JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUKSEN TYÖNUMERO: 20601758 H. G. PALOHEIMO OY:N JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
Muutoslista Mika Manninen Mika Manninen Lauri Joronen VALMIS 11.5.2018 Mika Manninen Pinja Mäkinen Lauri Joronen LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö YHTEYSTIEDOT... 1 1 JOHDANTO... 2 2 HANKEALUEEN SIJAINTI... 3 3 HANKEALUEEN MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI- JA PINTAVESIOLOSUHTEET... 3 3.1 Kallioperä... 4 3.2 Maaperä... 4 3.3 Pohjavesi... 5 3.4 Pintavesi... 7 4 VAIKUTUKSET... 9 4.1 Hankkeen vaikutukset muodostuvan pohjaveden määrään ja virtaussuuntiin... 10 4.2 Hankkeen vaikutukset pohjaveden laatuun... 10 4.2.1 Arseeni... 12 4.3 Hankkeen vaikutukset talousvesikaivoihin ja vedenottoon... 13 4.4 Pintavesien vaikutukset pohjaveden muodostumiseen, laatuun ja vedenottoon.... 14 4.5 Hankkeen vaikutukset Riihimäen Lasi Oy:n entiseen kaatopaikkaan... 15 5 LÄHTEET... 17 LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 SIJAINTIKARTTA MAAPERÄKARTTA S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, 00240 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 0207 393 000 Y-tunnus 0564810-5
YHTEYSTIEDOT Pohjavesiselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Pohjavesiasiantuntija (geologi, FM), Lauri Joronen Uudenmaankatu 19 A 20700 TURKU Puh. 041 430 4632 lauri.joronen gmail.com FM (geologi) Lauri Joronen on maaperä- ja pohjavesiasiantuntija. Hänellä on noin 8 vuoden työkokemus maaperä- ja pohjavesisuunnittelusta. Joronen on toiminut pohjavesiasiantuntijana useassa projektissa hoitaen maa- ja kallioperä- sekä pohjavesivaikutusten arviointia mm. kaavoitushankkeissa, YVA- ja perustilaselvityksissä sekä ympäristö- ja vesitalousluvissa. Hän on laatinut mm. Boreal Bioref Oy:n Kemijärven biojalostamon ja Envor Pori Oy:n Porin biokaasulaitoksen YVA:n maaperä-, kallioperä- ja pohjavesivaikutusten arvion. Hän on suunnitellut ja laatinut erilaisia maaperä- ja pohjavesiselvityksiä ja pohjaveden laaduntarkkailun raportointia. Joronen on toiminut projektipäällikkönä laatien pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia yli 20 kunnan alueella ja yli 100:lle pohjavesialueelle. Lisäksi hänellä on työkokemusta valtion ympäristöhallinnosta. Työn laadunvarmistajana on toiminut M.Sc. (ympäristötekniikka), ympäristösuunnittelija AMK Mika Manninen. Mika Mannisella on yli 15 vuoden kokemus ympäristöalalla erityyppisistä tehtävistä. Osastopäällikkönä hän vastaa Sweco Ympäristö Oy:ssä ympäristökonsultoinnista. Hänellä on vankka kokemus monialaista osaamista vaativien projektien johtoja asiantuntijatehtävistä. Manninen on vastannut monista teollisuuden, tuulivoimahankkeiden ja alkutuotannon YVA-menettelyjen koordinoinnista ja ympäristölupahakemusten valmistelusta. Hänellä on kokemusta yli 20 YVA-menettelystä ja yli 20 ympäristölupaprosessista. Mannisen erityisosaamista on tiivistää ja jalostaa eri asiantuntijoiden tekemät selvitykset ja arvioinnit tiiviiksi, ymmärrettäviksi ja tasapainoisiksi raporteiksi. Hän on toiminut YVA ry:n sihteerinä. Hän on ollut mukana myös ympäristöriskianalyyseissä. 1 (19)
1 JOHDANTO H. G. Paloheimo Oy suunnittelee kahden omistamansa kiinteistön alueen esirakentamista puhtailla, haitta-aineettomilla ylijäämämailla. Pinta-alaltaan 22,60 hehtaarin suuruinen hankealue sijaitsee Riihimäellä Rajaportin alueella. Tarkoituksena on palvella seudun rakentajia ja käyttää lähiseudulla syntyviä hyödynnettäviä kierrätysmaita kuten kiviä, louhetta ja betonimursketta yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen pohjan rakentamiseen. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen (hankealueen itäosa) pengertäyttö tehdään kitkamaalajeilla, pääasiassa moreenikiviaineksilla. Halkaisijaltaan yli 300 millimetrin kivet seulotaan moreenimaista pois, jotta kivet eivät vaikeuta rakennuspaikkojen mahdollista tulevaa paalutusta. Osa hankealueesta (hankealueen länsiosa) varataan rakentamisessa syntyvän puhtaan savi- ja silttimaan läjittämiseen tulevalle metsätalousalueelle. (Insinööritoimisto Matti Jokinen 2017) Hankealueelta on tarkoitus poistaa maanpinnasta turvetta noin 0,5-3,5 metrin paksuudelta. Hankealueella on ollut 60-luvulla turpeenottoa. Aluksi poistettavaa turvetta ei hyödynnetä hankealueella, mutta myöhemmin alueella on mahdollista jalostaa multaa. Alueen halki kulkevan Herajoen puron ympärille jätetään noin 5 metriä leveät suojavyöhykkeet. Alueella ei murskata betonia mutta pulverointia voidaan tehdä. Hapanta sulfiittisavea ei läjitetä alueelle. Turvekerroksen alapuolella olevan savikerroksen päälle kasataan puhtaita kaivuumaita. Hankkeen esirakentaminen edellyttää painopenkan rakentamista alueen savipinnan päälle. Turpeen nosto ja pengertäyttö tehdään vaiheittain, sillä pengertä rakennetaan turpeen nostamisen yhteydessä pohjan vakauden säilyttämiseksi. Pengertäytön päällä käytetään työn aikana puolen metrin paksuista betonimurskekerrosta kantavuuden parantamiseksi ja alueella työskentelyn mahdollistamiseksi. Hankealueen täyttömaan paksuus riippuu toteutettavasta hankevaihtoehdosta. Eri hankevaihtoehdot on esitetty alla (Insinööritoimisto Matti Jokinen 2017): VE0: Hanke ei toteudu VE1: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +94.00, jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 3,5 metriä. VE2: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +95.00, jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 4,5 metriä. VE3: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +96.00, jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 5,5 metriä. VE4: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon +97.00, jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 6,5 metriä. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska maa-ainesten vuosivolyymi on yli 50 000 tonnia. Tämä selvitys hankeen pohjavesivaikutuksista tehdään osana ympäristövaikutusten arviointia. Työssä selvitetään hankkeen mahdolliset vaikutukset Herajoen vedenottamon ja vaikutusalueen talousvesikaivojen veden laadulle ja määrälle. Työssä selvitetään pohjaveden virtaussuuntien sekä maaperän ja kallioperän perusteella hankealueen vaikutuksia pohjaveteen. Lisäksi arvioidaan pintaveden ja sen laadun sekä 2 (19)
