RAPORTTI TYYLI SUMMER PROJECT CAMP IT- KESÄLEIRI 2017

RAPORTTI TYYLI SUMMER PROJECT CAMP IT- KESÄLEIRI 2017 Pirjo Kuru Elokuu 2017

SISÄLTÖ 1 TYYLI SUMMER CAMP 2017 IT-KESÄLEIRI... 1 2 TOTEUTUS (KUKA, MITÄ, MISSÄ JA MITEN)... 2 2.1 Ryhmät, opettajat ja ohjaajat... 2 2.2 Tilat ja toimintaympäristöt... 2 2.3 Toimintasäännöt ja valvonta... 3 2.4 Ryhmien saama tuki työssään... 4 3 TOTEUTUS (TYÖELÄMÄVALMENNUS, VUOROVAIKUTUS, LOPETUS). 5 3.1 Esitykset ja vuorovaikutuksen harjoitukset... 5 3.2 Tilannekatsaukset, haastattelut ja kehityskeskustelut... 6 3.3 Raportti työharjoittelusta... 7 3.4 Lisätehtävät... 7 3.5 Todistukset... 8 3.6 Kurssipalaute... 8 4 TOTEUTUS (RYHMÄDYNAMIIKKA, YLLÄTTÄVÄT TILANTEET JA TULOKSET)... 8 5 HUOMIOITA & HAVAINTOJA... 9 6 LOPUKSI... 11

1 1 TYYLI SUMMER CAMP 2017 IT-KESÄLEIRI Tässä raportissa kuvataan TYYLI Summer Project Camp IT-kesäleirin toteutusta LUT:ssa kesällä 2017. Kappaleessa 1. esitellään lyhyesti TYYLI-hankkeen historiaa kesältä 2016 LUT:ssa ja tämän kesän järjestelyä. Kappaleessa 2, 3 ja 4. käydään läpi IT-kesäleirin toteutusta tarkemmin. Kappaleessa 5. on koottu yhteen raportissa ja leiriläisten kehityskeskusteluista todettuja huomioita ja havaintoja. TYYLI on lyhenne sanoista Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin. TYYLI on ESR-rahoitteinen hanke, jonka päätoteuttajana on Oulun yliopisto ja osatoteuttajina Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Lapin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdyshenkilönä TYYLI:ssä on projektipäällikkö Terhi Hatakka-Virkki. Lappeenrannassa kokeiltiin kesällä 2016 työelämävalmiuksia kehittävää kesä-opiskelua tietotekniikan ja laskennallisen tekniikan kandi-opiskelijoille sekä tietotekniikan ja laskennallisen tekniikan englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijoille. Kesällä 2017 oli tarkoitus järjestää samanlainen toteutus. Hakijoita tuli riittävästi kuitenkin vain kandien toteutukseen. TYYLI Summer Project Camp toteutettiin kesällä 2017 IT-kesäleirinä järjestämällä kesä-heinäkuussa tietotekniikan ja laskennallisen tekniikan kandi-opiskelijoille mahdollisuus suorittaa olio-ohjelmointi (6 op) ja tietokannat (6 op) opintokurssit. Opintoihin kuului laaja kurssit yhdistävä harjoitustyö. Samalla opiskelijat saivat suoritettua opintoihin pakollisena kuuluvan työharjoittelun (2 op). Työharjoittelun vaatimukset täytettiin luomalla kesäkurssille työelämää vastaava toimintasäännöstö (työajat, poissaolosäännöt, viikoittaiset tuntikirjaukset, työelämään liittyvät esitystuokiot, kehityskeskustelu ym.). IT-kesäleirin lopuksi kirjoitettiin työharjoitteluraportti työharjoittelujen vastaavalle opettajille Ossi Taipaleelle ja Arto Kaarnalle LUT:n työharjoitteluraportti ohjeistuksen mukaisesti. Summer Camp Project mahdollisuudesta tiedotettiin opiskelijoille keväällä. Opiskelijat tekivät hakemuksen ja CV:n, kuten olisivat hakeneet työpaikkaan. Hakemus-prosessista vastasi LUT:n Jouni Ikonen. Hakemukset käsiteltiin ja tarvittaessa niitä tuli täydentää.

