nro 1/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 1 KH 2 KH 3 KH 4 KH 5 KH 6 KH 7 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus Kiinteistökaupan esisopimuksen voimassaoloajan pidentäminen Kulkuoikeuden hakeminen Bollstadissa rataseisakkeen läheisyydessä Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestyspaikkojen määrääminen KH 8 Jäsenten valinta äänestysalueiden vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa KH 9 KH 10 KH 11 KH 12 KH 13 KH 14 KH 15 Viestinnän ja edustamisen periaatteiden sekä graafisen ohjeistuksen hyväksyminen Kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista Kunnanhallituksen alaiset toimikunnat Kunnanhallituksen edustajien valinta lautakuntiin Kunnanhallituksen edustajan valinta yhteistyöryhmään Jäsenten valinta seudullisen kehittämisen yhteistyökokoukseen Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Nordström) KH 16 Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta vuosiksi 2015-2016 KH 17 KH 18 KH 19 KH 20 KH 21 KH 22 Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Laurikainen) Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Nygård) Sivistystoimenjohtajan virkavaali Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Muut asiat
Sivu 2 Nro 1/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-21.40. Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Malmgren Mikko, varajäsen Martin Kirsi, jäsen Nygård Johanna, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Ryynänen Tarja, varajäsen Tanskanen Veikko, jäsen Varpio Arto, jäsen Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Nordström Marcus, KV:n I varapuheenjohtaja, poistui klo 20.50 :n 17 käsittelyn jälkeen Penttinen Arto, KV:n II varapuheenjohtaja, poistui klo 21.35 :n 22 käsittelyn aikana Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Kiljunen Taneli, maankäyttöinsinööri, poistui klo 19.20 :n 6 käsittelyn aikana Asiat 1-22 Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Anders Karell pöytäkirjantarkastaja Tarja Ryynänen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 26.1.2015 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja
Sivu 3 KH 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjantarkastajiksi Anders Karellin ja Tarja Ryynäsen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH 2 TALOUDEN SEURANTA on hyväksynyt 2.12.2013 226 kunnanvaltuuston 11.11.2013 98 hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano ohjeiden mukaan talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kunnanhallituksessa kuntatasolla ja lautakunnissa toimielintasolla. Oheismateriaalina on 14.1.2015 mukainen talouden toteuma. Päivämäärään mennessä kunnan toimintakate on toteutunut 99,8 prosenttisesti. Vuoden 2014 verotulot ovat toteutuneet 101,6 prosenttisesti ja valtionosuudet 101 prosenttisesti. Tämä tarkoittaa, että verotulot ylittävät talousarvion n. 448 tuhannella eurolla ja valtionosuudet ylittävät talousarvion n. 46 tuhannella eurolla. Vuoden 2014 tulos näyttää tällä hetkellä muodostuvan n. 557 tuhatta euroa alijäämäiseksi, joka on n. 500 tuhatta muutetun talousarvion tulosta positiivisempi. Kirjanpitokausi on vielä auki ja toteumaan on odotettavissa vielä muutoksia niin kuluihin kuin tuottoihinkin. Erikoissairaanhoidon toteuma ja loppulaskua vuodelta 2014 ei ole vielä tiedossa ja tästä voi tulla vielä isojakin muutoksia vuoden 2014 toteumaan. Lisäksi viimeinen poistoajo on vielä tekemättä. Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina 14.1.2015 tilanne talouden toteumasta vuodelta 2014 Ehdotus: Päätös: merkitsee tiedoksi talousseurannan. merkitsi tiedoksi talousseurannan. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 TEKNLTK:626 /2014 KH 3 VIRKKULANKYLÄ OY:N JA SIUNTION KUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS TEKNLTK 16.12.2014 126 Liite 2 Oheismateriaalia Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa Virkkulan seniorikylä - konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseksi n kuntakeskukseen. Konseptin keskeisenä tarkoituksena on tarjota lähellä eläkeikää oleville tai jo eläkkeelle siirtyneille pariskunnille tai yksin eläville viihtyisä ja virikkeellinen asumisympäristö, jossa lähipalveluin ja asukkaiden muodostaman yhteisön puitteissa edistetään asukkaiden terveyttä, yhteistä tekemistä, harrastuksia sekä sosiaalista kanssakäymistä. Virkkulankylä Oy:n alustavien suunnitelmien mukaan hanke koostuisi n. 2000 k-m 2 :n suuruisesta palvelutalosta ja noin 5000 k-m 2 :sta erilaisia asuinrakennuksia ja ryhmäkoteja. Palvelutalossa olisi asuntoja noin 40 asukkaalle ja muissa rakennuksissa noin 120:lle. Alustavien selvitysten perusteella hankkeelle sopivaksi alueeksi on valikoitunut kiinteistöistä 755 406-1-35, 755 406-1-36 ja 755 406-4-21 koostuva kokonaisuus. Alueet ovat kunnan omistuksessa ja sijaitsevat ntien ja Hagantien risteyksen tuntumassa. Voimassa olevassa asemakaavassa alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia kaavamuutoshankkeen käynnistämisestä, sen aikataulusta sekä sen kustannusten jakamisesta. Lisäksi yhteistyösopimuksella sovitaan myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen lähtökohdista ja raameista. Laaditun luonnoksen mukaan Virkkulankylä Oy vastaa kaavoituskustannuksista kokonaisuudessaan. Alustavassa aikataulussa kaavoitusprosessille on varattu aikaa noin