tulvavesien vaikutusta pohjaveden muodostumiseen, sen laatuun ja mahdollista vaikutusta vedenottoon. Selvityksessä huomioidaan Riihimäen Lasin ongelmajätekaatopaikka sekä hankealueen maaperän luonnostaan korkeat arseenipitoisuudet. 2 HANKEALUEEN SIJAINTI Hankealue sijaitsee H. G. Paloheimo Oy:n omistamilla kiinteistöillä 694-403-4-173 sekä 694-403-5-5. Pinta-alaltaan 22,60 hehtaarin suuruinen hankealue sijaitsee Riihimäellä Rajaportin alueella (Liite 1). Hankealueen itäreuna rajautuu osittain valtatiehen 3 (E12) ja eteläreuna Sipiläntiehen. Hankealue on metsätalouskäytössä ja rajautuu länsi- ja pohjoisosiltaan metsäalueisiin. Alueen pohjoispuolella on myös avohakkuualue sekä peltoaluetta. Herajoen (0469451) I luokkaan kuuluva vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue kulkee hankealueen eteläpuolella lähimmillään noin 860 metrin päässä hankealueen kaakkoiskulmasta. Pääosin hankealueen etäisyys pohjavesialueesta on kuitenkin yli kilometri. Herajoen pohjavesimuodostuma on tyypiltään vettä ympäristöstään keräävä ja hankealue sijaitsee koilliskulmaa lukuun ottamatta Geologian tutkimuskeskuksen määrittelemällä Herajoen vedenottamon valuma-alueella (Liite 1). Hankealueen länsipuolella noin 1,14 km etäisyydellä sijaitsee Lopen kunnan Kormun (0443352) I luokan pohjavesialue. Hankealue ei sijaitse kuitenkaan Kormun valuma-alueella. Hankealue kuuluu Vantaan-Herajoen valuma-alueeseen, mikä on osa Vantaanjoen vesistöalueen yläosaa. Hankealue kuuluu raskaasti ojitettuun Herajoen latva-alueeseen ja Herajoki saakin alkunsa hankealueen pohjoispuolelta, Riihimäen pohjoisrajalla sijaitsevalta Pitkäsenkulmalta. Herajoki virtaa kaakkoon ja laskee Vantaanjokeen, jonne hankealueelta ojia ja Herajokea pitkin on matkaa 5,4 kilometriä. Tutkimusten perusteella Herajoki ja Vantaanjoki ovat hydraulisesti yhteydessä pohjavesimuodostumaan. 3 HANKEALUEEN MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Hankealueen eteläpuolella olevan Herajoen pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet tunnetaan melko hyvin alueella tehtyjen tutkimusten seurauksena. Hankealue sijaitsee noin kilometrin päässä pohjavesialueesta ja on määritellyn valuma-alueen reunaosissa. Tutkimukset ovat sijoittuneet pääosin pohjavesialueelle ja varsinaiselta hankealueelta ei ole saatavilla juurikaan tutkimustietoa. YVA:n yhteydessä on hankealueen ympäristöstä tehty kaivoselvitys ja lisäksi hankealueelta on tehty muutamia kairauksia sekä koekuoppia. Alueelle asennetaan pohjavesiputkia todennäköisesti lupavaiheessa. Tämän suunnitelman pohjana käytetään olemassa olevaa tietoa sekä alueelta tehtyjä tutkimuksia ja käsittelykeskuksen suunnitelmia. Selvityksen yhteydessä ei suoritettu hankealueelta tai sen ympäristöstä lisäselvityksiä. 3 (19)
3.1 Kallioperä Hankealueella kallioperä on granodioriittiä ja koillis-lounais-suuntainen granodioriittialue ulottuu Herajoen pohjavesialueen pohjoisosiin. Herajoen pohjavesialueella sekä Herajoen ja Vantaanjoen laaksoissa pääkivilaji on mikrokliinigraniitti. Hankealueella tehdyissä 4 kairauksessa esiintyy pohjamoreenikerroksen alla todennäköisesti kallio noin 18,15 24,20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Hankealueen itäosassa kallionpinnan taso on kairausten perusteella tasolla +68.57 +71.65 ja keskivaiheilla tasolla +72.62 +74.37. Kallion tasoa ei ole kairauksissa varmistettu. Hankealuetta ympäröivillä alueilla eteläosaa lukuun ottamatta esiintyy kalliopaljastumia (Liite 2). Tutkimusalueen ja pohjavesialueen välissä kallionpinnan on arvioitu olevan pohjavesipinnan yläpuolella (GTK 2009). Rakenneselvityksen perusteella pohjavesialueen ja Jussilansuon välillä on kalliokynnys, mutta tieto perustuu käytännössä yksittäiseen kairaushavaintoon, eikä ole varmaa estääkö kalliokynnys pohjaveden virtauksen kokonaan alueiden välillä vai onko kalliokynnys vain osittainen. Sipilänmäen kallioalueelta koilliseen sijaitsee pohjaveden virtausyhteyden katkaiseva kalliokynnys. Herajoen ja Vantaanjoen laaksot sijaitsevat kallioperän painanteessa, joita reunustavat kalliomäet ja moreenipeitteiset kallioalueet. Kallioperän pääruhjesuunnat ovat kaakosta luoteeseen ja lounaasta koilliseen. Vantaanjokilaaksossa kallionpinta on selvästi alempana kuin sitä ympäröivillä alueilla ja kallionpinnan korkeuserot ovat suurimmillaan noin 120-130 metrin luokkaa. Maaston korkeusvaihtelut tutkimusalueella johtuvat pääosin kallioperän topografian vaihtelusta. (GTK 2007 ja 2009) 3.2 Maaperä Herajoen pohjavesialueella ja sen ympäristössä esiintyy monin paikoin savenalaisia vettäjohtavia maakerroksia (Liite 2). Pohjavesialueen ulkopuolella valuma-alueen pintamaalajina esiintyy pääsääntöisesti huonosti vettä johtavia maalajeja (savea, silttiä ja moreenia), jolloin virtaus tapahtuu pääosin pintavaluntana, eikä sadevesiä pääse juurikaan imeytymään pohjavedeksi. Saven alapuolisten hiekka- ja sorakerrosten hydraulinen yhteys pohjavesialueella kulkevaan harjuun on kuitenkin mahdollinen, koska Herajoen pohjavesialueella on vähän pohjaveden virtausta estäviä maa- tai kallioperän rakenteita (GTK 2009). Riutanharjun alueella sora- ja hiekkakerrosten paksuus on keskimäärin 10-20 metriä ja enimmillään kerrospaksuudet ovat yli 40 metriä. Merkittävä osa Herajoen pohjavesialueen pohjavesistä muodostuu juuri Riutanharjun alueella (Liite 2). Lajittuneet ainekset jatkuvan Riuttaharjulta savenalaisina Ahopellon kautta Herajoenlaaksoon, jossa vettäjohtavat maakerrokset ovat muutamasta metristä yli 20 metriin paksujen savikerroksen peittämiä. Saven alla on piilossa lähes koko jokilaakson alueella hiekka- ja sorakerroksia, jotka nousevat laaksossa esille harjumäkinä. (GTK 2007 ja 2009) Maanpinta on hankealueella noin tasolla +92,5 +92,9. Hankealueen itä- ja keskiosissa on kairausten mukaan noin 0,5-3,5 metrin paksuudelta turvetta. Turvekerroksen alapuolella on paksu savikerros, jonka paksuus on hankealueen itärajalla noin 13 metriä ja muissa 4 (19)