2 Hakemuksia tuli kandi-opiskelijoilta 21 kpl. Hakemuksensa hyväksytyksi täyttäneille tai hakemuksen hyväksytysti täydentäneille ilmoitettiin opiskelupaikasta toukokuussa. Oppilaiden tuli ilmoittaa paikan vastaanottamisesta. Ryhmän kokoon tuli kuitenkin muutoksia, joista tarkemmin seuraavassa luvussa. 2 TOTEUTUS (KUKA, MITÄ, MISSÄ JA MITEN) 2.1 Ryhmät, opettajat ja ohjaajat IT-kesäleirin kesto oli 29.5.-31.7.2017. Viime kesästä poiketen ryhmäläisillä oli erilaisia toiveita suorituksen suhteen. Silloin kaikki suorittivat koko paketin. Nyt heti alussa 3 opiskelijaa halusi suorittaa vain olio-ohjelmoinnin itsenäisesti. He olivat opinnoissaan jo pidemmällä olevia opiskelijoita ja tietojeni mukaan suorittivat olio-ohjelmoinnin hyväksytysti. Loput 18 opiskelijaa aloittivat koko paketin suorittamisen, mutta jo alkupäivinä yksi ilmoitti haluavansa itsesuoritukseen. Myöhemmin tuli 2 itsesuoritusta haluavaa ja kesäkuun loppupuolella vielä 1 lisää. Lopulta ryhmässä oli 14 opiskelijaa. 12 oli tietotekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka kaikki olivat miehiä. Lisäksi oli 1 mies ja 1 nainen laskennallisen tekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Ensimmäisenä kesäleiripäivänä esiteltiin ryhmälle lyhyesti Summer campin toimintasäännöt sekä kurssien sisällöt. Jiri Musto oli vastuuhenkilönä olio-ohjelmoinnin kurssilla ja Antti Knutas tietokantojen kurssilla. He yhdessä vastasivat kurssit yhdistävän harjoitustyön ohjaamisesta. Työelämävalmentajana ja yleisenä ohjaajana toimi projektiin kesätyöhön palkattu IT-alalla aiemmin työskennellyt kasvatustieteen maisteri Pirjo Kuru. Hänen tehtävänä oli valvoa kurssilaisten läsnäoloa, ilmapiiriä, työskentelyolosuhteita ja tehtävien etenemistä. Hän piti kesäleirin aikana työelämään / IT-alan työmaailmaan liittyviä esityksiä. Lisäksi hän haastatteli leiriläiset alussa ja piti lopussa heille kehityskeskustelun. 2.2 Tilat ja toimintaympäristöt IT-kesäleiriläiset työskentelivät LUT 6-rakennuksen Linux-luokassa 6218. Tämän vuoden osallistujat eivät osoittaneet halua työskennellä jakautuneena muihin tiloihin (vedoten luokan huonoon ilmaan, rauhattomuuteen yms.) kuten edellisenä kesänä ta-

3 pahtui. Tämä paransi ryhmän yhteenkuuluvuutta ja sääntöjen noudattamista. Eri tiloissa työskentelevien paikallaoloa on vaikeampi kontrolloida ja se lisää lipsumista sovituista läsnäolosäännöistä. Monet osallistujat näyttivät hyödyntävän yhdessä työskentelyä, kuten kesäleirin tarkoitus olikin. Verkossa olevana toimintaympäristönä toimi Moodle. Olio-ohjemoinnin kurssilla ja tietokantojen kurssilla oli omat Moodle alustat. Lisäksi oli Moodleen IT-kesäleiri alusta. Alustalle ohjaaja Pirjo Kuru laittoi tietoa säännöistä & ohjeista ja lisäsi kunkin esityksen jälkeen esityksen kalvot Moodleen katsottavaksi. Viikoittaiset työaikailmoitukset palautettiin Moodleen. Samoin lopussa tehtävän työharjoitteluraportin palautus tehtiin Moodleen, jotta raportit olisivat jossain yhtenäisessä paikassa. Akuuteista ilmoitusasioista ohjaaja viestitti luokassa kirjoittaen samalla viestin luokan taululle. Näin toimittiin, koska edellisenä kesänä Moodlessa tiedottaminen ei täysin toiminut, sillä osa opiskelijoista ei lukenut säännöllisesti LUT sähköpostejaan / käynyt kesäleirin Moodle alustalla. Ohjaaja haki kesäleiriläiset Linux luokan viereiseen luokkaan kuuntelemaan esityksiä. Edellisenä kesänä esitykset pidettiin Linux-luokassa. Tämän kesän ratkaisu toimi paremmin, koska leiriläiset joutuivat poistumaan koneiltaan ja keskittyivät paremmin kuuntelemaan. Edellisen kesän palautteessa kommentoitiin esitysten keskeyttävän työtä. Nyt esitysten pitämistä muutettiin niin, että tieto esityksen aiheesta ja kellonajasta tuli viimeistään edellisenä päivänä luokan taululle. Pääsääntöisesti esitykset olivat tiistaisin ja torstaisin klo 13. Lopussa esityksiä ei enää ollut, jotta aikataulun kanssa haasteissa olevat pystyivät täysin keskittymään harjoitustyön viimeistelyyn ja vastaavasti osa oli jo pitämässä viimeisiä vapaapäiviään. 2.3 Toimintasäännöt ja valvonta IT-kesäleirin alussa esiteltiin leirin toimintasäännöt. Päivittäinen työaika oli normaalisti 7,5 tuntia ja paikalla yliopistolla tuli olla pääsääntöisesti klo 9-16 välisenä aikana. Ruokatunti ei kuulunut työaikaan. Alle 2 tunnin poissaoloista ei tarvinnut ilmoittaa, vaan oppilas huolehti itse tuntien korvaamisen. Poissaoloihin tuli kysyä etukäteen lupa ohjaaja Pirjo Kurulta suoraan tai sähköpostitse. Sairauspoissaoloista ilmoitettiin sähkö-

