin kommentoimalla Suomen pitkän aikavälin ilmastopoliittista suunnitelmaa. Fingo hyödyntää ilmastokysymysten ympärille vuonna 2019 syntyvän nosteen, joka perustuu Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) maankäyttöraportin julkaisuun. Nostetta käytetään vaikuttamistyössä Suomen päästövähennysten ja -tavoitteiden kirittämiseksi sekä EU-vaikuttamisessa osana Euroopan parlamenttivaalikampanjan ja puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Tiivistä yhteistyötä tehdään Climate Action Networkin ja CLARA-verkoston kanssa. Ilmastorahoituksen osalta Fingo tuottaa päätöksenteon tueksi materiaalia siitä, mitä Suomen ilmastorahoituksella saadaan aikaiseksi ja mikä olisi Suomen oikeudenmukainen rahoitustaso. Fingo puolustaa erityisesti sopeutumistoimia ja niiden lahjamuotoista rahoitusta sekä kansalaisjärjestöjen roolia haavoittuvimmissa maissa. Lisäksi jatketaan vaikuttamistyötä rahoituksen raportointisääntöihin, jotta Suomi pitäisi kiinni hyvistä käytänteistä ja ajaisi niitä laajemmin käyttöön. Fingo seuraa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa, vaikuttaa Suomen kantoihin ja vahvistaa tässä yhteydessä jäsentensä ilmasto-oikeudenmukaisuutta tukevia viestejä. Tavoitteena on nostaa EU:n päästövähennystavoitetta niin että EU on hiilineutraali vuonna 2040 ja että nielut ovat sen jälkeen päästöjä suurempia. Tärkeässä osassa vaikuttamisessa on Suomen puheenjohtajakausi ja yhteistyö Climate Action Networkin kanssa. Vaikutamme suoraan europarlamentaarikkoihin, puolueiden prioriteetteihin sekä parlamentaariseen puheenjohtajakauden valmisteluun. Maailma kylässä -festivaalin ilmastonmuutosteemavuosi tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin tärkeitä vaikuttamisteemoja, kuten linkkejä ilmaston ja EU-politiikan välillä. 13

Ekologisesti kestävä kulutus ja tuotantoon erottamaton osa Fingon vaikuttamistyötä kestävän ja oikeudenmukaisen talouden sekä oikeudenmukaisen ilmasto- ja energiapolitiikan edistämiseksi. Nostamme esiin ekologisen tuotannon ja kulutuksen teemoja muun muassa työssään kestävän talouskehityksen mittareiden kestävän ja reilun kauppapolitiikan edistämiseksi. Lisäksi ekologisesti kestävämpien tuotantoja kulutustapojen edistäminen on tärkeä teema yhteisessä ilmasto- ja energiapoliittisessa vaikuttamistyössä. Fingon koordinoima kestävän talouden työryhmä tarjoaa yhteistyöfoorumin myös ekologisesti kestävän tuotannon ja kulutuksen kysymysten käsittelylle ja järjestöjen yhteisen vaikuttamistyön suunnittelulle. 2.2. Kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluu julkisuudessa Tavoite: Kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluu julkisuudessa Fingo käyttää monipuolisesti eri viestintäkanavia kansalaisyhteiskunnan äänen nostamiseksi julkisuuteen. Verkkosivustojen ja sosiaalisen median kanavien avulla tavoitamme globaaliaiheista kiinnostuneita kansalaisia. Mediatyö taas tavoittaa laajempia yleisöjä, jotka eivät välttämättä seuraa kehityskysymyksiä. Kampanjoiden avulla nostamme esiin yksittäisiä teemoja vahvasti kaikissa viestintäkanavissa tehostetusti. Voimakkaat kampanjat tekevät Fingon työstä kiinnostavaa medialle, päättäjille ja kansalaisille. Poliittinen vaikuttaminen, joka haastaa ja onnistuu muuttamaan politiikkaa, näkyy ja kuuluu myös mediassa. Ennen 2019 eduskuntavaaleja Fingo toteuttaa verkkoon ja sosiaaliseen mediaan keskittyvän järjestöjen yhteisen kehitysyhteistyövaalikampanjan, jossa nostetaan esiin kehitysyhteistyön tärkeyttä ja muistutetaan Suomen kehitysyhteistyön sitoumuksista ja 0,7 prosentin tavoitteesta. Lisäksi tuemme ja teemme järjestöjen kesken tiivistä viestintäyhteistyötä yritysvastuuseen keskittyvässä vaalikampanjassa, koulutuksen nostamista Suomen kehityspolitiikan painopisteisiin ajavassa kampanjassa sekä ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvässä ilmastovaalikampanjassa. Kaksi viimeksi mainittua ovat jäsenjärjestövetoisia kampanjoita, kehitysyhteistyökampanjaa vetää Fingo, mutta se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Fingo tekee aktiivisesti mediatyötä: lähettää tiedotteita, tapaa toimittajia, järjestää tilaisuuksia ja kirjoittaa mielipide- ja vieraskynätekstejä sanomalehtiin. Tavoitteena on tarjota omaa ja jäsenten asiantuntemusta globaaliaiheista julkisuuteen eri tavoin. Fingo on mukana esimerkiksi toimittajille suunnatussa Kukapalvelussa, jonka kautta media etsii asiantuntijoita ja aiheita - ja pyrkii nostamaan sitä kautta globaaliaiheita keskusteluun. Nimenvaihdos ja uusi brändi vaikuttavat vuoden 2019 aikana organisaation mediatyöhön, julkisuudenhallintaan ja näkyvyyteen, sillä uuden organisaation tunnettuus on aluksi heikko. Tunnettuutta rakennetaan kuitenkin heti uuden brändin lanseerauksesta alkaen määrätietoisesti esimerkiksi erilaisin kampanjoin, tempauksin ja erityisesti yhteistyössä suuren yleisön tavoittavan Maailma kylässä -tapahtuman kanssa. 14