kairauspisteissä hankealueen kaakkoiskulmassa ja keskivaiheilla noin 11 metriä. Savikerroksen alla on hiekkakerros, jonka paksuus on hankealueen itäosassa noin 6 metriä ja sen alapuolella esiintyy moreenia vajaa metri. Kaakkoiskulmassa hiekkakerroksen paksuus on noin 8 metriä ja moreenikerroksen noin 3 metriä. Hankealueen keskivaiheilla hiekkakerroksen paksuus on noin 4-5 metriä ja moreenikerroksen noin 0,5-2 metriä. Kallionpinnan korkeutta ei ole varmistettu, joten pohjamoreenikerroksen paksuus voi olla alueella myös mitattua suurempi. Moreeni- ja kalliomäet ympäröivät hankealuetta. Vedenottamon lähistöllä Herajoen jokiuoman ja Parmalan välisellä peltoalueella esiintyy myös noin 5 metriä paksun hiekka, sora ja moreenikerroksen päällä noin 13-18 metriä paksu savikerros (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2014). Hankealueen etelä-, itä- ja pohjoisreunalle kaivettiin koekuopat turvekerroksen paksuuden ja laadun selvittämiseksi. Yleisesti turvekerros ohenee pohjoiseen päin mentäessä ollen eteläosassa paksuimmillaan noin 3,5 metriä ja pohjoisosassa ohuimmillaan noin 0,5 metriä. Etelärajalla turvekerroksen paksuus on 3-3,5 metriä, itärajalla hankealueen keskivaiheilla noin 2 metriä ja pohjoisrajalla noin 0,5-1,5 metriä. Pohjoisrajalla turvekerroksen paksuus on mitattu vanhan uran pohjasta alaspäin. Yhdessä koekuopassa hankealueen pohjoisrajalla savi on lietteistä mutta muissa kohdin savi on kohtuullisen koossapysyvää. Riuttatien eteläpuolelta olevasta hiekkamoreenikummusta noin 120 metriä kaakkoon Helsinginväylän vierestä tehdyssä kairauksessa pehmeikön paksuus on 20 metriä ja kairausten mukaan 14,1 metriä paksun savikerroksen alla on silttiä (Liite 2). Pohjavesialueen rajalla Helsinginväylän vierestä on kairauksen mukaan savikerroksen paksuus noin 10,1 metriä ja sen alapuolella esiintyy hiekkamoreenia. (GTK:n Lähde-karttapalvelu) Hankealueella esiintyy yli 10 metriä paksu tiivis savikerros, eikä kairausten perusteella ole havaittavissa, että alueella esiintyisi koholla olevia hiekkamuodostumia. Hiekkakumpareet ja -mäet ovat suppea-alaisia ja jyrkkäreunaisia ja niiden esiintyminen hankealueella on epätodennäköistä. Kyseisiä hiekkakumpuja on tavattu muualta Herajoen laaksossa ja lähimpänä olevat hiekkakummut sijaitsevan Jussilansuon alueella Riuttantien molemmin puolin (Liite 2). Savikerrosten läpi tulevilla hiekkamuodostumilla on yhteys pohjaveteen. 3.3 Pohjavesi Merkittävä osa Herajoen pohjavesialueen pohjavesistä muodostuu Riutanharjun alueella. Pohjavettä muodostuu lisäksi hiekka- ja sorakumpareiden alueilla sekä Räätykänmäellä ja pohjavesialueen lounaispuolisilla moreenimäillä. Muodostuman pohjaveden päävirtaussuunta on kaakko, mutta virtauskuva muuttuu Myllypakan alueella ja virtaus Herajokilaakson suuntaan tapahtuu pääosin Jerikkalan ja Ahopellon kautta. Pohjavesimuodostumaan tulee vettä myös varsinaisen pohjavesialueen rajauksen ulkopuoleisilta alueilta. Riutanharjulla kuivan irtomaan paksuus vaihtelee runsaasti, ollen kuitenkin yleisesti yli 10 metriä. Vantaanjoen laaksossa pohjavesivyöhykkeen paksuus on yli 50 metriä, paikoin jopa 70 metriä. Silmäkenevan harjumäkien alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on 25-30 metriä. Riutanharjulla pohjavesivyöhykkeen paksuus on suurimmillaan noin 40 metriä. (GTK 2007 ja 2009) 5 (19)
Hankealue sijaitsee Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Rajaus kuvaa aluetta, jonka sisäpuolelta on mahdollista kulkeutua pohjavesiä vedenottamolle. Vedenoton vaikutuksen ulottuminen arvioidun valuma-alueen reuna-alueille edellyttäisi kuitenkin merkittävästi nykyistä suurempaa vedenottomäärää. Vedenottoluvan yhteydessä on arvioitu, että jatkuvalla pumppausmäärällä 8 000 m 3 /d Herajoen vedenottamon vaikutukset näkyvät noin 0,7 km:n päähän länsi-luoteeseen vedenottoalueelta (nykyinen Vasikkahaan-Räätykänmäen asuinalueen eteläosa), noin 0,9 km:n päähän länteen (nykyinen Parmalan asuinalue) ja noin 1 km:n päähän pohjoiseen (nykyinen Räätykänmäen asuinalue) (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2014). Herajoen vedenottamolta otetaan keskimäärin pohjavettä noin 4 000 m³/d ja pohjavesi virtaa ottamolle useasta suunnasta (GTK 2009). Vedenottamon paikalla on aiemmin sijainnut luonnonlähde, josta alueen pohjavesiä on purkautunut. Parmalan alueelta tehdyn koepumppauksen vaikutusalue ulottui noin 0,5-0,6 km:n päähän koepumppauspaikasta ja Riutanharjun koepumppauspaikalla vaikutus oli nähtävissä pumppauspaikalta noin 0,1 km etelä-lounaaseen ja 0,2 km pohjoiseen (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2014). Vedenoton vaikutusalueet ovat pumppausten perusteella pienet. Hankealueelta ei ole tutkimustietoa pohjavedenpinnan tasosta mutta sen ympäristöstä tehtiin kiinteistöiltä talousvesikaivotutkimus. Alueelle asennetaan pohjavesiputkia todennäköisesti lupavaiheessa. Hankealueen ympäristössä olevat kiinteistöt kuuluvat kaupungin vesijohtoverkon toiminta-alueeseen ja suurin osa kiinteistöistä on liittynyt verkkoon. Vedenpinnan korkeus saatiin kuudesta kaivosta, joista yksi oli käytössä (kaivo 30) ja yksi oli porakaivo (kaivo 63) (Kuva 1). Moottoritien itäpuolella oli vain porakaivoja, joita ei nähty tarpeelliseksi kartoittaa työn yhteydessä. Pohjavedenpinnan korkeus on hankealueen pohjois- ja lounaispuoleisilla moreeni- ja kalliomäillä Jussilansuon eteläpuoleista aluetta useita metrejä korkeammalla (Kuva 1). Myös maanpinta on moreeni- ja kalliomäillä korkeammalla. Pohjavedenpinta on tutkimuskaivoissa noin 1,2-2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Hankealueella on yli 10 metriä paksu savikerros ja osa kaivoista sijaitsee myös savikkoalueella. Pohjavesi on paineellista ja sen painetaso on lähellä maanpintaa. Savikkoalueen ympärillä pohjavettä suojaava irtomaakerros on ohut. Myös Herajoen ja Vantaanjoen laaksoissa sekä Silmäkenevalla pohjaveden painetaso on pääosin vain muutaman metrin syvyydellä maanpinnasta (GTK 2009). Pohjavesi muodostuu hankealuetta ympäröivillä moreeni- ja kalliomäillä sekä Jussilansuon eteläosissa olevilla hiekkamoreenikummuilla (Liite 2). Pohjaveden päävirtaussuunta on etelään/kaakkoon. Pohjavedenpinnan korkeustaso on Jussilansuolla korkeustasolla noin +94, josta se laskee ollen pohjavesialueen rajalla noin +90. Sipilänmäen kallioalueelta koilliseen kohti Koivusaaren alueetta sijaitsee kalliokynnys, joka katkaisee pohjaveden virtausyhteyden. Pohjavesialueen ja Jussilansuon välillä on arvioitu olevan ainakin osittainen kalliokynnys ja pohjavesi- ja maaperätietojen perusteella Sipilänmäen kaakkoispuoleisen alueen virtausyhteys kaakkoon Jussilansuolle ja edelleen Herajoen pohjavesialueelle on todennäköisesti heikko (GTK 2009). Vaikka alueella sijaitsee kalliokynnys, on pohjaveden virtaus Herajoen vedenottamolle mahdollista. 6 (19)