4 postitse. Max 3 päivää sairauspoissaoloa pystyi pitämään omalla ilmoituksella. Kurssilaisille kerrottiin, että heille syntyy kahden kuukauden työstä oikeus neljään vapaapäivään. Vapaapäivät sai pitää haluamanaan ajankohtana ilmoittamalla vapaasta etukäteen ohjaajalle. Työaika-ohjeistus näytti toimivan pääsääntöisesti hyvin. Ohjaaja kävi luokassa kerran päivässä yleensä iltapäivällä lounasajan jälkeen. Tämän valvonnan perusteella ja päätellen kurssilaisten etenemisestä, tuntui työajan noudattaminen toimivan hyvin tässä ryhmässä. Edelliseen kesään verrattuna valvontaa oli vähemmän, mutta sillä ei näyttänyt olevan merkitystä. Kesäleiriläisille painotettiin aloitustilaisuudessa luottamusta läsnäolo sääntöjen noudattamisessa ja aikatauluista kiinni pitämisen merkityksestä kurssilla etenemisen varmistamiseksi. Harjoitustyön kerrottiin olevan vaativa ja vievän aikaa. Tätä höystettiin kertoen edellisen kesän useiden kurssilaisten aikataulujen ylityksistä). Tällä ryhmällä ohjeistukset tuntuivat toimivan ja useimmat aloittivat harjoitustyön tekemisen hyvissä ajoin. Kehityskeskusteluissa ei tullut ilmi, että tämän kesän kurssilaiset olisivat kokeneet määrättyä työaikaa, aikataulutusta ja työmäärää liian raskaaksi. Sairauspoissaoloja oli vähän kurssin aikana eikä hyväksikäyttöä havaittavissa. Useimmat kurssilaiset ehtivät pitää kaikki 4 vapaapäivänsä. Vapaapäivien avulla pystyi pidentämään viikonloppua tai jättämään vapaapäivät kurssin loppuun. Lisäksi jotkut käyttivät mahdollisuutta korvata vapaapäivä / satunnainen työkeikka tekemällä tunteja sisään. Viime kesän tapaan molempien kurssien tenttipäivänä ei tarvinnut suorittaa muuta kuin tentti. 2.4 Ryhmien saama tuki työssään Teknistä tukea kandien ryhmälle antoivat kurssien opettajat. Meneillään olevan kurssin opettajan pystyi tavoittamaan sähköisesti ja tarvittaessa opettaja kävi luokassa selvittelemässä ongelmatilanteita. Jiri Musto oli paikalla koko kesän ja kävi luokassa tukemassa tarpeen mukaan. Antti Knutas ilmoitti Moodlessa etukäteen minä päivinä hän tulee käymään luokassa. Kehityskeskusteluista tuli tuntuma, että tuki oli ollut riittävää. Edistyneimmät opiskelijat olivat jonkun verran joutuneet ratkomaan ongelmia itse, mutta eivät kokeneet sitä kuitenkaan hyvin hankalana tilanteena.