3. Jäsenomisteinen, toimiva ja oppiva organisaatio Tavoite: Kattojärjestö on jäsenomisteinen, toimiva ja oppiva organisaatio. 3.1 Aktiiviset suhteet jäsenjärjestöihin Tavoite: Kattojärjestöllä on aktiiviset jäsensuhteet Fingon menestys pohjautuu sen jäsenjärjestöjen ja oman henkilökunnan yhteiseen työhön, jossa yhteistä osaamistamme hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Fingo etsii uusia tapoja käyttää jäsenjärjestön osaamista ja verkostoja sekä tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenten kanssa kaikilla osa-alueilla. Vuoden aikana kootaan tietoa erilaisista yhteistyötavoista ja hyvistä käytännöistä ja selvitetään, miten jäsenjärjestöt käyttävät tarjottuja palveluja. Toiminnan kehittämisessä jäsenjärjestöt ovat kaiken keskiössä, ja kehittämistyöhön otetaan jäsenjärjestöjä mukaan eri tavoin. Vuoden 2019 aikana toteutetaan laaja jäsenkysely, josta saadaan ajankohtaista tietoa jäsenjärjestöjen kiinnostuksen kohteista, tarpeista ja toiveista. Kyselyn tulosten perusteella kehitämme toimintaa ja palveluita niin, että ne johtavat entistä parempiin tuloksiin järjestöjen työssä kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Vuosikokouksissa virallisen ohjelman ohella panostetaan ajankohtaisiin asioihin tuottamalla laadukasta ja inspiroivaa sisältöä ja mahdollisuus keskusteluun ja verkostoitumiseen. Maailma kylässä -festivaalia käytetään hyväksi jäsenistön yhtenäisyyden ja yhdessä näkymisen foorumina järjestämällä jäsenistölle festivaalin juhlavuoden tilaisuus. Fingo lisäämään Agenda 2030 -tavoitteiden tunnettuutta omassa jäsenkunnassaan. Samalla se käyttää hyväksi uuden kattojärjestön lanseeraamisesta syntyvää kiinnostusta mahdollisuutena tavoitella jäseneksi uusia, yhteiskunnan eri sektoreilla toimivia järjestöjä, joita kiinnostaa työ kestävän kehityksen puolesta. Myös jäsenviestintää kehitetään toimintavuoden aikana jäsenomisteisemmaksi. Palvelumuotoilumenetelmällä toteutettavaan kehittämisprojektiin kutsutaan mukaan jäsenjärjestöjen viestijöitä, joista kootaan jatkossa työryhmä tarkastelemaan jäsenomisteisen viestinnän onnistumisia puolivuosittain. Vuoden 2019 aikana jäsenet ja niiden tekemä työ näkyvät yhä vahvemmin verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa erilaisina nostoina. 3.2. Henkilöstön kehittäminen ja resurssien tehokas käyttö Tavoite: Kattojärjestö käyttää resurssejaan tehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Fingon henkilökunta ja resurssit toimivat vuoden 2019 alusta alkaen yhtenä kokonaisuutena puolen vuoden välivaiheen jälkeen, kun uusi organisaatiorakenne ja yhdistyneet taloushallinnon järjestelmät aloittavat toimintansa. Uuden kattojärjestön rakentaminen jatkuu sisäisten ohjeiden ja linjausten sekä tietohallinnon uudistamisella. 15