vuosi, jolloin hankkeen toteutus voisi alkaa keväällä 2016. Myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen raameista ja lähtökohdista luonnoksessa todetaan seuraavaa: - Kauppahinta allekirjoittamishetken mukainen ARA:n enimmäishinta + 15 % (vuonna 2014 tämä olisi 120 euroa / k-m 2 ); - Lopulliset kiinteistökaupat tehdään vaiheittain kaavaratkaisun ja rakentamisen vaiheistamiseen sopivalla tavalla; - Lopullisissa kiinteistökaupoissa asetetaan ostajalle rakentamisvelvoite ja sen tehostamiseksi uhkasakko; - Ilman kunnan suostumusta tapahtuvalle rakentamattoman maan edelleen luovutukselle asetetaan uhkasakko; Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 - Esisopimuksen voimassaolo sidotaan vaiheistukseen siten, että jokaiselle erilliselle kiinteistökaupalle sovitaan takaraja ja sopimus raukeaa mikäli kauppa ei siihen mennessä toteudu; - Esisopimuksen yhteydessä kunnalle luovutetaan alueen infran rakentamisen kustannusarviota vastaava vakuus, joka vapautetaan vaiheittain lopullisten kiinteistökauppojen myötä. Toteutuessaan hanke loisi kuntaan työpaikkoja ja tukisi maankäytön kehityskuvan mukaista kuntakeskuksen tiivistämistavoitetta. Investoinnit infraan ja vesihuoltoverkostoon jäisivät varsin maltillisiksi, sillä alue liittyy saumattomasti jo olemassa olevaan rakenteeseen. Alustavien laskelmien mukainen maanmyyntitulo on myös huomattava. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o luonnos Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi - Oheismateriaalina; o kohdealueen sijainti asemakaavojen yhdistelmäkartalla ja Outokumpuun suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelma Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh 044 386 1286, sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: KH 3 Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Tekninen lautakunta päättää: - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä on luonnos Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi - Oheismateriaalina on kohdealueen sijainti asemakaavojen yhdistelmäkartalla, tämän hetkinen asemakaava ja yleiskaava sekä Outokumpuun suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelma. päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi. Kunnanjohtaja Isotupa poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 Asian esittelijänä toimi hallintojohtaja Löfbacka. Mikko Malmgren ehdotti Anders Karellin kannattaman asian jättämistä pöydälle. Koska oli tehty asian pöydälle jättämisestä kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 8 (Kaisla, Koroma-Hintikka, Nygård, Parviainen, Ryynänen, Tanskanen, Varpio, Laaksonen) 3 (Karell, Malmgren, Martin). Päätös: päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi. Mikko Malmgren jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Eriävä mielipide n kunnanhallituksen päätökseen (KH 3) koskien asiaa: Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus. ALUSTUS Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa Virkkulankylä konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseksi n kuntakeskukseen. Hanke kuulostaa hienolta ja parhaimmassa tapauksessa sillä voi olla paljon hyviä vaikutuksia kuntaan. Eriävä mielipiteeni on kuvattu alla. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian pöydällepanoa, koska n kunnalla ei ole tietoa kyseisestä yrityksestä tai sen tarjoamasta konseptista. Kunnan virkamiesten työkuorma on myös todettu kovaksi, esim. rakennuslupahakemusten käsittelyajat ovat hyvin pitkiä. Näin ollen ei ole perusteltua sitoa kunnan resursseja hankkeeseen josta emme tiedä mitään. Hankkeen koko on myös merkittävä. Katson, että esiselvitysten merkitys on erittäin tärkeä, koska virheiden korjaaminen ja mahdollinen hankkeen keskeyttäminen voi olla hyvinkin kallista mitä pidemmälle projekti etenee. EPÄSELVÄT ASIAT JOILLA OLISI OLLUT MERKITYSTÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA a) YHTIÖ n kunnanhallitus ei tiedä mitään kyseisestä Virkkulankylä Oy:stä. Esittäjällä ei myöskään ollut tietoa. Julkisesti tietoa yhtiöstä löytyy vain lain vaatimusten mukaisesti. Nämä tietoja kertovat, että Virkkulankylä Oy on perustettu kesällä 2014. Yrityksen kotipaikka on ja sen kotiosoite on Pohjois- Savossa Kuusjärvellä. Yhtiössä on kolme varsinaista jäsentä ja yksi hallituksen puheenjohtaja. Kokoonpano on seuraava (21.1.2015): varsinainen jäsen: Isotupa Juha- Pekka varsinainen jäsen: Kauppinen Markku Johannes varsinainen jäsen: Lavikainen Unto Johannes Puheenjohtaja: Tolonen Leo Matti Antero Tilintarkastajana toimii Saramäki Eero Olavi ja päätoimiala on rakennuttajapalvelut. Tiedoista selviää kuitenkin, että yritys on hyvin tuore eikä sillä ole ei ole edes kotisivuja. Uuden yrityksen liiketoiminnan aloittamiseen kohdistuu hyvin paljon riskejä. Yritystä koskevan tiedon ja ymmärryksen merkitys on näin ollen erityisen tärkeää yhteistyösopimusta tehtäessä. b) LIIKETOIMINTAMALLI JA ANSAINTALOGIIKKA n kunnanhallitus ei tiedä mitään Virkkulankylä Oy:n liiketoimintamallista tai ansaintalogiikasta. Tämän kokoluokan hankkeen kohdalla olisi perusteltua, että kunnalla olisi ymmärrys mahdollisen kumppaniyhtiö liiketoiminnasta. Ansaintalogiikan ymmärtäminen helpottaisi myös kunnan vastuiden ja tulevien muiden tarpeiden suunnittelussa heti alussa. Näillä tiedoilla olisi voinut olla vaikutusta päätökseen.