Kuva 1. Tutkittujen kaivojen sijainnit ja pohjaveden korkeustiedot. 3.4 Pintavesi Hankealue kuuluu sen läpi virtaavan Herajoen latva-alueeseen. Riutanharjun eteläosassa hiihtokeskuksen eteläpuolella sijaitsevasta tekolammesta purkautuu vettä Epranojaan, joka yhtyy Helsinginväylän kohdalla Herajokeen muodostaen joen uoman (Liite 1). Herajoki laskee Silmäkenevan alueella Vantaanjokeen, joka leikkaa pohjavesialueen Silmäkenevan ja Multatöyrään välisellä alueella. Riihimäen keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi (ELYkeskus 2015). Pohjavesialueella ja sen ympäristössä Helsinginväylän itäpuoleisella alueella Herajoen ja Vantaanjoen ympäristöt ovat määritelty merkittäviksi tulvariskialueiksi (Kuva 2). Herajoki virtaa aivan Herajoen vedenottamon vierestä. Vuoden 2004 tulvajakson yhteydessä joen tulvimisen seurauksena pintavettä sekoittui vedenottokaivojen veteen 7 (19)
huonontaen veden laatua. SYKE:n tulvariskikartoituksen perusteella kerran sadassa vuodessa toistuvalla mitoitussateella osalla hankealuetta ja hankealueen eteläpuolisella pellolla on tulvariski. Tulvatilanteessa vedenkorkeus jää näillä alueilla pääosin alle yhden metrin. Kuva 2. Merkittävän tulvariskialueen rajaus (ELY-keskus 2015). Epranojan ja Herajoen pohjoisen haaran latvaosilla pääosa uomissa virtaavasta vedestä on alivirtaamakautena pohjavettä. Herajokeen laskee myös Riuttatien eteläpuolella oleva jokihaara sekä Helsingintien itäpuolelta tulevat vedet, jotka ovat todennäköisesti pohjavesivaltaisia. Jussilansuon eteläreunalla on havaittu pieniä lähteitä, joista purkautuu ojaan pohjavettä. Rautasaostumat lähdealueilla viittaavat siihen, että pohjavettä purkautuu saven alapuolisista maakerroksista, niukkahappisista olosuhteista (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013). Riutanharjun merkittävän pohjavesivaraston pohjavesiä purkautuu myös alueella, jossa Epranoja liittyy Herajoen pohjoiseen haaraan (GTK 2009). 8 (19)
Riutanharjun pohjavesiesiintymästä purkautuu merkittäviä määriä pohjavettä hiihtokeskuksen eteläpuolella sijaitsevaan tekolampeen, josta vedet purkautuvat Epranojaan ja edelleen Herajoen kautta Vantaanjokeen (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2014). Herajoen lisäksi pohjavesiä purkautuu myös Vantaanjokeen (GTK 2009). Multatöyrään kohdalla Vantaanjoen uoman molemmilla reunoilla pohjavettä purkautuu jokeen tihkupintojen kautta (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013) Herajoen alajuoksulla merkittäviä lähdepurkaumia suoraan jokiuomaan ei esiinny, mutta purkautumista indikoivia kosteikkoja uoman reunoilla on havaittu. Alivirtaamakautena Herajoen uomassa virtaavasta vedestä vähintään 50-60 %:n on arvioitu olevan peräisin latvaosien laaja-alaisen pohjavesimuodostuman pohjavesipurkaumista. Herajoen jokivesi on tutkimusten mukaan isotooppikoostumukseltaan lähinnä pohjaveden koostumusta ja lisäksi korkeat silikaattipitoisuudet kuvaavat jokiveden pohjavesivaltaisuutta. Lämpötilan lasku koko Herajoen uomassa kohti latvaosia ilmentää sitä, että alivirtaamakaudella uomassa virtaava vesi on pääosin pohjavesilähtöistä. Pohjaveden laadun huononeminen viittaa puolestaan Herajoen veden imeytymiseen pohjavesimuodostumaan. Maanpintaan saakka ulottuvien hiekka- ja sorakumpareiden alueilla pintavedet imeytyvät pohjavedeksi, etenkin jokien tulviessa ja ylivirtaamakaudella. Keväisin Herajoen pinta voi nousta ottamon kohdalla, jopa metrin kahdessa vuorokaudessa. Jokiveden vaikutuksesta kertoo myös pohjaveden hygieenisen laadun heikkeneminen yleensä kevään ja syksyn ylivirtaamakausina. (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013) Herajoen pohjavesimuodostumaa peittää jokilaakson alueella yleisesti savikerros ja jokiuoma kulkee pääosin savikerroksen päällä. Savenalaiset karkeammat vettäjohtavat maakerrokset nousevat kumpareina savikerroksen yläpuolelle ja karkeampien kerroksen kautta joella on hydraulinen yhteys pohjavesimuodostumaan (GTK 2009). Esimerkiksi Herajoen vedenottamon kohdalla joenpohja on hiekkaa, joten ainakin tällä kohtaa hydraulinen yhteys on joen pohjan läpi. Jokiveden imeytymiselle pohjavesimuodostumaan on hyvät edellytykset, koska pohjavesi on useita metrejä Herajoen jokilaaksoa alemmalla tasolla. Imeytymistä pohjavesimuodostumaan tapahtuu sekä yli- että alivirtaamakautena mutta imeytyvän jokiveden kokonaismäärä on todennäköisesti suurempi ylivirtaamakaudella. (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013) 4 VAIKUTUKSET Alla on esitetty arvio hankealueen ja sen eri hankevaihtoehtojen (VE0, VE1, VE2, VE3 ja VE4) vaikutuksista pohjaveteen, Herajoen vedenottamoon ja vaikutusalueen talousvesikaivoihin. Vaikutuksissa huomioidaan mahdollinen vaikutus pohjaveden laatuun, määrään sekä vaikutukset talousveden saantiin ja laatuun. Vaikutusarviossa huomioidaan myös pintaveden ja sen laadun sekä tulvavesien mahdolliset vaikutukset pohjaveden muodostumiseen, laatuun ja vedenottoon. Vaikutusarviossa huomioidaan Riihimäen Lasin ongelmajätekaatopaikka sekä hankealueen lähiseudun maaperän korkeat arseenipitoisuudet. 9 (19)
