Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Vesistöhankkeiden avustaminen

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

ELY-keskuksen rooli ympäristö- ja rakentamishankkeissa

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta , Tampere

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vedet kuntoon ja ravinteet kiertoon hankerahoitusseminaari 1.2.

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen

ELY-keskuksen avustukset rakennusperinnön ja saariston ympäristönhoitoon

Ajankohtaista vesienhoidosta

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kunnostusten hyödyt, suunnittelu ja rahoitus Kirkkonummen vesi-ilta Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Järjestämissuunnitelma KS 2020 MAKU-tehtävät

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Vesistökunnostushankkeet ja ELY keskuksen rahoitus

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia. Liisa Hämäläinen, SYKE

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Vesienhoito ja maatalous

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Merkittävät tulvariskialueet

Khall / 136

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI

Vesien tila ja vesiluvat

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski

Vesien kunnostus ja käyttö

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Yleisötilaisuuden ohjelma

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

KIIMINGIN JÄÄLIN TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VESIENHOITOYHDISTYS RY

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio:

Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018

Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue / Vesienhoitotiimi) edistää vesistökunnostuksia koordinoi vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä Pohjois-Karjalan alueella avustaa vesistökunnostuksia rahoittajana kansallisella rahalla (YM ja MMM), avustukset mahdollisuus olla apuna kunnostusten virittämisessä (esim. asiantuntijaapu) 2

Vesien hyvä tila ei saa huonontua Hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilaa tulee parantaa Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 3

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on: 1) edistää vesistön ja muiden pintavesien monipuolista ja kestävää käyttöä; 2) edistää vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä; 3) vähentää tulvimisesta, pitkäaikaisesta kuivuudesta tai muista epätavallisista vesioloista aiheutuvaa vaaraa ja niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; 4) edistää kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; 5) edistää vesiluonnon monimuotoisuutta; Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 4

6) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai sinne joutuneista aineksista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; tai 7) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, tai vähentää tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneita edunmenetyksiä. Avustusta myönnetään ensisijaisesti hankkeeseen, joka palvelee useita 1 momentissa mainittuja tarkoituksia. Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 5

Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) yleispiirteisestä suunnittelusta, joka on tarpeen 4 :ssä tarkoitettujen hankkeiden valitsemiseksi ja alueelliseksi kohdentamiseksi; 2) hankkeen toteuttamiseen osallistuvien tahojen järjestäytymisestä vesioikeudelliseksi yhteisöksi tai muuksi oikeushenkilöksi, jolle hanketta varten tarvittavat luvat ja avustus voidaan myöntää; 3) hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta; 4) hankkeesta aiheutuvien vahinkojen estämisestä; 5) hankkeen toteuttamiseksi vaadittavista luvista perittävistä maksuista; 6) hankkeen toteuttamiseen välittömästi liittyvien säädösten ja lupien mukaisten velvoitteiden täyttämisestä; 7) hankkeen vaikutusten seurannasta. Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 6

Hakuaika on vuosittain marraskuun loppuun mennessä Avustus on korkeintaan 50 % ja se maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan Oma rahoitus siis 50 %, joka voi olla myös talkootyötä Avustushakemus jätettävä ennen töiden aloittamista 7

Koko valuma-alue vaikuttaa veden laatuun Kunnostuksia voidaan tehdä sekä valumaalueella että vesistöissä 8

Eroosiokohtia

Esimerkkejä pohjakiveyksistä ja pohjapadoista

Reunojen tukeminen (vasemman puoleinen kuva)

Reunojen tukemista

Laskeutusaltaita

Kosteikkoja

Kosteikkoja

Miten edetään yksittäisessä vesistökunnostuksessa? Vaatii paikallisten aktiivisuutta (kyläyhdistys, osakaskunta) yhteydenotto vesienhoitotiimiin Sovitaan tapaaminen, jota ennen kootaan materiaalia vesistöstä. Tapaamisessa sovitaan, miten edetään vesistökunnostuksessa. Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, vesienhoitotiimi Tiina Käki, gsm. 0295 026 196, tiina.kaki@ely-keskus.fi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, vesienhoitotiimi Helena Haakana, gsm. 0295 026 201, helena.haakana@ely-keskus.fi 16