c) RAHOITUS n kunnanhallituksella ei ole tietoa miten Virkkulankylä Oy: seniorikylä hanke tullaan rahoittamaan. Tämä tieto erittäin tärkeää, koska tiedon puute asettaa riskejä n kunnalle. Esimerkiksi yhteistyösopimuksessa mainittujen korvausten saaminen voi olla vaikeata jos rahoitusta ei ole ja yritys sattuisi olemaan maksukyvytön. Outokummun kaupunkiin suunniteltu vastaava hanke on Virkkulankylä Oy:n hallituksen puheenjohtajan mukaan (Lähde: Karjalainen 12.11.2014) viivästynyt rahoittajan vetäydyttyä pois hankkeesta. Uusi mahdollinen rahoitus tulee mahdollisesti ARA:lta. d) KONSEPTI n kunnanhallituksella ei ole mitään tietoa esittelijän esityksessä mainitusta Virkkulankylä Oy:n luomasta konseptista. Näin ollen n kunnanhallitus ei tiedä mitä yhteistyösopimuksella ollaan tavoittelemassa eikä hallituksella voi olla yhtenäistä tietoa ja ymmärrystä konseptiin perustuvasta seniorikylä hankkeesta. Konseptin ymmärtäminen olisi ollut ensisijainen asia yhteistyösopimusta tehtäessä. e) REFERENSSIT Kunnanhallituksen oheismateriaalissa oli Outokummun kaupunkiin suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelmasta. Referenssejä ei kuitenkaan ole ja verkosta löytyvän tiedon perusteella toisen vastaavan hankeen toteutus ei myöskään ole varmaa. f) KUNNAN ROOLI JA RISKIT Kunnanhallituksella ei ollut mitään tietoa mahdollisista riskeistä koska mitään tietoa ei ollut saatavilla. Karjalainen (12.11.2014) julkaisussa Virkkulankylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja kertoo vastaavan hankkeen liiketoimintamallista. Yhtiö vuokraa tilat kaupungille, joka vuokraa ne edelleen Hovikoti- ketjulle. Virkkulankylä laskuttaa kaupunkia arvonlisäverollisesti, mutta kaupungin ei tarvitse maksaa sote- palveluista arvonlisäveroa, joten se voi vuokrata Hovikodille alvitta. http://www.hovikoti.fi/images/hovikoti/karjalainen_12.11.2014.jpg Kunnan rooliin liittyvät tiedot olisi pitänyt olla mukana n kunnanhallituksen esityksessä päätöksen tukena. Voi olettaa, että tiedot olisivat olleet saatavilla, koska vastaavan hankkeen kohdalla (konsepti) Outokummun kaupungissa kunnan rooli on tuotu selkeästi esille. Merkittävän roolin kautta tulee aina riskejä joita tulisi pysyä tarkastelemaan ainakin jollain tasolla ennen yhteistyösopimuksen tekemistä. g) TODELLINEN TARVE Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa. n kunnalla ei tiettävästi ollut tarvetta kyseiselle palvelulle ennen yhtiön lähestymistä. Näin ollen kunnanhallitus ei myöskään tiedä mitä seurauksia mahdollisen seniorikylän toteutus aiheuttaa, esim. omille palveluille.
Kunnanhallituksella olisi pitänyt olla parempi ymmärrys tarpeesta ja seurauksista ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä. LOPPUKOMMENTIT n kunnanhallituksella tulee olla riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Tieto on arvokasta juuri hankkeen alkuvaiheessa jotta oikeat päätökset voidaan tehdä ennen resurssien sitomista ja turhien riskien ottamista. Oleellisen tiedon puuttuminen alkuvaiheessa viittaa yhtiön välinpitämättömyyteen eikä anna hyvää kuvaa hankkeen seuraavista vaiheista. Olisi yhtiön, hankkeen ja n kunnan edun mukaista, että perusasiat olisivat esillä hallituksen tehdessä päätöksiä. Mikko Malmgren Kunnanhallituksen varajäsen
Sivu 8 KH:14 /2015 KH 4 KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAJAN PIDENTÄMINEN n kunta ja Santeri Leijola ovat sopineet 21.1.2013 allekirjoitetulla esisopimuksella myöhemmin tehtävistä tonttien tai määrä-alojen kaupoista. Esisopimus sisältää kolme kohdetta. Kohde 1 on n kuntakeskuksen 13.6.2011 päivätyn asemakaavakartan korttelin 127 tontti 6. Kohteet 2 ja 3 sisältävät tontteja tai osia tonteista samasta n kuntakeskuksen korttelista. Esisopimuksen mukaisesti kohteen 1 kauppa on tehtävä viimeistään 31.1.2015, kohteen 2 kauppa 30.6.2016 mennessä ja kohteen 3 kauppa 31.1.2018 mennessä. Esisopimuksen mukaan myyjä voi pidentää kauppaaikaa hakemuksesta. Mikäli myyjä ei pidennä kauppa-aikaa eikä kauppaa ole tehty viimeiseen kauppapäivään mennessä peruuntuu kauppa. Mikäli yksi kauppa peruuntuu kauppa-aikataulun laiminlyönnin vuoksi voi myyjä perua loputkin jäljellä olevat kaupat. Santeri Leijola on 22.12.2014 päivätyllä hakemuksella hakenut esisopimuksen kohteen 1 kauppa-ajan pidentämistä viidellä kuukaudella niin, että kauppa on tehtävä 30.6.2015 mennessä. Esisopimuksen kohteiden 2 ja 3 aikatauluun hakemuksella ei haeta pidennystä. Liitteet ja oheismateriaali