4.1 Hankkeen vaikutukset muodostuvan pohjaveden määrään ja virtaussuuntiin Hankealueella esiintyy yli 10 metriä paksu tiivis savikerros, eikä kairausten perusteella ole odotettavissa, että alueella esiintyisi koholla olevia hiekkamuodostumia. Hankealueen länsiosista ei ole tehty kairauksia, joten savenalaisten vettäjohtavien kerrosten kulkua ei tarkkaan tunneta. Savikerroksen takia virtaus tapahtuu pääosin pintavaluntana, eikä sadevesiä pääse imeytymään juurikaan pohjavedeksi. Pohjavesi muodostuu pääosin hankealuetta ympäröivillä moreeni- ja kalliomäillä sekä Jussilansuon eteläosissa olevilla hiekkamoreenikummuilla, josta se kulkeutuu paksun savikerroksen alaisiin vettäjohtaviin maakerroksiin. Pohjavesi on hankealueella paineellista ja sen painetaso on lähellä maanpintaa. Osalla hankealuetta ja hankealueen eteläpuolisella pellolla on tulvariski kerran sadassa vuodessa, mikä voi hetkellisesti lisätä pohjaveden muodostumista hiekkamoreenikumpujen alueella. Hankealueella ja eri hankevaihtoehdoilla (VE0, VE1, VE2, VE3 ja VE4) ei arvioida olevan vaikutusta hankealueella muodostuvan pohjaveden määrään tai virtaussuuntiin, sillä paksun savikerroksen takia itse hankealueella ei muodostu juurikaan pohjavettä. Alueelle läjitettävä maa-aines ja sen kerrospaksuus ei näin vaikuta muodostuvan pohjaveden määrän, vaikka alueelle tuodaan huonosti vettäjohtavia maa-aineksia. Sade- ja sulamisvedet ohjataan hankealueen läpi virtaavaan Herajokeen/puroon, joka kulkee alueella savikerroksen päällä, eikä ole hankealueella yhteydessä vettäjohtaviin maakerroksiin. Pölynsidontaan käytettävä vesi ei lisää pohjaveden muodostumista alueella ja veden päätyvät pääosin pintavaluntana Herajokeen. Hankealue sijaitsee kallioperän painanteessa ja alueen kallioperässä esiintyy ruhjeita. Ruhjeiden ja rakoilleen kallioperän alueilla varastoituu yleensä enemmän vettä kallioperään, kuin eheän kallioperän alueella. Hankealueella ja eri hankevaihtoehdoilla ei arvioida olevan vaikutusta alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrään. Paineellisen pohjaveden takia hankealueelle myöhemmin rakennettavan työpaikka-alueen yhteydessä tulee tutkia mahdollisen paaluttamisen vaikutusta pohjaveteen. Savikerroksen puhkaisemisen seurauksena voi muodostua oikovirtaus-reittejä savikerrosten läpi ja paineellinen pohjavesi voi purkautua muuttaen pohjaveden pinnankorkeutta sekä virtauskuvaa. 4.2 Hankkeen vaikutukset pohjaveden laatuun Hankealueelle on tarkoitus läjittää puhtailta haitta-aineettomia ylijäämämaita kuten kiviä, louhetta ja betonimursketta työpaikka-alueen pohjarakenteeksi. Hankealueen länsiosan metsätalousalueelle on tarkoitus läjittää rakentamisessa syntyvää puhdasta savi- ja silttimaata. Savimateriaali läjitetään sellaisenaan mutta hapanta sulfiittisavea ei ole tarkoitus läjittää alueelle. Eri hankevaihtoehdoissa keskimääräinen täytön paksuus vaihtelee 3,5-6,5 metrin välillä. Alueella oleva turvekerros poistetaan ja turvetta kuivatetaan alueella aumoissa. Aluksi poistettavaa turvetta ei hyödynnetä hankealueella mutta myöhemmin on 10 (19)
mahdollista, että alueella jalostetaan multaa. Alueen itäosaan läjitetään puhtaita kaivuumaita ja betonia, jonka joukossa voi olla tiiltä. Hankealueella ei tehdä betonin murskausta mutta pulverointia voidaan tehdä. Betonimurske ja sen joukossa oleva tiili täyttävät MARAasetuksen vaatimukset. Alueella seulotaan moreenista isoimmat kivet pois ja läjitetään hankealueen itäosalle. Ylisuurista kivistä tehdään läntiselle alueelle läjityskerros. Hankealueen länsiosaan läjitetään puhtaita savi- ja silttimaita. Hienoainekset sisältävät normaalisti enemmän raskasmetalleja kuin karkearakeiset maalajit. Puhtaan maa-aineksen kohonneet pitoisuudet voivat olla peräisin kallio-/maaperästä, sillä luontaisesti maaperässä esiintyvät metallit rikastuvat saveen. Savimineraaleihin sitoutuu tehokkaasti myös ihmistoiminnasta peräisin olevat epäorgaaniset ja orgaaniset haitta-aineet. Savenalaisissa pohjavesimuodostumissa on yleisesti huono happipitoisuus ja pohjavesi on siitä johtuen yleensä rauta- ja mangaanipitoista. Suoalueiden sedimenteistä voi vapautua sulfaattia ja humusvesien vaikutus näkyy pohjavedessä yleensä kohonneena CODMn-lukuna. Pintamaasta vapautuu orgaanista ainesta sekä typpiyhdisteitä ja niihin on myös pidättyneenä rauta- ja alumiiniyhdisteitä, kloridia, sulfaattia sekä metalleja kuten arseenia, vanadiinia ja kromia. Liuenneen orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa pohjaveden happea. Alueelle on tarkoitus tuoda pintamaita sekä humusmaita, sillä alueella tullaan mahdollisesti valmistamaan multaa. Alueelta tulevat kannot kasataan ja haketetaan, pintamaat laitetaan pääsääntöisesti penkereeseen ja humusmaa turpeen sekaan. Alueen valumavesissä voi esiintyä esimerkiksi kohonneina kiintoaine-, ravinne- sekä rautapitoisuuksia ja turpeesta voi suoto- ja hulevesien mukana levitä ympäristöön rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja samentavia kiintoaineita. Poikkeustilanteissa päästöjä voi syntyä esimerkiksi työkoneiden öljyvuodoista, mutta ne voidaan estää vuotoihin varautumalla. Savikerros suojaa pohjavettä myös mahdollisilta öljyvuodoilta. Hankealueen täyttömaat eivät ole suoraan yhteydessä pohjaveteen vaan välissä on savikerros. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella. Koska alueelle läjitetään vain puhtaita haitta-aineettomia ylijäämämaita ja alueella on pohjavesikerroksen päällä savea, pohjaveteen ei pääse suoraan liukenemaan haitallisia aineita. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi maa- tai kalliopohjaveden laatuun. Alueelta poistetaan turvekerros, mikä sitoisi hyvin haitta-aineita. Alueelle jäävä orgaaninen aines, kuten savinen lieju ja savikerros sitovat haitta-aineita ja savikerros myös rajoittaa niiden kulkeutumista pohjaveteen. Mahdolliset haitta-aineet kulkeutuvat hankealueella pintavaluntana suodatinalueille, joissa ne jäävät ainakin osittain suodatinjärjestelmään eivätkä päädy suoraan Herajokeen. Eri hankevaihtoehdoissa alueelle tuotavan aineksen määrää kasvaa mutta, koska kyseessä on puhdas maa-aines, ei sen arvioida merkittävästi nostavan hankealueen läpi menevän veden haitta-ainepitoisuuksia. Pölynsidontaan käytettävä vesi ei vaikuta pohjaveden laatuun hankealueella. Myöhempi mahdollinen työpaikka-alueen paalutus puhkaisee hankealueella olevat veden ja haitta-aineiden kulkeutumista rajoittavat savikerrokset. Alueen mahdollinen rakentaminen ja hulevesiviemäröinti vähentävät sade- ja sulamisvesien imeytymistä ja kulkeutumista maakerroksissa. Maaperätäytön vaikutuksia pohjaveteen tulee seurata alueelle asennettavista pohjavesiputkista. Hankealueen rakentamisella ei katsota 11 (19)