5 Alla Jirin kommentteja annetusta tuesta: Suurin osa avusta alussa meni teknisiin ongelmiin. Alun jälkeen, avunanto meni pitkälti pienen palautteen ja neuvojen antamiseen, miten asioita kannattaisi tai voisi tehdä. Kurssien loppupuolella tuli enemmän ongelmien ratkontaa harjoitustöiden kanssa, mitä oppilaat eivät osanneet itse ratkaista tai kysyivät tarkennusta harjoitustyön tekemiseen liittyen. Alun tekniset ongelmat johtuivat pitkälti siitä, että viime vuoden alussa tehtiin 6218 luokkaan ohjelmistopäivitys jolloin kaikki vanhat ohjelmistot olivat kadonneet minkä seurauksena asioita piti asentaa uudestaan, eikä kaikki suostunut toimimaan heti ongelmitta. Ryhmä tuntui kohtuullisen hyvin hyödyntävän ryhmätyötä. Osaavammat kurssilaiset auttoivat paljoin muita ja erityisesti lopussa tukivat hitaammin edistyviä. Useimmat mainitsivat kehityskeskusteluissa tehneensä ryhmätyötä ja kysyneensä apua. Vai muutama kertoi pääsääntöisesti työskennelleensä itsenäisesti. Useimmiten kun luokkaan meni käymään, näki jonkun tai useamman porukan ryhmässä käsittelevään kurssitehtäviin liittyviä asioita. Yleisohjaaja Pirjo Kuru ei puuttunut ryhmän tekniseen tukeen, mutta kyseli tilannetta ja tarvittaessa välitti tietoa ohjaaville opettajille. 3 TOTEUTUS (TYÖELÄMÄVALMENNUS, VUOROVAIKUTUS, LOPETUS) 3.1 Esitykset ja vuorovaikutuksen harjoitukset Ohjaaja piti työelämätietoutta- ja valmiuksia kehittäviä esityksiä ryhmälle 2 kertaa viikossa. Esitysten kesto oli 5-30 minuuttia aiheesta ja mahdollisesta aiheeseen liittyvästä keskustelusta riippuen. Alun teemat liittyivät kesäleirin käytäntöihin ja sääntöihin (työaika, poissaolot, lomapäivät ja ilmoituskäytännöt). Seuraavaksi käsiteltiin tarkemmin viikoittainen työtuntien kirjausjärjestelmä (Excel) ja palautus Moodlen kautta. Muita kesäleirin aikana käsiteltyjä teemoja on lueteltuna alla. Pääosin teemat olivat samoja kuin viime kesän. Joitakin mielestäni vähemmän tärkeitä teemoja siirsin itseopiskelumateriaaliksi Moodleen ja tilalle tuli vastaavasti muutamia esitysten yhteydessä käytyjen keskustelujen tuomia teemoja. Työajat, liukumat ym. yrityksissä Lomien kertyminen Palkka, verot ja vähennykset Työsopimus LUT työharjoitteluraportin ohjeistus Kunnollinen koodin kommentointi Koodauksen virhetilanteet