Oheismateriaalina Santeri Leijolan hakemus kauppa-ajan pidentämiseksi Ehdotus: Päätös: päättää pidentää n kunnan ja Santeri Leijolan välisen esisopimuksen kohteen 1 kauppa-aikaa niin, että kohteen 1 kauppa on tehtävä viimeistään 30.6.2015 mennessä. Esisopimuksen muita ehtoja ei muuteta tällä päätöksellä. hyväksyi ehdotuksen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 KH:597 /2014 KH 5 KULKUOIKEUDEN HAKEMINEN BOLLSTADISSA RATASEISAKKEEN LÄHEISYYDESSÄ TEKNLTK 25.11.2014 122 Liite 11 ja 12 Oheismateriaali Haagan alueelta on tarpeen saada hyvä kevyen liikenteen väylä seisakkeelle ja edelleen kuntakeskukseen. Tässä tarkoituksessa on alueella voimassa olevassa asemakaavassa kevyenliikenteen väylä Bollstadintieltä Asematielle (oheismateriaali). Samaa aluetta koskee uusi yleiskaava, joka on hyväksytty, mutta ei vielä kuulutettu. Kevyen liikenteen itäpuolisen pään suhteen on uudessa hyväksytyssä yleiskaavassa tehty muutoksia (oheismateriaali 2a). Kevyenliikenteen yhteys ei kulje itään Asematielle vaan menee radan alikulun kohdalla suoraan etelään alikululle. Tämä muutos oli perusteena myös jo meneillään olevien lunastusten laajuudessa, ts. lunastustoimitus katsoi, että kunta tosiasiallisesti on jo päättänyt uudesta linjauksesta. Uuden yleiskaavan mukainen asemakaava on valmisteilla, mutta sen voimaantulon ajankohdasta ei ole tietoa. Läntinen osa kevyen liikenteen väylää on sama sekä voimassa olevassa asemakaavassa että uudessa yleiskaavassa. Tältä osin on väylä jo rakennettu. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti on meneillään lunastus noin 120 m2 osalla. Jotta suoraa yhteyttä nyt rakennetulta väylän osalta radan alikulkuun voidaan käyttää, on siihen saatava oikeus. Se voidaan tässä vaiheessa saada maanomistajan luvalla, ko. maa-alueen kaupalla tai hakemalla maamittaustoimituksella rasite Maanomistaja ei ole antanut lupaa kulkuun. Kaupasta maanomistaja on antanut tarjouksen ja sen täsmennyksen (liitteenä 12). Tarjousta ei pidetä hyväksyttävänä. Siinä vaihdettavien maa-alojen erotus on noin 400 m2 ja hinnaksi tulisi 37,5 /m2. Se on suunnilleen täyden rakennusoikeudellisen tonttimaan hinta. Tässä tapauksessa on kyseessä rakennusoikeudeton maa, jolla on rasitteita. Lautakunta voi ehdottaa vastatarjousta. Se olisi maanomistajan tarjouksen mukainen seuraavin poikkeuksin: kunta maksaisi 5000, kunta ei sitoutuisi mihinkään tulevan kaavan suhteen ja kunta ei rakentaisi kiinteitä portteja. Sen sijaan kunta asettaisi moottoriajoneuvoilla ajon kieltäviä liikennemerkkejä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 Kunnan tarjouksessa maan hinnaksi tulisi 12,50 /m2, jota pidämme hyvänä hintana maalle, jolla ei ole rakennusoikeutta, mutta kohtuullisena kunnan saamaan hyötyyn nähden. Tarjouksen hyväksymiselle voi antaa määräajan, esimerkiksi 10 päivää. Mikäli tarjousta ei hyväksytä, ehdotetaan kunnanhallitukselle rasitemenettelyyn siirtymistä. Rasitteella tarkoitetaan kiinteistön oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn tarkoitukseen. Rasite perustetaan toimitusmenettelyssä, jonka suorittaa maanmittauslaitos. Rasiteoikeudesta säädetään kiinteistönmuodostuslaissa (554/1995). Kiinteistönmuodostamislain 154 mukaan: Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella. Saman lain 156 toisen momentin mukaan: Asemakaava-alueella saadaan perustaa tarkoitettu rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle. Rasitteesta aihetuvasta haitasta on rasitetun maan omistajalla oikeus saada korvaus. Jos rasitteen saaja ja rasitettu eivät pääse korvauksesta yksimielisyyteen, määrää rasitetoimitus korvauksen suuruuden. Liitteet ja oheismateriaalit: - Liitteenä: o kiinteistörekisterin karttaote, jossa on ehdotus haettavaksi rasitteeksi o maanomistajien tarjous, sen täsmennys ja karttaliite - Oheismateriaalina: o kartta voimassa olevasta asemakaavasta sekä karttaote uudesta osayleiskaavasta, joka ei ole vielä lainvoimainen Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa maanomistajille, että maanomistajat luovuttavat noin 1100 m2 alueen kunnalle ja kunta luovuttaa noin 700 m2 alueen maanomistajille. Maa-alueet on esitetty maanomistajien tarjouksen liitteissä (12C). Kunta maksaa maanomistajille 5000 euroa alojen erotuksen hintana. Kunta asettaa kevyen liikenteen väylälle moottoriajoneuvolla ajon kieltäviä merkkejä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 Tarjous on voimassa 5.12.2014 saakka. Tarjous on ehdollinen ja vaatii kunnan puolelta valtuuston hyväksynnän. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että mikäli maanomistaja hyväksyy tarjouksen, kunnanhallitus esittää kaupan hyväksyntää edelleen valtuustolle. Mikäli tarjousta ei 5.12.2014 mennessä hyväksytä, kunnanhallitus hakee kulkuoikeutta rasitteella liitteen 12 A mukaisesti ja että kunnanhallitus valtuuttaa teknisen johtajan päätöksen toimeenpanoon ja tekemään pieniä teknisiä muutoksia karttaliitteessä esitettyyn linjaukseen. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Jäsen Rahikainen jätti päätökseen eriävän mielipiteen: Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Tekninen lautakunta päätti tämän jälkeen käsitellä esityslistan :n 113. ==== TEKNLTK16.12.2014 131 Lautakunnan kirjaus edellisestä kokouksesta oli puutteellinen. Pykälän 122 käsittelyn aikana jäsen Rahikainen esitti pohjaesityksestä poiketen että maanomistajien kanssa tulisi käydä todellisia neuvotteluja ja että vastausajan tulisi olla yksi kuukausi. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta hyväksyy korjauksena 122:een käsittelyosaan seuraavasti: Jäsen Rahikainen ehdotti, että maanomistajan kanssa tulisi käydä todellisia neuvotteluja ja että vastausaika tarjoukseen pitäisi olla yksi kuukausi. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös: KH 5 Liite 2 Ehdotuksen mukaan. ==== Maanomistajan ei hyväksynyt määräaikaan mennessä teknisen lautakunnan tarjousta, jonka mukaan maanomistajat olisivat luovuttaneet noin 1100 m2 alueen kunnalle ja kunta olisi luovuttanut noin 700 m2 alueen maanomistajille ja kunta olisi maksanut maanomistajille 5000 euroa alojen erotuksen Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 hintana. Myöhemmin mittauksessa täsmennetyt alueet ovat täsmentyneet niin, että kunnan vaihtomaana tarjoama alue on 711 m2 ja kunnalle luovutettava alue on 956 m2. Maanomistajat tekivät vastatarjouksen kunnalle, joka sisälsi samaisten alueiden vaihtokaupan ja, jonka lisäksi kunta maksaisi maanomistajille 7000 euroa alojen erotuksen hintana sekä korvaisi lisäksi maanomistajille aiheutuneet asianajokulut. Koska maanomistaja ei hyväksynyt teknisen lautakunnan tarjousta on tarpeen hakea kulkuoikeutta rasitteella liitteen mukaisesti. Lisäksi on tarpeen, että kunnanhallitus oikeuttaa teknisen johtajan tekemään pieniä teknisiä muutoksia karttaliitteessä esitettyyn linjaukseen. Rasitteesta aihetuvasta haitasta on rasitetun maan omistajalla oikeus saada korvaus. Jos rasitteen saaja ja rasitettu eivät pääse korvauksesta yksimielisyyteen, määrää rasitetoimitus korvauksen suuruuden. Liitteet ja oheismateriaalit: Liitteenä: - kiinteistörekisterin karttaote, jossa on ehdotus haettavaksi rasitteeksi Oheismateriaalina: - maanomistajien tarjous ja karttaliite - kartta voimassa olevasta asemakaavasta sekä - karttaote uudesta osayleiskaavasta, joka ei ole vielä lainvoimainen Ehdotus: Käsittely: Päätös: n kunnanhallitus päättää hakea kulkuoikeutta rasitteella liitteen mukaisesti. Lisäksi kunnanhallitus oikeuttaa teknisen johtajan tekemään pieniä teknisiä muutoksia karttaliitteessä esitettyyn linjaukseen. Mikko Malmgren ehdotti asian jättämistä pöydälle. Ehdotus raukesi kannattamattomana. hyväksyi ehdotuksen. Mikko Malmgren jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Eriävä mielipide n kunnanhallituksen päätökseen (KH 5 ) koskien asiaa: Kulkuoikeuden hakeminen Bollstadin rataseisakkeen läheisyyteen. ALUSTUS Toimivan kulkuyhteyden luominen Haagan alueen suunnalta asemalle ja kuntakeskustaan on ollut kunnan tahtotila useiden vuosien ajan. Toteutusta ei ole saatu alkuun vuosien saatossa johtuen erinäisistä syistä. Kunnanhallituksen nykyinen tahtotila on saada kulkuyhteys valmiiksi mahdollisimman pian. n kunnanhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen jonka mukaan kulkuoikeutta haetaan rasitteella. EHDOTUS Ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian pöydällepanoa, koska ennen kokousta ja kokouksessa käytyjen keskustelun pohjalta ilmeni, että asian ympärillä on paljon epäselvyyttä. Epäselvät kohdat olisi syytä selvittää jotta voidaan valita maanomistajalle ja kunnalle paras ratkaisuvaihtoehto. n kunnanhallituksen päätöksentekoon vaikuttavia epäselvyyksiä olivat seuraavat asiat. EPÄSELVÄT ASIAT a) HARHAANJOHTAVA ESITYS Hallituksen kokoukseen tuotu esittely antaa väärän kuvan tilanteesta. Esityksessä sanotaan: Maanomistajat tekivät vastatarjouksen kunnalle, joka