olevan vaikutusta pohjaveden laatuun, mikäli kerran sadassa vuodessa mahdollinen tulva nostaa joen vedenpinnan hiekkamoreenikumpujen korkeudelle. Mahdollisia tulvia saadaan tasattua viivytysaltailla. 4.2.1 Arseeni Hankealue kuuluu geokemiallisesti Arseeniprovinssi 1:n, jonka alueella maaperän ja kallioperän arseenipitoisuudet ovat usein suurempia kuin Suomen maa- ja kallioperässä keskimäärin. Arseeni on maaperässä luonnostaan esiintyvä yleinen puolimetalli, joka on terveydelle haitallista. Arseenin pitoisuus Suomen maaperässä on paikoitellen korkea ja se voi liueta pohjaveteen. Pinta- ja pohjavesissä arseeni esiintyy joko liukoisena tai sitoutuneena vedessä oleviin hiukkasiin ja pintavedessä oleva liukoinen arseeni voi saostua ja laskeutua osaksi sedimenttiä. Saostunut arseeni voi muuntua uudelleen liukoiseksi ja lähteä liikkeelle veden mukana. Korkeimmat pitoisuudet ovat porakaivovedessä ja arseeni onkin erityisesti porakaivojen ongelma. Yleisin arseenin altistumisreitti on juomavesi mutta myös arseenipitoisen pölyn on arvioitu altistavan ihmisiä. (GTK 2014) Moreeni edustaa paremmin paikallista kallioperää kuin veden kuljettamat ja lajittelemat maalajit. Korkeimmat maaperän luontaiset arseenipitoisuudet on todettu syvällä, lähellä kalliopintaa olevissa moreenikerrostumissa (GTK 2014). Arseeni sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin, minkä perusteella turvekerros ja savimaa rajoittavat sen kulkeutumista mutta karkearakeisissa maalajeissa arseeni voi olla helposti liikkuvaa ja kulkeutua pohjaveteen (GTK 2000). Talousveden kemiallinen laatuvaatimus arseenille on 10 µg/l. Arseenin ei ole todettu olevan ongelma Herajoen pohjavesialueen pohjavedessä, ainakaan Suomen ympäristökeskuksen HERTTA-palvelusta saatujen veden arseenipitoisuuksien mukaan. Myöskään vesilaitoksella arseeni ei ole ollut ongelma. Hankealueelta poistetaan turvekerros, mikä sitoo hyvin arseenia. Alueelle jäävä orgaaninen aines, kuten savinen lieju, pintamaat ja humusmaat sekä siellä esiintyvä paksu savikerros sitovat ja rajoittavat arseenin kulkeutumista pohjaveteen. Hienorakeiset maalajit sisältävät yleensä runsaammin arseenia, kuin karkearakeiset maalajit. Hienoaineksia läjitetään hankealueen länsiosan metsätalousalueelle ja moreenimaita itäosan työpaikka-alueelle. Työpaikka-alueelle läjitettävä betonimurske voi nostaa maan ph-arvoa niin, että arseenin liukoisuus kasvaa (GTK 2014). Betoni- ja tiilijätteen arseenipitoisuus ei ylitä MARAasetuksen raja-arvoja. Hankealueelle tuodaan maa-aineita pääosin lähialueilta sekä pääkaupunkiseudulta, jotka kuuluvat samaan arseeniprovinssiin. Alueelle tuodaan maita myös Hämeenlinnasta, mutta Tampereelta maita ei ole suunniteltu tuotavan. Kaupungit kuuluvat Etelä-Pirkanmaan Kanta-Hämeen arseeniprovinssiin (Arseeniprovinssi 4), jossa esiintyy koko maan keskiarvoa suurempia arseenipitoisuuksia. Hankealueelle päätyy todennäköisesti maa-aineita, joiden arseenipitoisuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin mutta samaa tasoa tai hieman suurempi, kuin hankealueen taustapitoisuus. Tampereen ja Hämeenlinnan alueet kuuluvat myös Pirkanmaan metalliprovinssin, jonka alueella koboltin, kromin, kuparin, nikkelin, vanadiinin tai sinkin pitoisuudet ovat moreenissa usein suurempia kuin muualla Suomessa, mutta savessa voi olla suuria pitoisuuksia myös provinssien ulkopuolella (GTK 2014). 12 (19)
Alueelle päätyvän arseenipitoisen maa-aineksen määrä kasvaa täytön paksuuntuessa, joten suurimmat pitoisuudet tulevat alueelle todennäköisesti hankevaihtoehdossa (VE4). Suoraan ei voida kuitenkaan sanoa, että hankevaihtoehdossa VE4 arseenin määrä maaaineksessa olisi suurin, sillä määrä riippuu kunkin maa-aineskuorman arseenipitoisuudesta. Alueelle tuotava maa-aines ei ole yhteydessä pohjaveteen ja hyvin vettäjohtavien hiekkakerrosten ja täytön välillä on yli 10 metriä paksu savikerros, joten hankkeen ei katsota merkittävästi lisäävän pohjaveden arseenipitoisuutta. Alueella on taustapitoisuutenakin jo koholla oleva arseeni, eikä pohjavedessä ole mitattu juurikaan kohonneita pitoisuuksia. Hankealueelle tuotavan maa-aineksen arseenin ei uskota päätyvän myöskään alueen kallioporakaivoihin. Porakaivoissa mahdollisesti esiintyvä arseeni on todennäköisesti peräisin alueen kallioperästä. Hankeen seurannan yhteydessä pohjaveden arseenipitoisuutta tulisi seurata. Arseeni sitoutuu todennäköisesti hyvin alueen maaperään ja kulkeutuu pintavaluntana suodatinalueille, joissa arseeni jää ainakin osittain suodatinjärjestelmään, eikä päädy suoraan Herajokeen. Suodatinalueella on hiekkasuodatinjärjestelmä ja suodatinkankaat. Arseenin ei uskota merkittävästi lisäävan pohjaveden pitoisuutta jokiveden imeytyessä harjuun, eikä hankealueelle mahdollisesti tuotavan maa-aineksen arseeni aiheuta ongelmia vedenottamoilla. Alueen savikerroksen puhkaiseminen paalutuksen yhteydessä voi lisätä kulkeutumisreittejä ja arseenin kulkeutumista pohjaveteen. 