Fingolle laaditaan uusi henkilöstölinjaus vastaamaan uutta strategiaa ja organisaatiota. Tavoitteena on, että olemme työnantaja, jonka henkilöstö on sitoutunutta, osaavaa ja yhdessä oppivaa ja jonka työyhteisö ja henkilöstö voivat hyvin. Palkitsemisjärjestelmä (ml. palkkausjärjestelmä) päivitetään vastaamaan uuden toimintamallin tarpeita. Muut henkilöstöhallinnon ohjeet ja linjaukset, kuten henkilöstön kehittämissuunnitelma uusitaan tarpeen mukaan. Henkilöstön työkyvystä sekä työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä henkilöstön, luottamuselinten ja asiantuntijasidosryhmien kanssa. Vuoden aikana dokumentin- ja tiedonhallinta siirretään imeetistä Microsoftin Sharepointiin. Samalla uusitaan arkistonmuodostussuunnitelma ja valmistellaan siihen tarvittavat tekniset ratkaisut. Laite- ja ohjelmistoympäristön yksinkertaistamista jatketaan ja parannetaan etätyön tekemiseen tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen käyttöä. Osia verkkotuotannosta ulkoistetaan. Kahden vanhan järjestön taloushallinnot yhdistetään, ja talousraportointia kehitetään. Palkkahallinto siirretään samaan ohjelmaan muun taloushallinnon kanssa, mikä mahdollistaa ajantasaisemman henkilöstökulujen seurannan ja helpottaa viranomaisraportointia. Uusien toimitilojen etsintä käynnistyy vuoden aikana. Ympäristöohjelmaa uusitaan hiilifiksun järjestön periaatteiden mukaisesti mahdollisuuksien mukaan ja uusitaan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. 3.3. Johtaminen ja tuloksellisuus Tavoite: Johtamisjärjestelmä tukeutuu jäsenten omistajuuteen ja tulosperusaisuuteen. Fingon perustamisen punaisena lankana oli jäsenjärjestöjen omistajuus. Tähän vastataan muun muassa kehittämällä jäsenjärjestöille vaikuttamisen paikkoja toiminnan painotuksiin ja kannanmuodostukseen entistä läpinäkyvämpien ja systemaattisempien menetelmien avulla. Järjestön hallitus vastaa strategisesta ohjauksesta ja toimiva johto ja organisaatio strategian toimeenpanosta. Fingo rakentaa monitoimijayhteistyön kehittämiseen ja jäsenjärjestöjen innovaatiotoiminnan tukemiseen oman ydintiimin sekä ulkoisen neuvonantajaryhmän. Tähän panoksensa antavat järjestön asiantuntijat, joilla on osaamista palvelumuotoilussa, teknologiassa, kehitysyhteistyössä ja jäsenjärjestötyöskentelystä. Ulkoiseen neuvonantajaryhmään kutsutaan edustajia tutkimus-, rahoitus- ja yritystoimijoista. Toimintaan liittyy läheisesti myös keskeisten megatrendien seuraaminen ja tulevaisuuksien ennakointi ja kehitysyhteistyön muutoksien arviointi. Uuden järjestön alkumetreillä on tärkeää panostaa yhteisesti luotuun toimintakulttuuriin, joka nojaa vahvasti keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Organisaatiorakenteen uudistamisella, olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämisellä ja uusien tulevaisuuteen katsovien käytäntöjen kehittämisellä haetaan entistä joustavampaa työotetta ja nopeampaa reagointikykyä ja tuloksekkaampaa toimintaa. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät uudistetaan vuoden alusta tukemaan organisaation jatkuvaa oppimista ja uutta johtamisjärjestelmää. Siihen kuuluvat sekä yksilö- että tiimitason tavoitteiden toteutumisen seuranta, vuositasolla tapahtuva tulosten arviointi sekä pitemmän aikavälin vaikutusten havainnointi eri menetelmin nelivuotisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Fingon omaa arviointijärjestelmää ja -osaamista kehitetään osana järjestöjen, ministeriön ja muiden toimijoiden välisen arvioinnin kehittämisen prosessia. Koko toimialamme YK tavoitteiden agenda 2030 toteutuksen vaikuttavuuden ymmärtämistä ja läpinäkyvyyttä kehitetään, joka tulee tukemaan järjestöjen strategista ja operatiivista suunnittelua sekä uusien kumppanuuksien muodostamista entistä vaikuttavamman työn tekemiseksi. 16