6 Versionhallinta ja laatukriteerit Belbinin tiimiroolit Johtamistyylit Scrum projekti-malli / pitkäkestoisemmat mallit IT-työn haitat (fyysiset, psyykkiset ym.) Kehityskeskustelu Ammattibarometri sivuston käyttö Joidenkin esitysten yhteydessä harjoiteltiin vuorovaikutusta. Johtamistyyleistä keskusteltiin ryhmissä ja sitten kukin ryhmä esitteli keskustelujensa yhteenvetoa. Toisessa vuorovaikutusharjoituksessa ohjaaja esitteli ensin Belbinin tiimiroolit ja esityksen jälkeen jokainen sai pohtia käsitystään itsestään tiimissä toimijana ja esitellä sen muille. Yhdessä vielä vähän mietittiin, mitä erilaiset roolit tuovat tiimityöhön. Viime kesänä tämä harjoitus sujui hyvin ja nytkin se tuntui kiinnostavan osallistujia. Ohjaajana koin mielekkäimmiksi teemat, joissa pääsi itse kertomaan esimerkkejä ja kokemuksia IT-työmaailmasta. Ryhmä oli edellisen kesän tapaan hyvin hiljainen, mutta mukana oli onneksi yksi kurssilainen, joka tuli mukaan keskusteluihin, kyseli ja sai joitakin vähän rohkeampia mukaansa keskusteluihin. Edellisen vuoden kokemuksen myötä ryhmän hiljaisuus ei tuntunut niin vaikealle, kun jo tiesi sen olevan normaalitila suomalaisille tietotekniikan opiskelijoille. 3.2 Tilannekatsaukset, haastattelut ja kehityskeskustelut IT-kesäleirin alussa ohjaaja teki pienen haastattelun kaikille leiriläisille. Tämä idea tuli viime syksyn TYYLI-kokoontumisesta, jossa joku ehdotti voisiko kehityskeskustelun lisäksi tehdä alkuhaastattelun. Se osoittautui hyväksi ideaksi. Näin kurssilaisiin tutustui vähän paremmin ja näki jo alkuun heidän vuorovaikutustaitojaan. Tilannekatsauksia pidettiin luokassa ennen esityksiä. Ohjaaja kysyi olisiko mitään yhteisesti käsiteltäviä asioita ennen esitystä. Harjoitustyövaiheessa oppilaat alkoivat enemmän kertoa työtilanteesta, aikataulusta ja mahdollisista haasteista harjoitustyössä. Hyväksi osoittautui tilanteen kysyminen esitysluokassa, koska silloin ryhmä oli keskittyneempi tilanteeseen kuin työluokassaan. Viime kesänä tilannekyselyt työluokassa hukkuivat helpommin yleiseen hälyyn ja kuuntelemattomuuteen.

7 Kaikille kurssilaisille pidettiin henkilökohtainen ns. kehityskeskustelu kesäleirin loppupuolella. Koska kyse ei ollut varsinaisesta työsuhteesta, käytettiin keskustelussa joitakin tilanteeseen valittuja teemoja, joiden mukaan keskustelu eteni. Aluksi kyseltiin tämänhetkisestä työtilanteesta harjoitustyössä tai arviosta aikataulussa pysymisessä. Sitten kyseltiin, miten kesäleiri on mennyt ja mitkä asiat on kokenut kurssilla kohdallaan hyviksi / huonoiksi / kehitettäviksi. Ryhmätyö-kysymyksen avulla yritin kartoittaa leiriläisen kokemusta ryhmätyöstä ja omaa osallisuuttaan siihen. Lopuksi kyseltiin vielä tulevaisuuden suunnitelmista (opinnoissa, kesätyön haussa ja mahdollisia ajatuksia tulevista työpaikoista ym.). Mielestäni kehityskeskustelut sujuivat paremmin kuin viime vuonna. Ehkä alkuhaastattelu oli jo vähän murtanut jäätä ja hiljaisimmillekaan tilanne ei ollut kohtuuttoman jännittävä. Toki joillakin on vielä kehitettävää vuorovaikutuksessaan. Hiljaisen ryhmän jäsenten yksittäinen kohtaaminen jaksaa aina yllättää. Monet kykenivät ihan hyvään vuorovaikutukseen, kun ei tarvinnut puhua muun ryhmän kuullen. 3.3 Raportti työharjoittelusta IT-kesäleirin osallistujat kirjoittivat työharjoittelustaan harjoitteluraportin. Raportin deadline oli 4.8. Raportin toteutuksessa noudatettiin tänä kesänä LUT:n omaa ohjeistusta. Raportit näyttivät olevan aika niukkasanaisia. Jatkossa erityisesti voisi ohjeistaa enemmän kohtaa oman oppimisen kuvaus, jotta raportin kirjoittajat enemmän avaisivat harjoittelun merkitystä. Kehityskeskusteluissa useimmat kurssilaiset pystyivät kuitenkin hyvin kuvaamaan ajatuksiaan kesäleirin annista. 3.4 Lisätehtävät Tänä kesänä lisätehtävänä oli mahdollisuus suoritta 6 op:n verkkokurssi peliohjelmoinnista. Kurssin laajuuden takia ainoastaan yksi opiskelija suoritti lisäkurssin. Koska syksyn pelikurssin toteuttajasta ei ollut vielä tietoa, ei osasuoritusten tekeminenkään oikein onnistunut. Tulevissa toteutuksissa tästä kurssista tai jostain muusta kurssista voisi ehkä suunnitella osatoteutuksen, joka sopisi paremmin kesäleirin lisätehtäväksi.