4.3 Hankkeen vaikutukset talousvesikaivoihin ja vedenottoon Hankealueen ympäristössä olevat kiinteistöt kuuluvat kaupungin vesijohtoverkon toimintaalueeseen ja suurin osa kiinteistöistä on liittynyt verkkoon. Hankealueen ympäristön kiinteistöiltä tehtiin kaivokartoitus (Kuva 1). Tutkituista kaivoista vain yksi oli talousvesikäytössä ja se sijaitsee hankealueen pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunnassa hankealueen yläpuolella, joten pohjavesi ei virtaa hankealueelta kohti kaivoa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesipintoihin, eikä hanke vaikuta kyseisen kaivon veden laatuun tai määrään. Moottoritien itäpuolella olevat kaivot ovat pääosin porakaivoja. MARA-asetuksen (5 ) mukaan jätettä sisältävän rakenteen etäisyys talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä tulee olla vähintään 30 metriä, mikä toteutuu hankealueella, sillä sen läheisyydessä ei sijaitse käytössä olevia talousvesikaivoja. Hankealueen eteläpuolella olevat kiinteistöt ovat pohjaveden virtaussuunnassa hankealueen alapuolella ja sen vaikutusalueella. Nämä kiinteistöt ovat liittyneet ainakin pääosin kaupungin vesijohtoon. Pääosa kiinteistöistä sijaitsee laakson reunoilla moreenimäillä, joissa pohjavedenpinta on laaksoa korkeammalla ja pohjavesi virtaa alueilta savikerrosten alaisiin vettäjohtaviin maakerroksiin. Hankealueella ja eri hankevaihtoehdoilla ei arvioida olevan paksun savikerroksen takia juurikaan vaikutusta muodostuvan pohjaveden määrään, joten hankkeella ei katsota olevan vaikutusta ympäristön talousvesikaivojen vedensaantiin. Hankealueelle on tarkoitus läjittää puhtailta haitta-aineettomia ylijäämämaita, jotka eivät ole paksun savikerroksen takia yhteydessä pohjaveteen. Alueella oleva paksu savikerros sitoo mahdollisia haitta-aineita kuten arseenia ja estää niiden kulkeutumisen pohjaveteen. 13 (19)
Pintavaluntana hankealueelta kulkeutuvat haitta-aineet päätyvät suodatinalueille, joissa ne jäävät ainakin osittain suodatinjärjestelmään eivätkä päädy suoraan Herajokeen ja edelleen imeydy osittain pohjavedeksi. Hankkeella ei arvioida olevat vaikutusta vaikutusalueella olevien kaivojen vedenlaatuun myöskään tulvatilanteissa. Kalliopohjaveden muodostumista ei alueella tarkkaan tunneta mutta hankeen ei arvioida vaikuttavan kallioporakaivojen veden saatavuuteen tai laatuun. Alueelta tehtyjen tutkimusten perusteella hankealueen ja pohjavesialueella olevaan harjun välinen hydraulinen yhteys on mahdollinen, vaikka pohjaveden virtausyhteys kaakkoon on arvioitu heikoksi osittain myös kalliokynnyksen takia. Hankealue sijaitsee määritellyllä Herajoen vedenottamon valuma-alueella mutta rajausta tulee pitää savikerrosten peittämillä reuna-alueilla suuntaa-antavana, koska alueiden virtausolosuhteet ovat epäselviä. (GTK 2009). Hankealueella ja eri hankevaihtoehdoilla ei ole juurikaan vaikutusta muodostuvan pohjaveden määrään tai laatuun hankealueen ympäristössä, eikä hankealueen rakentamisella katsota olevan vaikutusta vedenottoon tai pohjaveden laatuun alueen vedenottamoilla. Nykyisillä vedenottomäärillä ottamoiden vaikutusalueet ovat suhteellisen pieniä ja vaikka vedenottomäärät nousisivat merkittävästi ei hankealueella arvioida olevan vaikutusta vedenottamoihin. Tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella hankealueella ei ole vaikutusta tai edes selvää yhteyttä Hepojoen pohjavesialueeseen. 4.4 Pintavesien vaikutukset pohjaveden muodostumiseen, laatuun ja vedenottoon. Hankealueen läpi virtaavan Herajoen vedestä on alivirtaamakautena pääosa pohjavettä. Siihen laskee Epranoja sekä Riuttatien eteläpuolella oleva jokihaara ja Helsingintien itäpuolelta tulevat vedet, jotka ovat todennäköisesti pohjavesivaltaisia. Jussilansuon eteläreunalla on havaittu pieniä lähteitä, joista purkautuu ojaan pohjavettä. (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013) Hankealueen pohjoisosaan rakennettavaan viivytysaltaaseen johdetaan yläpuolisen valuma-alueen vedet, eikä yläpuolisia vesiä johdeta hankealuetta kiertävään ojastoon tai kahteen eteläosan suodatinalueeseen ja niiden viereisiin viivytysaltaisiin. Suodatus- ja viivytysaltaat rakennetaan hankealueen eteläosaan Sipiläntien pohjoispuolelle joen molemmin puolin. Jo turpeenpoistovaiheessa hankealueen kaikki vedet kulkevat suodatinalueille. Hankealueen ulkopuoliset vedet eivät tule suodatusalueille. Pintavesissä olevat haitta-aineet päätyvät suurimmaksi osaksi pintavaluntana suodatinalueille, joissa ne jäävät ainakin osittain suodatinjärjestelmään eivätkä päädy suoraan Herajokeen. Alue suodattaa hyvin humusta ja suodatinalueelle jää muitakin haitta-aineita kuten arseenia. Jokivettä imeytyy harjuun alueilla, joissa joki kulkee hiekka-/moreenikumpujen läheisyydessä sekä paikoin suoraan joen pohjasta vettajohtavia kerroksia pitkin. Hankealueella ei sijaitse hiekkakumpuja ja joki kulkee savikerroksen päällä. Herajoen pinnan noustessa jokiuoma laajenee varsinkin ottamon kohdalla olevan hiekkakumpareen reunamille ja joki- 14 (19)
vettä pääsee imeytymään vettä hyvin läpäiseviin hiekkakerroksiin. Tämä heikentää pohjaveden laatua joen ympäristössä. Jokiveden imeytymistä tapahtuu myös joen alivirtaamakautena. Herajoen pohjavesialueen veden laatuun voi vaikuttaa myös Vantaanjoen tulviminen. Tulvimisen seurauksena yleensä orgaanisen aineksen määrän ja nitraattityppipitoisuus kasvaa, hitaasti hajoavia tai hajoamattomia haitta-aineita voi kulkeutua pohjaveteen ja veden hygieeninen laatu heikkenee. Hankealueelle rakennetaan suodatus- ja viivytysaltaat, joilla tasataan joen pintaa ja estetään Herajoen tulvimista. Alueelle rakennetaan myös suodatinalueet suodattamaan hankealueen vesien haitta-aineita ja humusta. Haitta-aineiden päätymistä Herajokeen ei voida kokonaan estää mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti alhaisia. Hankealueen ei katsota lisäävän Herajoen tulvimista ja puhtaista maa-aineksista päätyvät mahdollisesti hankealuetta korkeammat taustapitoisuudet suodattuvat hyvin suodatinalueille. Maanläjityksen ja eri hankevaihtoehtojen ei katsota merkittävästi lisäävän Herajoen haitta-ainepitoisuutta. Osa ylemmän valuma-alueen humuksesta saattaa päätyä myös pohjoisen tasausaltaaseen. Hankealueella ei katsota olevat merkittävää vaikutusta Herajoen pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrään, koska se ei merkittävästi vaikuta joen virtaamaan ja suurin osa pohjavedestä muodostuu varsinaisella harjualueella. Hankealueella ei katsota myöskään olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden laatuun, joko suoraan jokiveden imeytyessä tai tulva-aikana. Herajoki kulkee aivan vedenottokaivojen lähistöllä, joten tulvien vaikutus näkyy ottamon pohjaveden laadussa. Hankealueella saadaan tasattua joen virtaamaa ja suodatettua humusta ja muita haitta-aineita, joten hankkeen ei katsota vaikuttavan vedenottoon. 