Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se kokonaan esim. DNA:n korjausprosessin ajaksi (solunjakaantumisen jarrupolkimia). Jos esim. DNA on pahasti vaurioitunut, käynnistävät apoptoosin eli ohjelmoidun solukuoleman. Syövän syntyminen (esisyöpägeenien muuttuminen syöpägeeneiksi, onkogeeneiksi) tarvitsee yleensä mutaation molemmissa edellisissä. Syöpä = kaasu hirttää kiinni, jarruvaijeri katkeaa
Apoptoosi eli ohjelmoitu solukuolema Solun hallitsematon kuolema = nekroosi lopputulos kuin sotatanner. Geenien ohjaamassa apoptoosissa solun osat pakataan, ja hajotetaan järjestelmällisesti. Valkosolut solusyövät roskat. Näkyvä esimerkki apoptoosista esim. ihmisalkion poimut sormien ja varpaiden välissä.
Syöpä etenee Hallitsemattomasti jakaantuvat solut muodostavat kasvaimen (leukemiaa lukuun ottamatta). Kun kasvain saavuttaa verisuonen, leviäminen nopeutuu. Kasvaimeen kehittyy tiheä verisuoniverkko (suonet kasvavat kärjestä edeten, takaperin cancer = rapu). Telomeraasi-entsyymi lisää aktiiviisesti telomeeriä kromosomin päihin syöpäsolut eivät vanhene (HeLa!) Verisuonet voivat viedä etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Osa kasvaimista on hyvänlaatuisia: kapseloitunut ei tunkeudu lähikudoksiin edelleen erilaistunut vähän solunjakautumisia eli mitooseja hidaskasvuinen ei lähetä etäpesäkkeitä
Ilmaantuvuudessa on alueellisia eroja
Syövän hoito 1. Kasvaimen poistaminen ja/tai korvaaminen leikkauksella. 2. Sädehoito: tuhotaan kasvain sähkömagneettisella säteilyllä (vaikuttaa eniten nopeasti jakaantuviin soluihin). 3. Solunsalpaajat häiritsevät kaikkien nopeasti jakautuvien solujen jakautumista (myös terve nopeasti jakautuva solukko kärsii). 4. Valkosolut tuottavat interferoneja tuhotakseen virusten saastuttamat solut toimivat joskus myös syöpäsoluihin. Lisätään ruiskeina tai rokottamalla. 5. Hormonit kiihdyttävät tai vähentävät solunjakaantumista. Hormonihoidoilla hidastetaan syöpäsolujen jakaantumista. Esim. estrogeeni ja progesteroni kiihdyttävät rintasyöpäkudoksen kasvua antiestrogeenihoito. Lineaarikiihdytin Brakyterapiajyväsiä
6. Lupaava uusi hoitomuoto immunoterapia. Valkosolujen pinnalla jarrumolekyylejä, jotka tekevät näistä varovaisia. Estetään jarrumolekyylien toiminta lääkkeillä T-solut hyökkäävät syöpäsolun kimppuun. Haitta: autoimmuunisairaudet ja voimakkaat tulehdukset mahdollisia. T-solut (punaiset) hyökkäävät syöpäsolun (sininen) kimppuun.
7. CRISPR geenisakset (Bi5) Clustered Regularly-Interspaced Short Palindromic Repeats Bakteerit säilyttävät tuhoamiensa bakteriofagien geenejä, ja tunnistavat + tuhoavat näiden avulla tutut fagit ( immuunipuolustus ). grna (g = guide) löytää bakteriofagin geenin Cas9-proteiini saksii tämän pätkän irti virus tuhoutuu Crispr/Cas9 systeemi toimii kaikissa soluissa geenitekniikan mullistus! Halpa, helppo, täsmällinen, nopea ja monikäyttöinen tekniikka
Esimerkkejä: 1. Halutaan lopettaa geenin toiminta 1. Määritetään geenin sekvenssi 2. Tehdään synteettinen grna ja kiinnitetään se Cas9- proteiiniin. 3. Siirretään Crispr/Cas9 soluun (injektioneulalla) 4. Crispr/Cas9 etsii geenin ja leikkaa sen pois 5. DNAn korjausentsyymit yhdistävät DNAn 2. Halutaan korjata viallinen geeni 1. Samat vaiheet, mutta inaktivoidaan Cas9:n leikkuri ja laitetaan mukaan DNAta muokkaava entsyymi (joka esim. korvaa yhden emäksen DNAssa toisella). 2. Geeni löytyy, mutta ei katkea. 3. Emäs vaihtuu geeni on korjattu
3. Halutaan korvata viallinen geeni 1. Samat vaiheet kuin kohdassa 1, mutta liitetään systeemiin DNA-templaatti (= malli) 2. Korjausentsyymit käyttävät halukkaasti templaattia korjaukseen 3. Leikattu DNAn pätkä korvautuu halutulla uudella pätkällä = Crispr-tekniikan mahdollisuudet syövän hoidossa lähes rajattomat!
Syöpätyyppien elossaololuvut
Syöpätyypit Ihmisellä noin 2000 erilaista syöpää. Päätyypit: 1. Karsinoomat: epiteeli eli pintakudoksen syöpiä (mm. rintasyöpä, suoliston syövät, keuhkosyöpä) 2. Sarkoomat: side- ja tukikudoksen syöpiä (esim. luu- ja rasvakudoksen syövät). 3. Blastoomat: alkionkehityksen yhteydessä syntyneet syövät (esim. vastasyntyneen munuaiskasvain) 4. Lymfoomat: imukudoksen (imusolmukkeet, nielurisat ja kateenkorva) 5. Leukemia
Syöpien periytyvyysarvoja Syöpätyyppi Periytyvyysprosentti Leukemia 1 Vatsasyöpä 1 Keuhkosyöpä 8 Paksusuolensyöpä 13 Kohdunkaulansyöpä 22 Rintasyöpä 25 Kivessyöpä 25 Virtsarakon syöpä 31 Munasarjasyöpä 40 Eturauhassyöpä 42 Kilpirauhassyöpä 53
Syövän todennäköisyyttä lisäävät 1. Perinnöllisyys Esim. mutaatiot DNA:n korjaajaentsyymeissä. 2. Elintapoihin liittyvät tekijät tupakansavu alkoholi jotkut ravintotekijät (liha pa 3. Työ- ja elinympäristöön liittyvät asbestikuidut (kivihiili)terva ja piki monirenkaiset hiilivedyt (esim. bentsopyreeni) eräät metalliyhdisteet eräät muovikemikaalit (esim. vinyylikloridi) 4. Bakteerit ja virukset Helicobacter pylori (bakteeri mahakatarria) HBV, HCV (viruksia maksatulehdusta) HPV (human papilloma virus) EBV (Epstein-Barrin virus, herpesryhmän virus, joka aiheuttaa nielun imukudoksen tulehduksen) 5. Säteily ionisoiva (esim. röntgensäteily, kallioperän radon) UV-säteily (ihon polttaminen) 6. Eräät lääkeaineet jotkut solunsalpaajat jotkut hormonit immuunipuutostilaa aiheuttavat lääkkeet