8 3.5 Todistukset Yleisohjaaja kirjoitti osallistujille todistuksen IT-kesäleirin suorittamisesta. Todistukset allekirjoitti LUT:lta Jari Porras. Todistus on työtodistusmainen, jotta sitä voi käyttää jatkossa työnhaussa. Todistuksissa on peruspohja, jossa kuvataan IT-kesäleirin tehtävät ja järjestelyn työpaikan omaisuus. Peruspohjan lisäksi mainitaan, jos kurssilainen oli esim. osoittanut erityistä aktiivisuuta, opastanut muita tai tehnyt jotain lisätehtäviä. 3.6 Kurssipalaute IT-kesäleiristä ohjeistettiin antamaan palautetta sähköpostitse TYYLI-vastaava Terhi Virkki-Hatakalle. Moodlessa olevalla lomakkeella oli kevyesti kysymykseen muotoon muotoiltu ohjaus vapaamuotoiseen palautteeseen kurssin työelämävalmius-osuudesta. Palautteita ei tullut kuin muutamia. Kurssin loppuvaiheessa olisi pitänyt vielä enemmän muistuttaa palautteen antamisesta. Tänä kesänä työharjoitteluraporteista ei juuri saanut palautetta. Siksi palaute on nyt koottu lähinnä kehityskeskusteluissa käsitellyistä asioista. Mahdollisesti LUT:n oman kurssien (olio-ohjelmointi / tietokannat) palautejärjestelmän kautta tulevat palautteet tullevat tarkasteltaviksi vielä myöhemmin. 4 TOTEUTUS (RYHMÄDYNAMIIKKA, YLLÄTTÄVÄT TILANTEET JA TULOKSET) Ryhmä näytti tulevan toimeen aika hyvin keskenään. Tietoa vaihdettiin ja toisia opastettiin tarvittaessa. Yleisohjaaja ei ainakaan huomannut, että ryhmässä olisi ollut ketään, joka ei olisi tullut toimeen muiden kanssa tai jota olisi jätetty ryhmän ulkopuolelle. Jotkut tuntuivat vaan luonnostaan haluavan enemmän tehdä töitä yksin tai olla osallistumatta ryhmän toimintaan. Tietääkseni ryhmällä ei ollut mitään vapaa-ajan toimintaa kesäleirin ulkopuolella. Ryhmässä ei syntynyt mitään erityisiä yllättäviä tilanteita. Yhdellä opiskelijalla tuli kehityskeskustelussa ilmi lukihäiriö. Sitäkään hän ei sanonut itse, vaikka yritin kysellä, mitä hän näkisi syyksi, että aikataulussa pysymisessä oli suuria haasteita. Kun kysyin

9 suoraan lukihäiriön mahdollisuudesta, hän myönsi sen (on todettu jo yläasteella). Hänelle yritettiin järjestää lisäaikaa ja tukea, mutta se ei ollut kuitenkaan riittävää. Tietokantojen ja harjoitustyön suoritus ei tullut hyväksytyksi. Kahdella muulla oppilaalla oli myös haasteita selviytyä harjoitustyön aikataulusta, mutta lisäajan turvin he suorittivat kuitenkin työt loppuun kohtuullisin arvosanoin. Muut leiriläiset palauttivat harjoitustyön ajallaan (31.7). Kursseista saadut arvosanat olivat oikein hyviä. Samoin harjoitteluraportit palautettiin yhtä lukuun ottamatta annettuun aikatauluun (4.8.) mennessä. Ryhmän jäsenten vastuullisuuteen ja täsmällisyyteen töiden tekemisessä voi olla erittäin tyytyväinen. Itsesuorittajista yksi suoriutui kesäleirin kursseista hyvin. Käsittääkseni toinen on tekemässä myös kurssin loppuun, kun saa tietokantojen uusintatentin tehtyä. 2 itsesuorittajaa ei läpäisseet kursseja ja tekeminen jäi kesken ilmeisesti jo kesäkuun aikana. Itsesuorituksessa on siis haasteensa. 5 HUOMIOITA & HAVAINTOJA Tilat Esitykset työluokan viereisessä luokassa -> parempi keskittyminen esityksiin Kurssitehtävät Jonkun verran huomioita, että nopeiden piti odotella tiettyihin tehtäviin pääsyä (aukesivat vasta tiettynä päivänä). Ei kuitenkaan suurempaa napinaa tänä vuonna. Käyttivät odotteluajan johonkin muuhun kurssia edistävään. Harjoitustyön vaativuus taisi taas yllättää monet. Kehityskeskusteluista päätellen, siitä oli kuitenkin opittu hyviä asioita (suunnittelun merkitys, isomman projektin tekeminen ym.) Lisätehtävät Peliohjemointi 6 op laajuus oli liian suuri lisätehtäväksi muu kurssi / osasuoritus kurssista jatkossa. Tänä vuonna jäänestä lisäajasta syntyi vähemmän turhautumista edistyneet viilasivat kiltisti harjoitustyötään ja auttoivat muita loppuun asti (Ymmärsivät paremmin ohjaustyökokemuksen tuoman hyödyn?) Viestintä