4.5 Hankkeen vaikutukset Riihimäen Lasi Oy:n entiseen kaatopaikkaan Riihimäen Lasi Oy:n entinen kaatopaikka sijaitsee hankealueen kaakkoispuolella Helsinginväylän ja Hämeenlinnantien välimaastossa (Liite 1). Kaatopaikan etäisyys hankealueesta on noin 360 metriä. Jätetäyttöjä sijaitsee Riuttatien molemmin puolin. Herajoen pohjavesialue sijaitsee aivan eteläisimmän jätetäyttökerroksen eteläreunalla. Kaatopaikkaa on käytetty vuoteen 1989 saakka ja alueelle on tuotu lasijätettä, uunin purkukiviä, tuhkia, koksijätteitä sekä ylijäämämassoja ja lisäksi alueella on toiminut autojen huoltopaikka (Ramboll 2016) Pohjavesi Hankealueen tapaan kaatopaikka-alueella täyttökerroksen alapuolella on turvetta, jonka alla on savikerros ja sen alla hiekkakerros. Turvekerroksen orgaaninen aines sitoo haittaaineita tehokkaasti itseensä ja rajoittaa haitta-aineiden kulkeutumista. Kaatopaikka-alueen eteläreunalla hiekkakerros nousee paikoitellen aivan maan pintaan ja pohjaveden pinnantaso on noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen täyttökerros on suurelta osin hyvin vettä läpäiseviä karkearakeisia maalajeja. Kaatopaikan eteläosasta on todennäköisesti virtausyhteys pohjavesialueelle. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana ei voida täysin poissulkea mutta nopealla aikavälillä tapahtuvaa ja laajamittaisempaa kulkeutumista pohjaveden mukana ei arvioida tapahtuvan. Kaatopaikalla savikerroksen päällä 15 (19)
olevia haitta-aineita ei ole todettu kulkeutuneen pohjaveden mukana Herajoen pohjavesialueelle. (Ramboll 2016) Hankealueen kaakkoiskulmassa sijaitsee kalliopaljastuma ja pohjaveden päävirtaussuunta on hankealueella etelään/kaakkoon. Kalliopaljastuma ja mahdollinen kalliokynnys rajoittavat jonkin verran pohjaveden virtausta hankealueelta kohti kaatopakkaa. Hankealue on pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja kaatopaikan pohjavedet virtaavat kohti pohjavesialuetta. Pohjavesialueen ja Jussilansuon välillä on arvioitu olevan ainakin osittainen kalliokynnys ja pohjavesi- ja maaperätietojen perusteella Sipilänmäen kaakkoispuoleisen alueen virtausyhteys kaakkoon Jussilansuolle ja edelleen Herajoen pohjavesialueelle on todennäköisesti heikko (GTK 2009). Hankealueen esirakentamisen puhtailla haitta-aineettomilla ylijäämämailla ei katsota vaikuttavan kaatopaikka-alueen pohjavesipintoihin, vedenlaatuun tai pohjaveden virtaussuuntiin. Hankealueelle rakennettavan työpaikka-alueen myöhemmän rakentamisen yhteydessä tulee tutkia mahdollisen paaluttamisen vaikusta paineelliseen pohjaveteen. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että ei muodostu paineellisen pohjaveden hallitsemattomia purkaumia, jonka seurauksena pohjaveden virtauskuva muuttuu. Tämä voi vaikuttaa haittaaineiden leviämiseen. Pintavesi Kaatopaikka-alueen täyttökerroksen ympärillä kulkee suo-ojia. Osa alueen ojista purkaa etelä-lounaan-suuntaan mutta moottoritien rakentamisen yhteydessä alueen alkuperäiset ojitusjärjestelyt ovat muuttuneet ja ojien virtaussuunnat moottoritien läheisyydessä ovat osittain epäselviä. Ojien pintavedet päätynevät lopulta Herajokeen ja kaatopaikalta tuleva oja yhtyy Herajokeen ainakin hankealueen kaakkoispuolella Riuttatien alueella. Haitta-aineiden kulkeutumista kaatopaikalta ympäröiviin suo-ojiin ei nykytilanteessa juurikaan tapahdu eikä Herajokeen kohdistu haitallisia ympäristövaikutuksia. Haitta-aineita sitoutuu merkittävästi jätetäytössä orgaaniseen ainekseen. (Ramboll 2016) Herajoen pohjoisosaa ei ole määritelty merkittäväksi tulvariskialueeksi. Hankealueelle rakennetaan suodatus- ja viivytysaltaat Herajokeen tasaamaan tulvaa ja laskeuttamaan hankealueen humusta ja muita haitta-aineita. Hankealueen ja ongelmajätekaatopaikan välissä on maastollisena esteenä moottoritie. SYKE:n tulvariskikartoituksen perusteella kerran sadassa vuodessa toistuvalla mitoitussateella osalla hankealuetta ja hankealueen eteläpuolisella pellolla on tulvariski. Tulvatilanteessa vedenkorkeus jää näillä alueilla pääosin alle yhden metrin, eikä vesi nouse Riihimäen Lasin vanhalle kaatopaikalle asti. Hankealueen rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta Riihimäen Lasi Oy:n entiseen kaatopaikkaan tulva- ja pintavesien seurauksena. 16 (19)
5 LÄHTEET ELY-keskus 2015: Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016 2021, Raportteja 92 2015, Hämeenlinna 12/2015, 69 s. GTK 2000: Haitta-aineiden sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä, Tutkimusraportti 150, Espoo, 68 s. GTK 2007: Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, GTK maankäyttö ja ympäristö, E/308/42/2007, Riihimäen Vesihuoltolaitos, Espoo 9.11.2007, 10 s. GTK 2009: Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä, Dnro E/308/42/2008, Riihimäen vesihuoltoliikelaitos, GTK Etelä-Suomen yksikkö maankäyttö ja ympäristö, 22.1.2009, 14 s. GTK 2014: ASROCKS-hanke, Ohjeistus kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla, Geologian tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, http://projects.gtk.fi/asrocks/index.html Insinööritoimisto Matti Jokinen 2017: Jussilansuon maa-ainesten käsittelykeskus, Riihimäki, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, H. G. Paloheimo Oy, Työ 3952917, Hämeenlinna, 40 s. Ramboll 2016: Riihimäen Lasi Oy:n entinen kaatopaikka, Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Riihimäen kaupunki, Työ 1510024413, Lahti 2.9.2016, 14 s. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2013: Vantaanjoen ja sen sivujokien hydrauliset yhteydet pohjavesimuodostumiin ja vaikutukset veden laatuun, Julkaisu 69/2013, Helsinki 05/2013, 133 s. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2014: Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Herajoen, Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueet, Anna-Liisa Kivimäki, 31.10.2014, 140 s. 17 (19)
Liite 1. 18 (19)
Liite 2. 19 (19)