sisälsi samaisten alueiden vaihtokaupan ja, jonka lisäksi kunta maksaisi maanomistajille 7000 euroa alojen erotuksen hintana sekä korvaisi lisäksi maanomistajille aiheutuneet asianajokulut. Asianomaisten asiamies on kommentoinut ylläolevaa esityksen kohtaa seuraavasti. Tässä kappaleessa ei ole kuvailtu maanomistajan* tekemää vastatarjousta, vaan kunnan edustajien Jorma Skytän ja Taneli Kiljusen kanssa 8.12.2014 saavutetun sovintoratkaisun sisältöä. Kunnan edustajat kävivät vielä kesken neuvottelun varmistamassa muilta kunnan päättäjiltä (oletimme, että ainakin kunnanjohtajalta), että tämä neuvoteltu sovintoratkaisu on hyväksyttävissä myös kunnan puolelta. * muutettu maanomistajaksi. Kyseinen sovintoehdotus on maanomistajien ja kunnan teknisen toimen edustajan mielestä paras mahdollinen ratkaisu saada asia eteenpäin. Teknisen edustajan kanta asiasta kuultiin myös hallituksen kokouksessa. Näin ollen olisi ollut tärkeää, että kunnan teknisen toimen edustajien osallistuminen neuvotteluihin olisi tuotu selkeästi esille esityksessä. Kyseessä oli kunnan edustajien neuvottelema tulos. b) RISTIRIITAISTA TIETOA Vahvana perusteena esityksen hyväksymiselle pidettiin kuntalaisten tasavertaista kohtelua koskien mm. maakauppojen neliöhintoja. Tässä asiassa epäselväksi jäi kysymys, tulkitaanko alueen hankinta normaaliksi maakaupaksi jota koskee yhdenvertaisuusperiaatteet
neliöhintoja ajatellen, vai tuleeko asiaa käsitellä toisin johtuen alueen luonteesta jolloin yhdenvertaisuusperiaatteet poikkeavat edeltävästä. Asiaan ei saatu kokouksessa varmuutta, koska esittelijän ja teknisen toimen edustajalla oli erilaiset mielipiteet asiasta. Kyseisellä vastauksella, jota kunnanhallitus ei tiedä, olisi oletettavasti ollut suora vaikutus päätökseen. Asia olisi pitänyt selvittää luotettavasta lähteestä ennen kunnan hallituksen kokousta. c) PUUTTEELLISET PÄÄTÖKSENTEKOON VAIKUTTAVAT TIEDOT Hallituksen kanta asianajokuluihin liittyviin korvauksiin oli vastahakoinen esityksen pohjalta. Hallituksella ei kuitenkaan ollut tietoa sovintoehdotuksen todellisista kuluista vaikka asianajokuluja koskevat tiedot oli raportoitu kuntaan joulukuussa 2014. Esityksessä mainittiin vain vastatarjouksen vaatimukseksi 7000 eur ja asianajokulut. Maanomistajan vaatimus asianajokulujen korvauksesta oli epäselvä. Tämä tuli esille mm kokouksessa kun yksi kunnanhallituksen edustaja oletti korvausten olevan aivan eri luokkaa todellisen raportoidun tiedon kanssa. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla ei myöskään ollut kyseisiä tietoja ennen kuin toimitin ne hänelle kokouspäivänä. Näiden todellisten summien puute on vaikuttanut kokoukseen valmistautumiseen ja mahdollisesti myös päätökseen. Kunnanhallitukselle ei myöskään kerrottu mitä kyseiset asianajokulut ovat. Jos hallitukselle olisi tuotu selkeästi esille summa ja että asianajokorvaukset koskevat vuoden 1991 perusteella vireille pantua pakkolunastusta*, ei siis teknisen lautakunnan tarjouksen hylkäämistä tai esityksen pakkorasitetta, olisi hallituksen asenne korvausvaatimukseen ollut mahdollisesti toinen. * Pakkolunastus liittyi 3-6 m2 maapalaan kiinteistöä josta kunta informoi maanomistajaa yllättäen vuonna 2014. d) EPÄSELVYYS TODELLISISTA KUNNAN VELVOITTEISTA Kunnanhallitukselle ei kerrottu, että kunta joutuu joka tapauksessa korvaamaan maanomistajan asiamiehen kulut ennen kuin kysyin asiaa. Kokouksessa jäi epäselväksi, tuleeko kunnan korvata kaikki vai ainoastaan osa kuluista, koska teknisen toimen edustajan ja esittelijän vastaukset eivät olleet täysin linjassa. Yhteinen käsitys oli kuitenkin, että kunta on korvausvelvollinen. Teknisen lautakunnan ehdotus 5000 eur ja teknisen toimen neuvottelujen tuottaman tuloksen erotus on vain noin 2000 eur, koska asianajokulut joudutaan korvaamaan joka tapauksessa. Tieto on oleellinen päätöksentekoa ajatellen. e) EPÄSELVYYS JATKOSTA JA TIEN VALMISTUMISEN AJANKOHTASTA Ratkaisusta on mahdollista valittaa, ja pahimmassa tapauksessa valitukset voivat viivästyttää toteutusta jopa vuosilla. Tämä on vastoin yleistä tahtotilaa. f) PUUTTUVAT TIEDOT PAKKORASITTEEN AIHEUTTAMISTA KUSTANNUKSISTA Teknisen toimen virkamiesten neuvottelema ratkaisu on kunnalle edullisempi vaihtoehto kuin kunnanhallituksen päättämä ratkaisu. Esittäjä, tekninen toimi tai kukaan muukaan ei ole kiistänyt tätä. ei tiedä todellisia päätöksen aiheuttamia kustannuksia edes suuntaa- antavana, eikä vaihtoehtojen vertailukohtia ollut.