Liitteet Liite 1 Vaikuttamisen tiekartta 2019 17

Liite 2 Vaikuttamistyön teemat 2019 Kestävän kehityksen rakenteet ja periaatteet Kehityspolitiikka Kestävä ja oikeudenmukainen talous Kestävä ja oikeudenmukainen ilmasto- ja energiapolitiikka - Agenda 2030:n toimeenpano ja seuranta - Politiikkajohdonmukaisuus - Kansalaisyhteiskunnan tila - Globaali kansalaiskasvatus - Kehitysrahoitus (ODA ja FFD) - Suomen ja EU:n kehityspolitiikka ja suhteet kehitysmaihin - Gender ja eriarvoisuuden vähentäminen - Ruokaturva ja toimeentulo - Muuttoliike (sis. ilmastosiirtolaisuus) - Turvallisuus (sis. humanitaarinen apu) - Kestävä kauppapolitiikka - Yritysvastuu - Verooikeudenmukaisuus - Kestävä talousjärjestelmä (ml. aidot hyvinvoinnin mittarit) - Ilmasto-oikeudenmukaisuus - Kansainvälinen ilmastorahoitus - Kestävä energiapolitiikka - Ekologisesti kestävä kulutus ja tuotanto 18

Liite 3 Fingon tarjoamat työryhmät ja verkostot Jäsenille avoimia, Fingon koordinoimia työryhmiä ja verkostoja ovat: Bridge 47-verkosto Globaalikasvatusverkosto Oppikirjavaikuttajat-ryhmä OKL-yhteistyöryhmä Yritysyhteistyöverkosto ja sen koordinaatioryhmä Mahdollisuuksien tori verkosto Yhteiskunnallisen muutoksen opintopiiri Vapaaehtoistoiminnan kehittäjien verkosto Ohjelmatukijärjestöjen laatu- ja vaikuttavuustyöryhmä Järjestöjen Agenda 2030 -työryhmä 0,7 -vaalikampanjatyöryhmä Siirtolaisuus ja kehitys -työryhmä Ruokaturva ja toimeentulo -työryhmä Koulutus ja kasvatus -työryhmä Gender ja kehitys -työryhmä Turvallisuus ja kehitys -työryhmä Vihreä ja kestävä talous -työryhmä MFF -vaikuttamistyön koordinaatioryhmä (Multi-Annual Financial Framework, EU:n monivuotinen budjetti) Ilmastokoordinaatio Verovaikuttajat-verkosto Lisäksi on lukuisia kaikille avoimia, tietyn tapahtuman valmisteluun liittyviä verkostoja ja ad-hoc-työryhmiä. Yhteystiedot ja ilmoittautumiset ryhmien sähköpostilistoille löydät kotivisuilta www.fingo.fi. 19

Liite 4 Oppimispalvelut 20