10 Moodle viestinnän sijaan tiedotus luokassa ja luokan taululla -> parempi tavoittavuus Esitykset Ennalta ilmoitettu aikataulu esityksille toimi hyvin (viime kesän palautteen mukaan tehty muutos) Säännöt Säännöissä ei tehty muutoksia viime kesään. Silti vähemmän napinaa ja säännöistä lipsumista. Sopeutuvampi / motivoituneempi ryhmä? Läsnäolon seuranta Seurantaa vähemmän tänä kesänä. Silti vähemmän läsnäolosta lipsumista. Motivoituneempi ryhmä? Luottamuksen ja vastuullisuuden korostus alussa toimi tälle ryhmälle Töiden edistymisen seuranta - Tuntikirjaus toimi erittäin hyvin tänä kesänä. Pääsääntöisesti kaikki palauttivat työaikailmoituksensa ajallaan. Lyhennetty palautusaika (viimeistään sunnuntai-iltana) viime kesästä. Tekninen tuki ja ohjaus Ryhmäläiset kokivat tuen tason riittäväksi. Jiri kävi usein luokassa. Teknisistä ongelmista tuli vähemmän ilmoituksia / palautetta kuin edellisenä kesänä. Kurssiaineistot ehkä jo hiotummat. Yhdessä toimiminen Sujui tällä ryhmällä hyvin. Muutamia itsenäiseen työhön vetäytyjiä. Mitä kesäleiriläiset oppivat koontia kehityskeskusteluista Suunnittelun tärkeys harjoitustyössä helposti tulee liikaa palikoita / tavaraa, ei pystykään käyttämään / hyödyntämään / yhdistämään kaikkea, kun ei ole suunnitellut kunnolla / järkevästi -> turhaa työtä ja uudelleen tekemistä, jotta saisi toimivaksi

11 kokonaisuuden hahmottaminen olisi tärkeää keskittyminen helposti joutuu sivuraiteelle asiassa Iso harjoitustyö ei aiemmin näin isoa työtä -> aikataulutusta, projektityön harjoittelua koodausrutiinia ongelmanratkaisua haasteellista, mutta mielenkiintoista työtä näkee mitä koodaaminen olisi täyspäiväisesti tekemällä työ loppuu, vaikka alussa urakka näyttäisi kovalle Yhteistyö yhteistyö antoisaa neuvomalla oppii itsekin nopeuttaa työskentelyä jotkut totesivat, että olisi jo aiemmin kannattanut kysellä neuvoja (lopun kiire) Oppiminen itsestä koodaus kivaa täysipäiväisestikin suunnittelu alkoi erityisesti kiinnostaa ryhmässä kiva työskennellä kaipaisi ehkä tulevaisuudessa vaihtelevampaa työtä 6 LOPUKSI Yhteenvetona voi sanoa IT-kesäleirin onnistuneen tavoitteessaan. Kehityskeskusteluista jäi sellainen tuntuma, että opiskelijat ovat kokeneet IT-kesäleirin opettavana kokemuksena. Opettajat ja yleisohjaaja olivat myös tyytyväisiä kesäleirin kulkuun ja lopputuloksiin. Varsinaisia kehitysideoita ei tämän kesän palautteista paljon saatu. Isoimpana asiana on sellaisen lisätehtävän kehittely, joka sopisi laajuudeltaan kesäleirin lisäksi. Viime kesän palautteita voi myös hyödyntää tarvittaessa uusissa toteutuksissa.