LOPPUKOMMENTIT Katson että minulla ei ollut mahdollisuutta tukea pohjaehdotusta johtuen yllämainituista syistä. Selvittämällä yllä mainitut epäselvät asiat mahdollisia kolmansia osapuolia hyödyntäen ja erityisesti varmistamalla teknisen toimen ja esittelijän poikkeavat tulkinnat, n kunnanhallitus olisi voinut tehdä parhaan mahdollisen tietoon pohjautuvan päätöksen. Tämä on erityisen tärkeää niissä tilanteissa joissa kyseessä on suorat vaikutuksen yksittäiseen kuntalaiseen. Pienessä kunnassa päätökset koskevat usein vain pientä osaa kuntalaisia. Näin ollen edellytykset kommunikointiin ja neuvotteluihin on olemassa. Kunnan teknisentoimen virkamiehet ovat toimineet esimerkillisesti neuvotellessaan sovintoratkaisua asianomaisten ja heidän asiamiehen kanssa. Mikko Malmgren Kunnanhallituksen varajäsen
Sivu 13 KH:242 /2014 KH 6 Liite 3 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ METROPOLIHALLINTOA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja 4.2.2015 mennessä metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta sekä siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia. Esityksen tavoitteena on koota ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien tehtävien hoitaminen metropolihallinnolle. Metropolihallinto olisi metropolialueen asukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, johon sovellettaisiin pääosin kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä. Metropolihallinnon jäsenkuntia olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Laissa annettaisiin Lohjalle ja Porvoolle mahdollisuus tietyin edellytyksin liittyä metropolihallinnon jäsenkunnaksi. Metropolihallinnon ylintä päätösvaltaa käyttäisi metropolialueen kuntien asukkaiden neljäksi vuodeksi kerrallaan metropolivaaleilla valitsema metropolivaltuusto. Metropolihallinto kattaisi toiminnastaan aiheutuvat menot jäsenkuntien maksuosuuksilla, valtion rahoituksella ja palveluista perittävillä asiakasmaksuilla. Metropolihallinto hoitaisi metropolialueella sille erityislaissa säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalveluiden toimialoilla. Metropolihallinnon tehtävänä olisi tämän lisäksi metropolialueen asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen sekä ilman laadun seuranta, ilmastonmuutoksen strategiatyö ja seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Lisäksi metropolihallinto voisi tarjota jäsenkunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja. Metropolihallinto voisi hoitaa myös sille erikseen säädettyjä muita tehtäviä. Liitteet ja oheismateriaalit - liitteenä valtiovarainministeriön lausuntopyyntö ja - oheismateriaalina hallituksen esitys eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Oheismateriaali on luettavissa internetissä osoitteessa: www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20141210l ausun/name.jsp Oheismateriaali on saatavissa myös kunnantalolta paperisena pyydettäessä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 Ehdotus: päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtävien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. Käsittely: Arto Varpio ehdotti Heikki Kaislan kannattamana, että kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämistehtävät. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Varpion ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Karell, Koroma-Hintikka, Malmgren, Martin, Parviainen, Ryynänen, Laaksonen) 3 (Kaisla, Nygård, Varpio). Tanskanen pidättäytyi äänestämästä. Päätös: päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtä- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 vien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. Arto Varpio jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
19.01.2015 6 Lausunto Hallituksen esityksestä Metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Eriävä mielipide: päätti äänestyksen jälkeen antaa Valtiovarainministeriölle lausunnon Hallituksen esityksestä Metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. n ja laajemmin Länsi-Uudenmaan alueen etu olisi, ettei alueen kehittämismahdollisuuksista päättämistä anneta pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien asiaksi. Metropolihallinto edistäisi asutuksen, elinkeinoelämän keskittymistä ja siten aiheuttaisi kansantalouden kilpailukyvyn ja asumisolojen heikkenemistä kun entistä suurempi osa toiminnoista tapahtuisi alueella, jossa asumisen, liikenteen ja toimitilojen kustannukset ovat korkeimmat. Lisäksi metropolialueen ulkopuolelle jäävien kuntien alueet jäisivät epämääräiseen tilanteeseen. Kunnan lausunnon olisi näin ollen tullut kuulua seuraavasti: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos Metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE - palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämisasiat. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Arto Varpio
Sivu 17 KH:630 /2014 KH 7 KH 15.12.2014 203 VUODEN 2015 EDUSKUNTAVAALIEN ÄÄNESTYSPAIKKOJEN MÄÄRÄÄMINEN Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 8.-14.4.2015. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että äänioikeutettujen äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Vaalilain 9 :n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Vaalilain 48 :n mukaan kunnanhallitus määrää myös ennakkoäänestyspaikan päivittäiset aukioloajat. Kuitenkin niin, että ennakkoäänestyspaikka ei saa olla avoinna arkipäivisin ennen klo 8 eikä klo 20 jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen klo 9 eikä klo 18 jälkeen. Vaalilain 9.1 :n 3 kohdan mukaan kunnanhallituksen on myös päätettävä ennakkoäänestyspaikkoina toimivista sosiaalihuollon toimintayksiköistä. Pääsääntönä on, että näiden laitosten tulee tarjota ympärivuorokautista hoitoa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipäivän äänestyspaikkojen osalta noudatetaan sitä äänestysaluejakoa, joka tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta 2014 ja, joka perustuu kuntien 30.4.2014 mennessä maistraateille ilmoittamiin äänestysaluejakopäätöksiin. Jokaiselle äänestysalueelle on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Vaalipäivänä äänestäjä voi äänestää vain sen äänestysalueen äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään 23.1.2015 mennessä. ssa ennakkoäänestyspaikka on viime vaaleissa ollut kunnantalo. Ennakkoäänestyspaikka on ollut avoinna maanantai-perjantai klo 9.00-18.00 ja lauantai-sunnuntai klo 10.00-14.00. ssa sosiaalihuollon toimintayksikköjä, joissa ennakkoäänestys on edellisissä vaaleissa järjestetty, ovat olleet terveyskeskuksen vuodeosasto, hoitokoti Villa Sada sekä ryhmäkoti Villa Charlotta. Ennakkoäänestyksen näissä paikoissa on toimittanut kunnanhallituksen määräämä vaalitoimikunta ennalta sovittuna ajankohtana. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 Vaalipäivän äänestyspaikat ovat olleet: I eli pohjoinen äänestysalue: Björknäsin seurantalo II eli keskimmäinen äänestysalue: seurakuntakoti III eli läntinen äänestysalue: Västanlidin nuorisoseurantalo IV eli kuntakeskuksen äänestysalue: Sjundeå svenska skola V eli eteläinen äänestysalue: Störsvikin päiväkoti n kunnanvaltuusto on 31.3.2014 päättänyt muuttaa kunnan äänestysaluejakoa niin, että äänestysalueet ovat 15.10.2014 alkaen seuraavat: 001 Pohjoinen 002 Kuntakeskus 003 Eteläinen Lisätietoja: hallintojohtaja Mikko Löfbacka puh. 050 386 0800, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Käsittely: Päätös: päättää, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 1. kunnan yleinen ennakkoäänestyspaikka on kunnantalo (osoitteessa Puistopolku 1, 02580 ); 2. ennakkoäänestys järjestetään kaikkina ennakkoäänestysajan päivinä 8.- 14.4.2015 vaalilain 48 :n mukaisesti; 3. ennakkoäänestyspaikka on avoinna maanantai-perjantai 9.00-18.00 ja lauantai-sunnuntai klo 10.00-14.00; 4. vaalilain 9.1. :n 3. kohdan mukaisia ennakkoäänestyspaikkoja ovat terveyskeskuksen vuodeosasto, hoitokoti Villa Saga sekä ryhmäkoti Villa Charlotta; 5. vaalipäivän äänestyspaikat ovat: I eli pohjoinen äänestysalue: seurakuntakoti II eli kuntakeskuksen äänestysalue: Sjundeå svenska skola III eli eteläinen äänestysalue: Störsvikin päiväkoti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ehdotti asian jättämistä pöydälle. Asia jätettiin pöydälle. = = = KH 7 Ehdotus: päättää, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 1. kunnan yleinen ennakkoäänestyspaikka on kunnantalo (osoitteessa Puistopolku 1, 02580 ); 2. ennakkoäänestys järjestetään kaikkina ennakkoäänestysajan päivinä 8.- 14.4.2015 vaalilain 48 :n mukaisesti; Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 3. ennakkoäänestyspaikka on avoinna maanantai-perjantai 9.00-18.00 ja lauantai-sunnuntai klo 10.00-14.00; 4. vaalilain 9.1. :n 3. kohdan mukaisia ennakkoäänestyspaikkoja ovat terveyskeskuksen vuodeosasto, hoitokoti Villa Saga sekä ryhmäkoti Villa Charlotta; 5. vaalipäivän äänestyspaikat ovat: I eli pohjoinen äänestysalue: seurakuntakoti II eli kuntakeskuksen äänestysalue: Sjundeå svenska skola III eli eteläinen äänestysalue: Störsvikin päiväkoti. Päätös: hyväksyi ehdotuksen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 KH:630 /2014 KH 8 JÄSENTEN VALINTA ÄÄNESTYSALUEIDEN VAALILAUTAKUNTIIN JA VAALITOIMIKUNTAAN VUODEN 2015 EDUSKUNTAVAALEISSA Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kunnallisvaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin vastaavasti edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 609/1986 4 a :n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 8. 14.4.2015 (keskiviikosta Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 tiistaihin) ja ulkomailla 8. 11.4.2015 (keskiviikosta lauantaihin). Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voidaan aloittaa jo keskiviikkona 1.4.2015. Liitteet ja oheismateriaali Oheismateriaalina vuoden 2014 europarlamenttivaalien vaalilautakuntien ja toimikunnan kokoonpano Lisätietoja: hallintojohtaja Mikko Löfbacka, puh. 050 386 0800, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: päättää pyytää puoluerekisteriin merkityiltä puolueilta ehdotukset jäseniksi ja varajäseniksi kolmen äänestysalueen (pohjoinen, kuntakeskuksen ja eteläinen) vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten. Ehdotukset on toimitettava kunnanhallitukselle perjantaihin 13.2.2015 mennessä. hyväksyi päätösehdotuksen. ==== Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 KH:18 /2015 KH 9 Liite 4a, 4b VIESTINNÄN JA EDUSTAMISEN PERIAATTEIDEN SEKÄ GRAAFISEN OHJEISTUKSEN HYVÄKSYMINEN on kokouksessaan 24.2.2014 24 päättänyt kunnan markkinointiteemasta ja toimenpiteistä. Osana markkinointia on haluttu uudistaa kunnan lomakkeistoa ja esityspohjien ulkoasua sekä kehittää kunnan viestintää. 1.6.2014 alkaen n kunta on tiedottanut ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista myös kunnan Facebook-sivuilla. Viestinnän ja edustamisen periaatteilla pyritään kehittämään kunnan viestintää ja imagoa, luomaan selkeät pelisäännöt viestintään ja edustamiseen sekä kokoamaan kunnan viestintään liittyviä ohjeistuksia yhteen paikkaan. Kunnan viestinnän ja edustamisen periaatteiden valmistelussa on huomioitu kunnan uudistettu strategia sekä johtosäännöt. Lisäksi periaatteissa on otettu kantaa ajankohtaisiin asioihin kuten asukasiltojen järjestämiseen, sosiaalisen median käyttöön sekä kunnan edustamiseen. Viestinnän periaatteet huomioivat kuntalaiset, sidosryhmät, henkilöstön, päättäjät sekä tiedostusvälineet viestinnän kohteina. Lisäksi tavoitteena on entistä selkeämpi viestintä näille eri ryhmille. Kunnan graafisella ohjeistuksella luodaan selkeät pelisäännöt sille, miltä kunnan lomakkeisto ja esityspohjat näyttävät. Graafisen ohjeistuksen tavoitteena on helpottaa työntekijöiden työtä, luoda valmiita pohjia sekä yhdenmukaistaa kunnan viestintää ja ulkoista tiedottamista. Kunnan viestin halutaan olevan tunnistettavaa ja aina samalle pohjalle rakentuva. Graafisessa ohjeistuksessa otetaan kantaa esimerkiksi käyntikorttien asetteluihin, kirjekuoriin, lomakkeistoon, käytettävään typografiaan sekä kunnan virallisiin esityspohjiin. n kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n kohdan 7 mukaan kunnanhallitus hyväksyy yleiset ohjeet kunnan tiedottamisen periaatteista. Vastaavasti 3 :n kohdan 21 mukaan kunnanhallitus hoitaa ne asiat, jotka liittyvät kunnan PR-toimintaan. Liitteet ja oheismateriaali: Liitteenä ehdotus n kunnan viestinnän ja edustamisen periaatteiksi sekä ehdotus n kunnan graafiseksi ohjeistukseksi Ehdotus: päättää 1. hyväksyä n kunnan tiedottamisen ja viestinnän periaatteet; 2. hyväksyä n kunnan graafisen ohjeistuksen; Lautakunta Kunnanvaltuusto